9786. Visa - 3

Juhani Heino11.8.2021 klo 12:54
Säie 4774 on tullut "täyteen" joten teen uuden avauksen tänne.

Sielläkin oli tämäntapaisia:
Mikä vaiva?
VÄINÄMÖINTÄ
JOUKAHAINTA
LEMMINKÄINTÄ
2. Tarja11.8.2021 klo 23:12
Ilmarinta
3. Jaska12.8.2021 klo 11:05
Hieno knoppi, jota pohdin eilen useita kilometrejä tuloksetta. Nolla pistettä. Tarjalle ykkönen eteen.
4. Jukkis12.8.2021 klo 12:26
Oon ennenkin huomannut että Jaskalla on ihan joku oma määritelmä sanalle "knoppi".
5. Jaska12.8.2021 klo 12:49
Jukkis, mikä on sinun määritelmäsi?
6. Jukkis12.8.2021 klo 13:32
Sama kuin Kielosella: "usein toistuva (muistitietoa vaativa) koe-, kuulustelu- tms. kysymys".

Juuri tuota knoppi on mulle tarkoittanut siitä lähtien kun kenties jossain vaiheessa keskikoulussa ymmärsi, että monet opettajat on laiskoja.
7. Jaska12.8.2021 klo 13:52
Olen väljentänyt ko. määritelmää. Kokeestahan näissä visoissa ja ristikoissakin on kyse. Tehtävät ja vihjeet toistuvat samankaltaisina, ristikoissa jopa samoina. Säikeestä 4774 olisi mahdollisesti saanut vinkkiä tähän tehtävään. Ihan uusistakin (minulle) kikoista olen ottanut vapauden käyttää termiä knoppi. Pitäisi kai tarkentaa: todennäköisesti tuleva knoppi.
8. Jaska12.8.2021 klo 13:55
Sana knoppi tulee muuten ruotsin sanasta knopp = pää. Eli suomeksi myös nuppi. Näissähän tarvitaan nuppia. Mieluiten terävää.
9. Juhani Heino12.8.2021 klo 14:04
Tarjalle onnittelut ja Jaskalle ymmärrystä sillä tavalla että mäkin olen usein törmännyt tuohon väärin käytettyyn knoppi-sanaan. Noissa yhteyksissä paremmin sopisi kai kompakysymys.

Mikä tietokoneen(kin) osa?
OLAMENE
PAULIHÄIVY
VUOSUKSI
10. ake12.8.2021 klo 14:12
virtalähde
11. Tarja12.8.2021 klo 14:17
Pienehkö sivistyssanakirja kertoo näin: "knoppi = hankala, usein jonkin "ansan" sisältävä kysymys; usein toistuva kysymys tenteissä tms. Johtuu ruotsin sanasta "knopp" 'nappi' eikä ole varsinainen sivistyssana (ei esiinny muissa kielissä).
Uusi Sivistyssanakirja kertoo: " knoppi = (ruots. knopp = nuppu, mutka), koululais- ja ylioppilasslangissa: vaikea kysymys, ansa."

Onhan näissä tehtävissä usein joku ansa, joten miksi knoppi-sanaa ei voisi siten käyttää.
12. ++juh12.8.2021 klo 14:31
Historiaknoppi:
– Minä päivänä Suomi julistautu itsenäiseksi?
– 6. joulukuuta 1917.
– Oikein. Entä minä päivänä Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi?
13. Juhani Heino12.8.2021 klo 15:21
Virtalähde oikein.
Mikä liike?
KESÄSOTA
JOULUMELLAKKA
HEINÄKÄRHÄMÄ
14. Matias-Myyrä12.8.2021 klo 15:30
Elokapina
15. eol12.8.2021 klo 23:33
Millainen? (10)
KESÄTUULI
JOULUPENKKI
HEINÄEVWARAYE
16. Juhani Heino13.8.2021 klo 01:50
Elokapina oikein.
Mikä viihdyttäjä?
KUHAAPATA
HAUKEAHERTTA
LOHTARUUTU
17. Matias-Myyrä13.8.2021 klo 08:10
Haitaristi
18. Jaska13.8.2021 klo 11:25
ANTTO
KOTTO
MORENO
PAULO
? (11)

Kenties keskis lähempänä pehmistä kuin kovista. Pisteet voi tuplata hoksaamalla tietyn hauskuuden.
19. Juhani Heino13.8.2021 klo 14:15
Haitaristi oikein. Nyt en tunge lisää ennen kuin on muiden laittamia saatu pois.
20. eol14.8.2021 klo 00:02
Pitänee sitten alkaa edesauttaa pajatson tyhjennystä. Kun kerran vuorokausi on jo kulunut, niin lienee lupa päätellä, että minun tehtäväni tuskin on ainakaan sanottavasti lähempänä pehmistä kuin kovista. Siispä terävöitetään sen muotoilua napsu tai pari:

Millainen ei niin kovin kaukaa löytyvä? (10)
SYYSTUULI
TAMMIPENKKI
HELMIEVWARAYE
21. Aito Pulamies14.8.2021 klo 10:19
(15. ja 20.) Ehkäpä siis lokaalinen?
22. Jaska14.8.2021 klo 10:35
Sehän sopii, jos alinen = alamies, puolustaja? En omaa lajituntemusta. Googlen mukaan ko. pelaaja oli linjamies. Alatuuli eli alinen tuuli, penkki tietysti alinen peffan alla.

Auttaisiko omaani vaihtoehtoinen sanapituus: (11 tai 20)
23. Jaska14.8.2021 klo 10:37
Korjaus. (11 tai yht. 20)
24. eol14.8.2021 klo 11:05
Aito Pulamiehen löytämä "lokaalinen" on oikea ratkaisu.

Jaskan luonnosteleman perustelun lähtökohta taas on kyllä oikea, mutta kokonaisuutena tuo perustelu on vielä aika kaukana oikeasta. Varsinaista lajituntemusta tässä ei kuitenkaan välttämättä tarvita ollenkaan. Vinkki: loppuosan ALINEN tuottava logiikka on hyvin samankaltainen kuin alkuosan LOKA tuottava logiikka.
25. Jaska14.8.2021 klo 17:56
Kyllä joo, olihan minun selitykseni aika väkinäinen. En nyt vaan kekkaa oikeaa liityntää aliseen. Tuskin se alakuu on. Siinä sirppi on alimmillaan kaakossa.

Jälkipuheiden välttämiseksi totean, että omassani (18.) KOTTO ei ole tulkinnasta riippuen oikeaoppinen knoppi. Varmuuden vuoksi vaihdan sen: SURTO
26. Jaska14.8.2021 klo 21:55
Nyt ehkä tajusin logiikan. Vaikka siinä ei ollutkaan sopivasti tomppeli.
27. eol14.8.2021 klo 22:43
Siispä tarjoan tuon ALINEN-sanaosan logiikan paljastajalle bonuspinnan. Aikaa on 24 tuntia.
28. Jaska15.8.2021 klo 10:46
Siispä paljastan, miksi se voisi olla vaikkapa tomppeli tai Jaska. Se on kolmesta alimmaisin.
29. eol15.8.2021 klo 11:25
Nyt ei Jaskan bonuspinnaan tähdännyt potkuyritys Aito Pulamiehen touchdownin jälkeen ikävä kyllä osunut maalihaarukkaan. Jos tuolla logiikalla saadaan ALINEN, niin aivan yhtä hyvinhän sillä saadaan myös YLINEN ja KESKINEN. - Aikaa on jäljellä vielä yli 11 tuntia.
30. Jaska15.8.2021 klo 12:44
Mielestäni ei yhtä hyvin, itse asiassa ei lainkaan hyvin. Kolme vihjettä allekkain. Alimmainen ei ole ylimmäinen eikä keskimmäinen. Se on kahden muun alapuolella eli niiden alinen. Loogisesti oikea päättelyni ei kuitenkaan ole eolin tarkoittama. Lähden nyt hakemaan sitä muutaman kilsan ajan, tod.näk. turhaan.
31. eol15.8.2021 klo 13:36
Tuohon voisin vastata seuraavasti: Kolme vihjettä allekkain. Ylimmäinen ei ole alimmainen eikä keskimmäinen, vaan se on kahden muun yläpuolella eli niiden ylinen. Keskimmäinen ei ole alimmainen eikä ylimmäinen, vaan se on kahden muun keskellä eli niiden keskinen.

Alimmainen kolmesta vihjeestä ei (luonnollisestikaan!) ole millään tavoin erityisasemassa kahteen muuhun nähden. Kehotan nyt etsityn perustelun löytämään pyrkiviä lukemaan uudelleen eilen klo 11:05 postaamani kommentin loppuosan.
32. Tarja15.8.2021 klo 13:58
Amerikkalaisen jalkapallon pelaajia: Ari Tuuli, Petrus Penkki, Seppo Evwaraye, Klaus Alinen.
33. eol15.8.2021 klo 14:49
Bonuspinna meni tällä kertaa Tarjalle.

Näkemykseni on, että nuo neljä kuuluvat ilman muuta kymmenkunnan suomalaisen jenkkifutiksen kautta aikain tunnetuimman nimen joukkoon. Googlekin löytää heidät helposti esim. seuraavilta sivuilta (joista jälkimmäinen on varustettu aukiklikattavin ansioluetteloin):
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_Amerikkalai sen_Jalkapallon_Liitto#Hall_Of_Fame
https://jenkkifutis.fi/info/historia/hall-of-fame/ jasenet/
34. Jaska15.8.2021 klo 15:54
Sivistys sen kun karttuu! Niin kuin ounastelin, en itse keksinyt noita outoja sukunimiä lenkillä. Huipputason tehtävä ja tietenkin myös atkoja. Omat tulkintani olivat todella penkinpainajasta:(
35. Jaska15.8.2021 klo 15:54
r-
36. eol16.8.2021 klo 22:41
Jaskan avoimeen tehtävään liittyen tai liittymättä, olen saanut selville seuraavaa: Paulo Moreno taitaa olla ainakin portugalilainen käsipalloilija ja perulainen näyttelijä, ja Anttoja löysin paljon sekä Kottoja pari mutta Surtoja en oikeastaan yhtään.
37. Jaska17.8.2021 klo 11:18
Surton löytymättömyys onkin avainasemassa tiellä ratkaisuun. Edellyttää vihjeistyksen perusasioiden tuntemusta, jotka säikeeläisillä epäilemättä ovatkin hallussa.

Varsinaiset lisävinkit tarvittaessa myöhemmin. (no nyt ei lähetys taaskaan onnaa, "yritä myöhemmin uudelleen". Miksi juuri tällä sivustolla? Alan kypsyä.)
38. Jaska17.8.2021 klo 18:41
Vinkit: Sepe, Salla, Janne.
39. Jaska18.8.2021 klo 10:39
TIPSI: SVEN, KALLE JA ANNE (yht. 20)
40. Jaska19.8.2021 klo 13:09
Jeep, klassinen valinta?

Jaska villitsee Pennan?

JASKAN PELLEVISAT, NEIN!!
41. Jaska20.8.2021 klo 18:55
SAKELLE VISAPINNA? NJET! (yth. 20)
42. Jaska21.8.2021 klo 18:44
Sama kaiku on vihjausten,
nytkö saamme jo vastauksen...

PASIN JA LENAN ILVEKSET (hyt. 20)
43. Tarja21.8.2021 klo 19:45
Ainakin tuosta saa Paasilinnan veljekset. Mutta löytyykö yhteys alussa mainittuihin sanoihin.
44. Jaska21.8.2021 klo 20:49
Tarja löysi Paasilinnan veljekset helpotetusta anagrammista. Muut 38:sta alkaen olivatkin aika visaisia. Lyhyempi ratkaisu (11) on siis Paasilinnat.

Tarjalle tässä vaiheessa puoli pistepottia eli 50/100 oikeasta ratkaisusta. Toiset 50 edellyttää korjatun alkuperäisen purkua. Täydet sata saa, jos löytää tarkoittamani hauskuuden. Se liittyy MORENOon. Täsä vaiheessa on siis selvää, että etunimiä haetaan. Siinä on lupa käyttää nettiäkin. Kerrataan:

ANTTO
SURTO
MORENO
PAULO
45. Jaska22.8.2021 klo 20:36
Tarkennan. Haetaan epäsuorasti veljesten etunimiä.
46. Jaska23.8.2021 klo 18:07
Pannaan veljekset syntymävuoden mukaiseen järjestykseen. Jospa se siitä.

MORENO
ANTTO
SURTO
PAULO
47. eol23.8.2021 klo 18:44
MORENO > ERNO, perusteena Erna Morena
ANTTO > REINO, perusteena Antti Reini
SURTO > ARTO, perusteena Arvo Survo
PAULO > MAURI, perusteena Mari Palo
48. eol23.8.2021 klo 18:59
Arvataanpa vielä, mikä voisi olla Jaskan mainitsema hauskuus, joka siis tiedetään MORENO-sanaan liittyväksi. Kun kerran MORENO = ERNO, niin NO-loput poistamalla saadaan MORE = ER, ja juuri nämä kaksihan ovat englannin adjektiivien komparatiivin muodostustavat: MORE long = longER.
49. Tarja23.8.2021 klo 19:02
Olisikohan se KOTTO ollut sitten Arno Kotro. Vaikeaksi tehtävän teki, että jokainen sana ei muuttunut samalla tavalla, esim. viimeinen kirjain kaikista. Hienosti eolilta löydetty!
50. eol23.8.2021 klo 19:21
Lisäksi sellainen huomio, että Jaskan antama ikäjärjestysvinkki vähensi tehtävän vaikeutta suhteessa 4! : 1 eli 24 : 1, toisin sanoen noin 95,83%.

Vanhin veli Pasi muuten toimi opettajana ja koulunjohtajana Kittilässä eikä kirjoittanut yhtään kirjaa.
51. eol23.8.2021 klo 19:48
Lainaus: 50. eol 23.8.2021 klo 19:21
"Lisäksi sellainen huomio, että Jaskan antama ikäjärjestysvinkki vähensi tehtävän vaikeutta suhteessa 4! : 1 eli 24 : 1, toisin sanoen noin 95,83%."

Tuo tekstini oli kyllä liioittelua, sillä alunperinkin oli oletettavissa, että veljekset voidaan "dekoodata" olennaisesti yksi kerrallaan eli toisistaan riippumatta. Täten helpottuminen oli käytännössä paljon vähäisempää. Suhdeluku 10 : 4 eli 60% lienee lähempänä todellisuutta.
52. Jaska23.8.2021 klo 21:08
Kaikki oikein eolilla tekee 50 pistettä. Tarjalla Arno Kotro myös oikein. Siinä etu- ja sukunimen vaihdetut viimeistä edellisen kirjaimet eivät ole samoja.

eolin kieliopillinen löytö oli yllättävä ja sinänsä palkkion arvoinen, mutta ei tarkoittamani. 50 pinnaa on siis edelleen tarjolla. Kielestä on kyse siinäkin.
53. Jaska24.8.2021 klo 18:39
Hiljaista on. Tai oli ainakin ennen.
54. Jaska25.8.2021 klo 18:49
haku: erna morena
55. Tarja25.8.2021 klo 21:33
Tarkoittaisikohan Jaska sitä, että Google kääntää silent eran hiljaiseksi aikakaudeksi: "Käännetty englannista-Erna Morena oli saksalainen elokuvanäyttelijä, elokuvantuottaja ja hiljaisen aikakauden käsikirjoittaja.". Se kuitenkin yleensä suomennetaan mykkäelokuvien kaudeksi.
56. Jaska25.8.2021 klo 21:44
Sitä tarkoitin. Sananmukainen konekäännös kuulostaa hassulta.
57. eol26.8.2021 klo 00:24
Lainaus: 12. ++juh 12.8.2021 klo 14:31
"Historiaknoppi: – Minä päivänä Suomi julistautu itsenäiseksi? – 6. joulukuuta 1917. – Oikein. Entä minä päivänä Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi?"

Tähän mahdollisesti liittyen, uskon saaneeni selville seuraavat faktat (mutten sen enempää):
- 13 Amerikan yhdistynyttä valtaa (the thirteen united States of America) julistautuivat itsenäisiksi Philadelphiassa 4.7.1776
- Pohjoinen Amerikka (América Septentrional) julistautui itsenäiseksi nykyisen Meksikon Chilpancingossa 6.11.1813, mutta tämä julistus jäi suutariksi
- Meksikon keisarikunta (Imperio Mexicano) julistautui itsenäiseksi Mexico Cityssä (Ciudad de México) 28.9.1821

Näiden virstanpylväiden kautta ovat muodostuneet valtiot, joiden nykyiset viralliset omakieliset nimet ovat United States of America (Amerikan yhdysvallat) ja Estados Unidos Mexicanos (Meksikon yhdysvallat).
58. Jaska31.8.2021 klo 18:49
Lenkillä PP antoi tehtäväksi keksiä perusmuodossa olevan seitsenkirjaimisen sanakirjasta löytyvän suomen sanan, jossa on viisi etuvokaalia ja kaksi konsonanttia. Osoittautui yllättävän vaikeaksi, mutta onnistuin niitä matkan varrella harvakseltaan tiputtelemaan. Mikään ei kuitenkaan ollut PP:n tarkoittama, ja niinpä hän antoi vihjeen. Sana on jotain, minkä hän oli nähnyt juuri ennen tehtävänantoa.

No voi hemmetin kuustoista, miten minä sen voisin kekata, jos en itse ole nähnyt. Eihän se voi selvitä ilman lisävihjeitä. Niitä tuli, mutta mikään ei natsannut. Lopulta piti turvautua alkukirjaimiin. Oikeaan ratkaisuun tarvitsin niitä nöyryyttävästi kaksi ekaa. Sanaseppojen jäsenelle arvosana oli luonnollisesti improbatur.

Annan nyt omin lisävihjein ketjun visailjoille mahdollisuuden pelastaa Sanaseppojen kunnia. Kyseisen yhdyssanan alkuosa on todennäköisesti useimmille, jopa kaikille aktiiviratkojille tuttu. Ei siis kovin harvinainen. Sitä on vihjattu sekä sanoin että kuvin. Se + loppuosa (3) on siis ratkaisusana. Mikä?
59. Tuomas L.31.8.2021 klo 19:13
Ääripää sopii Jaskan alkuperäiseen kysymykseen, mutta ei välttämättä lisävihjeisiin.
60. Tarja31.8.2021 klo 19:50
Jos olette lenkkeilleet Vantaalla, voisi olla Äyritie.
61. Matias-Myyrä31.8.2021 klo 19:50
Olisiko näkynyt ITIÖEMÄ?
62. Tuomas L.31.8.2021 klo 19:51
Veikkaisin, ettei Äyritie ole sanakirjassa.
63. Tarja31.8.2021 klo 19:52
Ai niin, sanakirjavaatimus jäi huomiotta.
64. Jaska31.8.2021 klo 21:45
Matias-Myyrä veti vakuuttavasti maineenpelastajan roolin.
65. Tarja6.9.2021 klo 15:12
Mikä uudehko biisi sopii kaikille pihkaniskoille?
66. Jukkis6.9.2021 klo 15:27
Ainakin peesaajille käy Neljä Ruusua: "Seuraan sua". Eli ei ehkä kuitenkaan ihan kaikille.
67. Jukkis6.9.2021 klo 15:30
JVG:n "Liike on lääke" varmaankin. Ja joillekin William: "Ympyrää".
68. Tarja6.9.2021 klo 15:37
Hyviä ehdotuksia. Annan vinkin, että laulun nimi ei ole se, mistä idean sain, vaan vastaus löytyy vasta laulua kuunnellessa. Voi olla siksi vaikeahko, jos ei ole biisiä sattunut kuulemaan. Itse kuulin sen tänään Novalta.
69. eol6.9.2021 klo 16:35
Jos uudehkon sijasta vanhempikin biisi kelpaisi, niin kyllä "näiltä poluilta löytyy se viimeinen rasti" rulettaisi toki edelleen (Näitä polkuja tallaan, Matti ja Teppo, 1981). Mutta kun ei niin ei.
70. Tarja6.9.2021 klo 16:46
Mainio ehdotus, mutta etsin tänä vuonna julkaistua kappaletta.
71. Jukkis6.9.2021 klo 21:22
Tutkailin Novassa tänään ennen klo 15.12. soitettujen suomenkielisten lyriikoita, mutta en kyllä sieltä äkännyt erityisiä pihkaniska-asioita. Kiinnostelee kyllä, mikä biisi mahtaa olla kyseessä.
72. Eki6.9.2021 klo 21:30
Hovimuusikko Ilkka ja Vesku Jokinen: Pala rauhaa?
73. Eki6.9.2021 klo 21:31
Ei vaan Samu Haber: Täältä tullaan!
74. Tarja6.9.2021 klo 21:49
Samu Haberin Täältä tullaan on hakemani kappale. "Mä tahdon suunnistaa..."
75. Jukkis8.9.2021 klo 17:28
Vaihteeksi tähän väliin geometriaa. Kuvassa
https://aijaa.com/nKr46K
on neljä neliötä, joista yhden pinta-ala on kerrottu. Mikä on punaisen kolmion pinta-ala?
76. Ari8.9.2021 klo 18:45
15.7
77. Ari8.9.2021 klo 19:26
16
78. Matti9.9.2021 klo 00:01
Siirrymme hetkeksi lujuusopin kiehtovaan maailmaan.

Niilolla on suorakaiteen muotoinen levy ja kaksi levyn leveyden mittaista pukkia, joista hän kokoaa pingispöydän. Pukit ovat saman korkuiset ja levyn päätyjen suuntaisesti levyn alla, kumpikin yhtä etäällä omasta päädystään. Pöytä on siis koottu siten kuin jokainen järkevä ihminen sen kokoaisi.

Niilo haluaa, että levy notkuisi mahdollisimman vähän. Miten etäälle toisistaan pukit on laitettava, että levyn yläpinnan ylin ja alin korkeuskoordinaatti olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan. K

Huom! Koska levy on ohut ja taipumat pieniä voidaan kaksidimensioista levyä käsitellä tässä yksidimensioisena palkkina, jonka pituus on sama kuin levyn pituus. Ja pukkien etäisyyttä kysytään prosentteina levyn pituudesta. Hepittäjät, antakaa ensin vastauksen kolmas ja neljäs desimaali.
79. Ari9.9.2021 klo 10:49
Öhöm, eikös levyjen tulisi olla poikittain pöytään nähden? Eli levyn pisin sivu on pöydän leveys.
80. Jaska9.9.2021 klo 13:03
Levyjen? Matti kirjoittaa yhdestä levystä.
81. Ari9.9.2021 klo 17:11
Jaska, ai joo, luin pikaisesti. Desimaalit 0,00.
82. Matti12.9.2021 klo 22:42
Jukkis 75, mikä on punaisen kolmion pinta-ala? Mielestäni ei annetulla datalla ratkea. Vai olenko liian tosikko? Liikaa boxin sisällä?
83. Ari12.9.2021 klo 23:48
Matti, oletko kadottanut viivottimesi? :)
84. Matti13.9.2021 klo 00:56
Ari, jos kyse on viivoittimella mittaamisesta, olen kyllä ymmälläni. Jukkis kertokoon.
85. Matias-Myyrä13.9.2021 klo 13:29
Olen useamman kerran kokeillut avata tuota Jukkiksen aijaa-kuvaa, mutta tulee aina vain tyhjä sivu.
Olen kokeillut 3 eri selaimella, mutta kaikissa on sama ongelma. Ei edes aijaa'n etusivu aukea.
Kokeilin laittaa F-securen hetkeksi pois päältä, mutta sekään ei auttanut.
86. Matti13.9.2021 klo 15:30
No nyt tajusin. Ovela tehtävä.
87. Jukkis13.9.2021 klo 19:47
Tietenkään ei viivoittimella mitään mitata.
88. eol13.9.2021 klo 20:34
Kuten Matias-Myyrällä, tuo aijaa ei tätä nykyä toimi minullakaan. Ja samaa ongelmaa näkyy olevan enemmänkin liikkeellä.
89. Jukkis13.9.2021 klo 21:24
Outoa, mulla ei ollut mitään aijaa-ongelmaa millään laitteella tai selaimella tai kuvalla.

Kolmion pinta-ala on tietysti kanta*korkeus per 2.
90. Jukkis13.9.2021 klo 21:28
Ahaa. Laitoin kuvan osoitteen W3C:n markup-validaattoriin, joka sanoi heti että:

"I got the following unexpected response when trying to retrieve :
500 Can't connect to aijaa.com:443 (certificate verify failed)"

Että joku häikkä siellä on, miksiköhän mulla silti toimii? Netti on outo paikka.
91. Pete13.9.2021 klo 23:40
Vaikuttaa, että aijaa:n sertifikaatti on väärin asennettu (https://whatsmychaincert.com/?aijaa.com). Riippuu sitten ohjelmasta, miten tuo käyttäytyy ja toisilla ohjelmilla tuon sertifikaatin tarkistuksen voi myös ohittaa.
92. Ari14.9.2021 klo 07:17
Jostain syystä aiemmin toimi minullakin, mutta ei enää eilen iltapäivällä.
93. Jukkis14.9.2021 klo 15:43
Minä tuota Matin levytehtävää varten otin esille lujuusopin oppikirjan, jota katseltua tuntui siltä, että ei taida nyt lähteä. Olin ajatellut että kenties levyn taipumiset menee paraabelityyppisesti, mutta eipä taida niin olla. Taitaa jäädä ratkomatta.
94. eol14.9.2021 klo 16:51
Minäkin voisin kommentoida sen verran, että jos Matin pingispöytätehtävä tosiaan aidosti edellyttää lujuusopin tuntemusta, niin ainakin siinä tapauksessa se varmuudella jää minulta ratkaisematta. (Olen tässä hieman ehtinyt pohdiskella saattaisiko siihen ehkä purra jokin muukin lähestymistapa.)
95. Matti14.9.2021 klo 22:02
Eipä tämä pingispöytätehtävä varmaan ratkea muuten kuin lujuusopillisella käsittelyllä. Tässä vähän vinkkejä.

Koska pöytä on ohut ja taipuma vähäinen, kaksidimensioinen pöytä voidaan korvata yksidimensioisella palkilla, jonka pituus on sama kuin levyn pituus.

Sijoitetaan palkki koordinaatiston x-akselille välille [-1,1]. y-koordinaatti on taipuma ylös/alassuunnassa. Palkin taipumaviivan yhtälö on d2v(x)/dx^2 = C*M(x), missä M(x) on palkkia rasittava momentti pisteessä x, ja C vakio, joka sisältää massatiheyden, kimmomodulin ja taivutusjäykkyyden. C voidaan valita ykköseksi, koska ongelma, pukkien optimaalinen paikka, skaalautuu ylös/alassuunnassa vapaasti.

Kuormitus f(x) on tangon massa pituusyksikköä kohden miinus pukkien tukireaktiot, siis f(x) = -2 + d(-s) + d(s), missä s on pukin etäisyyden x-koordinaatti ja d(x) Diracin delta-funktio. Integroimalla tämä saadaan leikkausvoima q(x), ja sen integraali on puolestaan momentti M(x). Kun M(x) vielä integroidaan kahdesti, saadaan lopulta taipumaviivan yhtälö. M(x) voidaan kyllä määrittää myös perinteistä statiikkaa soveltamalla.

Käyrät ovat vuoroin parillisia ja parittomia, kuormitus on parillinen. Voidaan siis rajoittaa tarkastelut välille [0,1]. Välille [0,s] ja välille [s,1] tulevat lausekkeet eivät ole samoja. Integrointivakioilla huolehditaan siitä, että taitekohdassa x = s toteutuvat käyrille riittävät säännöllisyysehdot, kuten jatkuvuus ja derivaatan jatkuvuus, sekä parillisuus ja parittomuus.

Tämä lujuusopista. Loppu on perinteistä statiikkaa ja matematiikkaa.
96. Matti14.9.2021 klo 23:14
Sellainen täsmennys, että f(x) = -2 + d(x+s) + d(x-s).
97. Ari15.9.2021 klo 00:52
Oliko maallikon päätelmäni 50% lähelläkään haettua vastausta?
98. Jukkis15.9.2021 klo 10:20
Eikös noilla integroinneilla taipumaviivoille tule neljännen asteen lauseke, kuten lujuusopin kirjasta päättelin? Laita Matti loputkin ratkaisusta, en minä ainakaan viitsi ruveta integroimaan.
99. Matias-Myyrä15.9.2021 klo 10:29
Kyllähän noita kaksitukisen palkin taipumia 70-luvulla tekussa laskettiin, mutta kun en noita taitoja ole sen jälkeen tarvinnut, niin en ala kaivelemaan kellarikopista lujuusopin kirjoja. Ei onnistu enää integroinnit eikä derivoinnit.
100. eol15.9.2021 klo 11:19
Kyllä minäkin odottelisin ainakin oikean vastauksen lukuarvoa jo ennen kuin edes lähtisin kokeilemaan erästä mielessäni olevaa laskentaideaa Matin tehtävään. Laskentaideani huonoja puolia nimittäin ovat sen jopa todennäköiseltä vaikuttava virheellisyys ja lisäksi vielä sekin, että sen vaatimassa kypsyttelyssä saattaisi minulta hyvinkin vähintään viikko vierähtää. Ja jos oikea ratkaisu ja sen johto julkistettaisiin kokonaisuudessaankin täällä jo nyt, niin se luultavasti pelkästään edesauttaisi tuon minun laskentaideani kehittelyä ja evaluointia.
101. Jaska15.9.2021 klo 12:12
Maallikon ajatuksia. Jos käytettävissä olisi vain yksi pukki, se pitäisi tietysti asettaa tarkalleen levyn keskikohdan alle. Silloin levy pysyy tasapainossa olettaen, että pukki kestää levyn painon. Käytännössä yksi standardipukki ei tietenkään riitä. Meillä on onneksi käytettävissä suuri määrä identtisiä sellaisia. Niitä voimme siis asetella rinnakkain ja saamme näillä pikkupukeilla syntymään leveydeltään erilaisia isompia pukkeja eli alustoja.

Sitten aletaan suorittaa punnituskokeita sopivan kokoisilla punnuksilla. Teoriassa mitä pienempi punnus, sen tarkempi tulos. Käytännössä yhden, viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen kilon kilon punnukset riittävät. Niillä voidaan helposti lisätä painoa yksi kilo kertapunnituksella. Punnitus tapahtuu asettamalla levyn toiseen päähän painoa kilon välein, kunnes toinen pää nousee ilmaan. Sitten jatketaan, kunnes kilomäärän lisäys ei enää riitä nostamaan levyn toista päätä. Olemme suorittaneet jokamiehen integroinnin!

Nyt voimme asettaa kaksi standardipukkia ko. kohdille. Sitten aloitetaan punnitus uudelleen tarkoituksena kartoittaa levyn keskikohdan mahdollinen notkuma. Mahdollinen muutos on pieni, ja sen mukaan siirretään pukit lopulliseen asentoonsa. Lopullinen etäisyys ollee suurempi kuin puolet levyn pituudesta, mutta selvästi pienempi kuin kolme neljäsosaa.
102. Jukkis15.9.2021 klo 13:34
Meikämaallikko jättäisi tuon punnustenasettelun pois ja laittais ne pukit vaan jotenkin ja sitten niitä siirtelemällä etsisi optimin.
103. Jukkis15.9.2021 klo 14:50
Ymmärrän tuon f(x):n. Mutta sitten kun integroin sen, tulee Matin mukaan leikkausvoima. Siinä vaiheessa ei voi täällä muuta kuin huutaa että "miten helvetissä leikkausvoima-niminen asia nyt voi olla palkin toisessa päässä positiivinen ja toisessa päässä negatiivinen!?" Muistuu mieleen, miksi opiskeluaikana fyssassa vihasin erityisesti tällaisia voimien ja niiden suuntien pähkäilyä. Sähkössä ja magnetiikassa ja aaltoliikkeessä sentään on joku järki.
104. Jukkis15.9.2021 klo 15:41
Älä Matti silti vielä laita ratkaisua. Aattelin jatkaa integrointia vaikka en tuloksia ymmärräkään. Matikkaahan se vain on. Huomenna minun puolesta voi laittaa ratkaisun.
105. Tarja15.9.2021 klo 16:27
Välipalatehtävä. Mikä ruokalaji?
MATEMAATIKKO ARTO KIEVLA
106. Matti15.9.2021 klo 18:35
Palkin päissä leikkausvoima on nolla, samoin momentti. Ja se että leikkausvoima on pariton funktio on kyllä ihan järkeenkäyvä juttu.
107. Matti15.9.2021 klo 18:45
Tarja, miksi ei ARTO KALEVI?
108. Ari15.9.2021 klo 19:00
Matin tehtävän testattua faktaa:
Lattaraudan mitat 150mm*25mm*5mm.
Laitettu puristimeen niin että toisella 25mm puolella kaksi pyörötankoa 75mm etäisyydellä toisistaan symmetrisesti. Vastapuolella keskellä vastaavasti pyöreä tanko painaa palkkia niin että 5mm palkin osuus taipuu.
Keskipainuma 0.50 mm, päissä nousua 0.53 mm
109. Tuomas L.15.9.2021 klo 19:30
Tarjan tehtävän hoksasin heti - se ei ollut maailman vaikein...

En vielä paljasta ratkaisua.
110. Jukkis15.9.2021 klo 20:01
"Palkin päissä leikkausvoima on nolla, samoin momentti.". Okei, tuo tekee sen, että en tajua tästä mitään. Miten ihmeessä f(x):ää integroimalla voi päätyä parittomaan funktioon, joka on nolla palkin molemmissa päissä? Ja jos palkin päässä momentti on nolla, niin mikä se sitten on, joka sitä päätä vääntää joko ylös- tai alaspäin? Yhtään mitään en tajua. Hukkaan meni neljä aanelosta, lopetan yrittämisen.
111. Matti15.9.2021 klo 20:49
"Miten voi olla pariton funktio joka on päissä nolla?" No esim. x^3 - x. Päätä x=1 ei väännä mikään, koska siitä vasemmalle väännöt kumoavat toisensa. Eikä toistakaan päätä.

Integroinnit kannattaa tehdä määrättynä integraalina takaperin 1 to 0, koska silloin taitekohdassa x=s säännöllisyysvaatimukset täyttyvät automaattisesti. v'(x)=pariton, silloin täytyy olla v'(0)=0. Tämä hoidetaan molemmille paloille yhteisellä integroimisvakiolla. v(x):n additiivisella vakiolla ei ole merkitystä, koska se vaan siirtää taipumaviivaa y-akselin suunnassa, eikä siirto vaikuta taipumaan, eikä siis optimaaliseen pukkien etäisyyteen.

Minulta meni ainakin 20 A4:ää, ja aika monta iltaa, ja lopussa vasta selvisi, että tehtävä voidaan voidaan ratkaista ilman työläitä numeerisia laskuja.
112. Matti15.9.2021 klo 20:57
Nyt taisin ymmärtää väärin Jukkiksen kommentin. Leikkausvoimaksi tulee y = x välillä (0,s), ja y = x - 1 välillä (s,1). Sillä on siis hyppäys korkeudeltaan 1 pisteessä x=s.
113. Jukkis15.9.2021 klo 21:15
Minähän en kysynyt että "miten voi olla pariton funktio joka on päissä nolla?" vaan että "miten ihmeessä f(x):ää integroimalla voi päätyä parittomaan funktioon, joka on nolla palkin molemmissa päissä?" Mutta sen ymmärrän, että jos f(x):ssä delta-funktioiden kertoimeksi laitetaan 2, niin silloin integrointi antaa parittoman funktion, joka on nolla palkin molemmissa päissä. Mutta en minä silti tästä mitään ymmärrä.
114. Matti15.9.2021 klo 22:56
Joo, ymmärsin Jukkiksen ensin väärin, sorge. Kun palkin pituus, ja paino, on kaksi, pitää kai delta-funktioiden kertoimen olla yksi. Summa on sitten kaksi. Eikö kommenttini 112 osoita tämän.
115. Jukkis16.9.2021 klo 08:28
Jos on f(x) = -2 + d(x+s) + d(x-s) ja q(x) on tämän integraali, niin silloin q(x) ei minun matikalla mitenkään voi olla pariton funktio niin että q(-1) = q(1) = 0. Tai sitten ymmärrän lauseen "q(x) on tämän integraali" eri tavalla. Joka minun tapa on:

q(x) saadaan niin että ensin kirjoitetaan f(t) = -2 + d(t+s) + d(t-s), jotta x ei esiintyisi kahdessa merkityksessä. Sitten lasketaan f(t):n määrätty integraali, jossa t menee -1:stä x:ään. Silloin tietysti q(-1) = 0. Ja koska integrointi antaa pinta-alan, niin q(1):n arvoksi tulee f(t):ssä olevien positiivisten pinta-alojen ja negatiivisten pinta-alojen summa. Deltat on positiivisia, kummankin pinta-ala = 1, koska se on delta-funktion määritelmä. Yhteensä positiivista pinta-alaa 2:n verran. Negatiivinen pinta-ala tulee vakiosta -2, ja siellä negatiivisella puolellahan on neliö, jonka kumpikin sivu on 2, eli integraaliin tulee siitä -4. Jolloin saadaan q(1) = -2. Joten q(x) ei ole pariton funktio, joka = 0 palkin molemmissa päissä.

Miten Matti sun matikalla saadaan q(x)?
116. Matti16.9.2021 klo 22:01
Luin kuviooni huolimattomasti. Pitää olla f(t) = -1 + d(t+s) + d(t-s). Mutta nyt kaiken pitäisi stemmata.
q(x) = -x kun x on välillä [0,s) ja q(x) = -x + 1 kun x on välillä (s,1], ja q jatkuu parittomasti x:n miinuspuolelle. Nyt
q(x) = pariton, q(-1) = q(0) = q(1) = 0. (Kerroin aiemmin antamani q(x):n tekijällä -1, että se olisi koherentti antamani f(x):n lausekkeen kanssa. Sinänsä tällä ei ole väliä tehtävän ratkaisun kannalta.)
117. Matti16.9.2021 klo 23:07
eol kaipasi lopputulosta. Sain pukkien etäisyydeksi 55,37% levyn pituudesta. Esitän laskelmat myöhemmin. Se on vähän vähemmän kuin mitä olin odottanut. Toivottavasti en ole tehnyt virheitä.
118. Jukkis17.9.2021 klo 09:40
Siis Matti hait oman ratkaisusi tuon oikean funktion f(x) = -1 + d(x+s) + d(x-s) mukaisesti ja tuo -2 oli vaan painovirheen tyyppinen erhe, joka ei missään näkynyt? Jos näin on, niin enköhän minäkin vielä tätä yritä lähtien tuosta oikeasta f(x):stä. Oon nyt sen verran oppinut, että jurppii kun en ihan heti äkännyt, että eihän siinä voi -2 olla, vaan rupesin vaan sen mukaan integroimaan, tulos on sitten nähtävissä edellä viestissä 103.
119. Matti17.9.2021 klo 10:36
Jukkis, joo, lähinnä painovirhe.
120. Tarja18.9.2021 klo 09:57
Lainaus: 105. Tarja 15.9.2021 klo 16:27
Välipalatehtävä. Mikä ruokalaji? MATEMAATIKKO ARTO KIEVLA

Lainaus: 109. Tuomas L. 15.9.2021 klo 19:30
Tarjan tehtävän hoksasin heti - se ei ollut maailman vaikein... En vielä paljasta ratkaisua.

Eipä kukaan tuota tehtävää tuolta kaiken matematiikan seasta enää löydä, joten kerron ratkaisun, jonka Tuomas L. löysi. Vihjeessä viitataan maailman vaikeimman sudokun tekijään, Arto Inkalaan. Ruokalaji on siten KIEVIN KANA
(kiev inkana).
121. eol18.9.2021 klo 14:00
Svekomaanit herkutelkoot Kievin kanalla, tällaiselle kaurahatulle ja rehupuntille kelpaa kyllä kiovankana :)
122. Tarja18.9.2021 klo 14:20
Kielikello 2/2014:
" Kiovan vai Kievin kanaa?
Kysymys: Miksi puhutaan Kievin kanasta eikä Kiovan kanasta?
Vastaus: Kievin kana on ruokalaji, joka koostuu leivitetyistä ja uppopaistetuista broilerin rintafileistä, jotka on täytetty voin ja mausteiden seoksella. Ruoka tunnetaan perinteisesti nimellä Kievin kana, mutta siitä käytetään myös nimityksiä kieviläinen kana, kieviläiset tai Kievin kotletit ja jossain määrin myös Kiovan kana. Vaikka Kiova on vakiintunut Suomessa käytetty Ukrainan pääkaupungin sovinnaisnimi, niin ruokalajista puhuttaessa on tavallisimmin käytetty asua Kievin kana. Syy tähän on todennäköisesti vieraiden kielten. Ruokalaji on englanniksi Chicken Kiev, ruotsiksi kyckling Kiev, saksaksi Kiewer Kotelett, venäjäksi ??????? ??-???????.

Kirjoitetaanko sitten Kiovan kana tai Kievin kana vaiko kiovankana, kievinkana? Ruokalajien nimet kirjoitetaan ensisijaisesti yhdyssanoiksi pienellä alkukirjaimella. Usein ruokalajin nimi on niin termimäinen, että siihen sisältyvä erisnimi on menettänyt erikoisluonteensa. Siksi kirjoitetaan esimerkiksi karjalanpaisti, havaijinleike, lindströminpihvi, janssoninkiusaus. Saman ohjeen mukaan voi kirjoittaa myös kiovankana tai kievinkana. Ruokalajin tavallisuus vaikuttaa siihen, voidaanko sen erisnimilähtöisyys unohtaa ja aloittaa nimi pienellä."

Toki olisin voinut vihjeen tehdä vaikka muotoon LAULAJA PAUL KIOV, mutta kun täällä on noita matematiikasta innostuneita, niin ajattelin, että matemaatikko vihjeenä on hauskempi.
123. Jukkis20.9.2021 klo 13:32
Sain saman 55,37 % kuin Matti. Huh, olipa homma. Kun pukit on tuolla etäisyydellä, niin levyn keskikohta ja päät on yhtä korkealla lattiasta.

Kovin on herkkä systeemi pukkien etäisyyden suhteen. Kun se on 57,1649 %, niin levyn päät on pukkien tasalla. Ja kun on 52,2771 %, niin levyn keskikohta on pukkien tasalla. Ja kun on tätä pienempi, mutta isompi kuin 50 %, niin pukkien välinen levyn osa on kokonaan pukkien yläpuolella, mutta keskellä on kuoppa.
Ja kun on tasan 50 % tai vähemmän, niin pukkien välissä levy muodostaa kuperan pinnan.

Ihan matikalla menin Matin viestin 95 mukaan (kunhan siellä oleva -2 onkin -1) ymmärtämättä juuri ollenkaan sitä lujuusoppia, joka on taustalla. Kun sain tarvittavat kaavat kasaan, niin Excelillä loput.
124. Ari20.9.2021 klo 20:45
Se vaan, että käytännössä suurin voima taitaa kuitenkin kohdistua pöydän keskikohtaan, joten 50% etäisyys on siksi parempi. Kas kun pallon kulma on jyrkempi pöydän keskikohtaan lyötäessä, ja myöskin voima suurempi kuin lyötäessä kauemmas vastustajan kentän reunaan.
125. Matti20.9.2021 klo 23:07
Jukkikselle pisteet ja papukaijamerkki. En lähde kirjoittamaan kaikkia integrointien tuloksia, ainoastaan viimeisen, taipumaviivan lausekkeet v1(x), kun x on välillä [0,s) ja v2(x), kun x on välillä [s,1].

v1(x)=(-x^4-6x^2+12sx^2+4s^3)/24
v2(x)=(-x^4+4x^3-6x^2+12s^2x)/24.

Tässä s on oikeanpuoleisen pukin aseman x-koordinaatti, jonka optimiarvoa siis kysytään. Päättelin kuten Jukkiskin, että taipuma on minimissään, kun levyn keskipiste ja päät ovat yhtä korkealla, siis kun v1(0)=v2(1). Kaikkien vääntöjen jälkeen päädytään niinkin yksinkertaiseen yhtälöön kuin s^3 - 3s^2 + 3/4 = 0. Yhtälöllä on kolme reaalijuurta, s1 = -0,46523, s2 = 0,55370 ja s3 = 2,9115. Näistä ainoa käypänen on s2.
Tarkka arvo on s2 = 1-2cos{{pii + arctan[(sqrt39)/5]}/3}. Kulmat ovat radiaaneja. (Tässä meinaa mennä sulkujen kanssa sekaisin. Siis ensin otetaan arctan luvusta (sqrt39)/5. Tähän kulmaan lisätään pii, ja summa jaetaan 3:lla. Siitä kulmasta kosini, jne.)
126. Jukkis21.9.2021 klo 16:19
Tein animaation:
https://imgur.com/a/S029t4p
127. Matti21.9.2021 klo 16:53
Jummi, hieno!
128. Jukkis21.9.2021 klo 17:22
Kysymys Matille: Kun f(x) integroidaan, saadaan leikkausvoima. Se kun integroidaan, niin saadaan momentti. Se kun integroidaan kahteen kertaan, saadaan taipumaviiva. Mutta minkä niminen asia on saatu siinä välissä, eli kun momentti on integroitu yhden kerran?
129. Matti21.9.2021 klo 17:57
Tietääkseni ei muuta kuin taipumaviivan derivaatta.
130. Jukkis24.9.2021 klo 11:28
Tein toisen animaation:
https://imgur.com/a/ImnFy8Z
131. Jukkis26.9.2021 klo 11:20
Jotta tämäkin säie nousisi välillä esiin, niin tällainen pähkinä, joka ei kummoisesti matikkaa vaadi, laskentoa vähän.

Tennisottelun yksi erä päättyi 6-3. Erässä tapahtui viisi syötönmurtoa. Kumpi syötti ensimmäisen pelin?
132. eol26.9.2021 klo 17:38
Erän ensimmäisen pelin syötti pelaajista se, joka lopulta voitti koko erän. (Halutaanko perusteluja?)
133. Jukkis26.9.2021 klo 17:47
Ehkä joku muukin haluaa asiaa miettiä, joten jos antaa toistaiseksi olla. Muutenkin näissä voisi noudattaa jonkin aikaa hep-periaatetta silloinkin kun sitä ei erikseen mainita tehtävänannossa.
134. Tarja26.9.2021 klo 18:24
Päädyin samaan tulokseen eolin kanssa ensin kokeilemalla teoreettista pelinkulkua ja sitten kävelylenkin aikana kehittelemällä päättelylle perustelut. Mutta mitään laskukaavaa minulta ei löydy.
135. Matti26.9.2021 klo 23:28
Jukkiksen toinenkin animaatio on hieno!
136. Jukkis27.9.2021 klo 17:44
Ehkäpä nyt voisi joku laittaa tähän tennisjutun perustelunsa. Vastaukseenhan voi päätyä eri tavoin.
137. Tarja27.9.2021 klo 18:13
Ensinnäkin syöttövuorot ovat vuorotellen, joten niitä kertyy pelaajille tässä toiselle 5 ja toiselle 4. Nimesin voittajan A:ksi ja häviäjän B:ksi. B sai kolme pelivoittoa. Voivatko kaikki olla murtoja? Silloin A:lle jäisi 2 murtoa, koska murtoja oli yhteensä 5. Jos B siis murtaisi kolme, niin A voisi omistaan pitää korkeintaan 2 (koska korkeintaan 5 syöttöä), jolloin A saisi vain 4 pelivoittoa (2murtoa + 2 omaa) eikä 6. Ei siis toimi, joten B on voinut murtaa korkeintaan kahdesti. Entä voiko A:lla olla enemmän kuin 3 murtoa, esim. 4 murtoa? Tällöin B:llä olisi vain yksi murto ja hänen pitäisi saada omista syötöistään kaksi pelivoittoa. Tällöin A voisi murtaa korkeintaan 5-2 eli kolme kertaa. Siis A on voinut tehdä vain kolme murtoa. Tästä päädytään, että A:n kolme pelivoittoa on pitänyt tulla omista syötöistä. Siispä A on syöttänyt 5 kertaa ja B 4 kertaa, joten A on aloittanut syötöt.
138. Tarja27.9.2021 klo 18:21
Laitanpa huvikseni teoreettisen pelinkulun.
A aloittaa ja voittaa oman syöttönsä. Tilanne 1-0.
B syöttää, A murtaa, tilanne 2-0.
A syöttää, voittaa, tilanne 3-0.
B syöttää, voittaa, tilanne 3-1.
A syöttää, B murtaa, tilanne 3-2.
B syöttää, A murtaa, tilanne 4-2.
A syöttää, B murtaa, tilanne 4-3.
B syöttää, A murtaa, tilanne 5-3.
A syöttää, voittaa, tilanne 6-3.
Yhteenveto: A syötti ensimmäiseksi. Syötönmurtoja 5 kpl.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *