KESKUSTELUT > RISTIKOT > RISTIKON VIHJEEN TARKKUUS
4198. Ristikon vihjeen tarkkuus
tonimikael9.9.2008 klo 11:00
Tästähän on keskusteltu käsittääkseni aiemminkin eri säikeissä, mutta jospa nyt täälläkin Minun aloittamani. :)Tietokilpailussahan yleensä kysymykseen on vain yksi ainoa oikea vastaus, ja sehän asettaa kysymykselle sellaisia vaatimuksia, että "väärät oikeat" eivät olisi mahdollisia.
Eihän ole tietokilpailussa mitään järkeä kysyä, että "kuka on Blom?" tai vielä lakonisemmin "Blom?" (ja tuon toisen loppuun äänen kohoaminen, jolla ymmärretään täälläkin venäjänsukuisessa ;) maassa, että kyseessä on kysymys). Tai toisinpäin kuulostaa vielä hassummalta, että "kuka on Atte?". Tietokilpailuissa tuollainen asiahan tulisi esittää esim. muodossa "mikä on musiikkivaikuttaja Artto Blomin (ristikoistakin tuttu :)) lempinimi?". Vaihtoehtoja lienee enää yksi.
Mutta että ristikoissa. Ristikoissahan vihje saa olla paljon väljempi ja epätarkempi, koska eihän oikeita vastauksia kuitenkaan loppujen lopuksi (hyvin laaditussa ja vihjeitetyssä ristikossa) ole kuin yksi. Pitäähän sen yksittäisen sanan käydä yksiin/ristiin muiden sanojen kanssa.
Kun joskus on kiistelty täällä siihen tapaan, että onko esim. vihje "rahaton" sanalle "köyhä", kun eihän köyhä suinkaan aina ole rahaton. Sitten oli se esimerkki, että onko "musta" hyvä vihje sanalle "lammas". No, entä "Blom" vihjeenä sanalle "Atte"?
Hassua, että (ainakin omasta mielestäni) huonoin noista vihjeistä on "musta", vaikka varmasti "lammas" on suhteessa noihin muihin pareihin useimmin "musta". No, ehkä joissain muissa maissa köyhän (täydellinen)rahattomuus on hyvinkin yleistä. Mutta, että Atte olisi Blom! Suomessa ainakin todennäköisyys Aten Blomiuteen lienee noin 1/6000.
(Tässä on tietty se ongelma, että kummin päin noita vihje/ratkaisusanapareja luetaan. Mietin tuossa juuri, että pitäisikö noiden esimerkkien vihjeiden ja ratkaisujen olla toisinpäin. Yleensähän kuitenkin se paikkansapitävyys tarkistetaan ratkaisusanasta vihjeeseen päin, eli "vanhoja"-vihjeellä saatuaan "isoisät"-ratkaisusanan voi ratkoja purnata, että eihän "isoisät" suinkaan aina ole "vanhoja". Keskustellaanpa sitten vaikka tästäkin asiasta täällä tai muualla, miten vain, muttei kuitenkaan nyt Ihan Miten Vain. On niitä Blomejakin kuitenkin melkein 3000, ettei niistäkään varmaan kovin merkittävä osa ole Atteja.)
2. Jaska9.9.2008 klo 14:23
Tonimikaelin pohdiskelussa on on lievä sofismin sivumaku. Eihän Blomien lukumäärällä ole mitään merkitystä ratkojan assosiaation kanssa. Blomien lukumäärä on ratkojalle epäoleellinen asia, koska hän etsii vihjeeseen sopivaa nelikirjaimista sukunimeä. Esim. Vuokilan ristikkokirjassa niitä on tarjolla yksi! Ratkojalle on yksi hailee, onko (ristikko)julkisuudessa tuntemattomia sukunimeltään nelikirjaimisia Atteja tuhat vai kymmenen tuhatta, koska ratkaisusanaksi ko. sukunimi tulee kyseeseen korkeintaan Aulis Lehdon ristikossa.MUSTA on tosiaan huono vihje lampaalle, koska mustat lampaat ovat selvä vähemmistö. Vrt. KELTAINEN -> AUTO. Hyväksyttävä on tietysti MUSTAKIN, ja IHMINENKIN MUSTA tai SUVUSSAKIN MUSTA ovat jopa oivallisia tuttuudestaan huolimatta. Sen sijaan KELTAINENKIN auton vihjeenä on vielä kyseenalainen ratkojan reaktiota ajatellen. Useimmilla se kaiketi olisi plääh...
Mainitun mustan tapainen "vähemmistövihje", voi olla erityisen vaikea ja ärsyttävä kuvavihjeessä. Siis kun ratkaisusanana on jokin kuvan epäoleellinen yksityiskohta tai sitä on muuten hankalaa tai mahdotonta mieltää ilman risteäviä apuja. Kaiva se oikea ratkaisusana sitten yli tuhannen joukosta! Onneksi kaikki laatijat eivät syyllisty moiseen.
Yksisanaiset vihjeet ovat harvoin yksiselitteisiä, joten ratkojalla on tarjolla useampia kuin yksi ratkaisusanavaihtoehto hoksottimista ja tiedosta riippuen. Silloin ratkaisusanan on tuotettava postiviinen ahaa ratkojan ähellyksen hyvitykseksi.
Laatija ei saisikaan herpaantua, jos tilanpuutteen takia on pakko käyttää (lyhyttä) yksisanaista vihjettä. Voihan käytössä olla vain yhden ruudun yksi rivi, jolloin ilman luuppia erotettava kirjainmäärä on korkeintaan kahdeksan.
Omat vaatimuksensa asettaa tällöin ristikon vaikeusaste.
Esim. ratkaisusanalle ROOMA on pehmikseen tarjolla KAUPUNKI (pääkaupunki ei siis mahdu) tai ITALIAA. Entä keskikseen/kovikseen? Mitä itse käyttäisit? Oma ehdotukseni on
- - - - -
- - - - -
- - - - -
- - - - -
SOORE. Sehän sinullekin tuli melkein heti mieleen! En muuten muista koskaan nähneeni, muistatko sinä? Tuskin ainakaan monta kertaa. Joten siitä vaan, jos ristikkoon Rooma pukkaa!
3. jupejus9.9.2008 klo 21:09
Musta > lammason vertauskohtana ontuva että osuvakin. Samantyyppisiä vertauskohteita varmaan löytyisi miltei joka sanalle, mutta jos tuollaista vihjetapaa käytetään on edellytys, että musta on jollain tapaa tunnetusti käsitteellinen ilmaus lampaalle.
Ja niinhän asianlaita onkin. Musta yhdistetään lampaaseen osuvammin kuin harmaa.
Musta lammas on käsite jopa irtoavana merkityksenä itse lampaasta. Perheen musta lammas ei välttämättä ole määkivä elukka.
Mutta toisin päin olisi parempi lammas > musta.
Tuolloin kävisi varmaan myös lammas > harmaa.
Onko kaunis > missi
tai keltainen > jäänsärkijä.
Entäpä viisas > pöllö
vai olisiko parempi vaihtoehto viisas > ratkoja.
Ratkojassa ei ole enää suoranaista käsitettä mukana, mutta mikä estää, etteikö viisas voisi olla ratkoja. Ratkoja (olipa minkä ongelman tahansa) on nähdäkseni viisas.
Ratkoja > viisas
4. iso S5.1.2024 klo 16:38
Ristikoiden ratkontaa harrastaa Suomessa väitteen mukaan noin miljoona ihmistä, kuka enemmän, kuka vähemmän, ja vaihtelevalla menestyksellä. Vähintäänkin ratkonnan kestäessä ihminen varmaan pitää itseään ratkojana. Ristikon vaikeudesta ja ratkontaa yrittävästä riippuu, voiko ratkontaa yrittänyt lopuksi todeta "olen ratkonut ristikkoa" vai "olen ratkonut ristikon". Viisas voi olla ratkoja, mutta viisauskaan ei takaa että ristikko tulee ratkaistuksi. Toisaalta olen sitä mieltä että ihminen ei välttämättä ole erityisen viisas, vaikka oppisikin ratkomaan helppoja ristikoita. Ratkoja voi olla viisas tai olla olematta ja ratkoja voi olla ratkaisija tai olla olematta.Ristikoissa samaistetaan viisas ja älykäs, vaikka näillä kahdella on vissi ero, jota havainnollistaa tämä aforismi: älykäs selviää näppärästi tilanteesta johon viisas ei joudu.
Viime kuun puolivälin paikkeilla tuli vastaan vihje, joka havainnollistaa sitä että laatijan käsitys saattaa perustua enemmän mielikuvaan tai luuloon kuin todelliseen tietoon. Vihjeenä oli leveäsuinen ja ratkaisuna vasarahai. Toki vasarahai on leveäsuisempi kuin esimerkiksi minä, mutta ei sen leveäsuisempi kuin vastaavan kokoiset "normaalit" hait. Jos hakee vasarahain kuvia, näkee että "vasara" on suun etupuolella. Silmät ovat ulokkeiden päässä eli silmät ovat kauempana toisistaan kuin tavanomaisella virtaviivaisesti muotoillulla hailla. Tämä on vasarahain erityinen piirre, ei suun leveys.
5. eol5.1.2024 klo 17:51
Lainaus: 4. iso S 5.1.2024 klo 16:38"Vihjeenä oli leveäsuinen ja ratkaisuna vasarahai."
Vasarahai ei tosiaan taida olla yhtään sen leveäsuisempi kuin muutkaan hait, mutta ehkäpä laatijan tarkoituksena olikin perustaa vihjeensä juuri siihen, että kaikki rauskut ja hait luokitellaan kuuluviksi rustokalojen luokan (Chondrichthyes) ala- tai osaluokkaan leveäsuiset (Elasmobranchii).
6. eol5.1.2024 klo 17:58
("kuin muutkaan hait" po. kuin muut hait)
7. Matti5.1.2024 klo 19:58
Usein ristikoissa on vihjeenä esim. 10,00 ja ratkaisuna on tasan. Tuohan ei pidä paikkaansa, koska 10,00 on likiarvo. 10 on tasan.
8. Funny5.1.2024 klo 20:09
Jos sanon, että ulkona on 10 astetta pakkasta, onko varmaa, että se on tasan?
9. Jaska5.1.2024 klo 22:34
Ei, se saattaa olla 10,00 astetta.
10. iso S6.1.2024 klo 10:12
Jos sanot että ulkona on 10 astetta pakkasta niin saattaa olla että lasket leikkiä, olethan Funny.
11. Funny6.1.2024 klo 10:35
Todellakin, eihän täällä viikkokausiin ole ole ollut niin lämmintä.Entä, jos sanon, että jokin tuotteen hinta on 10,00 euroa? Silloinkin lasken leikkiä, koska tietenkin se on 9,99. Mutta jos se aivan yllättäen olisi 10,00€, niin hinta olisi tasan kympin eikä mikään likiarvo.
12. seurailija6.1.2024 klo 10:39
Jos tuotteen hinta on 9,99, siitä pitää maksaa tasan 10,00 euroa.
13. Funny6.1.2024 klo 11:07
Hinnat pyöristetään vain jos maksaa käteisellä. Joku neropatti aikoinaan kertoi, miten hän hyödyntää pyöristykset. Jos pyöristys on ylöspäin, hän maksaa kortilla, jos alaspäin, hän maksaa käteisellä. Siinä voi säästää parikin euroa vuodessa.
14. seurailija6.1.2024 klo 11:12
On siinä tosiaan ihan omaisuuksista kysymys.
15. Funny6.1.2024 klo 11:33
Pyöristykset tietenkin lasketaan kassalla ostosten loppusummasta, joten ei sillä suurta merkitystä voi olla. Nuo 9-loppuiset hinnat ovat hassuja, mutta vielä hassumpia ovat ostajat, koska nuo ysihinnat todella edistävät myyntiä. Se on tutkimuksissa havaittu. Minäkin olen viime kauppareissulla ostanut seitsemän sellaista tuotetta. Vain neljä viiteen senttiin päättyvää löytyy viime kassakuitista.
16. iso S12.2.2025 klo 14:21
Isken pilkan säikeen käynnistäjän nilkkaan. 18.5.2024 hänen laatimassaan koviksessa oli vihjeenä kävi kaukana ja ratkaisuna oli Titov.Titiv kävi melko kaukana mm. vieraillessaan USA:ssa, mutta oletan että laatija tarkoitti kuitenkin Titovin maineikkainta suoritusta eli avaruuslentoa 1961, jolloin hänestä tuli neljäs avaruudessa käynyt, ensimmäinen useita kertoja maan avaruudessa kiertänyt ja ensimmäinen avaruudessa oksentanut.
Mutta kävikö hän oikeasti kaukana? Miten määritellään, missä ihminen on ollessaan avaruudessa, kun vertailukohtana on pyörivä maapallo? Voidaan väittää, että ollessaan lähtökohtansa vastakkaisella puolella maapallon suhteen astronautti tai kosmonautti on lentonsa kaukaisimmassa kohdassa, mutta toisaalta, jos avaruusaluksen sijainti "kiinnitetään" niin etäisyys lähtöpisteeseen vaihtelee vaikka itse kelluu paikallaan.
Tavallaan ainoa todellnen etäisyys on etäisyys maan pinnasta. Jos unohdetaan sellaiset yksityiskohdat kuin Mount Everest ja Kuollut meri (joka on merenpinnan tason alapuolella) niin Titovin lentoradan korkeus vaihteli välillä 166-232 kilometriä. Ei tuo niin kaukana ole, minäkin olen käynyt kauempana, mutta en yhtä korkealla.
Titov ei siis lennon aikana käynyt varsinaisesti missään. Todellinen matka oli lähtöpisteestä (Baikonur) laskeutumispaikkaan (Krasny Kut). Näiden väli linnuntietä on noin 1329 kilometriä ja maantietä pitkin 1670. Ihan omaa hölmöyttään hortoili avaruudessa toista vuorokautta, kun auton kyydissä matka olisi taittunut ajassa 22 tuntia 36 minuuttia, jos Googlen karttaan on uskomista. Ehkä olisi välttynyt oksentamiseltakin. Hän siis "kävi" Krasny Kutissa. Palasiko Baikonuriin vai menikö Moskovaan, se on eri juttu. Tuo 1670 km on joka tapauksessa lyhyempi matka kuin Amerikan reissu ja lyhyempi kuin matka aika monen suomalaisen kaukaisimpaan ulkomaankohteeseen.
Vihjeen voi kuitenkin myöntää olevan tosi, jos siihen sovelletaan ns. ristikkotarkkuutta.
17. lapatossu12.2.2025 klo 15:38
Mielenkiintoinen analyysi Iso S. Jäin pohtimaan, miksi minulle avaruudessa on kuitenkin 'kaukana'. Ehkä se on enemmän henkistä kuin aineellista etäisyyttä -avaruuteen minulla ei ole mitään mahdollisuutta päästä. Voisi jopa sanoa savolaisittain, että Thaimaa on 'kaakana', avaruus 'liian kaakana'
18. Jiikoo12.2.2025 klo 15:57
Moskovassa v. 2000 edesmennyt German Titov (se kosmonautti, ei jääkiekkoilija) oli syntyisin Verh-Žilinosta, Altailta. Hän on todistetusti käynyt ainakin Vietnamin Halongin lahdella pikkuruisella karstisaarella, jolle isännät ovat silloisen johtajansa Ho Tši Minhin käskystä antaneet hänen vierailunsa kunniaksi nimen, joka kirjoitetaan englanniksi Ti Top Island tai Titop Island (vietnamin kieltä kirjoitetaan taannoisten ranskalaisten siirtomaaisäntien peruina latinalaisin aakkosin, joita koristellaan tarpeen mukaan tarkkeilla – tässä tapauksessa nimen Ti Top o-kirjan vaatisi päälleen sekä sirkumfleksin ^ että heittomerkin tai vastaavan ' .Minulla oli ilo käväistä maassa perhesyistä vuoden 2019 lopulla. Halongin lahden veneretkellä rantauduttiin tuolle saarelle. Jyrkkäreunaisen saaren huipulle oli kapea, ruuhkainen polku portaineen, korkeuseroa likimain 100 m. Näköalat tuolta saarelta kyllä sitten maksoivat kiipeämisen vaivan. Lahti satoine jyrkkärinteisine saarineen ja tippukiviluolineen kaikkineen oli mielestäni käymisen arvoinen turistikohde, mikseipä koko maakin (johon tosin ehdin tutustua vain pintapuolisesti ja pelkästään pohjoisempiin osiin).
German Stepanovitš -vainaalla on ollut sekä Moskovasta että varsinkin Verh-Žilinosta lyhyempi matka tuonne Halongin lahdelle kuin minulla, joten saanen ainakin näiltä osin paukutella ylemmyydentuntoisesti henkseleitäni!
https://baithojunks.com/titop-island/
19. Jaska12.2.2025 klo 16:26
Painapa nyt mieleesi tonimikael ja miksei muutkin laatijat, että KÄVI KAUKANA ratkaisusanalle TITOV on kaukana ainoastaan totuudesta. OIkea vihje on EI KÄYNYT KAUKANA.
20. HK12.2.2025 klo 18:43
Wikipedian mukaan Titov kuitenkin kiersi maapallon 17 kertaa lentonsa aikana, joten matkaa kertyi n. 700 000 km. Lähtöpaikastaan hän lienee ollut kauimpana maanpintaa pitkin mitattuna n. 20 000 km:n päässä. Kylä silloin voi ihan hyvin sanoa, että kaukana käytiin. Olennaisesti kauempana ovat ihmisistä käyneet vain kuulentäjät.
21. Jaska12.2.2025 klo 19:10
Minä olen olennaisempi kuin kuulentäjät. Olen käynyt noin kolmensadanmiljoonan kilometrin päässä auringon tuolla puolen. Tänään palasin reissulta, jonka aloitin viime elokuun 12. päivänä. Lähdin saman tien reissaamaan sinne takaisin.
22. iso S12.2.2025 klo 22:44
Lainaus: 20. HK 12.2.2025 klo 18:43Wikipedian mukaan Titov kuitenkin kiersi maapallon 17 kertaa lentonsa aikana, joten matkaa kertyi n. 700 000 km. Lähtöpaikastaan hän lienee ollut kauimpana maanpintaa pitkin mitattuna n. 20 000 km:n päässä. Kylä silloin voi ihan hyvin sanoa, että kaukana käytiin. Olennaisesti kauempana ovat ihmisistä käyneet vain kuulentäjät.
Eihän se kaukaisin piste siitä loittone, jos kiertää ympäri monta kertaa. Ja miksi mitata maanpintaa pitkin? Todellinen maksimietäisyys on enintään12988 km (maapallon halkaisija plus lentokorkeus).
Maanpintaa pitkin mittaamisesta tulee mieleen kirja Surely you're joking Mr. Feynman. Siinä kerrotaan läheltä piti -tilanteessa Alamo-projektissa. Armeijan henkilökunnalle oli taottu kaaliin, että uraanieriä piti säilyttää vähintään viiden metrin päässä toisistaan. Tohtori Feinman huomasi kauhukseen, että varastorakennuksessa oli kaksi erää vierekkäisessä huoneissa saman seinän vieressä. Alkoivat jo käydä kuumana. Kersantin (arvo mahdollisesti muuutettu) mielestä ohjeita on noudatettu. Kasasta ovelle oli 3 metriä, ovelta ovelle 2 metriä ja toiselta ovelta toiselle kasalle 3 metriä (mitat luultavasti muutettu), yhteensä 8 metriä. Uraanin mielestä etäisyys oli parikymmentä senttiä eikä ketjureaktion syntyminen välitä siitä, kuinka pitkä on kävelyetäisyys.
23. iso S13.2.2025 klo 08:28
Illalla juuri ennen nukahtamista tuli mieleen toinen etäisyyden mittaamiseen liittyvä tilanne.Maasta katsoen lähin tähti (aurinkoa lukuun ottamatta) on Proxima Centaur. Etäisyydeksi on mitattu 4,24 valovuotta. Taivaanmekaniikka on minulle hepreaa, mutta oletetaan että kuun kiertorata olisi sellainen että se saattaisi ajoittain osua Maan ja tuon tähden väliselle linjalle. Kuun halkaisija on 3 474,8 km, joten sen ympärysmitta on noin 10916 km ja puolet siitä on 5458 km. Etäisyys Proxima Centauriin on silloin siis 4,24 valovuotta plus 5458 km, eihän mittanauhaa voi vetää kuun läpi? Toisaalta, miksi pitäisi mitata kuun pintaa pitkin? Matka olisi hieman lyhyempi, jos mittanauha pingotettaisiin maan ja tähden väliin käyttäen kuuta tukipisteenä.
Kyllä ei ole. Ei etäisyys siitä muutu, että joku mollukka vetää välistä. Etäisyys ja matkan pituus ovat usein kaksi eri asiaa, kuten suunnistajat varsin hyvin tietävät.
Vielä yksi mielikuvitusleikki. Sanonnan mukaan ihminen pystyy mihin tahansa, jos vain tahtoo tarpeeksi kovasti. Tuohon en usko, mutta oletetaan että jollakin ihmisellä olisi niin vahva tahto että pystyisi rikkomaan luonnonlait ja vaikka hyppäämään tasajalkaa kuuhun. Tahtoessaan tämä luonnonoikku pystyisi siis hyppäämään pystysuoraan 200 kilometrin korkeuteen ja kumoamaan inertian plus muut tarpeelliset tilpehöörit niin että pysyttelisi täsmälleen samassa suunnassa maahan nähden 24 tuntia. Suunnattomalla tahdonvoimallaan hän pystyisi pidättämään hengitystään tuon ajan ja torjumaan kosmiset säteet, kylmyyden ja tyhjiön vaikutuksen jopa ilman armeijan taikaviittaa. Sitten hän laskeutuisi täsmälleen 24 tunnin kuluttua takaisin samoille jalansijoille joilta lähti.
Jos häneltä sitten kysyttäisiin, missä kävit, hän voisi rehellisesti vastata että 200 kilometrin korkeudessa. Maanpinnalta katsoen hän olisi näyttänyt kulkevan vähän yli 40000 kilometriä, mutta maapallon keskipisteestä katsoen vain 400 kilometriä. Auringosta katsoen ties miten paljon. Kaikki on suhteellista.
Toivottavasti Toni ottaa kaiken tämän huomioon kun seuraavan kerran vihjailee Titovin tekemisistä! Ristikkoa kokonaisuutena tulin aikoinaan epäsuoraan kehuneeksi: "Kurjinta on se kun ei ole mitään mistä voisi valittaa." Näin jälkikäteen tarkasteltuna olin väärässä, olihan ristikkoon ystävällisesti rakennettu tuo ratkaisevan tärkeä valittamisen aihe.
24. eol13.2.2025 klo 09:57
[Lainaus: 23. iso S 13.2.2025 klo 08:28 "Taivaanmekaniikka on minulle hepreaa, mutta oletetaan että kuun kiertorata olisi sellainen että se saattaisi ajoittain osua Maan ja tuon tähden väliselle linjalle."Ei syytä huoleen: Kuu ei voi koskaan osua Maan ja Proxima Centaurin väliselle linjalle. Maan ekvaattoritasoon nähden taivaanpallon eteläisellä puoliskolla sijaitsevan Proxima Centaurin ja kyseisen ekvaattoritason välinen kulma on yli 62 astetta, kun taas kyseisen ekvaattoritason ja Kuun välinen kulma on aina alle 29 astetta. (Toisin sanoen: Proxima Centaurin deklinaatio on noin -62,7 astetta, kun taas Kuun deklinaatio on aina -28,7 ja +28,7 asteen välillä. - Vertailun vuoksi: Pohjantähden deklinaatio on melkein täydet +90 astetta, eli noin +89,3 astetta, ja Auringon deklinaatio on aina -23,4 ja +23,4 asteen välillä. Viimeksi mainitut asteluvuthan määrittelevät Kauriin ja Kravun kääntöpiirit.)]
25. Jiikoo13.2.2025 klo 16:42
Lainaus: 22. iso S 12.2.2025 klo 22:44”Uraanin mielestä etäisyys oli parikymmentä senttiä eikä ketjureaktion syntyminen välitä siitä, kuinka pitkä on kävelyetäisyys.”
Korona-aikana latasimme puhelimiimme Koronavilkku-äpin, jonka oli määrä antaa hälytys silloin kun puhelin on ollut koronatartunnalle altistuneen saaneen henkilön (lue. hänen puhelimensa) lähituntumassa. Kerran tuo äppi antoi hälytyksen – ensin vaimolleni, pian minullekin. Ihmettelimme, kun emme mielestämme olleet liikkuneet pariin päivään missään ihmisparvissa. No, ulkoilureissulta kotiin tullessamme sitten naapurinrouva huikkaili meille pihaltaan, että heidän perheeseensä on syytä pitää etäisyyttä, heillä sairastetaan koronaa! Saimme hälytyksiimme selityksen: vaimoni piti öisin puhelintaan yöpöydällä, joka oli aivan paritaloasuntomme naapurin vastaisen seinän tuntumassa. Naapuriasunnossa mitä ilmeisimmin aivan vastaava tilanne, joten jonkun heidän perheensä jäsenen puhelin oli hyvinkin voinut olla yön yli alle metrin päässä vaimoni puhelimesta!
Covid 19 -virukselle betonielementtiseinä oli toki vahvempi este kuin uraanin säteilyilmiöille. Aikanaan myöhemmin sairastimme tuon koronan mekin, ainakin tehtyjen testien mukaan. Oireet varsin lieviä ja lyhytaikaisia, varmaankin saatujen rokotusten ansiosta.
26. iso S15.2.2025 klo 16:04
Nyt törmäsin vihjeeseen Aleksis, ratkaisu Stenvall. Tämä sai ihmettelemään, mikä on totuus Aleksis Kiven nimistä.https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi
aloittaa näin: Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall;[3]
Oikeaoppisesti viitataan lähteeseen eikä vain ravisteta hihasta:
Kivien nimet. Aristoteleen kantaapää. Yle.fi
Lähde tosin ei ole varsinainen virallinen lähde. Yle luonnehtii sitä näin:
kulttuuri · asia · nokkela · humoristinen
Pasi Heikuran isännöimä Aristoteleen kantapää on hiuksiahalkova pilkun viilaus- ja höyläysohjelma sitaattien, lentävien lauseiden ja sananparsien maailmasta.
Artikkelin henkilötiedoissa koko nimeksi ilmoitetaan Alexis Stenvall (ei lähdeviittausta) ja salanimeksi Aleksis Stenvall [2].
Ei kovinkaan salaava salanimi! Lähdeviittaus viittaa lähteeseen
Tšekin kansallinen auktoriteettitietokanta. Tieto on haettu Wikidatasta.
Voisi sanoa että tieto on kaukaa haettu!
En ole näiden vikinöiden sukulaissuhteista perillä, mutta kuvittelen että Wikidata on jonkinlainen kooste Wikipedian artikkeleista. Silloin tässä olisi kehäpäätelmä, joka käyttää todisteena itseään.
Artikkelissa mainitaan:
Aleksis Stenvall syntyi vuonna 1834 Nurmijärvellä
ja
Aleksis Stenvall kirjoitti etunimensä muodossa Alexis ja esiintyi läpi elämänsä Stenvallina. Kivi oli lähinnä kirjailijanimi.[5]
Tämä viittaa lähteeseen
Rahikainen, Esko: Kansalliskirjailija Aleksis Kivi. Nurmijärven kunta.
Siis kirjoitti Alexis, olematta oikeasti? Esiintyi Stenvallina, kuten oikeasti olikin? Tässä on ristiriitaa vähn sinne sun tänne. Kivi siis syntyi salanimellään ja käytti koko nimeään joka on melkein sama kuin salanimiKai 1800-luvullakin oli olemassa virallinen nimi (kirkonkirjoissa?), käyttipä sitä tai ei. ja sama tai melkein sama kuin virallinen nimi. Aleksis Kivi ei ollut virallinen nimi eikä salanimi, vaan kirjailijanimi, jota ei mainita henkilötiedoissa!
Minulle ei ole ongelma, jos vihjeestä Aleksis mennään ajatuksellisesti Kiven kautta sukunimeen Stenvall, olipa Stenvallin virallinen etunimi Aleksis tai Alexis. Olisi kuitenkin mukavaa jos totuus olisi Wikipediassa eikä "siellä jossakin", esimerkiksi Tšekissä.
Sen kakkosviitteen yhteydessä on linkki Wikiin
https://www.wikidata.org/wiki/Q216904
jonka kohdassa "also known as" mainitaan nimet
A. Kivi
A. Kiwi
Aleksis Kiwi
Aleksis Sandelin
Alexis Sandelin
Alexis Stenvall
Alexis Kivi
Kohdassa pseudonym luetellaan
Aleksis Kivi
A. Kivi
A. Kiwi
Aleksis Stenvall
Kuvahaku "Aleksis Stenvall" tuottaa muun muassa kansikuvan kirjasta
Veijo Meri: Aleksis Stenvallin elämä
Mm. etymologiaa tutkineen Meren luulisi perustavan kirjansa nimen tietoon eikä johonkin kansanuskomukseen.
Kuvahaku "Alexis Stenvall" ei löydä tuota nimeä, mutta sen sijaan löytyy hollantilaisen kirjan kansikuva:
Alexis Kivi: De zeven broeders
Heh, en tiennytkään että ymmärrän hollantia! Tosin yhden mielipiteen mukaan hollanti ei edes ole kieli vaan kurkkusairaus. Toisen mielipteen mukaan hollanti sekoitetaan tuossa tanskaan ja hollanti on mielisairaus.
Siinäpä on yhteys Kiveen: hän alkoi saada syksyllä 1870 ohimeneviä ”mielenhäiriökohtauksia”. Ne eivät kuitenkaan tiettävästi aiheuttaneet hollanniksi puhumista.
27. Jiikoo16.2.2025 klo 17:21
Lainaus: 26. iso S 15.2.2025 klo 16:04”Heh, en tiennytkään että ymmärrän hollantia! Tosin yhden mielipiteen mukaan hollanti ei edes ole kieli vaan kurkkusairaus. Toisen mielipteen mukaan hollanti sekoitetaan tuossa tanskaan ja hollanti on mielisairaus.”
Hamassa menneisyydessä on silloinen työnantajani arvostelukyvyttömyyttään lähettänyt minut asioilleen sekä Tanskaan että Hollantiin. Minun on pitänyt anteeksipyydellen valittaa, että en osaa isäntien kieltä, joten on yritettävä turvautua kolmanteen. Ei englannissanikaan hurraamista ole: 1960-luvun koulussani opiskeltiin pitkää saksaa ja englanti jäi lukion kolmen vuoden varaan. Kun kielenopetus siihen aikaan ylipäätään keskittyi kirjalliseen puoleen ja valmensi lähinnä yo-kirjoituksista selviytymiseen, jäi pohja pakostakin hataraksi.
Kun tulin tanskalaiselle isäntäväelle törppöyttäni maininneeksi tanskaa kuvattavan meillä termillä ”throat disease”, sain kuulla saman pätevän toisinkinpäin: suomi oli heille muka yhtä kuin kurkkusairaus!
Toinen tanskalaisisäntä puolestaan puhui erinomaista saksaa, mikä oli minulle selvä helpotus.
Hollantilaiset osaavat vanhana merenkulkijakansana englantia laajalti ja puhuvat sitä mainiosti.
Kerran olen saanut tehtäväkseni kääntää tanskasta suomeen monikymmensivuisen opaskirjasen ja huomannut ihmeekseni, että kirjallinen tanskahan on kouluruotsin pohjalta melkoisen ymmärrettävää! Tanskaa ei työssä tarvinnut isommin osata, riitti kun opaskirjasen aihepiiri oli muista kielistä tuttua. Toimeksiantajallekin käännökseni kelpasi. Puhuttu tanska on minulle puolestaan täysi mahdottomuus, tulkkia ei minusta todellakaan saisi!
28. HK20.2.2025 klo 21:27
On mielestäni hyvin epäkorrektia kutsua toisten ihmisten äidinkieltä kurkku-, saati mielisairaudeksi.
29. pösilö21.2.2025 klo 14:42
Iisakki 2 / 25 Annika Savolaisen ristikossa oli vihje joditon kunta.Siihen kirjoittamani ratkaisusana on kuitenkin edelleen lievästi jodipitoinen. Mielestäni vihjeen olisi tullut olla muotoa vähäjodinen kunta tai jotain samantapaista. Areena on vapaa !
Vihje tankoista herätti kummastustani. Mikä on tankko ?
vrt taivutus lankku - lankuista
lanka - langoista
30. Eki21.2.2025 klo 14:47
Ekasta olen samaa mieltä.Ei kai se ollut tanka(runo)?
31. pösilö21.2.2025 klo 16:08
Lainaus: 30. Eki 21.2.2025 klo 14:47Ekasta olen samaa mieltä.
Ei kai se ollut tanka(runo)?
Mielestäni ei. Vastaussana viittasi (käsi)otttteeseen tai kosketukseen.
32. Jaska21.2.2025 klo 18:04
31. Jos/kun se viittaa nominatiiviin tanko, paikallissijat inessiivi, elatiiivi, adessiivi ja ablatiivi noudattavat astevaihtelua. Monikossa siis tangoissa, tangoista, tangoilla, tangoilta. Mutta illatiivi ja allatiivi eivät astevaihtele eivätkä vaihdeastele: tankoon, tankoihin. Ulkomaalainen suomen opiskelija voi ihmetellä, että onpa epäloogista. Niin on, ne pitää siis vaan päntätä.
33. HK21.2.2025 klo 19:31
Vahva aste esiintyy säännönmukaisesti avotavun alussa. Tankoon on supistuma vanhemmasta muodosta tankohon, jossa on avotavu -ko-. Samoin tankoihin-muodossa on avotavu -koi-. Nuokin ovat siis oikeastaan säännönmukaisia muotoja.
KOMMENTOI