KESKUSTELUT > RISTIKOT > LAATIJAN RAHKEET
↶ Takaisin aiheisiinSiirry alalaitaan ↓

2210. Laatijan rahkeet

Antti Skyttä13.12.2005 klo 22:39
Nyt kun aloittamisen makuun pääsin, niin startataanpa toinenkin säie. Toivottavasti se on yhtä suosittu kuin edellinen.

Idea tähän tuli kp:ltä (hänhän harvoin jättää ketään kylmäksi). Hän sanoi jossakin säikeessä, että "jos eivät laatijan rahkeet riitä..."

Minulla lähtivät ajatukset kulkemaan.

Mitäpä, jos rakennettaisiin valtakuntaan laatijoiden rahkeiden mittausjärjestelmä???

Huippulaatijalla on huippurahkeet, eikö vain?

Siis rahkeille pitäisi löytää mittatikku, joka olisi ainakin jollakin tapaa kaikkien hyväksymä.

Keskustelun pohjaksi omia ajatuksiani rahjemittariksi:

Luokittelu voisi olla esim. kolmiportainen: 1) rahkeet riittää juuri ja juuri; 2) aika hyvät rahkeet; 3) erinomaiset rahkeet

Joitakin ajatuksia sisällöilsi luokkiin 1), 2) ja 3).

Luokka 1)

- saa laadittua ristikon perussäännöillä
- saa lähtemään pääkuvasta ainakin yhden ilmaisun, joka päättyy ristikon reunaan
- saa laadittua ristikkoonsa ainakin yhden aukion, joka on vähintään 5x4

Luokka 2)

- pystyy laatimaan ristikon, jossa ei ole yhtään pahaa fakkisanaa
- pystyy laatimaan ristikon, jossa on ainakin jossakin kohdassa 5x5- aukio
- sanojen keskipituus on yli 5,5

Luokka 3)

- pystyy laatimaan ristikon, jossa ei ole yhtään monikollista sanaa
- pystyy laatimaan ristikon ilman ensimmäistäkään takavokaalia
- oikeassa alakulmassa on vähintään 6x6- aukio
- sanojen keskipituus on yli 6,5

Vihjeittämiseen en ole keskittynyt lainkaan, niistä saisi vielä omia lisäyksiä.

Auditointi voitaisiin varmasti jotenkin liittää ristikkoseuran toimintaan.

Mihin Sinun rahkeesi riittäisivät?
2. Olavi Kivalo13.12.2005 klo 23:01
Vähän kevyin rahkein laadittu rahjemittari, mutta tästähän on hyvä jatkaa. Kyllä huippulaatijaa tulee mitata muillakin kuin puhtaasti teknisillä mittareilla. Huippuristikolla tulee olla sisältöä niinkuin hyvällä taideteoksella ja laatijalla vastaavasti siihen vaadittavat kyvyt: sisällön, ei vain sanojen hallintaa.
3. Satunnainen Ratkoja13.12.2005 klo 23:12
Joo, Olavi on tuossa oikeassa... naita mittareita on niin monta. Sanojen mielekkyys ja sujuvuus on minullekin se tarkein pointti. Avoimuus tulee sitten heti naiden jalkeen.

jain vai miettimaan etta taytyyko kolmos-tasolle paastakseeen tehda ristikko, jossa kaikki mainitut kohdat tayttyvat. Sehan se Guru on joka moiseen urakkaan ryhtyy. Ilmeisesti silloin on paljon luppo-aika eika ristikon valmistumisella ole niin valia... kunhan joskus on valmis.
4. Antti Skyttä13.12.2005 klo 23:25
Jos on osaamista, ei mene paljon aikaa.

Olavi: ajatukseni olivat tarkoitetutkin vain keskustelun avaamiseksi.
5. Juha-Pekka Kuusela13.12.2005 klo 23:26
Sanoisin näin:
Lisäksi hyvä laatija osaa tehdä puhtaasti tietynteeman sanoista tehtävän,tai jättää fakkisanat pois tai jos on pakko käyttää käyttää sillain että sitä ei noin vain tajua,Hyvä laatiaja löytää sopivia uusia sanoja jotka kohde yleisölle tarpeeksi vaikeita muttei liian. Ja ainakin kryptoa tehdessä osaa johtaa hieman harhaankin.
6. Sami14.12.2005 klo 00:33
Antilta mielenkiintoinen ajatus. Vanhana kovinkin kilpailuhenkisenä shakinpelaajana (tai no, nuorena olin, nyttemmin ikämiehenä jäähdyttelen) tämä koko ajatus kiehtoi heti, onhan mm. shakissa käytössä valtakunnallinen vahvuuslukujärjestelmä, jossa jokaisella lisenssipelaajalla on ns. SELO-luku. Kansainvälisellä tasolla ko. mittari on ELO-luku, SELO on ikään kuin Suomen ELO. Järjestelmän kehitti aikanaan professori Arpad Elo.

Ennen kuin ELO- ja SELO-laskennat otettiin käyttöön (jokunen vuosikymmen takaperin), oli käytössä ns. luokkajärjestelmä. Uusi pelaaja aloitti IV-luokasta. Vuosittain järjestettiin useita luokkaturnauksia, joista parhaat "osoittivat luokkansa" eli korotettiin ylempään luokkaan. I-luokasta seuraava parempi kasti oli ME-luokka (mestariehdokasluokka), ja sitä korkeampi mestariluokka. Nämä siis kansallisia luokkia. Kansainvälisellä tasolla voi kansallinen mestari korottua kykyjensä mukaan kansainväliseksi mestariksi (KvM) tai kansainväliseksi suurmestariksi (SM). Sittemmin on tullut mukaan väliluokka FIDE-mestari (FIDE on kansainvälinen shakkiliitto), koska usein hyppäys kansallisesta mestariksi kansainvälisen mestarin arvoon oli liian monelle työn ja tuskan takana.

Eniten ristikoiden laadintaa tässä ruutulautapelissä muistuttaa varmasti tehtäväshakki, jossa ei kamppailla toista vastaan, vaan pyritään luomaan joku tietyn vaatimuksen täyttävä asema, esim. kolmen siirron matti. Varsinaisessa pelishakissa luonnollisesti pelataan jatkuvasti toisia vastaan, joten siinä mielessä se eroaa ristikoiden laadinnasta aika lailla, vai eroaako sittenkään?! Väännämmekö me laatijat niska limassa luomuksiamme emmekä laske kynää tai näppäimistöä käsistä ennen kuin olemme saaneet paremman aikaiseksi kuin tuo naapurilaatija tuossa viime kilpailijalehdessä?

(Tauko ajatuksille, tai paremminkin myrkkypötkylälle)

Palataksemme laatijoiden luokkiin eli rahkeistuksiin(!), niin lyhyesti keskipituudesta: jos nyt puhutaan suht' normaalista aikakaus- tai ristikkolehden kuvaristikosta, niin 5,5-keskipituus on jo ihan kovaa luokkaa, 6,5 aivan huikeaa ja 99%:lle laatijoista käytännössä täysin mahdotonta. Nythän emme puhu kryptoista ymmärtääkseni, vaikka nekin ovat ristikoita!

Lisäysehdotuksena ristikon pituushuikeushommaan pitäisi sisältyä esim. piilokirjainten määrä jotenkin ristikon hyvyysindeksiä vähentävänä tekijänä, tuplapiilot kieltoon ehdottomasti, alku- ja loppupiiloista miinuksia, sanojen risteävyydelle joku mittari, ristikon suuruudelle joku hyvyyttä lisäävä kerroin, jne.

Nämä vain ideasoppaan höysteeksi, annetaanpa muillekin välillä puheenvuoro. Ja kohta on sen verra pitkä juttu, että menee serveri lukkoon, tai Samin silmät tukkoon. ;-)

Olitkos se Eki sinä, joka joskus jotain ristikon hyvyysmittaria kehitteli? Tuliko siitä jotain valmista vai oliko se vain joku päivällispöydässä nakattu heitto, vähän kuten tämä Antin säikeenaloitus?
7. Eki14.12.2005 klo 00:50
Olisiko pikemminkin ++juh väsäillyt jotain laatujuttuja. Itse tässä vaiheessa vain seurailen tilannetta, tietysti varmana rahkeistani ja niiden riittävyydestä mihin vain (eikö kuka tahansa laatija?).
8. marjaana14.12.2005 klo 12:22
Lasketaanko sanojen keskipituus ihan vaan niin, että käytettyjen sanojen kirjainten lukumäärä jaetaan käytetyillä sanoilla (eli useat kirjaimet lasketaan ikään kuin kahteen kertaan koska sama kirjain on kahdessa sanassa) ja lasketaanko pääsana mukaan, koska sehän on yleensä aika pitkä.

Eli nyt tuossa laskin viimeisimmän laatimukseni tuohon tapaan:
63 sanaa joissa 354 kirjainta, keskipituus siis 5,62, jos tajusin laskentasysteemin oikein.

Pääsana 14 kirjainta, päätyy reunaan.
Muuten pisin 10 kirjainta.
Pahin ja ainoa fakkisana ATIK.
Suurin aukio on 4x5

Eli keikun tämän nojalla ykkös ja kakkosluokan välimaastossa. ;o)

(ja mikä on takavokaali???)
10. urputtaja14.12.2005 klo 16:08
Omat laatimukseni tai yritelmät ovat pöytälaatikossa odottamassa aikoja parempia, mutta vastaan silti amatööripohjalta. Osaan tehdä ulkoasultaan itseäni tyydyttävän ristikon ja käyttää ihan kohtalaisen hyviä sanojakin, mutta huomaan usein kirjainvalikoimani olevan yksipuolinen, ääkkösiä ja vierasperäisiä pitäisi osata käyttää monipuolisemmin. Latinaa ei viimeisimmissä laatimuksissani ole eikä tule.

Arvioisiko joku puolueeton taho muuten laatimuksiani? Sanasepot?
11. marjaana14.12.2005 klo 17:13
Miksi ihmeessä pitäisi pystyä laatimaan takavokaaliton ristikko???
12. Timppa14.12.2005 klo 17:24
Marjaana> Ei liene varsinaista syytä laatia takavokaalitonta ristikkoa, mutta sellaisen laatiminen osoittaa kyllä laatijalta paneutumista ja taitoa. Ihan piristävä poikkeus sellainen on ratkojallekin. Todennäköisesti julkaisufoorumeista Sanaseppo-lehti on ainoa mahdollinen. Olisi moinen tuotos mukava tietysti nähdä Hesarissakin...;)
13. Matti14.12.2005 klo 19:04
Noita on ainakin Teemu ja Eki laatineet IS:n höyryristikkoihin.
Miksi ihmeessä? En tiedä, mutta kiva että ovat.
14. marjaana14.12.2005 klo 19:45
Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että joitain kirjaimia jätetään vaihtelun vuoksi pois ristikosta, päinvastoin. Mietin vain, että miksi juuri nuo tietyt kolme (u,o,a) pitäisi olla pois... Miksei vaikka e,i,o tai a,e,u?
15. Juhani Heino14.12.2005 klo 20:00
marjaana> http://www.kotus.fi/cgi-bin/julk1/termit.cgi?h_id= vCACCCECH
16. marjaana14.12.2005 klo 20:03
ok.
17. Libero14.12.2005 klo 21:06
Voisiko joku tässä säikeessä ohimennen selvittää vokaalikiekuroihin liittyen, miksi vihjeiden suunnittelu ja esittäminen ovat VIHJEITYSTÄ eivätkä VIHJEYTYSTÄ (-> Veikko Nurmi - Jouko Nyyssönen: Sanaristikkotermistö)? Vastaava verbi on sitten tiemmä VIHJEITTÄÄ eikä VIHJEYTTÄÄ. Alkupuheenvuorossaan myös Antti Skyttä puhuu vihjeittämisestä.

Kysyn tätä siksi, kun olen täälläkin käyttänyt jälkimmäistä eli nähtävästi virheellistä muotoa, ja siksi, kun omassa suuväylässäni kieli etsiytyy luonnostaan valitsemaan ei-diftongin sijasta ey-diftongin.

Asia liittyy löyhästi laatijan rahkeisiin: esimerkiksi aloittelevan laatijan on hyvä tietää, kumpaa tekee, vihjeittää vai vihjeyttää. :)
18. Juhani Heino14.12.2005 klo 21:09
VIHJEITYS-asiaa käsiteltiin ainakin tässä:
http://sanaristikot.net/keskustelut/index.php?ryhm a=0&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=1553&alku=420&t=k 1
19. Libero14.12.2005 klo 21:34
Juhani Heino: Oli jännää luettavaa. (Oma korvani ei kallistu asiassa puoleen eikä toiseen, mutta vihjeyttää on vain helpompi sanoa kuin vihjeittää.)
20. Matti14.12.2005 klo 23:36
Sammaloitunut kielikorvani sanoisi että vihjeyttää, mutta jo kauan sitten minua valistettiin täällä, että se on vihjeittää. Olkoon sitten niin.
21. Sami14.12.2005 klo 23:45
Jos joku tulee minulle sanomaan, että vihjeyttäminen on väärä muoto ja jotain arvosteltavaa ei saa pisteyttää, niin minä sanon, että heitä nipo voltti.

Liekö tässä kysymys lähinnä siitä, missä vihjeyttäjä/vihjeittäjä on kielikorvansa kehittänyt, eli mistä päin on kotoisin?

Pieni galluppi voisi olla paikallaan: Eli kertokoon kukin vihjeittääkö vai vihjeyttääkö ja perään vaikka kunta jossa on lapsuutensa viettänyt.

Minä vihjeytän, kotoisin Jyväskylän maalaiskunnasta.
22. Timppa14.12.2005 klo 23:46
Kiitos Juhanille asiallisen säikeen virkistämisestä. Vieläkään oikeaoppisuus ei tahdo taipua kielikorvaani. :(
23. Timppa14.12.2005 klo 23:50
Sami> Mikäli laatisin, niin todennäköisesti vihjeyttäisin. Hämäläinen syntyperä liittyy siihen tai sitten ei.:)
24. Juha-Pekka Kuusela15.12.2005 klo 00:23
minäkin vihjeyttäisin. ja olen tampereen vierestä.
25. tonimikael15.12.2005 klo 00:28
Minä keksisin vihjeet. Olen ensin isästä ja sitten äidistä. :-P
26. larza15.12.2005 klo 01:31
Vihjeyttäisin, Päijät-Häme.
27. Timppa15.12.2005 klo 01:36
Häme kuin Häme, Tapsa ei tunnusta kuitenkaan Pirkanmaata Hämeeksi, eikä se kai sitä olekaan, NÄÄS...:)
28. marjaana15.12.2005 klo 01:41
Ehdottomasti vihjeytän.
29. Juha-Pekka Kuusela15.12.2005 klo 02:13
Timppa: Pirkanmaa on hämettä nääs näin o. Hyvin keskelläkin kait jopa?
30. Timppa15.12.2005 klo 02:18
JPK> Kerropa se Tapsalle, Hämeen paikalliskerhon yhdyshenkilölle...:)
31. Timppa15.12.2005 klo 02:23
Eikun yhteyshenkilö...
32. Juha-Pekka Kuusela15.12.2005 klo 03:12
Timppa: sanaseppojenkos kerhon?
33. Jussi15.12.2005 klo 10:31
Jos se Tapsa onkin yhteishenkilö eikä yhteyshenkilö ;-)
34. Timppa15.12.2005 klo 12:19
JPK> http://www.sanasepot.fi/yhteys.html
35. Antti Viitamäki15.12.2005 klo 13:20
Eihän tässä ole kyse murre-eroista, vaan siitä minkä lakien mukaan sanat johtuvat ja muodostuvat.

On helppo heittää tänne vitsejä "yhteishenkilöistä ja yhteyshenkilöistä", mutta se minkä johdoksen sana missäkin tilanteessa saa, on harvoin makuasia tai murteen sanelema.

Minusta ++juh esitteli tuossa Juhani Heinon mainitsemassa säikeessä varsin hyvin eri johdosten merkityseron. "Vihjeyttää", substantiivijohdoksena, olisi lähempänä merkitystä "muuntaa vihjeeksi" kuin "varustaa vihjeillä". Ei siinä sen kummempaa makustelua tarvita. Niin Nykysuomen sanakirjasta kuin Perussanakirjasta ei "pisteyttää" -verbiä löydä - vain "pisteittää".

Sami:

Jos minä korjaisin jotakuta, että hän lukee "kirjaa" eikä "karjaa", niin sanoisitko minullekin "Heitä nipo voltti"? Halusimme tai emme, yhden kirjaimen muutos voi muuttaa sanan merkityksen.
36. Jussi15.12.2005 klo 13:52
Joo helppo oli heittää ja huono vitsihän se olikin. Täytynee pysyä asialinjalla jatkossa.

No Antti väänsi kuitenkin ainakin meikäläiselle sopivan lyhyestä rautalangasta mistä on kysymys. Kuulostaa loppujen lopuksi ihan maalaisjärkevältä.
37. Hui_hai15.12.2005 klo 15:00
Kysymyshän on siitä pienestä erosta, että vaikka kieliopin mukaan on (useimmiten) vain yksi oikea tapa sanoa asia, ovat murteet ja puhekieli sallivampia. Se, että puhekieli ja murteet sallivat joustavamman ilmaisun ei tarkoita, että niiden sallimat ilmaisut olisivat kieliopillisesti oikeita tai hyväksyttäviä.
38. Sami15.12.2005 klo 15:08
Kehottamatta sen enempiin liikunnallisesti mahdottomiin suorituksiin mainitsen vain, että kyllä minun sanakirjasta löytyy pisteyttää (kuten myös pisteittää). Vihjeyttämistä tai vihjeittämistä ei kumpaakaan, mutta selityskin on selvä: ristikonlaatijat ovat aika marginaalista porukkaa.

Nykysuomen sanakirjan osalta en ihmettele pisteyttämisen puuttumista, kyllähän pisteytys on tullut yleiseen käyttöön lähinnä television vaikutuksesta, levyraati, euroviisut, visailut. Minun Nykäsen painos on vuodelta 1967.

Jotkut käyttämämme sanat voivat olla tiukkojen sääntöjen mukaan vääriä, mutta hupsista: muuttuvat oikeiksi kun vähän annamme periksi yleiselle käyttötavalle. Kieli ei ole staattista, vaan hyvin eläväistä, kuten me kaikki sanoilla leikittelijät hyvin tiedämme.

Ymmärsin kyllä tuon logiikan, jolla perustellaan vihjeittämisen paremmuutta vihjeyttämiseen, mutta ei joku sääntö tee sanasta mielestäni väärää, jos sitä suurin osa ihmisistä käyttää ei-säännön mukaisella tavalla.

Jos 10% ihimisistä käyttää jostain sanasta kielellisesti oikeaa muotoa, ja 90% väärää, niin kumpaa kuuluisi käyttää, yleisesti tai ristikoissa? Aikanaan kun kieltä ihmiset oppivat puhumaan, eikö kieli kehittynyt sen mukaisesti, että ihmiset oppivat ymmärtämään toisiaan. Väittäisin että tuolloin 10% vähemmistö sai luikkia omalle reviirilleen eikä kyläyhteisön tärkeille paikoille ollut asiaa, ellei oppinut puhumaan OIKEIN.

10%:n päätöksellä voidaan 90% kumota hyvinkin tapauksissa, joissa 10% osaa puhua ja kirjoittaa, ja 90% ovat illitteraatteja. Tämä siksi, että 10% päättää silloin asiasta, jossa 90%:lla ei ole osaa eikä arpaa. Tai 10% sivistyneistöä, joka kirjoittaa kirjat, ja 90% rahvasta, jotka vain juttelevat keskenään, eivätkä ikinä lue kirjoja.

Minä edelleenkin vihjeytän, kielellisesti rikkaille suomalaisille ristikonratkojille.
39. Teemu Pallonen15.12.2005 klo 15:15
Antille ja muillekin: Kielosesta löytyy sekä pisteittää että pisteyttää. Ja minun puolestani voi vihjeittää, vihjeyttää tai vaikka vihjeistää.
40. Sami15.12.2005 klo 15:16
Varmaan tätäkin käsitelty aiemmin, mutta pulpahtipa mieleen: eivätkös VIHJEISTÄÄ ja VIHJEISTYS ole aika kelpo sanoja myös? Varustaa asein on aseistaa eikä aseittaa, ja koko projekti on aseistus. On meillä monipuolinen kieli! Tähän on tietysti myös joku sääntö, mikä nuo kumoaa, mutta ei se tee mielestäni noita sanoja käyttökelvottomiksi.

Ärsyttävää vain kun joku tuomitsee jonkun käyttömuodon jonkun säännön mukaan vääräksi. Sehän tarkoittaa vähän kuin sanoisi päin naamaa: "Sinä taidat olla vähän tyhmä, kun et osaa edes puhua äidinkieltäsi". Säännöt ovat hyvä olla olemassa, mutta sääntöjen tulkinnoilla on omat merkityksensä, ja säännöt ovat ihmisten tekemiä pitämään yllä jonkin sortin järjestäytyneisyyttä. Ja viimeiseksi: säännöt muuttuvat, kun vanhat säännöt eivät enää vastaa nykytilanteen tarpeita.

Vielä tuohon 10%-90% vastakkainasetteluun. Kyllä presidenttiehdokkaiden täytyy osata puhua kieltä, jota kansa ymmärtää. Vaikka 90% kansasta puhuisi sääntöjenvastaisesti!

Vastakkainasettelun aika on ohi! sanoi joku.
41. Antti Skyttä18.12.2005 klo 01:32
Haluan palauttaa keskustelun siihen, jota avauspuheenvuorossani ehdotin eli laatijan rahkeisiin. Nyt tämä näyttää jostakin syystä menneen väittelyksi siitä, mikä on oikea verbi, kun halutaan kuvata sitä, kun laatija suunnittelee ratkaisusanoille vihjeitä.

Ehdotin jonkunlaista mittatikkua noille rahkeille. Ehdottamani mittatikku on kolmeportainen.

Kertokaa, jotka ette ole vielä mielipiteitänne ilmaisseet, mitä sisältöjä noihin kolmeen portaaseen haluaisitte. Tässä kohtaa mielestäni niin ratkojien kuin laatijoiden mielipiteet ovat yhtä arvokkaita.

Jos (kun) saisimme tänne useampia mielipiteitä (ja sisältöehdotuksia), voisimme esim. ristikkoseuran kautta käynnistää jonkunlaisen auditointiprosessin.

Uskon, että parhaimillaan se parantaisi ristikoiden laatua ja sitä kautta myös asiakastyytyväisyyttä. Ja auttaisi se jokaista laatijaa saamaan suhteellisen tarkan käsityksen omista rahkeistaan.

Senkin jälkeen olisi täysin jokaisen laatijan oma asia, millä rahjetasolla haluaisi toimia. Tuskin kukaan pystyisi (eikä olisi edes mielekästä) toimimaan vain kolmostasolla kaiken aikaa, mutta ehkä aina silloin tällöin tapahtuisi myös siihen suuntaan kurkottamista.
42. Juha-Pekka Kuusela18.12.2005 klo 07:12
Antti Skyttä: nimenomaan täyttäjien ja ristikkofirmojen (tyyliin
Sanaris,Aurifera yms.) eikä Seuran,Iltalehden,Avun tms.
43. Hui_hai18.12.2005 klo 11:34
Entäpä jos lähdetään siitä, että jokainen auditoinnin taso on itsenäinen. Siis näin:

Sanoitusluokka 1)

- saa laadittua ristikon perussäännöillä

Sanoitusluokka 2)

- pystyy laatimaan ristikon, jossa ei ole yhtään pahaa fakkisanaa

Sanoitusluokka 3)

- pystyy laatimaan ristikon, jossa ei ole yhtään monikollista sanaa TAI
- pystyy laatimaan ristikon ilman ensimmäistäkään takavokaalia


Pääkuvankäyttöluokka 1)

- saa lähtemään pääkuvasta ainakin yhden ilmaisun, joka päättyy ristikon reunaan


Pääkuvankäyttöluokka 2)

Pystyy sijoittamaan laatimukseen useita pääkuvasta lähteviä ja reunaan päättyviä ilmaisuja


Aukioisuusluokka 1)

- saa laadittua ristikkoonsa ainakin yhden aukion, joka on vähintään 5x4

Aukioisuusluokka 2)

- pystyy laatimaan ristikon, jossa on ainakin jossakin kohdassa 5x5- aukio

Aukioisuusluokka 3)

- oikeassa alakulmassa on vähintään 6x6- aukio


Keskipituusluokka 1)

- sanojen keskipituus on yli 5,5

Keskipituusluokka 2)

- sanojen keskipituus on yli 6

Keskipituusluokka 3)

- sanojen keskipituus on yli 6,5


Nyt henkilö, joka pystyy laatimaan ristikon perussäännöillä, mutta ei täytä mitään muita kriteerejä on luokkaa 1 oleva laatija.

Henkilö, joka onnistuu laatimaan säännöt täyttävän ristikon JA saa siihen väh. yhden 5x4 aukion JA ristikon sanojen keskipituus ylittää 5,5 on siis luokan 3 (1+1+1) laatija.

Kaikista luokista maksimituloksen samaan ristikkoon saavuttanut laatija olisi siis luokkaa 11 oleva laatijamestari.
44. Eki18.12.2005 klo 12:02
Minusta Hui_hai johdattaa Antin ideaa hyvään suuntaan. Erilaisten vaatimusten on ehkä hyvä olla erillisinä.

Ehkä epäbalanssissa muiden asioiden kanssa ovat ristikkoon sijoitetut aukiot 5x4 ja 5x5, sillä ne on todella helppo sijoittaa mukaan ja vaikka varastaa jostain tarvittaessa.

Täytyy korostaa, että tämä on normaaleihin KUVAristikkosääntöihin perustuviin ristikoihin soveltuva luettelo. Ne perussäännöt pitäisi jossain vaiheessa luetteloida tässäkin. Ristikon minimikoko pitäisi myös määritellä.

Yksi kriteeri voisi olla, että pystyy saamaan yhteen A4-ristikkoon ainakin 10 ainakin 10-kirjaimista sanaa. Tietyillä laadintatyyleillä se ei kyllä ole vaikeaa (jos keskipituus on samalla 4.8).

Yllä haja-ajatuksia meikäläiseltä, ei sen kummempaa.
45. Juha-Pekka Kuusela18.12.2005 klo 13:29
Kerratkaa vaikka asian vierestä meneekin mitkä olikaan takavokaalit ?
miksi niitä pitäs välttää?
46. Eki18.12.2005 klo 13:32
AOU ja siksi, että ristikkoon tulisi rikkaampaa kieltä. Useinhan A-voittoisuus on selkeää. Ei semmoisia kuitenkaan paljon kannata tehdä, vaan erikoisuudeksi silloin tällöin.
47. Juha-Pekka Kuusela18.12.2005 klo 14:45
Eki: hyvä tietää. Ja mahd laajaa sanakirjoa yritän jos minun krypto
yritelmäni joskus vihdoin alkaisivat mennä kokonaan putkeen pientä
vaillehan ne taitaa jo mennä... eli aina jää noin 1-3 sanaa jotka ei
täytä sanoista jatkumis ehtoa.
48. Eki18.12.2005 klo 14:46
Pientä vaille ne taitaa jo mennä kokonaan putkeen?

Tämä nyt menee taas ohi otsikon. Sori Antti.
49. Juha-Pekka Kuusela18.12.2005 klo 14:58
Eki: no kun tuo jää nyt tähän tuo ohi meno.
kaikille jotka ovat kiinnostuneita laatuluokitus kryptojen yms
tekijöille on tosiaan poikaa täydellistä ei ole vielä tehtykkään?
50. Eki18.12.2005 klo 15:10
Kryptojen teossa on laatuluokituksessa aika paljon muita juttuja kuin tässä säikeessä annetuissa alustuksissa. Hoidetaan kryptot jossain muualla, jos on aihetta.
51. Juha-Pekka Kuusela18.12.2005 klo 16:22
Eki: Ilman muuta teemme niin. Eli yritän juurikin pysyä otsikon
aiheessa. (osastosta riippumatta siis)
52. Eki28.5.2021 klo 18:37
Tuossa kun alustuksessa mainitaan keskipituus 6,5, niin uusimman Passelin (3/2021) kapeassa sivulla 34 on keskipituus 6,6. Ei siitä sen enempää.
↶ Takaisin aiheisiinSiirry ylälaitaan ↑
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *