KESKUSTELUT > RISTIKOT > KOVIS 23.4.2005

1553. Kovis 23.4.2005

Jussi25.4.2005 klo 12:57
Minusta viime lauantain kovis oli kovasti "tasapainoton": Suurin osa oli lähes läpikirjoitustavaraa mutta siinä mestari-Päivin kuvan oikealla puolella oleva ylänurkka ei aukea millään. Oisko se sitten keskimäärin kakspuolonen...

Onko muilla vastaavaa tuntumaa vai onko mulla pää jotenkin jumissa sen nurkan kanssa?
2. Tuomas L.25.4.2005 klo 14:07
Samaa mieltä; jopa SM-kakkonenkin pähkäili pitkään sitä vasenta nurkkaa. Lopulta T=T kuitenkin aukesi ja sen myötä loputkin.

Mutta mitähän mahtoi tarkoittaa oikeassa ylänurkassa ollut vihje "I-I"? Vai olivatko ne edes I-kirjaimia, vai ykkösiä, vai pieniä L-kirjaimia? Tämä jäi tajuamatta.
3. Eki25.4.2005 klo 14:10
Oli se kakspuol miinus noin keskimäärin. I-I selvitetään myöhemmin.
4. satunnainen ratkaisija25.4.2005 klo 14:19
Hetken jo luulin nostaneeni tasoani, mutta sitten se peevelin vasen ylänurkka tuli eteeni, taakseni, sivulleni, uniini jne. Pyyhe on heitetty yli Rubiconin, ei tästä mitään tule.

Myös 1700-luvun kuvaaja jäi yhtä kirjainta uupumaan.
5. Matti25.4.2005 klo 15:16
Omat kokemukset samat kuin Jussilla. Vasen yläkulmakin sitten aukeni, mutta oli selvästi vaikeampi kun muu ristikko.

Kun hoksasin T=T ja l-l, niin olo oli kuin osuuskaupan hoitajalla.
6. matts25.4.2005 klo 17:23
I - I:n mulla on vieno arvaus joka liittyy ällää ja ykköseen??
T - T ei sano mitään ja niinpä se sama 4x4 aukio on ratkaisematta vaikka pääkuvan 4-kirjaimiselle aloitukselle voisi esittää kahta eri sanaa niin toisella avulla saan kaksi muuta ja toisella 3 muuta sanaa muttei silti aukea!
7. Marianna25.4.2005 klo 19:32
1700-luvun kuvaajan kuvaukset ajoittuvat 1800-luvun toiselle vuosikymmenelle tai sitten on kysymys toisesta samannimisestä kuvaajasta.

Muuten yhdyn edellisten ratkojien kommentteihin.
8. Eki25.4.2005 klo 19:46
Tietosanakirja väitti toisin.
9. kari kämäräinen25.4.2005 klo 19:48
Marianna: Kyseinen kuvaaja eli 1800-luvulla mutta kuvasi teoksissaan 1700-luvun loppupuolta (luultavasti).
Mullekin vasen yläreuna täyttä mandariinikiinaa!
10. Marianna25.4.2005 klo 20:11
Saattaapi olla. Jotenkin jäi vain mieleen, että vaikka esim. suosituin teoksen tapahtuma-aikana sodittiin (Napoleonia vastaan?), ei tämä millään tavoin käy suoraan ilmi kuvauksista.
11. kari kämäräinen25.4.2005 klo 21:11
"Englannin hilpeimmän klassikon" herkullisesti piirretty kuva 1700-luvun loppupuolen pikkuporvarisperheestä: sarkastista huumoria viljelevästä, kohtaloonsa alistuneesta isä Bennetistä, hänen hössöttävästä vaimostaan ja heidän viidestä kauniista, naimaikäisestä tyttärestään. Kaiken keskustana on älykäs, nokkelasanainen, vastustamatonta viehätysvoimaa säteilevä Elizabeth Bennet, jolle rakkaus valmistaa todellisen yllätyksen. Ylpeys ja ennakkoluulo on tämän Ekin koviksessa esiintyvän kuvaajan pääteos. Kirjailijan ääni kaikuu tässä romaanissa yhtä raikkaana kuin teoksen ilmestymisaikoina, yli 185 vuotta sitten. (Lähde: Google)
12. Eki25.4.2005 klo 21:27
Koviksissa on nyt - monen mielestä valitettavasti mutta useamman mielestä onneksi - menossa useamman helpomman pään tehtävän sarja. Vapun tehtävä ei taida olla tässä puhuttua pahempi. Sen jälkeen tulee Teemun kakspuolpallonen. Vasta sitten skyttäillään eli 14.5.

Tuollainen tavallista hankalampi kulma ei joskus sattumoisin paljastu tarkastuksessa. Vaikea sanoa, olisiko sitä helpotettu.

Nyt kaikki taitavat jo tietää, että 1700-luvun kuvaaja ei käyttänyt kameraa...
13. matts26.4.2005 klo 07:37
Vasen yläkulma kampitettu. Ihan sika vaikee, oikein uhma nousi kaikkia koviksen tekijöitä kohtaan.

Kun olin viikonloppuna vielä lapissa hiihtämässä ja katsoin formulakisoja (taas se kimi keskeytti) niin se keihäänheittäjä Uppa vai mikäse on, oli siellä myös eikä muuten ollut yhtään niin lihava kuin tv:stä voisi kuvitella. Sen kaveri, joka oli muuten myös Taina (tanssitin sitä) olikin sitten oljenohut, todella sutjakka tyttö. No joo mutta asiaan.
Muutenhan tuo kovis oli kakkosen luokkaa mutta tuo yläkulma kunnon smkisatasoa (tyyliin 3. alkuerä)
14. Jussi26.4.2005 klo 09:17
Mukava kuulla että muillekin se nurkka on teettänyt vaikeuksia. Toisaalta kirvelee kun kuulee että jotkut etevät sen on kuitenkin selättäneet. Eivätkä edes vahingossa ole lipsauttaneet mitään kaukaa kierrettyä vinkkiä...
15. Tuomas L.26.4.2005 klo 11:31
Huomatkaapa, että se yksi vihje ei siis ole T - T vaan T = T. Se ei liity siihen lapsen ja isän kuvaan, vaikka onkin hämäävästi sen päällä, vaan on oma vihjeensä. Ja Jussi, kyllä täällä on annettu vinkkejä. Ehkä niin hämäävästi, ettet sitä huomannut.
16. Juhani Heino26.4.2005 klo 12:37
Mullakin oli sama juttu - muu ristikko ratkesi nopeasti mutta vasen ylänurkka takkusi. Lopulta heitin sinne pari sanaa jotka tuntuivat sopivilta, ja se auttoi - toinen niistä oli jopa oikein. Ei tarvinnut tehdä Väyrysiä eli nukkua yön yli.
l-l (tai mikä lieneekään) jäi mullekin epäselväksi.
17. Jussi26.4.2005 klo 13:25
No niin, nytpä huomasin vinkit ja mielenrauha (Eki, mikä se vierasperäinen sana tälle lepotilassa olevalle imurille olikaan?) saavutettu. Kiitos asianosaisille. Tiistain IS hankittu ja iltasella Kovista pähkäilemään jos vaimo, tyttö ja koira (narttu) antavat miehenrauhan.
18. Eki26.4.2005 klo 13:37
Ataraksiahan se...
19. Marianna27.4.2005 klo 13:22
"It's a truth universally acknowledged..."
että ko 1775 syntynyt kirjailija oli jo 1797 laatinut ensimmäisen version v. 1813 pitkäaikaisen muokkauksen jälkeen julkaistusta pääteoksestaan. V. 1818 ilmestyi postyymisti hänen viimeinen romaaninsa, joka ensimmäisessä luvussa ankkuroidaan tiukasti vuosiin 1813-1814: päähenkilön äidin kerrotaan kuolleen v. 1800 ja isän olleen leskenä 13 vuotta.

Pidän ko kirjailijan kuudesta teoksesta eniten juuri tästä viimeisestä. Tenttikirjoihin jää aina vähän pakkopullan makua.
20. Johanna11.5.2005 klo 01:25
Jokohan joku selvittäisi tuon I-I -vihjeen?
21. Eki11.5.2005 klo 08:36
Mittayksikkö on yhtä kuin laatu, litrakin on siis laatu, laadusta l pois on Aatu. Siis ne ovat pieniä älliä.
22. Jukkis11.5.2005 klo 09:33
Minusta tuollainen vihje/ratkaisu -logiikka alkaa olla jo siinä älyttömyyden rajoilla. Mitä seuraavaksi? Vihjeenä pikku l-kirjain (siis äl), ratkaisuna vaikka "kvaliteetti".
23. Eki11.5.2005 klo 09:40
Kyseessä oli reunasana avoimessa kulmassa eli "helppo sana". Vihjeellä oli tarkoitus hämätä ajattelemaan sanaa itra. Aatu siihen kuitenkin helposti ratkojalle varmaan muodostui ja arvasin kyllä, että kaikki eivät tuota ymmärrä.

Jukkiksen esimerkki menee tosiaan jo liian pitkälle.

Kyse on kuitenkin kai vain siitä, että laatu tuossa merkityksessä ei kaikille ole tuttu. Eikö tämä ihan vastaava vihje olisi selkeä:

l kk=l > yksilö
24. jupejus11.5.2005 klo 11:13
Pikkuisen voisi tuostakin rinnastuksesta kysymystä heittää, vaikkakin käyhän se ristikkoon, jos siltä tuntuu, mutta siitä, että litra = laatu.

Onko tuolla litralla merkitystä, onko se hyvä- vai huonolaatuista, priimatavaraa tai sekundaa.

Vai käykö litralaatuun laatu kuin laatu?
25. Matti11.5.2005 klo 12:31
Siis metri, kilo, sekunti, litra ym. ovat suureiden dimensioita eli suomeksi laatuja. Laatu tässä merkityksessä on ehkä tunnetumpi fysiikan sanastossa. Esim. nopeuden laatu on metri per sekunti.
26. Jukkis11.5.2005 klo 12:37
Paitsi että ei se fysiikan ja muiden alojen sanastossa mikään "laatu" ole vaan "yksikkö".
27. Eki11.5.2005 klo 12:42
Puhekielessä ja Nykäsessä vaan.
28. Matti11.5.2005 klo 13:15
Laatu ja yksikkö eivät tarkoita ihan samaa. Voiman yksikkö on Newton, ja sen laatu on kilogrammametriä per sekuntia toiseen. Samoin paineen yksikkö on Pascal ja laatu Newtonia per neliömetri.

Selkeää jakoa on kai silti mahdoton tehdä. Onko metri yksikkö vai laatu, vai molempia? Tai Ampeeri?

Nykänen ei laatua tässä merkityksessä tunne, vain yksikön. Siellä puhutaan myös perusyksiköistä ja johdetuista yksiköistä. Vastaisiko viimemainittu sitten laatua.

Itse olen oppinut käytännön, että unit on yksikkö ja dimension laatu.

Mutta eiköhän litrassa sen verran laatua ole että kelpaa ristikkoon.
29. Juha N11.5.2005 klo 14:35
Minä kyllä tajusin tuon vihjeen eri tavalla. Tulkitsin että ennen miinusmerkkiä on roomalainen ykkönen. Siis "ensimmäinen" eli PRIIMA joka viittaa SEKUNDAN lailla laatuun.

Miinusmerkin jälkeenkin on roomalainen ykkönen. Siis miinustettavana "ensimmäinen" eli tässä tapauksessa L-kirjain.

Eikö tämä olisi järkeenkäyvämpi selitys kuin että litra olisi laatu? Oliko tuo Ekin sinun oma ristikkosi vai tulkitsitko tuossa jonkun muun tuotosta?
30. Eki11.5.2005 klo 14:40
Kyllä oli minun ristikkoni ja litraa/laatua haettiin. Juhan selitys on hyvä, yllättävän hyvä.
31. Lettu11.5.2005 klo 15:34
I-I = H > Hitler > Aatu

Tässä lisää "äly on vapaa" -vihjekirjoon!
32. KP11.5.2005 klo 15:44
Mikä on I=I?
33. Eki11.5.2005 klo 15:45
Kuten ylempänä kirjoitin, se oli ällä miinus ällä.
34. kp11.5.2005 klo 15:47
Eki
Minä kysyn teiltä, mikä on I=I?
35. kp11.5.2005 klo 15:52
Sen verran helpotan ei ole IONI...
36. Eki11.5.2005 klo 15:53
IONI
FAKTA
OIKEA
AINA
TOTUUS
TOSI
...
37. kp11.5.2005 klo 15:55
Ei ole....
38. Eki11.5.2005 klo 16:06
Ei tämä ole mikään ristikko-ongelma. Kuusi oikeaa vastausta on tullut. Nyt pitäisi olla risteäviä sanoja.
39. kp11.5.2005 klo 16:17
Kolmetoista ruutua, sana päättyy i kirjaimeen ja toinen
a kirjain....
40. ile11.5.2005 klo 16:29
Vakiovihjeeni ???
41. kp11.5.2005 klo 16:45
Ei ole tarkoitus piinata teitä.
Helpotan vielä. Tällainen ajattelutapako pitää olla
ristikon vihjeityksessä?

I=I / ristikkoon sana: MAAILMANKAUSI
42. Eki11.5.2005 klo 16:46
tasoitusmaali
43. Eki11.5.2005 klo 16:48
Maailmankausi on aioni tai eoni.
44. kp11.5.2005 klo 16:53
Onpa on aioni...
I=I

I kirjain lausutaan (engl. ai)
AI ON I =maailmankausi...
45. Eki11.5.2005 klo 17:12
Siinä menit liian pitkälle. Kyllä tuo vaihtoehtokin silti mielessä kävi, mutta hylkäsin sen.

Aioni sanana on jo aika vaikea. Vaikeaankin. Onhan kyseessä oivallusristikko, ei tietokilpailu. Mutta kyllä se sinne kelpaa.

Ilman sanan pituuden tietämistä ongelma oli tietysti aivan mahdoton. Moni visaisen ristikon vihje ratkeaa vasta, kun äkkää sen viimeisen kirjaimen muiden avulla.
46. KP11.5.2005 klo 17:48
En odottanutkaan, että tuo I=I aukeaa.... Ilman
hahmottamista ristikkoon... Halusin osoittaa, että ristikon
saa vaikeaksi, mutta hyödyttääkö se ketään..
Toinen vihje voisi olla I& = ristikkoon RIKALA.
Vihje AI JA
47. Eki11.5.2005 klo 17:53
Oletpas ihastunut englannin kielen osoittamattomaan käyttöön.

Olipas tuokin aioni osoitustenosoitus. ;) Kuten sanoin, ajattelin tuota vaihtoehtoa syyksi vihjeen ja ratkaisun yhteydelle, mutta hylkäsin sen. Ratkoja ei tullut siitä iloiseksi, mutta ei tuo kerro mitään siitä, olisiko se ristikko ollut vaikea vai helppo vai hyvä vai huono, kun ristikkoa ei ollut olemassakaan.

Visaiset ristikot ovat taitolaji. Sanasto hyvä, vihjeet hyvät ja oikeilla paikoilla. Likitäydellinen visainen ristikko on harvinaisuus.
48. kp11.5.2005 klo 17:57
"mutta ei tuo kerro mitään siitä, olisiko se ristikko ollut vaikea vai helppo vai hyvä vai huono, kun ristikkoa ei ollut olemassakaan."

Seuraava ristikko mikkeliläisessä lehdessä...
49. Eki11.5.2005 klo 18:03
Ja siinä on vihjeenä I=I, josta tulee maailmankausi? Mikkeliläisten iloksi.
50. kp11.5.2005 klo 18:07
Kyllä pääkuvana....
51. Eki11.5.2005 klo 18:18
Onko ristikko muuten visainen? Luuletko mikkeliläisten ymmärtävän tuon pääkuvan?
52. kp11.5.2005 klo 19:54
Ihan kesenkertainen...
Tuo pieni jippo vaan nurkkaan...
Tai kukapa vielä tietää, pitäisi ensiviikolla
aloittaa tekeminen...
53. kp11.5.2005 klo 19:55
korjaus: keskinkertainen...
54. tjn11.5.2005 klo 22:04
Selvä miinavaara mikkeliläisillä.

Itse asiassa, miksi ristikkokuluttaja joutuu aina ostamaan sian säkissä?

Onko koskaan pohdittu "laatuluokitusta ja merkintätapaa", joihin perustuen kukin voisi ostaa HALUAMIAAN ristikoita?

Omat luut ja nahkani kiertäisivät mieluusti yo. MAAILMANKAUSI- tyyppiset vihjeet.
55. ö11.5.2005 klo 22:44
KP:n vihje on mielestäni ö-laatua, mutta KP:n mielestä se on hyvä. Ei tästä mielipiteiden kirjosta voi saada aikaiseksi minkäänlaista laatuluokitusta.

Voisiko asiaa lähestyä niin, että alettaisiin auktorisoimaan laatijoita? Olisi vaikkapa SHL, Sanaseppojen hyväksymä laatija ja SKHL, Sanaseppojen kiitoksin hyväksymä laatija.
56. H. Lavonius11.5.2005 klo 22:57
Voiko ristikosta tullakaan muuta kuin keskinkertainen, jos tuolla aloittaa?
Saman tien tuon aionin voisi kai vihjeittää vaikka
I
E
57. ö11.5.2005 klo 23:14
H. Lavonius> VIHJEITTÄÄ vai VIHJEYTTÄÄ? Yhdestä vihjeestähän on kysymys.
58. H. Lavonius11.5.2005 klo 23:20
http://www.sanasepot.fi/julkaisut/termit.html#vihj

vihjeitys: vihjeiden suunnittelu ja esittäminen
59. ö11.5.2005 klo 23:35
Olen taatusti asiasta tietämätön, mutta kielikorvani sanoo, että ristikko vihjeitetään mutta yksi ratkaisusana vihjeytetään.
60. Eki11.5.2005 klo 23:41
Kyllä sitä sanaa Nurmi ja Nyyssönen tahkosivat ja kysyivät kielitoimistolta ja keskustelivat eri puolista ja...
61. Eki11.5.2005 klo 23:41
Eikun sori, kuin huolimattomasti. En kyllä ymmärrä ö:n eroa.
62. ö12.5.2005 klo 00:11
En voi vedota muuhun kuin siihen mitä kielikorvani sanoo Eki. (Korva puhuu!)

En sanoisi "vihjeitän ratkaisusanan", mutta voin vihjeittää ristikon.

Teen vihjeItä = vihjeItän
63. Eki12.5.2005 klo 00:13
Ei tartte vedota.
64. Juha N12.5.2005 klo 00:57
Mielestäni vihjeitys ja vihjeytys on yksi ja sama asia.

Tämä suht tuore termi on luotu varta vasten ristikkoteorian tarpeisiin. Se on ruvennut elämään elämäänsä jommassa kummassa muodossa nimenomaan tämän kaltaisissa ristikkokeskusteluissa; ehkä jo ennen Nurmen ja Nyyssösen julkaisua "Suomalainen sanaristikko - Muotoilu, sanoitus ja ongelmointi" (Sanasepot ry 1995), tai viimeistään sen jälkeen.

Tuossa mainitussa julkaisussa sana on muodossa 'vihjeitys', joka on sittemmin vakiinnuttanut asemansa virallisissa yhteyksissä. Olen silti huomannut kumpaakin muotoa käytettävän keskustelupalstoilla. Selitys lienee se että monen korva (omani mukaanlukien) kertoo muodon 'vihjeytys' olevan parempi.

Otetaanpa vertailuun muita kaksitavuisia e-loppuisia substantiiveja:

Adjektiivijohdokset:
KITEINEN. SOSEINEN. VAIKEAOHJEINEN. VAIKEAVIHJEINEN.

Adverbijohdokset:
KITEITTÄIN. OHJEITTAIN.
Ristikon heikkoudet käydään läpi VIHJEITTÄIN.

Mutta lyhyet verbijohdokset noudattavat kahta kaavaa, joko -ISTAA tai -EUTTAA/-EYTTÄÄ (pitempiäkin johdostyyppejä toki on):
OHJEISTAA. ASEISTAA. KONEISTAA.
Mutta: KITEYTTÄÄ. SOSEUTTAA. AIHEUTTAA. Siis VIHJEYTTÄÄ!

Tunteeko kukaan mitään muuta kaksitavuisesta e-loppuisesta substantiivista johdettua lyhyttä -TTAA/-TTÄÄ -verbiä, jossa edeltävä vokaali olisi I eikä U/Y?

Jos sellaista ei löydy, niin väitän sanoja 'vihjeittää' ja 'vihjeitys' sekasikiöiksi. Termin laatija ei osannut päättää, pitäisikö verbijohdoksesta tulla 'vihjeistää' vai 'vihjeyttää'. Niin tehtiin kompromissi...

Yllätyin Eki kun kerroit että Kielitoimistoa oli konsultoitu. Villi arvaukseni oli että tämä uudissana ei olisi käynyt lausuntokierroksella.

Ilmeisesti epäortodoksinen päätös tapahtui juuri ö:n mainitsemalla perusteella. Kun toteutusvaiheessa taiteillaan ristikko täyteen VIHJEITÄ, korva harjaantuu luulemaan että se VIHJEITETÄÄN (oh Lord, ensi kertaa käytin tätä sanaa lauseessa - lupaan etten toista kertaa käytä).
65. Juhani Heino12.5.2005 klo 01:55
Mun kielikorvani sanoi myös VIHJEYTTÄÄ, mutta nyt olen opetellut virallisen muodon. Toiminpa tällä kertaa paholaisen asianajajana eli puolustan itselleni vastakkaista kantaa.
Juhan esimerkit olivat lyhyistä sanoista. VIHJE on hieman pitempi. Jos vaatteeseen pitäisi lisätä LAHJE, sanoisin LAHKEITTAA enkä LAHKEUTTAA. Jos pitää varustaa jollain vekottimella, mieluummin VEHKEITÄN kuin VEHKEYTÄN. Takilan rakentamista sanoisin PURJEITTAMISEKSI enkä PURJEUTTAMISEKSI. Löytäisiköhän joku niitä oikeita esimerkkejä?

En tiedä onko mitään todellisuuspohjaa, mutta PISTEITTÄÄ tuo mieleeni ä:n pilkkujen yms. lisäämisen ja PISTEYTTÄÄ taas pistelaskennan.
66. ++juh12.5.2005 klo 02:06
Ea/eä-loppuisista adjektiiveista:
makea < makeuttaa = tehdä makeaksi
kostea < kosteuttaa = tehdä kosteaksi
selkeä < selkeyttää = tehdä selkeäksi

Muodonmuutos:
sose < soseuttaa = tehdä soseeksi
neste < nesteyttää = tehdä nesteeksi

Mutta:
kierre < kierteittää = varustaa kiertein (ei: tehdä kierteeksi)
piste < pisteittää = varustaa pistein (ei: tehdä pisteeksi)
vihje < vihjeittää = varustaa vihjein (ei: tehdä vihjeeksi)
67. ö12.5.2005 klo 08:04
Suomen kielessä on eri verbit sen mukaan tehdäänkö jotain kerran vai useasti.

Esim.

lyödä useasti -> läiskiä

lyödä kerran -> läiskäyttää
68. kp12.5.2005 klo 09:47
Te voitte päästää mikkeliläiset piinasta, ettei heille
tulisi "kovista" I=I.

Teillä on mahdollisuus kääntää mun pää,
jos liian kieltävää vastausta nään...
Tähän teillä on vastausaikaa tämä viikonloppu,
muuten tulee laatimiseen turha hoppu...
69. Antti Viitamäki12.5.2005 klo 14:03
ö:

Tarkoitatko, että

tehdä useita vihjeitä > vihjiä

tehdä yksi vihje > vihjeyttää

?

:-)
70. Juha N12.5.2005 klo 20:27
Juhani:

Synonyymiä verbille 'varustaa vehkeillä' en olisi etsinytkään muodosta VEHKEYTTÄÄ vaan VEHKEISTÄÄ. Vrt
- 'varustaa asein' = ASEISTAA
- 'varustaa konein' / 'tehdä konekäyttöiseksi' = KONEISTAA
- 'varustaa ohjein' / 'antaa ohjeet' = OHJEISTAA.
Muuttaisinkin esimerkkilausettasi hieman: "Jos pitää varustaa jollain vekottimella, mieluummin VEHKEISTÄN kuin VEHKEITÄN tai VEHKEYTÄN." Tai niin olin luullut. Ks. jäljempänä.

Huom: sanan kirjainten määrästä ei ole kysymys. OHJE ja AIHE ovat pitkine alkutavuineen ääntämyksellisesti yhtä pitkiä kuin VEHJE ja VAIHE. (ASE, KONE ja SOSE taas ovat alkutavultaan lyhempiä, mutta sillä ei ole merkitystä.)

++juh:

Esimerkkisi ovat hyviä. -EUTTAA/-EYTTÄÄ -verbeillä on tosiaan merkitys 'tehdä joksikin'. On pakko taipua huomaamaan että VIHJEYTTÄÄ on väärä muoto.

Huomauttaisin kuitenkin, että merkityksen 'varustaa + instruktiivi' aikaansaamiseksi ei vanhassa suomessa ole kaksitavuisten e-loppuisten substantiivien tapauksessa koskaan aiemmin käytetty johdinta -EITTAA-/EITTÄÄ. Sitä varten on ollut johdin -EISTAA/-EISTÄÄ. Ks yllä mainitut ASEISTAA, KONEISTAA, OHJEISTAA. (Sen sijaan a-päätteisia substantiiveja on kyllä taivutettu johtimella -OITTAA: LAATOITTAA, RAUDOITTAA.)

Siten PITÄISI olla mahdollista muodostaa uusiakin -EISTAA/-EISTÄÄ -verbejä kaksitavuisista e-loppuisista substantiiveista. Eli:
- 'varustaa asein' = ASEISTAA
- 'varustaa konein' / 'tehdä konekäyttöiseksi' = KONEISTAA
- 'varustaa ohjein' / 'antaa ohjeet' = OHJEISTAA.
- 'varustaa kiertein' = KIERTEISTÄÄ
- 'varuistaa pistein' = PISTEISTÄÄ
- 'varustaa vihjein' = VIHJEISTÄÄ
Mutta jostakin syystä nuo viimeksi mainitut uudissanat (tai ainakin kaksi viimeisintä) kuulostavat ontuvilta. Miksi? Onko niin että a-loppuisten LAATOITTAA -malli on tullut luontevamman kuuloiseksi tavaksi tehdä johdoksia? ASEISTAA, KONEISTAA, OHJEISTAA -sanapesue olisi jähmettynyt olemassaolevaksi mutta niiden -EISTAA -johdin olisi kuihtunut pois käyttökelpoisten johtimien joukosta? Vaikka 'varustaa kojein' on vielä KOJEISTAA niin uudempi 'varustaa vehkein' on sitten VEHKEITTÄÄ?

Yhteenveto: On kai pakko hyväksyä VIHJEITTÄÄ (ja PISTEITTÄÄ ym), mutta oloa helpottaa kun tietää että takana ei ole uudissanan keksijän kielioppimoka vaan ilmeisesti LAATOITTAA-pesueen mukainen malli. Erkkikin laatoittaa laatoittain ja vihjeittää vihjeittäin.
71. jupejus13.5.2005 klo 11:29
Minustakin alkuun tuntui tuossa sanaerossa monikollisuuden ero, mutta eipä se sitten niin näemmä ole.

Vehjeittää on oudolta kuulostava, mutta tarkoittiko tuo nyt sitten suomeksi sitä, että vihjeen, joka keksii ristikkoon, se vihjeyttää ristikkoa ja se koka valmiiksi mietityn vihjeen ristikoon asettelee tai puhtaaksikirjoittaa , niin hän vihjeittää (vihjeistää) ristikkoa.
72. Eki13.5.2005 klo 11:30
vihje/vihjeet mutta vehje/vehkeet, vehkeittää?
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *