KESKUSTELUT > RISTIKOT > KYSYKÄÄ RISTIKOIDEN LAATIMISESTA!

810. Kysykää ristikoiden laatimisesta!

Eki27.3.2004 klo 09:47
Jotta ristikoiden toteutukselle perustettu kyselypalsta ei leviäisi liian moneen asiaan, jätetään se ulkoasun tekoon sekä laatijan ja piirtäjän yhteistyöhön keskittyväksi jaannetaan täällä tilaa laatijoille eli sanojen sommittelijoille.
2. ile27.3.2004 klo 22:31
Eki, kerro meille, kuinka sinä päädyit alalle.

Missä vaiheessa tiesit, että harrastamisen sijaan ryhdyt hankkimaan leipää ruokapöytään ristikkoja laatimalla???

Oliko nuorena poikana muita urasuunnitelmia mielessä???

Entä voiko laatija jäädä koskaan eläkkeelle???

Mitä verottaja sanoo, jos eläkettä nauttiva laatija laatii eläkepäivinään ristikoita???

Tällaisesta tapauksesta ei ennakkopäätöstä taida olla???
3. Ratkoja/eräs27.3.2004 klo 22:46
Olen useinkin harkinnut, että kannattaako
a) alkaa ammattiratkojaksi
b) ammattilaatijaksi

Olen kerran voittanut 17e ristikoista ja vastaavasti laatinut melkein täyteen 17x20 ruudukon.

Mitä teen?
4. Ratkoja vaan27.3.2004 klo 23:29
Paljonko menee aikaa yhden ristikon laatimiseen?

Paljonko siitä saa palkkaa?
5. Henry Haapalainen28.3.2004 klo 00:20
Laatimiseen kuluvasta ajasta olen kertonut toisessa osiossa. Kirppu Ristikot maksaa yhdestä ristikosta (tekninen laadinta + toteutus tietokoneella) 125 euroa. Tuo on perustaksa, joka kyllä ylitetään silloin kun laatija on tehnyt poikkeuksellisen paljon työtä ristikon eteen.

Laatijoitten edun mukaista olisi että palkka-asioista tulisi entistä enemmän julkista tietoa. Onko yhtäkään toista ammattikuntaa, joka olisi yhtä huonosti järjestänyt edunvalvontansa?
6. iso S28.3.2004 klo 14:53
Ratkoja/eräs:

a) ei, mieluummin vaikka helmenkalastajaksi Perämerelle
b) kyllä, jos on kiinnostusta ja riittävästi säästöjä

Lehtien palkinnot ovat sen verran pieniä ja vastausmäärät siihen nähden suuria, joten sitä kautta ei varmasti pääse siedettäville tuntipalkoille. Jonkin firman koeratkojana saattaisi saada kevytmargariinia näkkileivälle.

Perheen elättämiseksi laatimalla pitää olla hirveästi lahjoja alalle ja runsaasti harjoitusta takana. Yhden ruudukon melkein valmiiksi laatimisesta ei saa vielä mitään.
7. Helge30.3.2004 klo 19:14
Liekö tämä nyt oikea "file", mutta pannaan tänne.

Olin tänään paikallisessa terveyskeskuksessa ja odotellessani täyttelin yhden terveysalaa käsittelevän lehden ristikon. Hienoa oli, että ristikon vieressä oli tähteytys! Tässä tapauksessa yksi tähti viidestä. Ihan hyvä yhden tähden juttu!

Oletan kuitenkin, että laatijoiden taso ja ambitio yltää useampiinkin tähtiin.

Määräävätkö aikakausi- ja ammattilehtien kustantajat myös ristikon vaikeustason? Vai ratkaiseeko sen laatija itse?
8. Henry Haapalainen30.3.2004 klo 19:32
Ei kai laatijan tasolla ja ristikon vaikeustasolla ole mitään tekemistä keskenään!
9. Helge30.3.2004 klo 19:35
Suora vastaus kysymykseen, jota ei kysytty?
Entä kysymys?
10. Eki30.3.2004 klo 20:05
Aika usein vaikeusaste sovitaan. Aika usein ehdotam helpohkoa tai keskitasoista, kun pyydetään vaikeampaa. Aika usein tilaaja ei tajua, mitä se vaikeampi tarkoittaisi. Jos lehti ilmestyy vaikka 4 kertaa vuodessa, ei siinä voi juuri vaikeiden ystäviä palvella. Vaikean julkaisemin tuntuu joidenkin mielestä 'hienommalta', mutta se masentaisi 98 % ratkojista.

Anteeksi ristikkohullut, teen teille siis joskus karhunpalveluksia.
11. Helge30.3.2004 klo 20:09
Suora vastaus kysymykseen.

Näin olkoon! Kiitosh!
12. Eki31.3.2004 klo 05:01
Pyydän anteeksi, etten ole ehtinyt vastata avoimiin kysymyksiin, mutta ten sen varmasti ennemmin tai myöhemmin.
13. ile31.3.2004 klo 21:51
Eräs ristikkomaailmassa korkealle noteerattu hemmo kertoi taannoin, että hän olisi oitis valmis lopettamaan päivätyönsä ja ryhtymään kokopäivätoimiseksi laatijaksi, mikäli olisi mahdollista, että hän saisi myytyä kaikki laadintansa eteenpäin kustantajille ja saisi näin hankittua leivän perheelleen.

Suomessa tähän ei juurikaan ole mahdollisuutta johtuen siitä, että kustantajat eivät suostu ostamaan laatimuksia laatijoilta, jotka myyvät laatimuksiaan myös toiselle kustantajalle.

Tästä syystä esimerkiksi Alf Simbergin ristikoita mielellään ratkovien ratkojien ei tarvitse hakea idolinsa töitä Pelikaaniristikoista, ja toisaalta Antti Viitamäen tuotoksia on turha hakea Iisakin ristikoista.

Suomen kokoisessa valtiossa tämä tarkoittaa sitä, että huippulahjakkaan laatijankin on varsin vaikeaa heittäytyä kokonaan laativan taiteilijan uralle. Yksi kustantaja kun ei millään voi lunastaa sellaisia määriä laatimuksia, joita laatijan olisi laadittava, jotta hän saisi perheelleen purtavaa niin paljon, kuin ravintoterapeutti tarjottimelleen asettelisi.
14. Eki31.3.2004 klo 22:05
Useimpien päätulot ovat muualla kuin ristikkolehdissä.

Laatijan ottaminen työhön pohjalta "pitää saada kokopäivätoimi(nen palkka)" on kovin velvoittavaa, varsinkin kun Teemun kanssa teemme tätä jo kokopäivätoimisesti.
15. ile1.4.2004 klo 07:25
En tarkoittanutkaan sitä, että kustantajan olisi palkattava laatija kokopäivähommiin. Ristikoista itselleen ammattia halajavalle laatijalle riittäisi pelkkä mahdollisuus myydä tuotoksiaan keskenään kilpaileville ristikkoalbumeja julkaiseville kustantajille. Nykyisin tätä mahdollisuutta ei ole, koska ainakin suurimmat ristikkolehtikustantajat pitävät kiinni omista laatijoistaan eivätkä hyväksy ajatusta.

Aikakaus- ja sanomalehtiin kaikki laatijat saavat töitään myydä aivan vapaasti, koska nämä lehdet eivät varsinaisesti kilpaile ristikkolehtien kanssa, ja kaikki tuntemani kokopäivälaatijat käyttävätkin ahkerasti tätä lisätienestikeinoa hyväkseen.

Muistaakseni Sanaseppo r.y. jossain vaiheessa kritisoi tätä luovan työnteon rajoittamista, mutta asia lienee jo Unholaan jäänyt.

Toisaalta tämän rajoittavan säännön liberalisointi saattaisi johtaa siihen, ettei meidän harrastelijalaatijoiden hengen tuotoksille pian riittäisi enää ottajia, ja tämä saattaisi aiheuttaa meissä patoutumia ja henkisiä kärsimyksiä.

Eläköön nykyinen käytäntö!

Tiedä häntä.
16. ile1.4.2004 klo 10:04
Tutkailin eilen illalla S-marketin lehtihyllyn ristikkolehtivalikoimaa, ja sieltä tuttujen kansikuvien joukosta erottui varsinainen väripommi.

Kyseessä on teemaltaan keväinen ja varsinkin pääsiäiseen liittyvä erikoisalbumi nimeltään Pupuristikot. Albumin on kustantanut hilpeältä kuulostava Suklaamuna press, eli jonkinlainen vappumainen pilke on ollut tekijöiden innoittajana. Hyvä niin.

Näiden kevätristikoiden laatijatkin on kätketty salanimien taakse, mutta taso noin pikaisesti tarkasteltuna näyttää niin hyvältä, että joku suurista ristikkolehtitaloista lienee asialla.

Tässäpä olisikin oiva paikka yrittää tunnistaa tekijä tyylin avulla. Siitä vain kokeilemaan.
17. mats1.4.2004 klo 11:01
Tästä on saatettu keskustella joskus muilla säikeillä mutta kysyn nyt kuitenkin; kuinka harrastaja voisi saada laatimuksensa joskus esille, ketä pitäisi lähestyä?
Varmaan muillakin on tämä sama tunne kuin minulla, että ratkotessaan ristikoita tulee jatkuvasti hyviä vinkkejä mieleen, olisi mukava koettaa niitä joskus koota omaan tekeleeseen. Onko olemassa jotain ennakkoraatia, joka voisi koeratkoa ja ilmoittaa kantansa laatimuksesta?
18. Hessu1.4.2004 klo 14:17
Eikö tämä sanaristikot.net voisi olla kaiken muun hyvän lisäksi aloittelijoiden esiintymisfoorumi? Internetistä eivät sivut lopu kesken, joten täällähän voisi julkaista ihan kaikki lähetetyt ristikot muiden haukuttavaksi tai kehuttavaksi.
19. Eki1.4.2004 klo 14:26
Tätä on harkittu. Katsotaan.
20. Henry Haapalainen1.4.2004 klo 14:39
Kysyin asiaa Raijalta, ja nyt hänkin harkitsee mahdollista toteutusta omilla sivuillaan (löytyy hakusanalla "raijan ristikot"). Oleellinen kysymys on, miten ristikko on toteutettu. Laaditko sinä Hessu käsityönä vai tietokoneella?
21. Hessu1.4.2004 klo 15:22
Tulikos teille nyt kisa siitä kumpi ehtii ensin? :-)

HH: Vastaus uusimman Paksun Pelikaanin sivulla 30...
22. Henry Haapalainen1.4.2004 klo 15:25
Minä en ole kisaamassa. Raija vain on eräs Kirpun laatijoista.
23. Eki1.4.2004 klo 15:32
Enne tämän saitin perustamista Reima Mäkinen ehdotti tänne aloittelijoiden ristikko-osiota. Olin nähnyt netissä monenmoista amatööriristikkoa ja niiden pohjalta ei tuntunut kovin kiinnostavalta. Ihan alkuvaiheessa jo melkein lupasin julkaista yhden, mutta se jotenkin on jäänyt tekemättä (zori, Tero!) toistaiseksi.

Ehkä tässä on sekin, että vaikka kävijöitä täällä onkin paljon, harva viitsii/ehtii/kehtaa jättää puumerkkiään mihinkään (mielipidekyselykin helppona täytettävänä etenee kovin hitaasti). Samat tutut nimet kommentoivat kaikkea,, uusia on onneksi alkanut tulla jonkun verran liki päivittäin . Kate/kate-keskustelukin osoittaa, että äänet menevät noin fifty-fifty ja amatöörin ristikossakin voisi juttu jäädä junnaamaan ihan mihin tahansa epäolennaiseen kohtaan.
24. Henry Haapalainen1.4.2004 klo 16:16
Sorry Hessu, nyt vasta hoksasin.
25. Pulmailija1.4.2004 klo 17:14
Jos haluaa julkaista netissä omia luomuksia, niin onnistuuhan se ilman Ekin tai Raijan apuakin. Useimpien nettiliittymien yhteydessä tarjotaan kotisivutilaa ja ilmaisiakin tarjoajia on lukuisia. Eikä "kotisivun" tekoa tarvitse pelätä, oppaita ja ohjelmia löytyy kyllä.

Sitä millä ristikko on toteutettu, ei ole suurta väliä. Tietokoneella kokonaan tehdyn voi muuttaa esim. PDF:ksi.
Jos ristikko on käsin totetutettu, tarvitaan toki skanneria, mutta sellaisen löytäminen ei nykypäivänä lienee liian suuri ongelma.

Eki> "amatöörin ristikossakin voisi juttu jäädä junnaamaan ihan mihin tahansa epäolennaiseen kohtaan."

En kyllä keksi miten ylläoleva liittyy varsinaiseen asiaan. Keskustelupalstojen luonteeseen kuuluu, että toisista asioista syntyy keskustelua toisista ei. Täälläkin kaikki aiheketjut ovat samassa osiossa, että vain aiheen nimen perusteella voi valita kiinnostavat ketjut, mutta niissäkin keskustelu rönsyilee niin paljon ettei niiden sisältöä muista seuraavalla käyntikerralla.
Hienovaraisilla vihjauksilla voi yrittää ohjeta keskustelua, mutta yleensä se ei toimi.

PK: Piirretäänkö ristikot puhtaaksi samassa koossa kuin julkaistaan? Entä tietokoneella toteutetut bittikarttakuvat, millaista resoluutiota noissa käytetään?
26. Eki1.4.2004 klo 17:23
Ristikot pprretään yleensä isompnaa kokoon, esim. 1,4 cm ruutuihin. Meidän saitillamme kelpaa käsin tehty mainiosti, se vain skannataan systeemiin, kuten Pulmailija totesikin.

Tarkoitin vain, että laajan ja eteenpäin auttavan kritiikin sijaan voi joku huono sana tms. saada kaiken huomion. Toivottavasti näin ei käy amatöörien kohdalla, koska varsinaista apua siitä olisi niukasti. Ammattilaisilla pitäisi sen sijaan olla se varsinainen taito jo hallussa ja voimmekin keskittyä kuulemaan kaikenlaista nippelikritiikkiäkin :)
27. J Takala1.4.2004 klo 17:25
Jeps, aloittelevalla laatijalla olisi tärkeintä saada palautetta ristikosta kokonaisuutena. Siksi ristikon antaminen julkisesti ruodittavaksi ei välttämättä ole paras tapa saada palautetta, mutta parempi kuin ei mitään.
28. Eki1.4.2004 klo 17:26
Edellisen viestin ensimmäisestä lauseesta huolimatta en ole nk. päivätissuttelija.
29. Henry Haapalainen1.4.2004 klo 17:55
Eki
Olen melko vakuuttunut että otit paukun ensimmäisen sanan jälkeen, ja sitten vielä toisen paukun kolmannen sanan perään. Rautakaupasta saa työkaluja, joilla voi poistaa näppäimistöstä sen nappulan jolle sormi vahingossa lipsahtaa. Se ongelma tietysti on että sitä poistettua voi tarvita myöhemmin.
30. Suklaamuna press3.4.2004 klo 20:30
Täten ilmoitamme, ettei yhtiöllämme ole mitään tekemistä ilen mainitseman Pupuristikko -jukaisun kanssa.


Itse asiassa koko juttu oli aprillia.

Suklaamuna press toivookin, että ainakin yksi ristisanojen ystävä meni halpaan ja kyseli kyseistä lehteä lähikauppansa lehtihyllyvastaavalta.
31. Eki12.4.2004 klo 16:20
Ile kyseli: "Missä vaiheessa tiesit, että harrastamisen sijaan ryhdyt hankkimaan leipää ruokapöytään ristikkoja laatimalla?" Minulla eteni aika mukavasti heti alussa. Vuonna 1971, kun aloitin Tuotanto-Uutisissa, sain ristikoita myös mm. Suosikkiin ja Iisakkiin. Armeija-ajan jälkeen 1978 metsätieteiden opiskelua aloittaessa oli vielä tuotanto aika pientä, mutta vuodesta 1980 (aikaa vievin opiskelu takana)alkaen se laajeni ja perheen elättäminen ristikoilla luonnistui. Kun Hesarin ristikot heikkenivät, lähetin sinne tarjokkaan. Valitsivat Lehdon ja jälkikäteen ajatellen se oli hyvä, mutta kyllä se silloin harmitti. Sen jälkeen löytyi paljon hyviä muita töitä ja Sanaris Oy:n aloittaessa 1986 alussa omat työni toimivat sen pohjaturvana.

"Oliko nuorena poikana muita urasuunnitelmia mielessä?" Kovin tosissani en metsänhoitajaksi lukenut (viimeinen tentti meni läpi vasta yhtiön perustamisen jälkeen), mutta varmuus tämän ympärivuorokautisen ristikkoelämän aloittamisesta syntyi opiskelun aikana. Olisi ehkä voinut lukea jotain kaupallista ja vähemmän spesifistä. Muita harrastuksiahan tässä myös on ja esim. kevyt musiikki kiinnostaisi työnomaisenakin (vaikkei paljon koulutusta olekaan), ehkä eläkkeellä...

"Entä voiko laatija jäädä koskaan eläkkeelle?" Olemme siipan kanssa maksaneet yrittäjäeläkettä ja muistaakseni 55-vuotiaana se jo napsahtaa. Periaatteessa olen jo nyt järjestelemässä itselleni enemmän tilaa ristikoiden laatimiselle ja musiikille ynnä muulle, kun kaupallisesti kouluttautunut poikamme Sakke huolehtii pääosan yhtiön juoksevista asioista (joita on aivan tolkuttomasti ja joista olen tehnyt vuosikymmenet suurimman osan itse).

"Mitä verottaja sanoo, jos eläkettä nauttiva laatija laatii eläkepäivinään ristikoita?" Jos on maksanut yrittäjäeläkettä, kuten me, saa käsittääkseni ansaita ristikoilla jatkossakin rahaa niin paljon kuin haluaa, koska eläke on kokonaan itse sivuun pantua. Ei tässä elämää ihan sen eläkkeen varaan ole laskettu.
32. Eki14.4.2004 klo 11:27
Minusta tuntuu, että laatijat olisivat valmiina antamaan vastauksia, kun tulisi hyviä kysymyksiä!

Toteutuspuolella on ollut vireämpää, mutta kannattaa sielläkin kysellä.
33. Ratkoja J Takala14.4.2004 klo 12:12
Kysytään:

1. Mistä aloitat laadinnan?
2. Suunnitteletkö ensin ristikkopohjan vai muokkaatko sitä laadinnan kuluessa?
34. Antti Viitamäki14.4.2004 klo 12:45
Omalta kohdaltani:

1. Jos minulla on hyvä idea pääkuvaan ja siitä lähteviin lauseisiin, tökkään ne ensin paikoilleen. Varsinaisen sanojen ristiin laittamisen tapaan nykyään aloittaa oikeasta alakulmasta - saa paremman lopetuksen ristikolle. Viimeisenä tehdystä vasemmasta yläkulmasta saa helpommin hyvälaatuisen kuin viimeisenä tehdystä oikeasta alakulmasta.

2. Muokkaan laadinnan kuluessa. Joskus hahmottelen ristikkopohjaa palan matkaa eteenpäin, että hahmotan selkeämmin mitä tuleman pitää. Siitäkin pohjasta luovun usein, kun tulee jotain muuta mieleen.
35. Eki14.4.2004 klo 12:51
Jos minulta kysytään...

1. Ihan mistä vaan! Jos on valmis kuva tai kuvasarja, josta aikoo panna (mahdollisimman) paljon sanoja/lauseita, ne väännän paikoilleen ainakin osaksi. Ja joitakin joutuu ehkä muuntelemaan, jotta ei tule mahdottomia paikkoja. Tämä lienee yleisin tapa. Itse aloitan usein myös "tosta vaan ilman johtoajatusta" oikeasta alakulmasta tai jostain muusta kulmasta. Pääkuva-aihe saattaa muotoutua jostain sanan lopusta. Joskun on tullut tehtyä niinkin kierosti (enkä ole ainoa), että jos avaraan alakulmaa tulee sanan loppu, johon ei taivuttamatonta sanaa saa, se sana tulee sitten pääkuvan lauseen lopuksi. Yleensä laadinta etenee alun jälkeen vaikeimmilta näyttävien paikkojen ehdoilla, esim. se Sydän-ristikko, josta kirjoitin toteutuspuolella ja sen oikea alakulma. Siinä lauseet loksahtivat ensin. Jos pitää melkein salettina, että kaikki lauseet ja sanat pääkuvasta päättyvät reunaa, kuten teen, se pakottaa suunnittelemaan kuvan lauseet paljon tarkemmin. Jos kuvasta menee samansuuntaisia lauseita laidasta laitaan, yritän sijoittaa ne tasavälein.

2. Hyvin harvoin on pohja valmiina, lähinnä symmetrisissä ja niissäkin voi vähän vaihtaa (lähinnä avartaa). Jos lauseet menevät ristikon joka puolelle, saattaa sen jälkeen olla tarpeen kehitellä alustava pohja kokonaisuudessaan. Tässä tullaan paikkaan, jossa pidän itseäni erityisen hyvänä. Kun joku paikka tuntuu mahdottomalta tai huomaa orporuudun, uuden täysin erilaisen ruuturakenteen teko lutviutuu yleensä nopeasti. Samoin tiettyjä kohtia voi ava(r)ta(a), kun sen huomaa vain ajoissa (sitä kurkottamista...). Jos joku paikka tuntuu "liian helpolta", kannattaa pohtia, voisiko sen tehdä pitemmin sanoin. Aina on pyrkimys mahdollisimman hyviin ja pitkiin sanoihin, mutta jos on valittavissa pitemmät ja siinä vaihtoehdossa yksi tai kaksi huonompaa sanaa kuin lyhempisanaisessa, on vaikea valita.

Aloittelijoita usein kehotan kokeilemaan valmiille pohjille. Jos pohja on kovin avara, voi sinne sijoittaa lisäruutuja (kunhan varoo niitä orpoja). Laatijaksi itseään kutsuvan pitäisi kyllä pian oppia tekemään "tyhjän päälle", muuten ristikoista ei tule vapautuneita. Voi toki olla poikkeuksia. Eivätkä kaikkien ammattilaistenkaan ristikot todellakaan tunnu "vapautuneilta", mitä ikinä se tarkoittaakaan, ehkä sitä, että on monipuolista rakennetta ja yllättävyyttä. Tämä kaikki siis liittyen itse laatimiseen, ei vihjeisiin.
36. Eki14.4.2004 klo 12:53
J, kerro itse, miten vastaavat jutut teet!
37. J Takala14.4.2004 klo 13:03
1) Aluksi kehittelen pääkuvasta lähtevät sanat tai lauseet. Sen jälkeen aloitan laadinnan yleensä oikeasta alanurkasta tai sellaisesta kohdasta ristikkoa, joka näyttää hankalimmalta laatia.

2) En yleensä suunnittele pohjaa etukäteen, vaan kehittelen sitä laadinnan edetessä aina jonkin verran eteenpäin. Joskus kryptojen laatiessa olen suunnitellut koko pohjan heti aluksi. Usein olen kuitenkin huomannut, että jos pohjan olisi laatinut etukäteen, olisi välttynyt monilta ongelmilta laadinnan kuluessa.
38. Just14.4.2004 klo 13:38
Koko lailla samantapainen on tyyli minullakin ainakin ykköskysymysessä.

Pohjan suunnittelussa teen aika usein niin, että suunnittelen valmiiksi kunkin reunan neljä laitimmaista riviä, keskialueen hahmottelen sitten laadinnan edetessä.
39. iso S14.4.2004 klo 14:37
Vaikka ei minulta kysyttäisikään...

Lähes aina aloitan pääideasta ja tyrkkään siitä lähtevät lauseet ristikon luurangoksi. Sen jälkeen alan punoa sanoja niiden ympärille. Tavallisesti etenen 'kulkusuuntaan, kapeammasta päästä lähtien', toisin sanoen sivun ristikon aloitan ylhäältä pääkuvan vierestä (jos se on tavanomaisessa paikassa), aukeamaristikon aloitan vasemmasta reunasta pääkuvan alta. Sitten vyörytän viistoa sanarintamaa aina siitä kohdasta mikä näyttää kinkkisimmältä (vähiten pelivaraa). Muuten vaikea muuttuu mahdottomaksi. Näin päädyn tavallisesti oikeaan alanurkkaan, mistä ei tällä systeemillä tule yleensä näyttävää. Joskus joutuu pakon edessä ja suurella työllä venymään, kun ei ns. satu askel. Pohja syntyy lennossa, vain jo laaditun alueen reunat muokkautuvat tilanteen vaatimalla ja/tai sallimalla tavalla.

Kokeilumielessä laadin joskus pohjan etukäteen. Silloin on yleensä joku erikoistavoite (ei piilokirjaimia tai ei alle 5 kirjaimen sanoja; ei sentään mitään ile-kuutosia). Tämä tuntuu jotenkin ahistavalta, mutta välttyyhän siinä orporuuduilta. Olen myös kokeillut oikeasta alakulmasta lähtemistä, mutta sekään ei tunnu luontevalta.

Lopuksi tarkistus ja virheiden (orporuudut, tuplasanat, jopa kiroitusvireitä on esiintynyt) eliminointi. Sen olen huomannut, että korjausta vaativat mokat kannattaisi jättää tekemättä. Esimerkiksi orporuudun tappaminen on joskus työlästä ja heikentää lähitienoon sanastoa, samalla kun prosessi kuumottaa lähimmäisten korvia.
40. POP18.4.2004 klo 04:13
1. Varsin samankaltainen menetelmä kuin iso S:llä. Pääkuvan sijoittamisen jälkeen suunnittelen siitä lähtevät päälauseet ja -sanat. Ristikon 'rungon' muodostamisen jälkeen alan laatia sanoja jonkin päälauseen ympärille; jos pääkuva sijaitsee vas. yläkulmassa, lähden yleensä liikkeelle sen vierestä tai alapuolelta. Harvemmin aloitan oikeasta alakulmasta. 'Kulkusuuntaan'-etenemisperiaate pätee laadinnassa yleensä minullakin. Eteneminen on silloin yleensä sulavampaa, kun ristikkoon lisättävien sanojen 'jo olemassa olevat kirjaimet' (muiden sanojen kirjaimet joihin lisättävä sana linkittyy) ovat useimmiten sanan alkupäässä, ja uusien sanavaihtoehtojen keksiminen ja hahmottaminen tuntuu sujuvan helpommin ja nopeammin. Kohta, jossa vaikuttaa olevan vähiten pelivaraa, on yleensä seuraava laadintani kohde. Piiloalkukirjaimia pyrin aina välttämään.

2. Ristikkopohja kehittyy joitakin poikkeuksia lukuunottamatta lennossa. Jonkin verran suunnittelen sitä eteenpäin laadinnan aikana. Voimakkaimmin pohja elää ristikon keskellä, reuna-alueet suunnittelen vähän tarkemmin ja suunnitelmallisemmin. Piilokirjaimetonta ristikkoa laatiessani suunnittelen pohjan kyllä melko pitkälle etukäteen.
41. Eki25.4.2004 klo 16:17
Nyt olisi hyvä paikka kysyä tietokoneilta, uskovatko ne olevansa parempia laatijoita kuin ihmiset ;)
42. Justin tietokone25.4.2004 klo 17:03
Isäntä latasi kerran muistiini jonkun ristikkolaadintaohjelman.
Sitten se kirjoitti paperille viisi 5-kirjaimista sanaa alekkain siten, että pystysuoraankin muodostui sanoja. Sitten se antoi mulle nuo 10 sanaa ja käski laatimaan ristikon, en minä osannut.
Isäntä osasi.
43. tero29.4.2004 klo 09:30
Eilen posti toi tuoreen Bridge-lehden ja siellä oli mieltä piristävästi aiheeseen sopiva sanaristikko. Kempaisen Jorma Rovaniemeltä sen sinne oli laatinut. Jorman kanssa keskusteltiin viime syksynä Saariselän pelireisulla väliviivoista ristikoissa ja nyt näin mitä hän tarkoitti. Kun joukossa oli sanoja joihin kuuluu viiva väliin, hän oli laittanut ne viivat valmiiksi sinne ristikkoon näkyviin.
Miten toiset tekevät? Jätättekö viivat pois kokonaan, laitatteko näkyviin (jotenkin tuntuu etten sellaisia ole nähnyt) vai ettekä vain käytä sellaisia sanoja?
Kyseisessä ristikossa oli sanat:
TI-TI (R.Korpelan TV-nalle)
ATRIA-NAKKI (kuvavihje)

Lisäksi olisana jonka välissä oli pallukka, siihen tuli IRINA*MILAN. Onko tuollaisen sanan kirjoittamiseen muita ohjeita?
44. Eki29.4.2004 klo 10:41
Tulevissa ristikkosuosituksissa ei pidetä viivaa hyvänä eikä yhteen kirjoitettuja useamman saman kokonaisuuksia, myöskään etu- ja sukunimeä, myöskään, mutta ei niitä toki kielletä.

Henkilökohtaisesti ajatellen: mitä visaisempi ristikko on, sitä käsittämättömämpää on osoittaa sanan rakenne väliviivalla. "En saa tähän ristikkoon sanaakaan, mutta tuossa keskellähän näyttää olevan taka-ajatus..." Oli taka-ajatuksen vihje kuinka visainen tahansa, se hahmottuu siihen luonnottoman nopeasti.

Tästä älköön kukaan tai ketkään hernettä nenuunsa vetäiskö.
45. J Takala29.4.2004 klo 11:07
Jep, viivat pois vaikeista, mutta helppoihin ne kyllä kannattaa laittaa.
46. tero29.4.2004 klo 12:01
Se vielä jää vaivaamaan että jos sen viivan jättää pois niin ratkaisusanahan tulee silloin väärin kirjoitetuksi. Silloin automatkalla meitä oli useita pikkubussissa aiheesta keskustelemassa ja hyvin monet pitivät pahana virheenä jos ratkaisu on väärin kirjoitettu. Minua itseäni asia ei paljoakaan kiusaa mutta tiedän henkilöitä jotka eivät siitä pidä. Täytyisikö sille väliviivalle sitten jättää oma ruutu, jolloin myös risteävässä sanassa pitäisi sillä kohdalla olla viiva? Entäs heittomerkit?

nimim. "YLIII on huono sana".
47. iso S29.4.2004 klo 12:32
Vaikea kysymys, mistä voi olla itsensä kanssa eri mieltä. Ehkäpä noita sanoja voi vältellä, jos mahdollista, mutta en niitä pannaankaan julistaisi. Jos ANITA O'DAY vierailee YLI-IISSÄ, niin vetäisin rintamalinjan J Takalan mainitsemalla tavalla.

IRINA*MILAN-tyyppisiä yhdistelmiä pidän virheinä täpän kanssa tai ilman. Patologisessa tapauksessa sellainenkin voidaan päästää läpi jos sillä pelastetaan jotain suurta.
48. jupejus29.4.2004 klo 13:07
Virheelliseltähän se äkkiä tuntuu, että väliviiva on pois, mutta kun sen tetää, niin parempi niin, koska ne väliviivatkin voivat tarkoittaa vihjettäkin ja ei se niin ollen lisää selkeyttä paljonkaan. Lisäksi jääväthän muutkin merkit (heittomerkit) pois. Harvoin myös yhdessä ristikossa on tuollaisia yhdysviivalla olevia sanoja.
Etunimi ja sukunimi yhteenkirjoitettuna on outo. Ei muuta kuin uusi vihje väliin tai miksei se tavanomainen nuoli, joka on yleensäkin lauseiden välissä. Se on selvä merkki, että sama asia jatkuu.
49. iso S29.4.2004 klo 13:42
jupejus, olettaisin teron tavanneen sanan IRINAMILAN missä etu- ja sukunimi olivat yhtenä sanana. Itsekin puhut yhteenkirjoitetusta. Silloin siihen väliin ei noin vain ängetä vihjettä tai nuolta.

Ihan pienen nuolen voisi kuvitella vastaavalla tavalla kuin edellä puheena olleet ruutujen välisen viivan päällä olevat tavuviivat. Vihjeen änkeminen ruutujen väliin rikkoisi kaikkia hyviä tapoja ja muutaman huononkin.

Oikeaoppisen nuolen tai vihjeen lisääminen vaatisi Milanin siirtämistä pykälän verran oikealle (alas, jos pystysana) ja sehän sotkisi poikittaiset sanat. Melkoinen alue pitäisi laatia uudelleen ja juuri sen välttämiseksi tuohon ratkaisuun oli luultavasti päädytty.
50. Eki29.4.2004 klo 17:35
Tällaisten asioiden päättämisen voisi jättää myös laatijoiden - ainakin tunnustetuimpien - itse päätettäviksi, jyrkät julkaisijakohtaiset määräykset eivät istu minun pirtaani. Jos laatijan tyyliin sopii etu- ja sukunimi yhdessä, onko se niin kauheaa. Jos se tulee laatijalle kerran hätätapauksessa, kannattaa tosiaan tsekata hädän suuruus.

Itse yritän yleensäkin välttää yhdysviivallisia sanoja, mutta viivaa en pane missään tilanteessa. Erikoisristikossa voi viivan tai heittomerkin tai muun sijoittaa omaan ruutuun, joka risteää toisen vastaavan sanan merkin kanssa. Se on sitten taas sitä vaikeampaa ristikkotuotantoa se ja olluit teemana useaan kertaan eri laatijoilla.
51. jupejus29.4.2004 klo 17:41
Juu, ajattelinkin vain, että sanojen väliin nuolelle oma ruutu. No, ehkä sen seurauksena laadinta muuttuu, mutta parempi niin kuin että etu- ja sukunimi olisivat yhdessä pötkössä.

Jotenkin tuntuu, että kaikki ruutujen välissä oleville ruutujen viivoille merkatut, tungetut merkit ovat kummallisia.
52. Matti29.4.2004 klo 18:17
Turha hyljeksiä väliviivallisia sanoja. Se vaan rajoittaa mukavien sanojan joukkoa. Olisihan se sääli, jos esim YLIII ei tulisi koskaan ristikossa vastaan. Nämähän ne juuri vetävät suuta hymyyn. Väliviivan voi huoleti jättää pois. Ratkoja voi sen ängetä ruutujen väliin, jos haluaa.
53. Antti Viitamäki29.4.2004 klo 18:53
Joo, YLIII-sanalle vihjeeksikin vielä Y53. Hyvä hyvä! :-)
54. V-R29.4.2004 klo 19:59
Hätätapauksista tuli mieleen Hesarin laatijan hätävihje (?)
viime (tai edelliseltä) kesältä. On varmasti suomalaisen ristikkohistorian lyhyin sana.
Oli oikeaan reunaan jäänyt orpo ruutu. Täytettä piti siis keksiä.
Auliksen vihjettä en muista, mutta vastaussana oli vaakaan
pelkkä I.
Muistaakohan kukaan, mikä oli se vihje?
55. Kravattimies30.4.2004 klo 05:06
Kun lisää sen puuttuvan väliviivan tai heittomerkin oikeaan paikkaan ratkaisuun, niin sittenhän se sana on oikein kirjoitettu.

Pelkkä I: - En tiedä, miten oli, mutta eka olisi ollut aika lyhyt vihje ellei sitten paras!
56. Antti Viitamäki30.4.2004 klo 12:05
"Eka" ?

Vähän pystysanasta riippuen ei niin kovin yksiselitteinen vihje tietenkään. Vastaukseksi kävisi I:n lisäksi myös A ja H - vai tätäkö juuri haitkin?
57. Eki6.5.2004 klo 13:19
14.4.2004 klo 12:51 pidin melkein salettina, että pääkuvalauseeni päättyvät reunaan. Tänään tänne tulleessa Oho-ristikko 20:ssa yksi jää yhden vajaaksi. Pari numeroa ennen oli sama juttu. Tuossa Oho-ristikossa on tavoitteena olla aina neljä kuvasta lähtevää sanaa/lausetta ja se yhdistettynä reunaan yltämiseen aiheuttaa hankalia paikkoja.
58. Eki9.8.2004 klo 15:54
Tämänkin kaivoin välillä esille.
59. Kravattimies10.8.2004 klo 06:25
Pidetään esillä.

Mikä juju?

Vaakasuoraan

1 Maa (Jääriitettä)
6 Tangot (Ex-aineet)
7 Makea (Ex-pressa)
8 Muotti (Kellari)
9 Poiketa (Nino)

Pystysuoraan

1 James (Elävä)
2 Norjassa (Jalkaan)
3 Calvino (Rakennus)
4 Kaimoja (Kaimoja)
5 Herkku (Asento)
60. Ylläpito28.9.2004 klo 01:52
Kannattaisi kysyä! Ja miettiä Krakan arvoitusta!
61. Pena28.9.2004 klo 07:44
Kuuluvatko laatijat johonkin ammattiliittoon? Entä muut ympärillä pyörivät? Piirtäjät? Muu henkilökunta? Sakke?

8=)
62. Eki28.9.2004 klo 09:15
Yhteistä ammattiliittoa laatijoilla ei ole. Puhuttu on, monestakin syystä. Kun alalle ei ole selkeää koulutusta eikä laatijoilla näin oppiarvoja, mihin vedetään laatijan raja? Esimerkiksi viime vuosinä eräs lehtiperhe on tietääkseni ottanut laatijoita työvoimatoimistosta. Ainakin alkuun sisältö oli sen mukaista. Osa noista laatijoista on kehittynyt jo ihan käypään tasoon, mutta päätti(vät)pä ammattiliittoon pääsyn kuka/ketkä tahansa, se tietäisi lähinnä sekaannusta???

Teoreettinen runko on helppo rakentaa, mutta käytäntö olisi hankala. Valitettavasti.

Kun laatijoissa on paljon vaikkapa opettajia, he kuuluvat tahollaan omaan ammattiliittonsa.

Piirtäjistäkin osa kuuluu omiin ammattiliittoihinsa, mutta ei niiden hinnoitteluja tai muita ehtoja voi juuri soveltaa ristikkoalalla. Nopea hyvä piirtäjä pääsee kyllä jopa loistaville palkoille, mutta hitaasti tuhertava tai hidas hyvä piirtäjä joutuu varmaan tekemään minimipalkan alapuolella. Plussan puolelle jää ainakin työn mukauttaminen omaan elämänrytmiin, jos työt eivät tule viime tipassa.

Muuhun henkilökuntaan kuulunee eniten toimittajakoulutuksen saaneita ja kouluttamattomia. On esim. meillä ollut töissä lakimiesliiton jäsen.

Sakke on sakke.
63. Pena28.9.2004 klo 10:44
Vaikka voissa paistais?

Sakke tuskin kuuluu SALA-liittoon, mutta ehkäpä KAWA-liittoon?
64. Eki28.9.2004 klo 11:05
Saken avulla saa pään helposti sekaisin.
65. Pena28.9.2004 klo 11:08
Ainakin Saken pää on sekaisin (sakesta?), koska vaikkukin on kuulemma korvan TAKANA! Auttaisiko vastavaikutus?
66. Maiju28.9.2004 klo 12:32
Vihta aiheuttaa vastavaikutusta!
67. SUB16.10.2004 klo 17:17
En ollut aiemmin tiennyt, että ristikoiden laatimiseen liittyy paljon muutakin tehtävää. Läheltä tätä touhua seuranneena voin vaan ihmetellä, että mistä se kaikki energia kumpuaa koko firman pyörittämiseen sekä miten siedätte kovaa stressiä ja erilaisia vastoinkäymisiä ilman vaipumista täydelliseen burn-outiin ja masennukseen...

Voimia jokaiselle! =)
68. sanoittaja2.11.2004 klo 13:47
Voiko harrastelijalaatijat (niinku mä) laatia sanaristikoita sanaseppolehteen? Maksetaanko laatijoille?
69. Eki2.11.2004 klo 14:19
Sanaseppo julkaisee jäseniensä ristikoita. Lehti pitää yllä ristikoiden tasoa, mutta sen skaala ja laatijoiden liikkumavara lienee maan laajimpia. Ristikoiden korvaus (jota ei tosin välttämättä lankea satunnaisten yksittäisten ristikoiden tekijöille) on kulujen luokkaa, enempi aatteellista toimintaa siis siltäkin kantilta.
70. Matti6.11.2004 klo 16:42
Vähän palautetta tuoreimman SK:n ristikosta. Yleisilme on kiva, mutta minua häiritsee se, että johtolauseiden ruudut on kehystetty. Sommitellessaan sanan tahtoo ensin pysäyttää kehystettyyn ruutuun, kun luulee sitä vihjeruuduksi, ja sitten vasta huomaa että sana jatkuu. Tämä kaikki tapahtuu tietysti sekunnin osissa, mutta hämää.

Aihetta käsiteltiin jo HeSan viikonloppuristikoiden yhteydessä. Niissä johtolauseiden ruudut erottuivat vielä räikeämmin tavallisista ruuduista.

Lievä taustaväri riittäisi hyvin osoittamaan johtolauseiden ruudut.
71. Eki6.11.2004 klo 17:41
Taustaväri ei ole oikein hyvä kiiltävällä paperilla. Siksi muutamissa lehdissä on päädytty tällaiseen "ruudukkoon". Hyvä on kuulla kommentteja, pitää miettiä asiaa uudestaan. En ole tulkinnut näitä samanlaiseksi ongelmaksi kuin niitä Hesarin tuhteja palloja.
72. Matti7.11.2004 klo 19:12
Viikonlopun IS:n kiiltävällä paperilla taustaväri toimii mainiosti. On silti varmaan eri paperilaatu kuin SK:ssa.
73. Eki7.11.2004 klo 19:13
On ihan erilaista.
74. Matti12.11.2004 klo 20:55
Tuoreimman SK:n ristikko, Pekka Joutsin käsialaa, oli helppo. Ai oli?
75. J Takala19.11.2004 klo 08:39
Kysyn, että kumpi on laatinut uusimman Pro toimihenkilöunionin ristikon Erkko Lehtonen vai Erkki Vuokila? Erkon nimi on yläreunassa ja Erkin alareunassa. :)
76. iso S19.11.2004 klo 09:20
Erkko on tietysti kopeloinut yläosan ja alapään jutut ovat Erkiltä :)
77. MM19.11.2004 klo 09:48
Eikä sitä ulkoasuakaan mikään mömmöm ole tehny. Joku ihme Vileeni sen on sutassu.
78. Matti22.11.2004 klo 21:26
En kysy vaan kerron. Tyttäreni lähetti Sveitsin saksankieliseltä alueelta esimerkin paikallisen sanomalehden sanaristikosta.

Se oli rakenteeltaan lähinnä karsea. Komikirjaimisia sanoja, yhdessä kaksi ensimmäistä piilokirjaimia ja selityksenä ilo englanniksi. Kaksikirjaimisia "sanoja" selityksin kirjailija Camus´n initiaalit, luku 101 roomalaisin numeroin. Kahden kirjaimen pötköjä paljon vailla mitään selitystä.

Ovatko suomalaiset ristikot jotenkin ainutkertaisen hyviä, ja miksi? Ei ihme jos ristikoiden harrastus siellä on vähäistä.
79. ++juh22.11.2004 klo 22:37
Suomi on oiva sanaristikkokieli, koska vokaalien ja konsonanttien jakauma on melko tasainen. Heikkous on, että sanat päättyvät vokaaliin tai N-, S- tai monikon T-kirjaimeen, harvoin L- tai R-kirjaimeen, mutta "ei koskaan" muuhun konsonanttiin.

Suomea tasaisempi kirjainjakauma taitaa olla italiassa ja ehkä myös latinassa. Havaiji ja suahili ovat periaatteessa hyviä, mutta niissä sanat taitavat päättyä lähes aina vokaaliin.

Saksassa on aivan liian paljon konsonantteja, samoin kaikissa(?) slaavilaisissa kielissä. Englanti, ruotsi ja ranska ovat puolestaan keskinkertaisia sanaristikkokieliä.
80. Kravattimies22.11.2004 klo 23:41
Matin puheenvuorosta tuli mieleeni ristikot, joita olen nähnyt työministeriön tukemassa ja Suomi-Seura ry:n julkaisemassa kuudesti vuodessa ilmestyvässä Suomen Silta -lehdessä. Lehti pyrkii kertomaan ulkomailla asuville Suomen parhaita puolia eri kielillä. Valitettavasti joskus sen ristikot ovat ihan surkeita! Kirjoitin päätoimittajallekin, mutta parannusta ei ole tapahtunut.

http://sanaristikot.net/keskustelut/index.php?p1=v ast.php&p2=info_3.php&id=728&alku=405&t=k1
81. Eki14.1.2005 klo 12:44
Ei laatija viitti kertoa, jos ei ratkoja jotain kysy.
82. WW22.2.2005 klo 16:47
?
83. tonimikael22.2.2005 klo 23:59
Eki.
Olisiko sinulla jossain tallessa ensimmäisiä (julkaistuja) laatimuksiasi? Jos on, niin voisitko laittaa tänne näytille.
Ois kiva nähä. :)
84. Eki23.2.2005 klo 00:37
No juu, tuossapa hauska tapa nöyryyttää itseään julkisesti. Tein kerran Sanaseppoon jutun, jossa ruodin 70-luvun aloittelevan laatijan Erkki Vuokilan julkaisematta jääneen (Kolmen kysymysmerkin ristikoista bumerangina palanneen, tosin myöhemmin tein sinne jokusen vuoden) tekeleen. Eihän siitä paljon hyvää löytynyt. Kyllä minä silti olen valmis ottamaan riskin esiintyä täällä noin raakileena, mutta aikataulusta en lupaa mitään.
85. Reino23.2.2005 klo 15:04
En tiedä kuuluuko tämä tähän säikeeseen,mutta laitan silti.....Iltalehden Ristikko 22.2 ..vihje menettää hengensä??....samassa ristikossa tulee kaksi samanlaista sanaa,vihjeet toki erilaiset(ja toinen niistä väärin)...Karikkoristikoilla lipsuu
86. Eki24.2.2005 klo 00:25
Löysin ensimmäisen ristikkoni ja ratkoin. Aivan järkyttävän huono! Muistelin sitä sentään vähän paremmaksi. Yritän tämän vuorokauden aikana saada sen tänne "nautittavaksi".
87. HH24.2.2005 klo 00:44
Eikö se ole ollut Sanasepossa? Muistanko väärin?
88. Eki24.2.2005 klo 11:49
"Vanhoihin vaikeisiin" ilmestyy kohta uusintaensi-ilta heinäkuulta 1971. Omituisia sanoja riittää ja monikkovirhekin. Paikkansa vaikeissa se ansaitsee ainakin törkeiden piilokirjainten takia. Heikkoudet johtuvat osaksi kovasta yrityksestä, mutta se on huono puolustus.

Nykyisin huonona pidettyä (ja tätä ratkoessa huomasi että syystä) vihjeiden väärin päin sijoitteluakin on ihan kunnioitettavasti.
89. Eki24.2.2005 klo 11:50
Kirjoitinko heinäkuulta? Tarkoitin helmikuulta.
90. Eki24.2.2005 klo 12:01
Jatketaan tuota edellämainittua aihetta omassa säikeessään.
91. Misu24.2.2005 klo 13:12
Hei! Haluan ratkoa ristikkoni mukavasti sohvalla loikoillen. Yritin tulostaa useampaakin ristikkoa arkistosta, mutta ne eivät mahtuneet paperille.

Esimerkiksi Erkki Vuokilan uran ekasta ristikosta jäi 9 alimmaista riviä tulostumatta eivätkä ne tulleet edes 2. sivulle.

Mitä asetuksia tulostuksessa pitää muuttaa, että saan ristikot mahtumaan yhdelle arkille?
92. Eki24.2.2005 klo 13:25
Toivon, että joku fiksumpi taas selostaisi tätä.
93. Ritu1.5.2005 klo 12:24
Ettei tarvinnut aloittaa uutta säiettä yhden kysymyksen takia, niin kaivoin yhden vanhemman esille.
Joskus silmiini on osunut sana "koeratkoja". Onko laatijoilla omat koeratkojansa? Siis ratkaiseeko joku/jotkut ristikoita ennen painoon menoa? Meneekö kaikki ristikot tuon seulan läpi, vai vain osa niistä? Kuinka paljon nuo ns. koeratkojat sitten ratkovat?
94. kp1.5.2005 klo 12:55
Kyllä ristikkolehdillä on "koeratkoja" tämä sitaateissa, koska
sellaista virkaa ilmeisesti ei ole, oikeasti,vaan lehdessä olevat
toimittajat käyvät ristikot läpi...
Muutama sananen, miten ristikkoni lähtee maailmalle...
Laadin ristikon siihen kokoon, jossa se lehdessäkin on.
Pakkaan sen PDF:ksi ja sähköposti liitteenä asiakkaalle
(lehteen)... Ja siellä siis ottavat tiedostosta paperikopion
ja tarkastavat sen...Ja lähettämäni ristikko painokoneeseen...
Se on siinä...Tavallisesti lehdillä on "kuukausi kiintiö", jonka
ottavat vastaan laatijalta... Minulla ei sitä ole...
95. Sakke1.5.2005 klo 13:01
Ostatko ristikkosi siis alihankitana?
96. kp1.5.2005 klo 14:38
Sakke
Voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat?
97. Sakke1.5.2005 klo 14:48
Kun sivulla ei ole "kuukausi kiintiötä", jonka otat vastaan.
98. Sakke1.5.2005 klo 14:48
siis sinulla
99. Eki1.5.2005 klo 14:50
Ritulle ja muillekin informaatiota koeratkomisesta.

Kaikki Sanaris-ristikot käy läpi Liisa Ritari, joka jätti SM-areenat ja ryhtyi puolipäivätoimiseksi koeratkojaksi. Liisalla on tarkka sanavainu ja useat mielenkiintojemme kohteet menevät ristiin, joten aika monelta alalta tiedämme yhteensä suht paljon. Joskus lehteen pääsee virhekin eikä ensimmäiseksi tulisi mieleen syyttää Liisaa, koska se voi syntyä niin monessa vaiheessa.

Kun Liisa joskus harvoin on lomalla tai tavoittamattomissa, olen jonkinasteisessa pulassa, sillä en luota keneenkään kollegaankaan yhtä paljon, itseenikään, vaikka aikoinani Iisakille tehtäviä koeratkoin. Se oli siinä mielessä helppoa, etten ollut ainut, joten kaikki vastuu ei ollut hartioillani. Nyt vastaamme Liisan kanssa yhdessä tästä puolesta, vaikka itse kovin pienen osan ristikoistamme ehdinkään kokonaan läpikäymään. Välttämättähän en korjaa kaikkea, mistä Liisa huomauttaa, joten toki olen päävastuullinen monessa mielessä lopullisista päätöksistä..

Liisan kanssa päivittäin pitkään jutellessa tarkat suuntaviivat yhä paremmin muotoutuvat ja yhteistyö paranee. Sanariksen alkutaipaleella isäni ratkoi kaikki tehtävät, mutta hänen ikääntyessään otin Liisan rinnalle, vaikka isä sitä vähän ihmettelikin. Se oli kuitenkin monessa suhteessa kaukaaviisasta, sillä hänen kuntonsa alkoi pian heiketä ja uuden tarkastajan etsiminen olisi joka tapauksessa ollut välttämättömyys.

Kyllä tietääkseni monissa ristikkolehdissä on puoliammattilaisia koeratkojia, toimituksen ulkopuolisia.
100. kp1.5.2005 klo 14:56
Minä avustan ristikkolehteä...Muuten puhelinluettelossa
ainakin kaksikymmentä vuotta ollut "titteli" ristikonlaatija...

Tavallisesti lehdillä on "kuukausi kiintiö", jonka
ottavat vastaan laatijalta... Minulla ei sitä ole...
Siis voin laatia ristikoita niin paljon kuukaudessa kuin
haluan... vaikka kymmenen...tai enemmänkin jos aikaa on.
101. Eki1.5.2005 klo 15:09
Niin että kp:llä ei sittenkään ole omaa koeratkojaa eikä yhdyssanojen oikolukijaa?
102. kp1.5.2005 klo 15:11
On. Sitähän minä sanoin...koeratkojat ovat
lehdessä...
103. kp1.5.2005 klo 15:13
...Ja voihan tuon PDF-tiedoston palauttaa takaisin...
104. kp1.5.2005 klo 15:15
...Ja oikein luvan kanssa... Me tarkastamme, jos sinä
jaksat laatia...
105. Eki1.5.2005 klo 15:20
Tarkastetaanko seinille pantavat synttäriristikot ja firmojen mainosristikot siis myös "lehdessä"?
106. kp1.5.2005 klo 15:26
Ei ne mene lehteen...
Niissä on toisenlainen käytäntö.
Mainosristikot ja lahjaristikot hyväksytetään
asiakkaalla...Se on siis sen näköinen kuin
tilaaja/asiakas sen haluaa olevan...
sanoineen/kuvineen kaikkineen.
107. kp1.5.2005 klo 15:30
Tarkistus:
Jos asiakkaalla on jotain sanomista, niin se tehdään...
Sitten kun asiakas hyväksyy ristikon, niin se on valmis..
108. Eki1.5.2005 klo 15:36
Lahjaristikoista: Mitä, jos asiakas olisi sanonut, että sanaa titatus ei löydy mistään kirjasta? Tai entä jos sana olisi ollut titaus ja hän olisi sanonut, että tällaista sähkötysslangia ei ristikossa saa olla?

Ristikkolehtiristikoista: Hyväksytkö kaikki korjaukset, mitä lehti ehdottaa? Hehän eivät ole ottaneet onkeensa kaikki sinne pain esittämiäsi parannusehdotuksia.

Onko siis asiakas aina oikeassa?
109. kp1.5.2005 klo 15:49
Lahjaristikoista: Sen titatuksen olisi voinut katkaista...

Ristikkolehtiristikoista: Hyväksyn ja olen korjannut, mutta älä
kysy mitä, en kuolemaksenikaan muista...
Ja tuohon mainitsemaani "ongelmaan" minun ja heidän
kädet ovat sidotut...siitä ei varmaan enempää...

Ja kun on näin asiakas/myyjä suhteessa on ajateltava, että tekee sellaista tuotetta, kuin asiakas tahtoo...niin kyllä asiakas on oikeassa... Erjan kanssa on naurettu puhelimessa monet tovet...
110. kp1.5.2005 klo 15:52
...Ja titatushan ei ole enää slangia...niinkuin kirjoitin: uskokoon ken sen tahtoo...
111. kp1.5.2005 klo 15:54
...mutta totta se on.
112. Eki1.5.2005 klo 15:55
Yksi tovi, monet tovit... Niin, kyllä se titatus vielä selviää.
113. kp1.5.2005 klo 16:04
Niin, siinäpä pulma...
Jos kielitoimistolla ei ole yhtä samaa linjaa sanojen
suhteen, niin pitäisi löytää se nainen, joka sen sanoi
minulle...
Ja sana miestä vastaan...
Tämä on sellainen ongelma, että ratkaisu pitäisi löytää..
114. ++juh1.5.2005 klo 16:12
Hassua, kun ei Erja eikä kukaan mukaan ole koskaan pyytänyt minua käyttämään ristikoissani fakkisanoja. Niitähän kp väittää asiakkaiden HALUAVAN.
115. Eki1.5.2005 klo 16:12
Kun sana on muodostettu slangista kaikkia sääntöjä uhmaten, niin kyllä siinä vähempikin todistus riittää. Sanakorva taisi pettää sillä naisella? No, pettäähän se jokaisella, joillakin useammin, joillakin harvemmin. Mutta että kielitoimiston ihmiselläkin? Mihin me enää voimme luottaa.
116. Zett1.5.2005 klo 20:09
Mistä sen ekin ekan voi ladata.

en löyvvä millään
118. Zebraze1.5.2005 klo 20:30
Eikö laadintakilpailu aloittelijoille olisi paikallaan?
119. Eki1.5.2005 klo 20:33
Onhan niitä ollut silloin tällöin. Ja tulee olemaankin.
120. Zett1.5.2005 klo 21:01
13 rönsyä oli ekin ekassa. Ei taitais mennä läpi pelikaanissa enää.
121. Eki1.5.2005 klo 21:12
Tuskin ottaisin moista tumpeloa edes vakavasti, saati sitten että jaksaisin ottaa oppipojaksi ;)

Rönsyt alkupiiloja? No eivät ne sinällään vaan surkeat sanat ja huonot vihjeet.
122. Ritu2.5.2005 klo 00:05
Tuosta koeratkojan hommasta vielä sen verran, että ratkooko hän todella ne tarkastettavat ristikot? Vai onko tarkastettavien ristikoiden mukana ratkaisut, elikä että työ olisi annettujen vihjeiden ja ratkaisusanojen vertailua?
123. Eki2.5.2005 klo 00:09
Liisa ainakin ratkoo ja mitä vaikeampi, sitä mieluummin ilman mitään vilkuilua. Ja se on hyvä, sillä se on ainoa tapa saada oikea ratkontareaktio. Isäni loppuvaiheessa usein vertasi vain ratkaisuun ja se aiheutti huonojakin päätöksiä.
124. Zett2.5.2005 klo 13:05
Kryptojen koeratkonta on varsin messevää hommaa, kun joutuu käymään varsin usein sanakirjalla ihmettelmässä omituisia sanoja. Ratkaisun vilkuilu on siinä hommassa välttämättömyys. Tosin nopeat korjaukset onnistuvat helpommin kuin kuvaristikoissa.
125. Eki2.5.2005 klo 13:45
Zett on koeratkoja? Kryptoissa voi olla omituisia sanoja, mutta ei välttämättä.
126. ile2.5.2005 klo 14:24
Ristikonratkonnan SM-kisat olivat antoisa mutta myös helpottava kokemus.

Nimittäin siellä Postitalon uumenissa minulle selvisi, että osa tallimme laatijoista käyttää kryptojen toteutuksessa apunaan tietokoneohjelmaa, joka sijoittaa koodinumerot automaattisesti ruutuihinsa sen jälkeen, kun laatija on sijoittanut ne ratkaisuun.

Tarkistaminen sujuu rivakammin, kun tietää, ettei inhimillinen erehdys numeroiden sijoittelussa ole mahdollista.

Toivottavasti toimituksen tytöt eivät lue näitä sivuja.
127. WW21.7.2005 klo 14:36
kertaukseksi
128. Eki2.9.2005 klo 01:07
Otetaan tämäkin taas etusivulle, kun tuo toteutuskin tuli.
129. Eki9.8.2007 klo 13:14
Jaahah, kaksi vuotta ollut tämäkin poissa kuvioista.
130. Libero9.8.2007 klo 23:09
Onneksi valintakrypto oli Krypto Pelikaanissa (5/2007) edelleen, vaikka Eki pääkirjoituksessaan kertoo erikoistehtäviä hieman vähennetyn. Valintakryptoja ei kerry kovin monta vuotta kohti, vaikka sellainen on myös Paksussa. Kyseiset kryptot ovat sen verran hauskoja, että tulen säästäneeksi niitä nykyisin ikään kuin sokeriksi pohjalle. Ne saa kerralla valmiiksi ja sopivat ohjelmaan milloin vain.

Millainen valintakrypto on laatijan näkökulmasta? Onko 24 kirjainta ihanteellinen enimmäismäärä? En muista aiemmin nähneeni ratkaisusanassa kahdeksaa samaa numeroa, kuten kryptolehden valinnaisessa nyt oli. Tuleeko tuollainen sana laatijalle yllättäen vai vakaasti harkiten?
131. Eki10.8.2007 klo 14:08
Kyllä valintakrypto säilyy mukana vakituisesti. Tuleehan siihen joskus tahallaan pantua tuollaisia pelkästään samaa numeroa sisältäviä ja yleensä tahallaan.

Kirjainmäärä ei sivun tehtävässä kannata ola kauhean suuri, tuo 24 menee lisäksi mukavasti tasan kahden ja kolmen kanssa jaettuna (no, puhelinkiekossa on jaettu sekä kahdelle että kolmelle kirjaimelle). Hankalat kirjaimet eivät tässä toimi, sillä sanojen pitää olla tuttuja. Laatijalle suurimman ongelman tuottaa useampien vaihtoehtoisten ratkaisujen pitäminen poissa, eikä se aina onnistukaan.

Valintakryptossa olisi ainesta laajaksikin suosikiksi. Luulen että se on monien mielestä pelottava. Siis että monet eivät usko pystyvänsä ratkomaan ja jättävät kokonaan. Kannattaisi kokeilla. Vaikeahan se ei yleensä ole, mutta erilaisia vaihtoehtoja saa mukavasti punnita ennen oikean loksahtamista.
132. JPQ10.8.2007 klo 22:50
Eki: voiko laatija hyvin sanoa onko joku tehtävä tyyppi ratkoa vai eikö kun luulis että suurin osa heille helppoja jos itse laatii sen sortin tehtäviä. PS. Ei millään pahalla.
133. Rutakainen10.8.2007 klo 23:32
Voi sanoa hyvää yötä ps. ei niin
134. JPQ10.8.2007 klo 23:46
Rutakainen: et tainnu tajuta mitä ajan takaa.
135. Eki11.8.2007 klo 01:30
JPQ: Eli minulle helppoja kaikki sinulle vaikeita muut paitsi kryptot ja nekin jos pahoja sanoja ja ei mutta PS. Kokoo ittes! ;)
136. Eki11.8.2007 klo 09:47
Jos sanon mielipiteeni jonkin tehtävän helppoudesta tai vaikeudesta, se ei perustu omiin ratkontakokemuksiini vaan enemmänkin siihen, mitä olen ratkojilta kuullut ja miten olen tehtävää sisällöllisesti tutkinut.

Valintakrypton ratkojaa auttaa erilainen sanojen hahmottaminen kuin esim. tavallisissa kryptoissa tai ristikoissa. Jälkimmäisissä pitää yleensä pystyä keksimään kirjaimia puolivalmiiden sanojen tyhjiin kohtiin. Valintakryptossa pitää hahmottaa (varsinkin alussa tai kokonaan ratkomattomalla alueella) sana siten, että jokaiseen ruutuun on useampi vaihtoehto. Kun ratkonta etenee ja sanat loksahtavat kohdalleen, osa sanoista tulee liki ilmaiseksi. Kuitenkaan valintakrypto ei missään vaiheessa muutu mekaaniseksi vaan siinä pitää koko ajan vaivata aivojaan. Voisin väittää, että valintakrypto on tavallista helppoa tuttuvihjeistä ristikkoa parempi tapa vaivata aivojaan ja vaikkapa estää dementiaa.

Valintakrypto on sen tyyppinen tehtävä, jonka laatimisen hallitseminen ei varsinaisesti hyödytä sen tyyppisen tehtävän ratkomisessa. Laatijahan valitsee vain sanat. Hänellä on edessään liki tyypillinen kryptolaatimus. Kun se muutetaan numeroiksi, on jokainen samassa tilanteessa (paitsi se joka on laatimuksen tehnyt, jos hän muistaa, mitä sanoja siinä on). Tärkeintä on tietysti ymmärtää tehtävän perusidea. Se on valintakryptossa erittäin yksinkertainen.
137. Jaska11.8.2007 klo 12:37
JPQ! En minäkään heti ymmärtänyt tekstiäsi. Kirjoitat yleensä pitkiä virkkeitä ilman pilkkuja. Pitkää pilkutonta pötköä on lukijan usein vaikea tulkita. Lisäksi tekstistäsi puuttui yksi sana. Se oli mielestäni sana VAIKEA. Ajatuksesi oli: onko tehtävätyyppi vaikea ratkoa.

Antaisin sinulle pari kirjoitusohjetta. Toivottavasti et pahastu siitä.

1. Älä pidä kiirettä. Mieti asiat valmiiksi ennen kirjoittamista. Tarkasta tekstisi ennen lähettämistä.
2. Yritä esittää asiasi lyhyesti. Silloin pilkutuksenkaan ei tarvitse olla ihan sääntöjen mukaista asian ymmärtämiseksi. Pelkistettynä: yksi asia omassa lauseessaan ja piste. Yritin tässä kirjoituksessa antaa mallia.

P.S. Ohjeita ei tarvitse noudattaa alkukirjainketjussa!
138. Hui_hai11.8.2007 klo 15:28
Rauhallisesti. Mieti. Tiivistä.
139. Hui_hai11.8.2007 klo 15:29
Ja kuten ylläolevasta nähdään, joskus tekstin liiallinen hiominen ja tiivistäminenkään ei ole hyväksi. Muistakaa kaikki, että totuus löytyy kaurapuurosta;-)
140. airisto12.8.2007 klo 18:11
saako näin tehdä?

personal.inet.fi/koti/airisto/tikut.png
141. Miimu12.8.2007 klo 18:41
Tuohan oli ihan hauska! Minun puolestani siis saa ;-).
142. iso S13.8.2007 klo 08:34
Pelkkää ristikkopohjaa tarkastellessa (ilman vihjeitä, ratkaisusanoja ja etenkin ilman apunuolta) kyseessä on täysverinen orporuutu ja puhdasoppisten sääntöjen valossa vastaus on selvä ei.

Toteutettuna kyseessä näyttäisi olevan sovellus vanhasta vitsistä. Kauan sitten Suomeen tuotiin ensimmäinen leikkuupuimuri ja sitä esiteltiin maatalousnäyttelyn yhteydessä työnäytöksessä. Epäilevä isäntä joutui myöntämään: näyttäähän tuo toimivan käytännössä, mutta mahtaako toimia teoriassa?

Silloin tällöin vastaan tulleena temppu voi olla piristävä. Vanha viisaus sanoo: säännöt pitää tuntea, jotta niitä voi harkitusti rikkoa.
143. Eki13.8.2007 klo 09:07
Tuo rikkomus on harkittu, sillä TIKUT voisi helposti muuttaa sanaksi TIKU ja orpous olisi ohi.
144. iso S13.8.2007 klo 10:18
Näin oletinkin, vaikka en sitä selkeästi tuonut esille. Oletan myös että Eki olettaa; on tosin mahdollista sekin että kommentin takana on laatijalta saatua tietoa.

Jos teko on alunperin suunniteltu eikä vähimmässäkään määrin onnekas pelastautuminen tukalasta tilanteesta (hankalaan rakoon saa osittain sattumalta sovitetuksi sanan joka on kelvollinen molempiin suuntiin), olisi kauniimpaa jos sanassa ei olisi loppupiiloa. Tempun sääntöjenmukaisuuden kannalta tällä ei tietenkään ole merkitystä, mutta puhdasoppisuuden rikkomista voisi hyvitellä loppupiilottomuudella.

On makuasia, laittaako tuollaisessa tilanteessa vihjeen myös alkupäähän. Loppupäähän se on tietenkin laitettava. Ratkaisun helpottamisen kannalta tuplavihje on positiivinen ele. Orporuudun olemassaolon perustelemiseksi olisi toisaalta järkevää jättää alkupään vihje pois ja hyödyntää näin vapautuva tila viereisten sanojen vihjeiden komistamiseen.

Ekin kuvaama temppu tosiaan toimisi, ei tarvitsisi kuin muuttaa viimeisen kirjaimen ruutu vihjeruuduksi. Nykyinen vihjeruutu pitäisi tietysti säilyttää, muuten edessä olisi laajempi remontti. Tästä kaksi huomiota. Edelleen voisi laittaa ylös viittaavan vihjeen (ukit) auttamaan niitä ketkä eivät tunne Disneyn oravia. Lyhennetyllä sanalla alempi vihjeruutu vaikuttaisi nykytilannetta enemmän pakon sanelemalta ratkaisulta jolla on vältetty kolmikirjaiminen sana kahden alkupiilon hinnalla. Nyt tuo (mahdollisesti todellinen) syy kikan käyttöön peittyy sen alle että ruudulla on oleellinen rooli.

Sanan täytyy tietysti olla todellinen sana myös normaaliin suuntaan luettuna, muutenhan rikotaan toista sääntöä. Tässä suhteessa Airiston esimerkissä ei ole mitään valittamista.

Vihjeet ovat myös esimerkillisen selkeät. Pilkunnuuskija löytää silti aina jotain parantamisen varaa; tässä tapauksessa olisin jättänyt muistitikun varjon pois. Se saa tarpeettomasti esineen näyttämään kynsileikkurilta.

Vielä saamisesta: ratkaiseva mielipide tulee julkaisijalta. Mikään laki ei tuollaista kiellä, mutta joillakin julkaisijoilla on tiukemmat säännöt kuin toisilla. Tiukkuus voi lisäksi ilmetä eri asioissa eri julkaisijoilla, oletan. Täällä lausutuilla mielipiteillä ei välttämättä ole sen suurempaa arvoa kuin tuulen suhinalla. Voihan näitä yrittää käyttää perusteluina jos on tarvetta yrittää kääntää julkaisijan päätä. Onnistumisesta ei ole takeita.
145. tonimikael13.8.2007 klo 19:31
Kiva piriste tuo tikuttukit-juttu. Lisää vain tuollaisia. :)
146. kaapo2.2.2008 klo 00:25
mikä on vuoden 2008 se juttu ristikkoalalla...
147. Eki2.2.2008 klo 15:41
Paha kysymys. Miellyttävyyden lisääminen ratkojan kannalta, enemmän hyviä sanoja/vihjeitä ja vähemmän huonoja.
148. qwer3.2.2008 klo 18:46
"vuoden 2008 se juttu ristikkoalalla" on Vuokikan ja Mäkelän perheiden kirjoittelun väheneminen chatissa ja muuallakin.
149. RA3.2.2008 klo 19:02
Tuo ilmeisesti neulansilmän läpi katsottuna? Vai onko olemassa jokin sanonta, joka kuvaa vielä kapeampaa näkökulmaa?
150. ag3.2.2008 klo 19:14
Ketä on Vuokikan ja Makelän perheet?
151. sanavelho19.2.2008 klo 13:20
Ottaako Sanaris Oy vastaan ristikoita uusilta tekijöiltä? Minulla on "pöytälaatikossa" muutama loppuun asti viimeistelty (sanat, kuvat, vihjeet) vektorigrafiikkaohjelmalla toteutettu ristikko. Uusia ristikoitakin syntyy, jos niille löytyy julkaisija sopivalla hinnalla.
152. Eki19.2.2008 klo 13:36
Kaikki tsekataan. Vastaus voi joskus kestää. Apua yritetään antaa. Rima on aika korkealla. Mikään ei ole mahdotonta.
153. sanavelho19.2.2008 klo 13:53
Onko "toimitus@sanaristikot.net" oikea toimitusosoite? Mikä ruudukkokoko olisi sopivin? Jos ristikko hyväksytään julkaistavaksi, missä haarukassa liikkuu julkaisupalkkio?
154. Eki19.2.2008 klo 14:42
Tuo osoite sopii hyvin. Lopullinen noin sentin koko varmaan paras, jos se tässä jotenkin vaikuttaa. Tiedostoahan voi käsitellä.

Palkkio riippuu kovin monesta asiasta ja neuvottelun alkuvaiheessa suuruusluokka kyllä selviää. Muutamasta kympistä ylöspäin noin niin kuin pyöreästi.
155. sanavelho19.2.2008 klo 14:57
Kiitos nopeasta vastauksesta.
Ruudukkokoolla tarkoitin ruutujen määrää, esim. 15x20.
Ajattelin, jos teillä on jokin julkaisu, johon mieluiten ottaisitte vastaan aloittelijoiden ristikoita ja siihen sopisi parhaiten jokin tietty koko.
156. Eki19.2.2008 klo 15:13
Eipä sellaista julkaisua ole. Aika harvoin tulee vastaan aloittelijan ristikko, joka menisi suoraan lehteen. Näin ollen ensikosketus on yleensä havainnointia ilman että yritetään tehdä juuri siitä tehtävästä julkaisukelpoinen. Tämä voi tietenkin tuntua masentavalta mutta on selkeä tosiasia. Oikotietä ei ole, harjoittelua tarvitaan ja kaikki asiat pitää osata laatiessa ottaa huomioon. Halukkaista vain murto-osa pääsee tositoimiin eli leivän syrjään kiinni.
157. Eki19.2.2008 klo 15:13
Tai toki sanaristikkoseuran lehti Sanaseppo on ja sinne hyvä koko on esim. 17x23.
158. RA19.2.2008 klo 15:55
Seuraavaan Sanaseppoon (1/2008) voi lähettää tarjolle ristikoita helmikuun loppuun mennessä Juha Hyvöselle. Lehti ilmestyy 17.3. alkavalla viikolla.

Juhan spostiosoite on etunimi.sukunimi@iki.fi
[spostiosoitteessa sukunimi on hyvonen]

Eki antoi tuon yhden koon (17x23) esimerkiksi. Muunkin kokoisia on julkaistu.

Sanaseppo on siitä hyvä foorumi aloitteleville laatijoille ja erilaisille kokeiluille, että ratkojapalautetta jäseniltä tulee suht runsaasti.
159. tonimikael20.2.2008 klo 00:41
Paitsi eikai sitä palautetta tule paljon yhtään, jos ristikko ei ole palkintoristikko?
160. RA20.2.2008 klo 01:38
Juu. Ei.
161. kouta21.2.2008 klo 15:49
Onko luvallista julkaista sama ristikko useammassa lehdessä?
162. ilvis21.2.2008 klo 16:06
Terve, Erkki Vuokila
Lähetin Sinulle sähköpostia osoitteeseen eki@sanaris.fi jo aikoja sitten. Lähetin arvosteltavaksesi myös yhden laatimistani piilosanoista. Oletko lukenut postiasi? Olen odottanut vastausta jo yli viikon ja pienoinen epätoivo alkaa hiipiä mieleen.
163. Eki21.2.2008 klo 16:34
ilvis, olen sen printannut ja tarkoitus on se ratkoa, mutta viikossa ei kyllä kannata epätoivoa kehittää.

kouta, kerro vähän tarkemmin!
164. kouta21.2.2008 klo 17:07
Minulla menee hyvän ristikon laatimiseen n. viikko. Vaikka tämä laatiminen onkin vain harrastus, ei alle yhden euron tuntipalkka oikein innosta viimeistelemään ristikoita julkaisukuntoon. Tämä voi nyt vaikuttaa itaruudelta, mutta tuli vain mieleen, jos saman ristikon voisi julkaista vaikkapa kahdessa ei lehdessä niin saisi tuntipalkan tuplattua. Toivottavasti kysymykseni ei herätä pahennusta. Ei kai kysyvä tieltä eksy.
165. Eki21.2.2008 klo 18:34
Saahan sitä kysyä.

Jos kumpikin julkaisija tietää tilanteen, asia on siltä puolelta ok. Kumminkin herkästi nämä tahtovat ristikon tällöin entistä halvemmalla.

Toinen on sitten ratkojapuoli. Jos ratkoja saa eri lehdistä käsiinsä saman ristikon, ei se varmaan ilahduta häntä. Mutta jos julkaisijat tietävät asian, et sinä jää siitä nalkkiin.

Onhan noita firmoja, jotka myyvät saman ristikon useampaan lehteen ja Aamulehdestä leviää tv-ristikko ympäri Suomen heidän Treffi-materiaalinsa mukana.
166. RA26.2.2008 klo 22:34
Olisi mukava kuulla eri laatijoiden ääneen ajattelua aiheesta "liian läheisesti samat sanat" ristikossa.

Ohimennen aihetta on lähipäivinä sivuttu säikeissä "Taas yksi valinnan paikka" ja "Myrskyä tyynen edellä", mutta periaatteita ja esimerkkejä olisi kiva kuulla. Ratkojanahan ei usein huomaa muuta kuin sen, jos on kahdesti tismalleen sama sana.
167. iso S27.2.2008 klo 19:38
Suhteellisen yleisesti hyväksytty sääntö on se, ettei sama sana saa esiintyä ristikossa kahdesti, ei edes yhdyssanan osana. Sääntö tarkoittaa sanaa riippumatta siitä, onko se yksikössä, monikossa tai taivutettuna (yhdyssanan alkuosassa ja lauseessa tämäkin on mahdollista). Ei siis käy että samassa ristikossa on asia, asiat ja asianajaja. Kahdesta pitäsi hankkiutua eroon.

Kaikki eivät tuota sääntöä noudata, esimerkiksi Hesarin laatija ei tunnu pitävän edes muotovirheenä sitä jos toisto on yhdyssanojen osissa. Minä kannatan pyrkimistä säännön noudattamiseen, mutta en pidä kovin suurena syntinä jos aukeaman ristikossa on silloin tällöin tällainen yhdyssanatoisto, etenkin jos ne eivät ole lähellä toisiaan.

Yksi porsaanreikä on homonyymien salliminen. Joidenkin mielestä on ok jos ristikossa on vaikkapa kuusi kahteen kertaan, kunhan vihjeityksellä selvästi osoitetaan että toisessa tapauksessa viitataan lukusanaan ja toisessa puuhun. Tämä on minusta saivartelua. Sana on sana ja sillä siisti, merkityserothan katoavat näkymättömiin silloin kun ratkaisu jilkaistaan ja silloin se on toisto.

Siinä ei ole tietenkään mitään pahaa jos sana on kätkönä toisessa sanassa. Esimerkiksi Anna ja manna mahtuvat samaan ristikkoon.

Sanan ei tarvitse erota muista sanoista kuin yhdellä kirjaimella, se riittää. Jotenkin tylsältä kuitenkin tuntuu jos kovin samanlaiset sanat ovat samassa aukeamassa, pahimmassa tapauksessa niin että alkukirjain on yhteinen. Jos vaakasana on pakka ja pystysanaksi pyrkii pakko niin aikamoisessa pakkoraossa pitää olla että hyväksyisin sen. Mitään sääntöähän ei siinä rikota mutta ratkojana tuollainen ei miellytä, joten laatijanakin yritän sellaista välttää.

Laatijalla on aina käytettävissään se takaportti, että sääntöjä voi rikkoa jos niin saavutetaan parempi tulos kuin sääntöjä orjallisesti noudattamalla. Siitä on luonnollisesti erilaisia mielipiteitä mikä on "parempi". Ratkojalle pitäisi jäädä hyvä mieli vaikka huomaisikin ristikossa sääntörikkeen. Kaikkien ratkojien osalta tähän ei päästä millään ristikolla, mutta toivoa sopii että useimmat olisivat tyytyväisiä ja siihen pitäisi pyrkiä.
168. Hakro27.2.2008 klo 21:58
"Ratkojalle pitäisi jäädä hyvä mieli vaikka huomaisikin ristikossa sääntörikkeen."

Taannoin sanottiin, että lehdessä pitää olla painovirheitä, koska eräät lukijat nauttivat niiden löytämisestä.

Olen ollut huomaavinani vastaavaa HS-ristikoiden arvosteluissa...
169. ristikkoihin hurahtanut28.2.2008 klo 10:02
Onkohan Pitkälä rikkonut ristikkosääntöjä viime tiistaikeskiksessä? iso S:än yllä olevan kirjoituksen tulkinnan mukaan on. Pääkuvasta lähtevien lauseiden yhdyssanoissa on molemmissa selvää sanan toistoa. Sinänsä oli oikein nautittavaa, kun lauseet selvisivät.
Sitten samassa ristikossa tuli ratkaisuksi sana, joka on muotoa "ystävällisesti". Onko tällainen sana ristikkosääntöjen mukainen, vai katsovatko sanariksen sensorit läpi sormien, jos ristikko on muuten hyvä?
170. Eki28.2.2008 klo 10:57
"...katsovatko sanariksen sensorit läpi sormien, jos ristikko on muuten hyvä?"

Tuossa se aika hyvin kulminoituu. Pienen toiston takia ei ristikkoa ruveta puoliksi uudelleen laatimaan, mutta rajanveto on toki vaikeaa.

Nuo sti-loppuiset sanat ovat hyväksyttäviä, kunhan eivät valtaa koko ristikkoa.
171. RA28.2.2008 klo 17:25
Eikös pääkuvasta lähtevän LAUSEEN SANAT ole monessakin mielessä eri asia kuin ristikon muut sanat; Niissä voi olla toistoa ja usein onkin esim. silloin, kun kyseessä on jokin sanaleikki. Ne voivat olla lyhyempiä kuin nelikirjaimisia. Ne voivat olla taivutetussa muodossa.

- Tonin ISKeskiksessä (26.2.) toisto oli pääkuvalauseissa ja ihan tarkoituksellista sanaleikittelyä. Tosin: Ristikosta löytyy ns. tavallisena ratkaisusanana yhdyssana, jonka loppu on sama kuin yhdessä pääkuvasanassa. Siis esimerkinomaisesti näin: pääkuvalauseessa on sana ALAOVELLA ja toisaalta ristikosta löytyy sana PÄÄOVI.

(Nuo eivät ole Tonin ristikossa olevat sanat. Vain esimerkki.)
172. iso S28.2.2008 klo 19:28
Jätin tahallisesti käsittelemättä ristikon lauseet, samoin yhden mahdollisen syyn tahalliseen toistoon: teemaristikot.

Esimerkiksi ristikon teemana voisi olla Suomessa tavatut särkikalat: allikkosalakka, hopearuutana, karppi, lahna, miekkasärki, mutu, pasuri, ruohokarppi, ruutana, salakka, seipi, sorva, sulkava, suutari, särki, säyne, toutain, turpa, törö ja vimpa. Tuossa listassa töröttää tuplasti ainakin salakka, ruutana, karppi ja särki itte. Jos sääntöjä noudatettaisiin vimpan päälle niin turpaan tulisi laatijalle ja yritys jäisi suutariksi.

Lauseessa voi olla toistoa sisältävää sanaleikittelyä tai ideana voi olla vaikkapa siteerata jotain runoa, tyyliin "yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin". Siinä yksin ei ole yksin, mutta säännöt venyvät mielestäni oikein hyvin tällaiseen toistoon. Lauseessa esiintyvää sanaa ei kuitenkaan saisi käyttää ilman pätevää perustetta muualla ristikossa. Ei edes yhdyssanassa, eli tuossa esimerkissä oleva "yksin" laittaa kieltolistalle sanan "yksinolo".

Luullakseni ratkojalle jää parempi mieli oikein sitaaratusta runosta kuin sääntöjä pilkuntarkasti noudattaen tehdystä muunnoksesta tyyliin "yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä, ilman muuta." No, mistäpä kenenkin mieltymykset ja huumorintajun tietää, saattaa olla vakavastikin sairaana.

Oman kokemukseni mukaan laatija voi kummallisesti sokeutua pääkuvasanojen suhteen. Nehän ovat ylensä ristikon lähtökohta, joten luulisi että ne ovat kirkkaana mielessä eikä ainakaan niitä päästäisi toistumaan. Näin vain käy, ja joskus tuntuu siltä että toiston poisto valmiista laatimuksesta vaatii hirveästi työtä eikä tuloksesta ole takeita. Hyvin mahdollista on että kokonaisuus heikkenee.

Voi tietysti käydä täysin päinvastoinkin, eli ponnistus on kohtuullinen ja tulos paranee muutenkin kuin toiston häipymisen osalta. Kannattaa siis yrittää, mutta ei välttämättä hakata otsaansa verille jos seinä ei anna suosiolla periksi.
173. Jaska28.2.2008 klo 19:35
Ihmettelen, onko RAlla ja minulla erilaiset 26.2. keskisratkaisut. Omasta mielestäni ratkoin ristikon oikein, mutta RAn mainitsemaa yhdyssanaa, jonka loppu on sama jne, ei ratkaisustani löydy.
174. RA28.2.2008 klo 20:04
Jaska, tarkoitan pääkuvan alta oikealle lähtevän LAUSEEN ensimmäistä sanaa + suurinpiirtein ristikon keskellä olevan vihjeen EI TUNNETTU REITTI ratkaisusanaa.
175. Jaska28.2.2008 klo 20:17
Kiitos, löytyi. Olen ratkonut oikein. Hämäsi tuo "jonka loppu on sama kuin yhdessä pääkuvasanassa." Pääkuvasanan loppu kun ei ollut ihan sama. Eikä näitä siis laatijalle synniksi lueta.
176. Ritu25.6.2008 klo 21:58
Tämä ei varsinaisesti liity laadintaan, mutta mielenkiinnosta kysäsen silti. Joskus aina törmää ristikoihin, joissa ei näy minkään valtakunnan laatijan nimeä missään. Tänään katselin tuolla Pirkan sivuilla olevaa kesäkuun ristikkoa ja siellä oli maininta alalaidassa, että Sanaris-tiimi piirtänänä Heidi Heinola.
Ettekö te laatijat halua nimienne näkyvän?
Näin ratkojana sitä nykyisin haluaa tietää, että kuka niiden hikisten tai vähemmän hikistä vääntöä tarvitsevien ristikoiden takana on. On sitten ketä muistaa iltarukouksessa kiitoksin tai *piip* miettein. :)
177. Eki25.6.2008 klo 22:07
Tuota tiimimerkintää on käytetty vain Pirkan nettisivuilla ja Tori-lehdessä Tampereella. Muuten Sanaris-ristikoiden täsmälliset tekijät mainitaan, mikäli lehden toimituksessa ei joku tiputa nimeä pois, mitä aika usein tapahtuu.

Sitten on paljon lehtiä, jotka eivät syystä tai toisesta julkaise laatijoiden nimiä.
178. iso S25.6.2008 klo 22:22
Sipoossa asuessani olin Keski-Uusimaan tilaaja. Lehden ristikko oli nimetön mutta tyylistä ei juuri voinut erehtyä. Pekka Joutsin laatua ei olisi tarvinnut nimettömyyden takana piilotella. Joissakin lehdissä voi olla tuo häpeily syynä nimen julkistamattomuuteen.

Joissakin tapauksissa voi syynä olla ujous tai vaatimattomuus? Ensiksimainittu syy on omakohtaisesti tuttu, jälkimmäiseen ei ole mitään aihetta :-)

Aikuisten oikeasti, minua ei haittaisi jos vähäinen tuotantoni julkaistaisiin nimettömänä, mutta yleisesti ottaen pidän periaatteellisesti oikeana että nimi (tai edes salanimi) julkaistaan.

Yksi syy saattaisi olla sekin että ristikkotalo ei välttämättä tykkää jos "oma" laatija tekee työtä myös kilpailijalle. Salanimeä käyttämällä tämä on tietysti kierrettävissä joten täydellistä nimettömyyttä on tällä kahden lautasen taktiikalla vaikea perustella.
179. JPQ25.6.2008 klo 22:27
Eki&muut kokeneemmat krypton tekijät: jos käytössäsi on vaikkapa 17x13 ruudun tila montako erilaista kirjainta sinusta helppoa ja mikä jo saavutus ?
180. Eki25.6.2008 klo 22:31
Taitavalle laatijalle 25 suht helppo, 27 saavutus (jos taulukon pitää olla mukana tilassa). Ihan mutu-vastaus.
181. JPQ26.6.2008 klo 00:17
Eki: kyllä pitää.
182. Matti26.6.2008 klo 07:16
Keski-Uusimaan ristikoita olen minäkin vuosia ratkonut. Ensin laatijana oli Pekka Joutsi. Sitten seurasi lehden kannalta häpeällinen ajanjakso, kun ristikot tulivat muualta ja olivat täydellistä tusinataaraa. Pääkuvan piirroksetkin tikku-ukkotasoa. Eipä ihme, että laatijan nimeä ei näkynyt.

Eräänä lauantaina ihme oli tapahtunut: ristikko oli jälleen Pekka Joutsin piirtämä. Nytkään ei laatijan nimi ollut näkyvissä, mutta ei tarvinnutkaan. Pekan laatimuksen tunnistaa yhdestä piirretystä vihjekuvasta.

Se oli hieno päivä.
183. Eki26.6.2008 klo 09:32
Pekan tyyli on niin tunnistettava, ettei tule aina ajatelleeksikaan, miten Bullsin jakelema ristikko sivuuttaa tekijän huomioinnin.
184. PP2.10.2008 klo 14:44
Ratkojalla voi olla monta ristikkoa yhtä aikaa auki.
Miten on laatijoilla? Onnistuuko useamman funtsiminen ja laadinta samanaikaisesti?
185. kp2.10.2008 klo 16:20
onnistuu. kymmenen näytöllä samanaikaisesti.
186. -2.10.2008 klo 16:58
..ja sen huomaa...lladusta..
187. .. mitenkäs...2.10.2008 klo 17:08
.yhdestoista,. onko jo likaa,.....
188. kp2.10.2008 klo 17:12
bullsille yks hailee kuka ristikon on tehnyt vai luuletko eki että alkaisivat mainostaa laatijoita? kunhan saavat pyörittää kaikki lehdet vuosi tolkulla pyörittää sitä
189. Eki2.10.2008 klo 17:49
Vai niin.
190. Jukkis2.10.2008 klo 17:57
Tarkoittaako Eki tuo sitä, että ihan oikeasti ymmärsit, mitä kp sanoi. Jos ymmärsit, niin hatunnoston arvoinen suoritus.
191. Eki2.10.2008 klo 17:58
En ymmärtänyt. Masentunut huokaus se oli.
192. ehkä2.10.2008 klo 18:21
.kp tarkoittaa että bulls on vähän vanhempi firma ..?,
193. Jaska2.10.2008 klo 19:20
Älkää masentuko. Tulkki seuraa tilannetta ja tulee hätiin tarvittaessa. Siis: Bulls ei ole kiinnostunut laadusta, vaan määrästä, koska sillä on kaikki (lievää liioittelua) lehdet asiakkaina. Bullsin asiakaslehdet eivät myöskään panosta laatuun, vaan hintaan. Bullsin hinnat ovat lehdille edullisia, koska se maksaa heikohkosti suurelle laatijajoukolle, joka pysyy kuitenkin leivässä panostaessaan laadusta tinkiessään määrään.
194. Taata2.10.2008 klo 19:22
Eikös täällä saada PP:lle asialliseen kysymykseen vastausta
edes aikaiseksi? Karia vaan porukalla härnätään taas. On
tämä meininkiä. Täällä pitäisi olla koko ajan vahtaamassa,
mutta kun ei jouda. Minä vastaan PP:lle, että minulla on
monta ristikkoa usein auki työn alla kuten nytkin, sillä vaihtelu virkistää, kun voi välillä funtsia toista ja saattavat olla vielä ristikot eri vaiheissa menossa. Eli saatan alkaa
laatia pohjaakin kesken kaiken, kun tulee mielenkiintoinen valokuva vastaan vaikka pääkuvaksi.
195. RA2.10.2008 klo 19:26
PP: "Ratkojalla voi olla monta ristikkoa yhtä aikaa auki.
Miten on laatijoilla? Onnistuuko useamman funtsiminen ja laadinta samanaikaisesti?"

Olen kokematon laatijana ja vihjeittäjänä, mutta saanen silti sanoa muutaman sanan. Osa on omia kokemuksia, suurin osa eri laatijoilta kuultua:

Moni sanoo, että onnistuu toki yhtäaikainen laatiminen, mutta mm. jo käytettyjen sanojen tsekkaamisessa on oltava huolellisempi. Laadinnat saattavat mennä helpommin sekaisin. Vähän sama kuin jos ottaa tauon jälkeen kesken olevan laadinnan eteensä.

Toisaalta ammattilaatija tuskin tarvitsee ns. perusristikoissa moista ristikosta toiseen hyppimistä. Yksinkertaisinta tehdä yksi kerrallaan.

Vaikeammat "juju"-ristikot saattavat tarvita enemmän kypsyttelyaikaa. Etenkin jos esim. haluaa välttämättä säilyttää ristikossa jonkun tietyn jipon. Sanon "saattavat". Eli JOS kaikki ei loksahda heti paikalleen, niin tottahan muita voi laatia samalla, kun odottaa loksahdusta.

Veikkaan, että vaikeampien ristikoiden vihjeityksessä monetkin kypsyttelevät useampaa ristikkoa yhtä aikaa. Jos on aikaa.
196. Eki2.10.2008 klo 19:42
Jos Kari Hotakainen tekee pakinan Bullsille, se julkaistaan nimettömänä, koska se on ostettu "vain joltakin kynäilijältä"?
197. kp2.10.2008 klo 19:46
tuskinpa tekee
198. Taata2.10.2008 klo 19:47
Erkki se tietää.
199. Eki2.10.2008 klo 19:51
Tunnen itseni jälleen kerran härnätyksi.

Tässä tekstiä Bullsin sivuilta:

"Bulls Press tarjoaa monia palstoja kuvituksineen. Useat niistä ovat vuosia informoineet ja viihdyttäneet lukijoita. Kaikkien taustalla on tunnettuja ja arvostettuja kirjoittajia kuten Wenzel Hagelstam."
200. iso S2.10.2008 klo 20:08
Mahtaako Bulls käyttää parhaista menekkituotteistaan nimitystä Bulls hit?
201. Eki2.10.2008 klo 23:05
PP:lle vastauksena. Voi olla monta ristikkoa auki. Joskus saatan panna alulle 20-30 "kiireisintä" ristikkoa. Osaan tulee lähinnä ääriviivat, mutta joihinkin jo kehittelee lauseita. Lauseita tehdessään voi joutua ristikon viemäksi ja siirtyy sulavasti aktiiviseen laatimiseen esityön sijasta. Kuitenkin kummallekin työlle on minulla omat aikansa ja paikkansa.

Esimerkiksi eilen käytin illasta useamman tunnin ristikoiden alullepanoon ajatellen, että useampi niistä nytkähtää tänään eteenpäin tai valmiiksi. Kuitenkin tänään ehdin laatia niistä vain yhden ja muut niistä ovat edelleen vihkossa samassa vaiheessa kuin 24 tuntia sitten. kaikenlaista muuta ristikkotyötä ja nettikeskustelua on tietysti tullut tehtyä.

Joskus kun vetäydyn useammaksi päiväksi laatimaan, törmään mukaviin tilanteisiin. Yhtä ristikkoa laatiessa tulee idea toisen ristikon teemasta. Heti ainakin mietin, mihin lehteen se tulisi ja siirrän idean oikeankokoiseen ruudukkoon saman tien. Jos inspiraatio jatkuu siitä aiheesta, laadin sen loppuun ja jatkan sitten sitä kesken jäänyttä tai ehkä jotain muuta.

Kuten RA totesi, suurin ongelma tällaisessa pomppimisessa on se, että kun muistaa tunti-pari sitten käyttäneensä jotain sanaa, ei heti voi olla varma, oliko se tämä ristikko vai edellinen vai joku vain aloitettu vai tuliko se sana jo pyyhittyä pois, missä se ikinä olikaan. Joskus huomaa vielä yrittävänsä saada laatimukseen metsästysaiheista sanastoa, vaikka onkin jo siirtynyt siivousfirman lehden ristikon teon pariin.
202. kp3.10.2008 klo 08:56
saksa on valoitettu.
203. kp3.10.2008 klo 09:01
tuli tässä sellannen asia mieleen josta ei puhuta aikanaan. nimittäin Eki kun sulla on niin paljon ristikoita hallussasi niin koordinoi nyt niitä työntekijöitä että osaisivat tehdä jotain jos sulle sattuisi tapapahtumaan jotain.
204. aha3.10.2008 klo 09:09
Mitähän tuo kp:n Saksan valoitus on, eiköhän siellä aurinko nouse päivittäin?
205. saksassa.3.10.2008 klo 09:41
..laitettu jo joulu, valot.
206. Jukkis3.10.2008 klo 10:01
Noi kp:njutut menee yhä vaan kummallisemmiksi. Voisit kp joskus kokeilla sellaista, että kuljetat nuo juttusi ensin aivojen läpi ennen kuin ne pääsee kuvaruudulle asti.

Tuosta jälkimmäisestä nousee mieleen elokuvakohtaus:

New York. Pikkukauppaan tulee kaksi tummaa miestä tyylikkäissä puvuissa.
- Päivää, tämä on Luigi, minä olen Carlo.
- Päivää. Mitä saisi olla?
- Teillä on tässä todella mukavan näköinen pieni kauppa. Todella. Mukavan. Näköinen.
- Kiitos.
- Olisi todella ikävää, jos tälle todella mukavalle pikku kaupalle tapahtuisi jotain ikävää.
- Mitä tarkoitatte?
- No, you know, jotain ikävää.
- En nyt ihan ymmärrä.
- No, jos ymmärrätte, niin tässä on korttini. Ottakaa yhteyttä. Jos teistä ei kuulu mitään, me kyllä otamme yhteyttä.
Poislähtiessä Luigi sanoo Carlolle:
- Olisi tosi ikävää, jos täällä sattuisi tapa-pa-pa-pa-pa-pa-pa-pa-pahtumaan jotain.
(Miehet poistuvat äänekkäästi nauraen.)
207. PP3.10.2008 klo 10:28
Kiitos RA ja Eki! Vähän tuollaista uumoilinkin kysyessäni. Vaatii aikalailla keskittymiskykyä, kun joutuu pomppimaan ristiin rastiin.

Ainakin tonimikael on aikaisemmin jossakin kertonut, kuinka oivallus oli pämähtänyt päähän kauppareissulla ja oli tultava kiireesti kotiin panemaan se paperille.Samoinhan meille ratkojillekin käy. Näkömuistin omaava voi ratkoa 'päissään'
esim. koko vaikean ylänurkan ja heti kotona pistämään sen ruudukkoon.

Ahaa voi tulla vaikka mistä ja aivan uskomattomasta paikasta, henkilöstä, luonnosta, äänestä tai se vain tulee. Ja kun meitä on kaksi taipaleella, niin yht'äkkiä toinen hihkasee: Niinpä tietysti, miksen minä sitä heti keksinyt. Ja kun Jaska on kyseessä, niin hän lisää: Tuohan oli ihan helppo (vaikka hän olisi funtsinut jo monta tuntia/päivää :-)).

Kiitos, että vaivauduitte vastaamaan utamille, mutta kun se halusi tietää...
208. kp3.10.2008 klo 11:04
jukkis on vielä nuorimies?
209. Jukkis3.10.2008 klo 11:28
Toki, mutta esim. Eki on vielä minuakin nuorempimies.

Sen verran nuori olen, että muistan vielä kun koulussa opetettiin että suomen kielessä käytetään tiettyjen loogisten sääntöjen mukaan isoja ja pieniä kirjaimia sekä välimerkkejä.
210. Teemu Pallonen3.10.2008 klo 11:28
Yleensä ideoin aiheet noin 5-7 ristikkoon, jonka jälkeen pyrin laatimaan ne kerrallaan loppuun. Samoin kuten edellä on jo sanottu, ei tahdo enää muistaa, mitä sanoja on käyttänyt, jos pomppii ristikosta toiseen. Toki joskus tulee kesken laatimisen mieleen joku ideantynkä ja nopeasti se muistiin paperille. Mutta harvoin aloitan kesken laatimisen ihan uutta ristikkoa, vaikka tulisi millainen kuningasajatus.

PP: en ole onnistunut vielä laatimaan edes kahta ristikkoa samaan aikaan. Vasemmalla kädellä tahtoo tulla liian sotkuista jälkeä.

kp: "koordinoi nyt niitä työntekijöitä että osaisivat tehdä jotain...". Tattista vaan luottamuksesta.
211. [RA - otsikon ohi]3.10.2008 klo 11:32
[kp kiltti, vaikuttaa vahvasti siltä, että useimmista meistä muista ei ole nousemaan ajatuksenjuoksusi tasolle. Olisiko mitenkään mahdollista, että sinä laskeutuisit - tänne kirjoittaessasi - meidän tasollemme JA kirjoittaisit vähän enemmän auki ja selvemmin, mitä milloinkin tarkoitat ja ajattelet?

Olen lukenut näitä kommenttejasi uudelleen ja uudelleen ja edestakaisin tajuamatta, mitä milloinkin olet sanomassa. Moni muu sanoo samaa.

Tämä nyt kuitenkin on keskustelualue, jossa (kai) tarkoituksena on vuorovaikutus. Miksi lähettää tänne viesti, jota kukaan muu ei tajua?]
212. kp3.10.2008 klo 11:35
kp: "koordinoi nyt niitä työntekijöitä että osaisivat tehdä jotain...". Tattista vaan luottamuksesta.

Että tietävät missä esim. on avaimet. Eräs tuttu firman johtaja kuoli yllätäen työntekijät olivat ihan hukassa, ei ollut sanonut mitään kenelläkään missä mikin on.
213. kp3.10.2008 klo 12:13
Ei nuo niin vaikeita ole ollut.
214. [RA]3.10.2008 klo 12:31
[kp, tämän säikeen aihe on
KYSYKÄÄ RISTIKOIDEN LAATIMISESTA!

kp, kirjoitit 3.10.2008 klo 08:56:
saksa on valoitettu.

Minulla ainaskin on suuria ymmärrysvaikeuksia. Luenpa tuon tekstin noin kuin sen kirjoitit tai olettaen, että siinä on kirjoitusvirhe ja sen kuuluisi olla:
- saksa on valloitettu
- Saksa on valloitettu.

Yhtä kaikki. En ymmärrä, miten tuo liittyy tähän teemaan.]
215. Maikki3.10.2008 klo 12:48
Muistelen joskus muinoin (-70-luvulla) kuulleeni, että ristikon oikea alanurkka olisi se helpoin paikka aloittaa. Nykyisissä ristikoissa (esim PuPe5- edelleen pahasti kesken) olen joskus huomannut saman käytännön. Onko olemassa jotain ohjetta asialle?
216. kp3.10.2008 klo 13:12
Ei ole mitään ohjetta. Maikki on siinä oikeassa, että siitä aloitetaan kai useammin. Mutta ihan mistä vaan kohdasta on yhtä helppo alkaa.
217. Maikki3.10.2008 klo 13:32
Kiitos - alkaa voi todellakin alkaa mistä vaan, mistä saa parhaiten tolkkua!
218. aha3.10.2008 klo 14:14
Tuosta kp:n saksan valoituksesta tuli mieleeni, olisiko hän nyt val(l)oittanut Saksan ristikkomarkkinat. Siellä nyt sitten joka toisen nahkahousun kauppakassissa kulkee kp:n laadukkaita laatimuksia, odotanpa vaan, milloin joudumme tavailemaan täälläkin saksankielisiä kiitosviestejä ihastuneilta ratkojilta. Siltä varalta suosittelisin Karille saksan kielen oikeinkirjoituksen ja kieliopin kertausta, ehkäpä samalla hiukkasen suomen kielenkin.
219. PP3.10.2008 klo 15:37
Maikki:
Tässä samassa säikeessä Antti Viitamäki (14.4.2004 klo 12:45) kertoo:
"Varsinaisen sanojen ristiin laittamisen tapaan nykyään aloittaa oikeasta alakulmasta - saa paremman lopetuksen ristikolle. Viimeisenä tehdystä vasemmasta yläkulmasta saa helpommin hyvälaatuisen kuin viimeisenä tehdystä oikeasta alakulmasta."

Hyvät laatijat ovat puritaaneja. Hyvälaatuinen ei tarkoita heillä vaikeusastetta, vaan että kaikki on oikeaoppisesti ristikonlaadintasääntöjen mukaan laadittu. Heitä voisi sanoa myös pedanteiksi, sillä laadinta on pikkutarkkaa työtä. (Kuitenkin joku saattaa löytää moittimista heidänkin huolellisista laatimuksistaan.) Tämä on minun näkemykseni asiasta.

Tuosta Viitamäen sanomasta voisi ehkä tehdä sen päätelmän, että oikea alakulma saattaisi olla hiukan vaikeampi, vaikka mikäs Viitamäellä helppoa olisi.

Ennen aloitin aina oikealta alhaalta, mutta nykyään sieltä, missä vähänkin toivoa häämöttää. Siis koviksissa.
Koviksissahan ns, varma on epävarma eikä monikon päätekään enää tule siihen, mihin näyttäisi tulevan. Kareja
esim. saattaa olla Tapio. Tapio taas voi olla etu- tai sukunimi.
Meitä jujutetaan kaikin mahdollisin ja mahdottominkin keinoin.

Alkaa voi siis mistä vaan, jos yleensä pääsee alkuun. Siinä sitten istutaan nokituksin, ristikko ja minä, minuuttitolkulla. Kokeillaan sanoja ja kummataan, kunnes jokin osuu. Onneksi olen vielä kaikki päihittänyt. Rehellisesti täytyy sanoa, että joskus ihan harmittaa ristikon valmiiksitulo. Sitä hyvää olisi pitänyt saada enemmän.
220. -3.10.2008 klo 15:41
kp: etkö sä ihan aikuisten oikeesti tajua olla hiljaa kun ei sulla ei oo mitään asiaa...
221. Maikki3.10.2008 klo 15:56
PP:
Kiitos sinullekin. Olen satunnaisesti tehnyt vuosien varrella ristikoita, mutta laitettuani tämän nettiyhteyden nyt keväällä, (ilmeisesti samoja aikoja sinun kanssasi - olin lukevinani näin joltain säikeeltä) olen hurahtanut kokonaan tähän maailmaan.
Tähän osoitteeseen törmäsin SK:n ristikoiden palstalla. Niitäkin on menestyksellisesti ratkottu, ei tosin kaikkia kolmitähtisiä. Oppia ikä kaikki!
222. -4.10.2008 klo 10:07
valoitettu (5)
223. Eki4.10.2008 klo 11:38
Kirjoitan vielä lisää PP:n kysymykseen useammista yhtä aikaa työn alla olevista ristikoista.

Olen huomannut suuren edun sille, että panee useita ristikoita alulle. Kun ei aina edellisen laatimisen jälkeen pysähdy siihen, että mitäs nyt laatisi ja mistä aiheesta vaan voi mennä vauhdilla seuraavaan ristikkoon, ehtii laatia enemmän ristikoita ja lopputuloskin on lennokkaampi (innostuneempi, rikassanaisempi jne.). Tietysti aikaan pitää lisätä valmisteluaika. Ei tämä aika ole mikään itsetarkoitus, mutta onhan se fiksumpaa olla nopeampi, jos lopputuloksin on parempi.

Juuri tämän takia yritän joskus varata aikaa pelkälle laadinnalle ilman että muut asiat painavat päälle. Nimittäin jos olen ajatellut, että jonakin päivänä laadin klo 9-16, voi olla, että pääsen aloittamaan klo 11 (joka on vielä aika positiivisesti ajateltu), niin jos olisi saatava tietyt ristikot silloin laadittua, johan siinä tulee pieni paine saada aiotut ristikot tehtyä. Usein toki ei ole tiettyä määrää, mikä pitäisi tehdä, ja se voi olla hyvä tai huono asia (jää vaikkapa tuhraamaan yhden kanssa enemmän kuin tarvis). Jollakin ristikolla voi olla deadline, jonka takia se on saatava tarvittavaan vaiheeseen sinä päivänä. Osa ristikoista on hyvissä ajoin työn alla, mutta sen piirtäjää huutaa uusia töitä ja jotain pitää järjestää.

Tämä minun tilanteeni on tietysti omanlaisensa, sillä vedän omaa firmaa, laadin ja vähän piirrän, organisoin kymmenien laatijoiden ja/tai piirtäjien töitä, toimitan palstoja sekä päätoimitan neljää ristikkolehteä - ja yritän vielä ylläpitää nettisivuja ja ottaa osaa sen keskusteluihin reaaliajassa. Kun tuota listaa lukee, voisi löytää hyvän syyn vetää itsensä hirteen ja lopettaa kärsimyksensä, mutta kiitos kysymästä, elämäni on kyllä kohdallaan eikä ihan pelkkää työtä. Mutta kadehdin kyllä usein ihmisiä, jotka saavat ”vain laatia”. Sehän se hauskin ja haastavin homma on.
224. Eki4.10.2008 klo 11:43
Osa ristikoista on hyvissä ajoin työn alla, mutta sen piirtäjää huutaa uusia töitä ja jotain pitää järjestää.

Osa ristikoista on hyvissä ajoin työn alla, mutta kenties pari piirtäjää huutaa uusia töitä ja jotain pitää järjestää.
225. Ritu16.10.2008 klo 11:58
Ristikoita ratkomaan opetteleva tuttuni ratkoi uusimman Ykköset-lehden ristikkoa. Siinä oli vihjeenä kunta, johon kuuluvaa paikannimeä haettiin. Ratkaisusanaan sisältyi yksi piilokirjain, johon ei siis saanut apuja risteävistä sanoista. Ilmeisesti laatijan ajatuksena oli, että koska pieni paikannimi ei voi olla kaikkien hallussa, hän oli laittanut vihjeruutuun myös maininnan 2 = A.
Tuttavani kysyi minulta tuota piilokirjaimeksi tulevaa kohtaa. Sanoin, että siinähän se on valmiiksi merkittynä?! Hän totesi, ettei hänen lehdessään ollut.
Soitin hänelle takaisin, että se on siis siinä vihjeruudussa merkittynä. Hän ihmetteli sitä, että miksi se kirjain oli pitänyt laittaa sinne vihjeruutuun valmiiksi eikä siis suoraan printattuna ratkaisuruutuun.
No, mitäs minä, sanoin että älä minulta kysele, minä vain ratkon ;). Mutta kysynpä nyt hänen puolestaan, miksei sitä valmiiksi annettua kirjainta printata suoraan siihen vastausruutuun vai pidetäänkö tuota 2=A merkintääkin vihjeenä?
226. 2=A16.10.2008 klo 13:16
Hieno harhautuskin vielä, vasen käsi osoittaa suuntaa. (tosin oikeaa suuntaa)
227. JTak16.10.2008 klo 13:20
Syyllinen ilmoittautuu! Ensinnäkin äärettömän harvoin tulee sorruttua sellaiseen sanaan, jota tarvitsee helpottaa kertomalla piilokirjain. Jos tällaiseen tilanteeseen jostain kumman syystä (kiireen takia) ajautuu, niin yleensähän se piilokirjain ilmoitetaan siinä vihjeen perässä.

En ole muistaakseni koskaan nähnyt, että se kirjain olisi laitettu valmiiksi paikalleen ratkaisuruutuun, vaikka samahan se olisi tehdä niinkin?
228. Eki16.10.2008 klo 13:22
Lasten Kirpussa on muutamassa tehtävässä annettu piilokirjaimet tai piilotavut.
229. kari16.10.2008 klo 16:34
otetettu kp:stä mallia?
230. Aksu16.10.2008 klo 16:42
Ritun kysymys klo 11:58 oli:
"miksei sitä valmiiksi annettua kirjainta printata suoraan siihen vastausruutuun?"

Eikö sellainen ruutu muutu samalla kokonaan vihjeruuduksi?
Ei kai niin voi tehdä?!
231. kp16.10.2008 klo 16:43
ei voi :)
232. Aksu16.10.2008 klo 17:04
Kiitos vastauksestasi, kp!
Silloinhan piilokirjainten käsittely voi jatkua entisellään.
Se on ihan ok.
233. Eki16.10.2008 klo 17:04
Aksu: Eikö sellainen ruutu muutu samalla kokonaan vihjeruuduksi? Ei kai niin voi tehdä?!

Eki: Lasten Kirpussa on muutamassa tehtävässä annettu piilokirjaimet tai piilotavut.

Kyllä se Kirpuissa toimii. Tuskin hankaloittaa mitään.
234. Aksu16.10.2008 klo 17:06
Eki!
Joo, kyllä Lasten Kirpussa niin voi tehdä,
mutta ei aikuisten ristikoissa mielellään.
235. Eki16.10.2008 klo 17:11
Helppo Kirppu tuli alkuviikosta. Siinä ekassa tavuristikossa on annettu kaikki piilotavut. En minäkään tuota tekisi, mutta kyllä se helpossa ristikossa tuossa lehdessä toimii eikä kummastuta, kun vihjeruuduissa on väritausta. Varmasti Kirpun tekijät ovat tehneet ratkaisun ratkojien antaman valtakirjan myötä.
236. Matti16.10.2008 klo 17:18
Sudokuissakin on monta numeroa printattu jo valmiiksi. Ne on varmaan lastensudokuita. Aikuisten sudokut ovat aivan blankoja.
237. tonimikael17.10.2008 klo 00:37
Kerran Matille, Heii! :)
238. Jaska17.10.2008 klo 13:48
Blankon sudokuruudukon täyttäminen on maailman helpompi asia. Sanaristikko- ja kryptopohjan täyttö ei noin vain onnistukaan. Siis tältäkin kantilta sanaristikot ja kryptot lyövät sudokut kirkkaasti laudalta.
239. kp18.10.2008 klo 19:20
Sanon yhden asian, joka on ollut kaikki nämä 26 vuotta salaisuus. Meinasin lopettaa ihan alkuunsa laatimisen. Mutta sitten diggasin, että tällä systeemillä tehdään rahaa. Eli joku on joka ostaa noita laatimuksia :)
240. kp18.10.2008 klo 19:21
36 vuotta siis
241. JPQ18.10.2008 klo 22:31
Matti: nimeno maan ja gurujen mallissa tulee viivotin ja kynä mukana jolla voi tyhjälle arkille tehdä ruudutkin...
Jaska: lyö ne muutenkin. ps. totta toi pohjan täyttäminen olen yrittänyt joskus onnistunutkin.
242. ratkoJA18.10.2008 klo 23:32
Kohdistan kysymykseni Ekille. Pelikaani-lehdissä muutamat laatijat kuvitatuttavat ristikonsa muilla ihmisillä. (ainakin Eki, Pallonen ja Enilä)

Minua kiinnostaakin tietää, ovatko jotkut näistä kuvittajista mukana myös vihjeityksessä. No, RAhan toteuttaa ristikoissaan koko vihjeityksen, ja ilmeisesti Heli Kärkkäinenkin vaikuttaa jonkin verran, mutta entäs muut? (Mäkinen, Manninen, Liinalaakso ja Heinola, Päivi Malo(?))

Kiinnostaa tietää, kuinka puhtaasti ratkomani ristikot ovat kyseisen laatijan käsialaa. Kuinka paljon kuvittajille annetaan vapautta vihjeisiin puuttumiseen/niiden keksimiseen?
243. Eki19.10.2008 klo 00:00
Yleensä tekstivihjeet ovat kokonaan laatijan tekemät, myös helpoissa tehtävissä. Piirroksissa piirtäjillä on tavallisimmin täysin vapaat kädet. Kuitenkin piirtäjällä on mahdollisuus ehdottaa omaakin vaihtoehtoaan sekä tekstiin että piirrokseen, vaikka piirrosaihe olisikin annettu.

Esimerkiksi Manninen ja Mäkinen ovat piirtäneet Sanarisille kohta 23 vuotta. Heillä lienevät siis ristikoiden muodolliset seikat aika selvinä. Piirtäjille ei mitään erillistä koulutusta pidetä, paitsi jos sellainen tuntuu tarpeelliselta. Osa piirtäjistä ei ole ollut ristikkoharrastajia ennen työhön alkamista.

Näistä on joitakin pieniä poikkeuksia, mutta 95% tapauksista on yllämainitun kaltaisia. Muut voivat toki vastata omasta puolestaan ja täsmentää.
244. JPQ19.10.2008 klo 03:38
Onko kukaan tehnyt muuten koskaan kryptoa jossa olisi 80-90% tai enempi sanoista tehtävän aiheesta?
245. kp19.10.2008 klo 09:14
aivan ensiksi katsotaan osaako kaveri tehdä ruutupohjan. jos ei niin se ura tyssää siihen.
246. JTak19.10.2008 klo 09:25
Ruutupohjan piirtäminen on ilmeisesti sellainen synnynnäinen taito, että sitä ei voi oppia. Se vaan pitää osata?
247. kp19.10.2008 klo 09:45
miten kaveri voi hahmottaa mitään kuvaa ristikkoon jos ei pohja synny? ei ole aikaa katsoa onko kaverilla kynä oikein päin.
248. Jukkis19.10.2008 klo 10:00
Voisiko joku kertoa, mikä tämä uran kannalta niin oleellinen "ruutupohja" on?
249. kari19.10.2008 klo 10:02
koneella kun tekee miten syntyy vihjeruutu, jo on kakkonen tai kolmenen? eli viivan katkaiseminen
250. kari19.10.2008 klo 10:03
jos
251. Jukkis19.10.2008 klo 10:12
Oliko tuo tyystin käsittämätön peräkkäin aseteltujen sanojen ketju vastaus esittämääni kysymykseen vai liittyikö se johonkin muuhun asiaan?
252. Eki19.10.2008 klo 10:23
Puhutaanko tässä ruutupohjan luomisesta laadinnan yhteydessä tai laadintaa ennen?

Vai vain ruutupohjan piirtämisestä eli teknisestä suorituksesta?

JPQ:n kysymykseen: en tiedä, onko 80-90%, mutta runsaasti sisältäviä on, silti tuo ei kryptossa tunnu kovin olennaiselta.
253. kp19.10.2008 klo 10:28
otetaanpa uudestaan. aukon syntyminen ruutupohjaan. siinäpä kinkkinen juttu.
254. MM19.10.2008 klo 10:31
Joopa, se vaatii jopa pari hiiren painallusta.
255. kp19.10.2008 klo 10:32
MM jos on sellainen ohjelma.
256. MM19.10.2008 klo 10:35
Juu, ja hiirikin täytyy olla.
257. kp19.10.2008 klo 10:39
niinpä, jos kissa ei ole syönyt sitä
258. Eki19.10.2008 klo 10:42
Tulee mieleeni vitsi Videoivat-ohjelmasta 80-luvulta. Mies ei saa oikein mieleistään palvelua videovuokraamossa (tai ei puhu oikein samaa kieltä vuokraamon työntekijän/omistajan kanssa) ja tiuskaisee lopulta: "Mitäpä jos minä menisin tuon vastapäisen pankin katolle ja kusisin tämän paskamakin nurin?"

Tältä ehkä JPQ:sta tuntuu tällä hetkellä saamansa palvelu.
259. JPQ19.10.2008 klo 22:22
Eki: ei varmasti tunnukkaan mutta ajattelin vain että kun kaikenmaailman teema tehtäviä on nähty. Siis JOPA minäkin enkä tarkoita nähty = ratkottu.
260. JPQ20.10.2008 klo 02:03
Mikä haasteellisin kirjain kryptoissa ? epäilen ehkä Q.
Eki: mihin palveluun viittaat minusta ei tässä ole kovin huonosti kohdeltu koskaan tällä foorumilla siihen nähden miten sanoisin oikeastaan missä vain muualla netissä tai kouluaikana koulussa.
261. Eki20.10.2008 klo 10:01
Riippuu vähän mitkä kirjaimet ottaa mukaan laskelmiin. Minusta Q on helpompi kuin Å, jotka ovat tavallaan "ylimääräisiä". Niitä yleisemmät X, Z ja W ovat helpompia. Seuraavana ja vaikeampina tulevat suhuässä ja saksalainen y eli u jossa kaksi pistettä päällä. Jos kaikki nämä laskee mukaan, on käytettävissä 31 kirjainta.

Palvelulla viittasin siihen, että oliko ruutupohjasta käyty sekava keskustelu mitenkään vastaus kysymykseesi.
262. JPQ21.10.2008 klo 02:22
Eki: toki varmasti nyt kun ajattelen.
ps. minusta ei todellakaan joskus en vaan ymmärrä kaikkea.
263. Eki12.12.2010 klo 14:22
Ei ole kukaan taas kysynyt mitään yli kahteen vuoteen, ainakaan tässä säikeessä.
264. Eki12.12.2010 klo 14:47
> Säikeeseen 2 (4304)
265. Eki8.5.2012 klo 16:03
Säie on lopetettu, mutta lukea saa!
266. h8.5.2012 klo 16:06
Ok.
267. Eki20.3.2018 klo 23:26
Vanhaa tarinaa.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *