KESKUSTELUT > RISTIKOT > HÖTTÖRUUDUT, UHKA VAI MAHDOLLISUUS
11919. Höttöruudut, uhka vai mahdollisuus
pösilö21.3.2025 klo 14:55
Useasti ristikoissa esiintyy vihjeryppäitä, joihin on käytetty enemmän ruutuja kuin on kentästä lähteviä ratkaisusanoja. Mitä näistä täyteruuduista tulee ajatella ? Eihän tämä ole mikään eksistentiaalinen ongelma, kunhan pähkäilen.
Nämä höttöruudut ovat varmasti laatijan kannalta käteviä puskureita, kun sanat eivät muten suostu
risteämään sopuisasti, mutta missä on kohtuuden raja ?
Kärjistetty esimerkki :
Ristikon oikeassa laidassa viimeisellä pystyrivillä olisi usean ruudun mittainen vihje, josta lähtee ratkaisusana alas.
Kahden pystyruudun korkuisia vihjeitä näkee käytettävän, mutta onko kolmas jo liikaa ? Tai neljäs.
2. Kp21.3.2025 klo 15:13
Ykkösiin olisi pyrittävä.
3. Funny21.3.2025 klo 15:55
Voihan se näyttä hassulta, jos on pystyssä kolmen ruudun tila, mutta siinä on vain yksi, vähän tilaa vievä vihje. Mutta jos laatijalla on mahdollisuus sovittaa siihen hyvin istuva kuva, niin sehän voi näyttää piristävältä. Useinhan kuvat joudutaan ahtamaan turhan pieneen tilaan. Kuvittaja Markku Mäkelä ainakin on taitava käyttämään hyväksi kaiken mahdollisen tilan, ja vielä ylikin. Hänen kuvittamiaan ristikoita ratkoessa ei tule mieleenkään ihmetellä, että onpa taas isoja kasaumia vihjeruutuja.Laatijat kumminkin joutuvat sanoja sovitellessaan välillä tuppaamaan ylimääräisiä vihjeruutuja, jotta saavat parhaan mahdollisen sanaston.
4. Eki21.3.2025 klo 21:25
Funny puhuu asiaa. Myös Kp on silti periaatteessa oikeassa.
5. iso S22.3.2025 klo 11:40
Epäilemättä joskus voi käydä niin että hyvät sanat loksahtavat paremmin ristiin kun nöyrtyy hyväksymään pitkulaisemman vihjealueen. Kuten edellä on mainittu, se ei välttämättä ole ongelma, jos ratkaisu on jotakin tyyliin palmu tai Eiffeltorni. Siinä on suorastaan tilaus kapealle pystykuvalle. vastaavasti vaakarivillä käärme, makuuasento tai muu pitkä mutta matala.Ylisuuren vihealueen voi joskus hyödyntää tavallista suulaammalla tekstivihjeellä. Useimmiten vihjetilan pienuus on isompi ongelma kuin suuruus. Jos yhdestä ruudusta lähtee sana oikealle ja alas, niin joskus niitä on vaikea vihjata kahdella lyhyellä sanalla.
Jos 2-4 ruutuun tulee vain Ö ja ratkaisu on yksiö, niin siinä kyllä tuntuu siltä että nyt on yksiössä liikaa neliöitä. Näin ollen useimmiten tilanne on sellainen että viestien 2-4 kirjoittajat ovat oikeassa. Venähtänyt vihjealue on useimmiten laatijalta lievä epäonnistuminen, vähintään kauneusvirhe.
Pitkulaisten yhden ruudun levyisten tai korkuisten vihjealueiden suhteen näkee kahdenlaista käytäntöä. Jotkut jakavat alueen ruutuihin, jotkut jakavat jättävät jakamatta. Samassa ristikossa voi olla myös molempaa tyyliä. Edellinen tapa vaikuttaa ryhdikkäämmältä ja kohdistaa vihjeet täsmällisesti ratkaisusanoihin. Jälkimmäinen sallii vihjeiden pituudelle suurempaa vaihtelua, kun jotakin tiettyä vihjettä ei ole pakko saada tungetuksi yhteen ruutuun.
Jakaminen avaa mahdollisuuden kieroon hämäykseen. Kun esimerkiksi oikeaan yläreunaan piirtää 2-5 tyhjää vihjeruutua, ratkoja luulee että ristikossa on virhe eli yksi vihje puuttuu. Oikeasti nuo mukamas pitkän sanan alkuun kuuluvat ruudut ovatkin se "unohtunut" vihje ja ratkaisu on vaikkapa laatat. Luultavasti en keksinyt tätä itse tässä ja nyt, vaan olen joskus nähnyt tuollaisen törppöansan ja siihen huolellisesti langennut.
6. MM22.3.2025 klo 12:09
Kuvittajana panostan erityisesti vasempaan laitaan ja yläreunaan, joissa yleensä on leveät kahden ruudun vihjetilat. Pidän isommista kuin yhden ruudun vihjetiloista ristikon keskellä, jolloin ristikon saa ulkonäöllisestikin näyttävämmäksi, mikäli ratkaisusana on vaan mahdollista kuvalla esittää.Yhden ruudun (saati puolen ruudun) vihjetilaan on hyvin vaikea mitään erikoista tai kikkailevaa kuvatusta raapustaa. Välillä vähän tympiikin jotain etanaa, totia, aitaa ja tattia kuvalla esittää, mutta esteettisen kuvatasapainon vuoksi niitäkin pitää joskus tällätä, ettei keskialueesta tulisi aivan aneemista.
Itse uskon ettei keskivertoratkojalle ole mitään merkitystä vihjealueitten koolla, sanapituuksien keskiarvoilla, aukioitten suuruudella yms.
7. Eikka22.3.2025 klo 19:02
Lainaus: 6. MM 22.3.2025 klo 12:09Itse uskon ettei keskivertoratkojalle ole mitään merkitystä vihjealueitten koolla, sanapituuksien keskiarvoilla, aukioitten suuruudella yms.
Komppaan aivan täysin. Vain vihjeiden nerokkuus ratkaisee.
8. tonimikael23.3.2025 klo 11:51
Minulla on kuvituksen suhteen hyvin samankaltainen kokemus kuin MM:llä. Siellä missä on tilaa, mielellään mahdollisimman paljon kuvia. Usein valitsen laatiessa mieluummin esim. ratkaisusanan lopusta T-kirjaimen pois, jos sillä saa mahdollisuuden laittaa isomman kuvan vihjeeksi jollekin toiselle sanalle. Tällöinhän sanojen keskipituus tottakai pienenee. Minulle se on kuitenkin aivan toisarvoinen ristikon laadun mittari. Ja uskon minäkin, että niin se on ratkojallekin, ainakin yleensä.
9. Jaska23.3.2025 klo 12:40
"Vain vihjeiden nerokkuus ratkaisee." Mitä nyt itse kukin sitten nerokkaana pitää. Omasta ratkojan näkökulmastani siinäkin kriteerissä sanojen pituudella on etenkin koviksissa merkitystä. Nelikirjaimisenkin sanan vihje voi olla nerokas. Laatijan homma helpottuu sitä enemmän, mitä enemmän hän neli- ja viisikirjaimisia sanoja hän käyttää. Niistä valtaosalle saattaa olla nerokkaaan vihjeen keksiminen olla liian vaativaa nerokkaimmillekin laatijoille. Ratkojan urakka on taas keskimäärin sitä helpompi, mitä enemmän lyhyitä sanoja ristikossa on. Pitkät sanat ovat ainakin minulle keskimäärin vaikeampia kuin lyhyet. Haastavimmissa tapauksissa niiden selvittäminen on ainakin minulle palkitsevampaa, vaikka vihjeet eivät olisi niin nerokkaita kuin esim. sanalle ATIK. Tarkoitan sellaista vihjettä, jota ei Atikista ole aikaisemmin käytetty. Sen täytyy väkisinkin olla nerokas.
10. happonen23.3.2025 klo 13:02
Oikein hyödynnettynä isot vihjealueet ovat ratkojalle vain hyvä asia. Ja tällä tarkoitan sitä, että tulee oivaltavia pidempiä tekstivihjeitä tai laadukas kuva, mikä ei mahtuisi yhteen ruutuun.Olen varmaan sanonut tämän ennenkin: mielestäni hyvä ristikko syntyy ennen kaikkea elämyksellisen kieroista vihjeistä ja laadukkaasta sanastosta. Ei siinä piilokirjaimet, sanojen keskipituus tai symmetria ole ratkojalla ensimmäisenä mielessä. Ratkojan näkökulmasta minulle tärkeää on myös visuaalinen ulkoasu, sillä huonolaatuisilla piirroksilla tai tympeällä clipartilla pilaa muuten hyvän ristikon.
Tunnustaudun Markku Mäkelän isoksi faniksi: kiitokset sinulle Suomen parhaista ristikoiden kuvituksista!
KOMMENTOI