KESKUSTELUT > RISTIKOT > SK 50/2024
↶ Takaisin aiheisiinSiirry alalaitaan ↓

11829. SK 50/2024

Heppu13.12.2024 klo 21:53
Ristikossa oli muutamia helmiä. Kärkipäässä Suonen!
Mutta muutama väkinäinen, kuten "pullataikinaan". Verbi joka käy ilman tokaakin (keskioikealla) jäi vokabuläärini ulkopuolelle.
2. Jiikoo13.12.2024 klo 22:30
Subjektiivisesti ristikko tuntuu vaikeammalta kuin 2½. Peittoa vielä varsin vähän. Saas näkee...

Piiliskin on yhä muutamaa sanaa vailla. Vihjeessä P2 kummeksun sanaa ”maalasi”. Ehkäpä sitäkin, mutta ennen kaikkea kaiketi ”veisti” – ellen sitten ole väärässä.
3. Inga13.12.2024 klo 22:45
Vasen alanurkka vielä tyhjä, muuten valmista. Hoksaamista vaatii ja mielikuvitusta. "Vuolla vaaroiksi" oli minusta paras!
4. Jiikoo13.12.2024 klo 23:06
No, piilis nyt sentään ratkesi – tai ainakin oli ratkeavinaan. Kelpo keitos!

Lainaus: 3. Inga 13.12.2024 klo 22:45
”Vasen alanurkka vielä tyhjä, muuten valmista. Hoksaamista vaatii ja mielikuvitusta. "Vuolla vaaroiksi" oli minusta paras!”

Tuo ”Vuolla vaaroiksi” tuntui heti alkuunsa tutulta. Minulla vissiin kotikenttäetu, vaikka siitä puoli vuosisataa onkin.
5. PM14.12.2024 klo 13:06
Piilosanan ratkoin jo eilen. Ensi lukemisella yli puoleen vihjeistä löysin vastaussanan, olisiko hieman helpompi tehtävä tällä kerralla.

Ristikon, jonka sain nyt ratkotuksi vaikeusaste tuntuisi vastaavan annettua. Ratkonta lähti aluksi reippaastikin etenemään, hidastuen sitten vihjeiden ja sanojen yhteyksien vaikeutuessa. Mukana oli perin hyviä vihjeitä, upouusia todennäköisesti. Lopulta oli ´sushia´ selvitettävä tietolähteistä.

Yhdessä ristikon kohdassa olen hieman eri mieltä vihjeen ja vastaussanan yhteydestä. Puuttuuko minulta jokin tieto vai voisiko olla jopa virheestä kyse?
6. pösilö14.12.2024 klo 15:24
Lainaus: 1. Heppu 13.12.2024 klo 21:53
Ristikossa oli muutamia helmiä. Kärkipäässä Suonen!
Mutta muutama väkinäinen, kuten "pullataikinaan". Verbi joka käy ilman tokaakin (keskioikealla) jäi vokabuläärini ulkopuolelle.
Kyllä siihen minun mielestäni tulee ihan tutut verbit tokalla ja tokattakin. Otithan varmasti oikean kirjaimen pois ?
Vihjeeseen kudottukin sain ratkaisusanaksi jotain punottua, lienen tehnyt virheen tai parikin..
7. kaplas14.12.2024 klo 16:15
Ristikossa riitti askartelua. Piilis ihan tuttua laatua.
8. Heppu14.12.2024 klo 22:24
Pösilö 6. Joo minulla oli klimppi aivoissa kun yritin korvata toista kirjainta enkä poistaa. Verbihän on helposti hoksattava. Minustakin kudottukin on enemmän punottu, mutta kutomallakin onnistunee.
9. Jiikoo15.12.2024 klo 15:56
Ristikon kanssa kävi niin kuin monesti käy: ensimmäisellä istunnolla on tahmeata eikä valmista tunnu tulevan nimeksikään. Kun otin tehtävän eilen iltamyöhällä uudemman kerran työn alle, ehdin saamaan SK:n kuittaukset viikon molemmista tehtävistä vielä ennen puoltayötä. Rankkaus 2½ varmaan hyvinkin oikeutettu.

[Tänään ei olisi ollut ristikoille pahemmin aikaakaan: aamuseitsemältä tien päälle kohti jahtimaita ja paluu sieltä varttitunti sitten napsauttamaan saunan sähköinen korvike päälle. Saaliselikot jäivät juoksentelemaan vapaina.]
10. Hilkka16.12.2024 klo 12:35
Nyt on vaikea Kalpa! Mielestäni sanasto ei ole Kalpalle ominainen. Taitaa jäädä kesken!!
11. Terveen paperit16.12.2024 klo 19:03
Mukavan haastava. Päässä pientä kihinää. Luulen ratkaisseeni paitsi että vihjeen 'tähkä täältä' piilokirjain on hämärän peitossa. Sulkasadon kokijaksi tuli ratkaisu joka jäi ymmärtämättä.
12. Eikka16.12.2024 klo 19:49
Enpä muista lähimenneisyydestä näin viihdyttävää SK-ristikkoa, vaikka laadukkaita onkin ollut ruuhkaksi asti. Tähdityksen puolikas oli perusteltu ja osuva.

Minulla oli aluksi 3 varmaa: ”Tähkä täältä”, ”vanilja” ja ”Kiviharju”. Kaikki olivat väärin.

Podium on ruuhkainen kuin Tokmannin ämpärijono. Trio voisi olla: ”voi viedä koko käden”, ”apinatta tutumpi nainen”, ”silloin” tai ”suonen!”, ”tänä ääntä” ja ”vuolla vaaroiksi”.
13. Terveen paperit16.12.2024 klo 20:27
Eikka,totta tohiset. Oli hienoja vihjeitä. Onko kukaan samaa mieltä kanssani vihjeestä 'vuolla vaaroiksi',että siiinä pitäisi olla monikon sijasta yksikkö?
14. Siru16.12.2024 klo 20:54
Terveen paperit, 13. Kyllä minusta on ok, että vihjeessä on monikko!
15. Eikka16.12.2024 klo 21:08
Useampihan niitä siellä on.
16. Terveen paperit17.12.2024 klo 00:04
Siru 14 ja Eikka 15. Kiitos tiedosta. Niinhän asia onkin.
17. iso S17.12.2024 klo 10:38
Ristikkoa näkemättä arvaan mihin vuo viittaa. Jos arvaan oikein, minusta on hyvin perusteltua vaatia yksikkö ja huonosti perusteltua sallia monikko.

Annan keksityn esimerkin. Oletetaan että jossakin on kolmen tai useamman vaaran jono ja kullakin vaaralla on nimi, joka ei ala kirjaimilla vuo. Jonon juurelle perustetaan kylä, jolle annetaan komeasti nimi Vuoristo ja sama nimi annetaan myös vaarajonolle. Eiväthän ne varsinaisia vuoria oe, mutta alueen korkeimpia kuitenkin. Silloin vihje vuolla vaaroiksi on minusta väärin, koska Vuoristoista toinen ei ole vaara vaan kylä, eikä se toinenkaan ole vaara vaan vaarajono. Ratkaisusana ei siis tällä tulkinnalla saisi olla Ristot; yksikkömuoto Risto sen sijaan olisi tavallaan lähempänä oikeaa, koska sen voisi tulkita ratkaisuksi kaksivaiheiseen vihjeeseen: vuolla koristeltu Risto eli vuoristo sisältää useita vaaroja.

Toivottavaa olisi että tuollaisella vihjeellä vaarajonon vaarojen nimetkin olisivat vuoristoja, esimerkisi korkeuden ja sijainnin mukaan nimettyjä: Isovuoristo, Keskivuoristo ja Pikkuvuoristo. Tuollaisessa nimeämisessä ei toki olisi todellisuudessa mitään järkeä muuten kuin ristikkovihjeen kannalta. Eihän yksi vaara voi olla vuoristo. Silloin kuitenkin homma toimisi: Vuoristo on vaarajono, mutta vaarajonon vaaroista voisi käyttää nimitystä Vuoristot ja vihje olisi ok.

Olettamassani ristikon tilanteessa vaarojen nimet ovat aivan eri sukupuuta kuin vaarajonon nimi.

Risto on vähän hankala esimerkki, kun vaarojen pitäisi olla vuoristoja. Ehkä olisi ollut parempi olettaa että ratkaisusana onkin Kilat (Kila on harvinainen sukunimi, alle 10 henkilöä). Kuviteltu kylä ja vaarajono olisi silloin Vuokila. Voitte itse kuvitella, mitkä silloin olisivat vaarojen nimet.

Todellisuus on yllättävän lähellä tätä: Kansalaisen karttapaikan mukaan Keminmaalla on Juokuanvaaran lähellä talo jonka nimi on Vuokila, yksi viidestä karttapaikan tuntemasta. Talon pitäisi vain laajentua kyläksi (Vuokilan jälkikasvu rakennushommiin), vaaran vaarajonoksi (pelkkä maankohoaminen ei taida auttaa tarpeeksi) ja sitten vaarajono pitäisi ristiä Vuokilaksi, jolloin kuviteltu ristikko olisi kaukaa viisas.

Vuokilan ja Hirmulan puolivälissä on Lopetus, joten tähän on hirmu hyvä lopettaa teoretisointi.
18. Eikka17.12.2024 klo 11:47
Lyhyestä virsi kaunis:
- ko. yksikkömuotoinen paikka ei ole pelkästään samanniminen kylä, vaan laajempi alue
- mainittuja luonnonmuodostumia ko. paikassa on monta ja niitä kutsutaan vaaroiksi.
19. Joutilas17.12.2024 klo 11:55
"Vuolla vaaroiksi" vihjeen monikkoa kannatan laatijan ja Wikipedian mukaisesti, sekä Jiikoon paikallistuntemukseen luottaen. Olen myös henkilökohtaisesti nuo "uhkat" kokenut. Monta niitä oli ja mahtuivat saman pääotsikon alle. :)
20. iso S18.12.2024 klo 10:43
Varmaan mahtuvat ja tilaa vielä jääkin, mutta kutsutaanko niitä pääotsikon monikkomuodolla?

Tavallaan tietysti on turhaa kinastella siitä, voiko tästä tai tuosta sanasta käyttää monikkomuotoa. Kyllä voi ja ja se on tietyissä tilanteissa itse asiassa jopa oikein. Vihje voi antaa aihetta asialliseen kritiikkiin. Esimerkiksi tämäntapaista on nähty ja moitittu: alkuaineita => hapet antaa väärän käsityksen. On olemassa vain yksialkuaine happi. Sen sijaan jos pajalle tuodaan vino pino happi- ja asetyleenipulloja niin voi ohjeistaa: laita hapet vasempaan nurkkaan ja asetyleenit oikeaan nurkkaan.

Jos ohjetta noudatetaan, niin molemmat aineet ovat oikeassa nurkassa, vaikka ovatkin eri nurkissa. Kieli on joskus kummallista.
21. Joutilas18.12.2024 klo 11:12
Koska iso S ei kertomansa mukaan ole nähnyt ristikkoa, niin valistetaan sen verran, että vain vihjeessä on monikko ja ratkaisussa yksikkö.
22. Siru18.12.2024 klo 11:46
Olisiko parempi keskustella tuosta yksikkö/monikko-asiasta vasta sitten, kun vastausaika on päättynyt! Silloin voi asiaa paremmin perustella, kun voi sanoa suoraan, mistä on kysymys!
23. Eikka (ei siis Eikat)18.12.2024 klo 19:49
Lainaus: 22. Siru 18.12.2024 klo 11:46
Olisiko parempi keskustella tuosta yksikkö/monikko-asiasta vasta sitten, kun vastausaika on päättynyt! Silloin voi asiaa paremmin perustella, kun voi sanoa suoraan, mistä on kysymys!


Kannatettava idea ja yksi toinen vähän samaan aihepiiriin liittyvää vastaus saanee tarkennuksen.
Sitä on ennen voi jo tässä vaiheessa todeta kaikkien tiedossa olevan faktan: Euroopan vaarallisin vuori on Alppi. Sillehän on stadissa oma nimikkokatunsakin.
24. Funny18.12.2024 klo 20:11
Mutta onkohan alppiaurinko vaarallista alppihiihtäjille?
25. Jiikoo20.12.2024 klo 00:36
Koska ristikon vastausaika on kulunut umpeen:

Vuokatin vaarajonon vaaroja: Iso Pöllyvaara eli Iso-Pölly (= se ”turistien tuntema” vaara, jolle noustaan vaikkapa autolla, kun ”mennään Vuokatille”; siitä etelään päin sitten Pieni Pöllyvaara eli Pikku-Pölly; Keimavaara eli Keima; Matovaara; Möykynvaara, Lehtovaara; Porttivaara; Persevaara; Tolhovaara; Ansavaara; Noronvaara; Parkuanvaara; Sattulanvaara ja Martinvaara. Joidenkin lähteiden mukaan Vuokatin vaarajono koostuu 13 vaarasta, mutta on vaarallista väittää että tämä on eksakti lukumäärä. Näitä nimiä voi haeskella vaikkapa netin Kansalaisen karttapaikasta.

Eiköhän noista jotenkin monikon saa aikaan.

Sana ”Vuokatit” tuntuu ex-paikkakuntalaisen (1951–1970) korvissani sinänsä vieraalta. Voihan sinänsä ajatella, että monikko muodostuu osista Vuokatti (vaara/vaarajono, taipuu ulkopaikallissijoissa) ja Vuokatti (alun perin rautatieaseman ympärille muodostunut taajama, taipuu sisäpaikallissijoissa).

Vuokatin taajama on viime vuosikymmenien aikana kasvanut Vuokatin urheiluopiston ja mm. Katinkulta-lomakylän ympärille voimakkaasti ja muodostaa Sotkamon keskustaajaman eli kirkonkylän kanssa käytännössä yhteen kasvaneen taajaman; näiden taajamien keskustojen välimatka on vain 6–7 km. Koko laajan kunnan n. 10 200 asukkaasta reilusti yli puolet asuu tällä taajama-alueella.

https://aijaa.com/2thXtT

Linkin kuvassa Iso-Pölly (se ”turistien Vuokatinvaara”) laskettelurinteineen, siitä vasemmalle Pikku-Pölly ja Keima. Etualalla Sotkamon keskustaajamaa, Vuokatin taajama sijoittuu jonnekin aivan kuvan oikeassa laidassa näkyvän metsikön latvojen taakse. Kuva on kuvaruutukaappaus Sotkamon kunnan nettisivustosta.
26. Jiikoo20.12.2024 klo 00:48
[Edellä on puhetta Vuokatin rautatieasemasta. Asemarakennus (valmistunut 1925) on yhä pystyssä, mutta liikennepaikkaa ja henkilöliikennettä ei ole ollut aikoihin. Syksyllä 1969 lähdin Vuokatin asemalta ”lättähatulla” Ouluun varusmiespalvelukseen ja paluu sieltä 11 kuukautta myöhemmin tapahtui Vuokattiin vastaavalla tavalla. Pari päivää tämän jälkeen pääsin vielä junakyydillä Vuokatista etelään; sillä matkalla olen oikeastaan edelleenkin.]
27. Siru20.12.2024 klo 07:02
Tutulta nuo Jiikoon jutut kuulostavat! Minäkin olen Kainuun kasvatti. Yli puoli vuosisataa sitten kaksikymppisenä junan tuomana etelään tullut. Monikollinen muoto, Vuokatinvaarat, on meille kainuulaisille hyvin tuttu. Vuokatinvaaroilla käyn edelleen vuosittain kuuntelemassa korpien kuiskintaa!
28. PM20.12.2024 klo 07:34
Ristikkoa ratkoessani minulle jäi epäselväksi vihjeen ´puskutraktorin alku´ ja vastaussanan yhteys. Risteävistä muodostui omassa ratkonnassani KATE. Onko se väärin, tai jos ei ole, mikähän olisi sen vihjeyhteys?

Muut eivät ole tätä kommentoineet, joten aukko lienee minun tiedoissani?
Caterpillar eli lyhyemmin CAT on yksi tutuimpia maansiirtokoneita.
29. Siru20.12.2024 klo 07:59
PM, 28. Löysin netin suomisanakirjasta: Katepillari on raskas maansiirtokone! Niinpä laitoin ratkaisuksi KATE!
30. Ylläpito20.12.2024 klo 08:04
Katerpillari.
31. PM20.12.2024 klo 08:05
Kiitos. Upouusi tieto minulle!
32. Siru20.12.2024 klo 08:10
suomisanakirja.fi -sivustolla on tosiaan muoto KATEPILLARI!
33. Jiikoo20.12.2024 klo 08:56
Caterpillar (englannin sana caterpillar on suomeksi toukka) on amerikkalaisperäinen tuotemerkki, jonka omistaa iso maansiirtokoneiden valmistajayhtiö Caterpillar Inc. Pääkonttori vaikuttaa siirtyneen Illinois'sta Texasiin.

Kainuussa tela-alustaisia puskutraktoreita kutsuttiin tuotemerkistä riippumatta yleisimmin ”katepillareiksi”. Vähän sama asia kuin se, että hiihtokengät olivat aikanaan valmistajasta riippumatta ”monoja” ja terässängyt ”hetekoita”. Hauskaa on se, että monetkin kutsuivat Caterpillar-merkkisiä pyöräkuormaimia ”misikaaneiksi” kilpailevan Clark-yhtiön Michigan-pyöräkuormainten mukaan. Näkyvin markkinaosuus eri tuoteryhmissä lienee ollut ratkaiseva tekijä noiden kansanomaisten nimitysten valikoitumisessa.

Raskain ajamani ”katepillari” on ollut Caterpillar D8H, ”kasipillari”, ajamani yksilön työpaino 33 tn. Pestini ei ollut pitkäkään: irrottelin kapistuksella kerran routaa varttitunnin verran, kuskin kahvitauon ajan. Eniten ajokokemusta konetyypistä minulla on Allis Chalmers -merkkisellä 8-tonnisella ”katerpillarilla”, joitakin kymmeniä tunteja ihan tuottavaa työtä. Myös Caterpillar-merkkistä 15-tonnista pyöräkuormainta olen ohjastanut sijaiskuskina. Pääroolini maansiirtokoneiden parissa 1960-luvulla oli niiden (erityisesti kuluvien osien) kunnostushitsaukset (koulunkäynnin ohessa), mutta joskus jouduin puikkoihin tuuraamaan kuskejakin.

Caterpillar Inc. lienee myynyt maineikkaan tuotemerkkinsä käyttöoikeuksia sinne tänne. Komerossa minulla on yhtiön logolla ja nimellä varustettu matkalaukku ja jalassa minulla on parhaillaankin ”pillarisukat”. Samanmerkkisiä kalsareitakin kuuluu olevan kaupoissa tarjolla.

Tässä säikeessä aiemmin mainitulle ”Vuokatille” eli Ison Pöllyvaaran laelle johtavan tien on joskus vuoden 1960 tienoilla urakoinut yritys nimeltä Sotkamon Raivausyhtymä. Sen jakauduttua viitisen vuotta myöhemmin jatkoi siinä osakkaana ollut isäni vastaavanlaista urakointia omalla toiminimellään eläköitymiseensä (1977) saakka.
34. Heppu20.12.2024 klo 14:16
Minulle Vuokatin katti kelpasi hyvin. Mutta pullataikinaan: sitko. Tämä närästi, koska vihje antaa luulla, että pullataikinaan voisi lisätä sitkoa kuten hiivaa ja sokeria. Ei voi, sitkoaines on olemassa siellä taikinassa, parhaiten vehnätaikinassa.
35. Jiikoo20.12.2024 klo 14:26
Lainaus: 34. Heppu 20.12.2024 klo 14:16
”Ei voi, sitkoaines on olemassa siellä taikinassa, parhaiten vehnätaikinassa.”

Minua ei pahemmin närästänyt, vaikka en mikään leipuri olekaan. Eiköhän taikinan vaivaaminen, alustaminen tai vastaava toiminta vaikuta sitkon muodostumiseen – pullataikinaan tulee kunnolla sitkoa vasta leipurin toimenpiteiden myötä!

Jos ja kun minä leivon, pyrin leipomaan pizzaa. Kakut ja piparit hoitelee meillä toinen taho. Kielenhuollon meille syöttämä pitsa ei minun suussani oikein maistu. Taidan olla vähän epäjohdonmukainen, koska en halua ajaa taxilla vaan taksilla (silläkin aniharvoin).
36. TKu20.12.2024 klo 16:23
Heppu, kyllä sitko nimenomaan muodostuu pullataikinaaAN, kun taikinaa vaivataan.
37. Soihdut sammuu20.12.2024 klo 17:07
Valaisisitteko, kun lamppuni ei syty näiden osalta:
- aci - > ALAI
- suonen! -> TYKO
- apinatta tutumpi - > LETITIA
38. Jiikoo20.12.2024 klo 17:16
[Palataanpa vielä kaiken uhalla Vuokattiin, lukeminen vapaaehtoista ja paheksuminen sallittua.

https://aijaa.com/n4sohm

Sotkamon laajassa pitäjässä oli 1960-luvulla parhaimmillaan tai pahimmillaan yli 40 kansakoulua, linkin karussa kuvassa yksi niistä – piskuinen, 2-opettajainen Haapalanlahden kansakoulu. Kuva on itse asiassa 1950-luvulta. Yritys minun sivistämisekseni alkoi täällä 1958.

Taustalla Särkinen-niminen iso lampi tai pieni järvi, kuinka vain. Ja sen takana ”Vuokatinvaara” eli Iso Pöllyvaara. Vaaran laella puurakenteinen palovartiotorni. Sen teräsrakenteinen seuraajakin on purettu jo aikoja sitten. Laskettelurinteitä ei vielä näy, Digita Oy:n yli 300-metrisestä radio- ja TV-mastosta puhumattakaan.

Särkisen pinta lienee noin 140 metrin korkeudella merenpinnasta. Ison Pöllyvaaran korkeudesta on eri tietoja, 326–330 m. Vuokatin nykyisten laskettelurinteiden suurimmaksi korkeuseroksi tarjotaan lukua 170 m.

Kuvan vasemman laidan tienoille sijoittuu rautatielaitoksen jo kauan sitten edesmennyt Käkinotkon seisake. Sieltä johti vaaran laelle polku, jota pitkin itsekin suoritin ensimmäisen Vuokatin valloitukseni (luullakseni vuonna 1956). Ylös pääsi autolla vasta muutama vuosi myöhemmin.

1920-luvulla valmistunut hirsirakenteinen, lautaverhoiltu koulurakennus oli purettu jo käydessäni sen tilalle rakennetulla Sotkamon kunnan edustusmajalla pidetyssä tilaisuudessa 1996. Sekin rakennus saattaa olla jo menneisyyttä: olin pari vuotta sitten kuulevinani, että paikalle olisi tiedossa uutta käyttöä.]
39. Hese20.12.2024 klo 17:30
Lainaus: 37. Soihdut sammuu 20.12.2024 klo 17:07
Valaisisitteko, kun lamppuni ei syty näiden osalta:
- aci - ALAI
- suonen! - TYKO
- apinatta tutumpi - LETITIA

Tyko Sallinen
Titi on apina
aci ei sytytä minullakaan
40. Heppu20.12.2024 klo 18:08
Lainaus: 36. TKu 20.12.2024 klo 16:23
Heppu, kyllä sitko nimenomaan muodostuu pullataikinaaAN, kun taikinaa vaivataan.

Se sitkoaines on siellä olemassa. Vaivaamalla se sitten vahvistaa ja sitkouttaa, elastisoi taikinaa. Oleellista että pullataikinaan ei laiteta sitkoa kuten vihje viittaa.
41. Jiikoo20.12.2024 klo 18:42
Lainaus: 40. Heppu 20.12.2024 klo 18:08
”Oleellista että pullataikinaan ei laiteta sitkoa kuten vihje viittaa.”

Voihan toki noinkin ajatella ja sanoa. Vihjeessä ei kuitenkaan puhuta laittamisesta mitään vaan vihje kuuluu lakonisesti ”pullataikinaan”. Ja juuri sinnehän se haluttu sitko nimenomaan muodostuu, kunhan taikinaa käsitellään asianmukaisesti.
42. Siru20.12.2024 klo 18:42
Soihdut sammuu 37 ja Hese 39.
aci: Minä järkeilin niin, että ac on eekkeri eli pinta-alan yksikkö eli ala ja sen perään i = alai
43. Soihdut sammuu20.12.2024 klo 18:44
Kiitos Hese :) Olisihan nuo pitänyt hoksata. Joskohan joku vielä tuota "aci":a selventäisi?
44. Soihdut sammuu20.12.2024 klo 18:45
No vastaus tuli pikemmin kuin arvasin, kiitos :)
45. Jiikoo20.12.2024 klo 18:46
Kiitos, Siru! Päästit minutkin miettimästä joutavia. Tuosta olisi varmaan edemennyt jazzmuusikko Aarre Johannes ”Acre” Karikin ilahtunut!
46. Eikka20.12.2024 klo 18:53
Lainaus: 39. Hese 20.12.2024 klo 17:30
Lainaus: 37. Soihdut sammuu 20.12.2024 klo 17:07
Valaisisitteko, kun lamppuni ei syty näiden osalta:
- aci - ALAI
- suonen! - TYKO
- apinatta tutumpi - LETITIA

Tyko Sallinen
Titi on apina
aci ei sytytä minullakaan


Sama täällä: nuo kaksi ensimmäistä selviä (ja hienoja), mutta tuo aci:n c on tavallaan turha, joten logiikan on oltava joku muu kuin aiemmat versiot.
47. Jiikoo20.12.2024 klo 19:02
Tuon eekkerin (engl. acre, lyh. ac) olen mieltänyt olevan noin puoli hehtaaria. mutta se osoittautuu vähän pienemmäksi (n. 0,405 ha). Toinen kiinnostava peltopinta-alan yksikkö on auranala, so. ala, jonka kyntäminen on ammoisina aikoina käynyt päivän työstä. Se on kuulemma 2500 m² eli neljäsosa hehtaaria. Montakohan hehtaaria on nykykalustolla kynnettävä päivässä, jotta homma löisi leiville?
48. isoäiti20.12.2024 klo 19:06
Minä järkeilin aci:n Sirun tapaan eekkeri=ala ja i perään. Vihje olisi voinut olla a+i tai ha+i tässä minun järkeilyssäni ja tuumin, että laatija halusi vaikeuttaa laittamalla siihen harvinaisemman. Mutta varmaan on muitakin selityksiä.
49. Siru20.12.2024 klo 19:26
[Jiikoo, 38 Lienet käynyt Haapalan nostalgiakäynneilläsi Panimoravintola Haapalassa lounaalla. Jos et, kannattaa käydä!]
50. Eikka20.12.2024 klo 19:32
Vanhana AC/DC-fanina en päässyt irti perinteisestä ac:stä, enkä ai:stäkään, joka tässä kohtaa ei liity älyyn.
51. Jiikoo20.12.2024 klo 19:50
[Siru, Haapala on minulle tutumpi paikka kuin luuletkaan! Vietin siellä aikaa maanvaivaksi saakka 1960-luvulla ja osallistuin talon töihinkin. Olin mm. mukana ajamassa tukkeja Vuokatin laskettelurinteiden laajennustyömaalta koulun hiihtolomalla, vuosi oli kai 1966. Haapalan isäntä oli myynyt maata laskettelubisnekselle mutta korjasi sovitusti siltä raivattavan puuston hankintakauppana omaan lukuunsa. Talon esikoispoika oli läheinen harrastuskaverini. Nykyistä Haapalaa pyörittävät hänen nuoremman veljensä jälkeläiset. Olen siellä toki ehtinyt jo muutaman kerran lounastaakin.

https://aijaa.com/kkepGx

Tuossahan se Haapala komeilee aivan etualalla. Rakennettu 150+ vuotta sitten Sotkamon kanttorin virka-asunnoksi. Kuva on parin vuoden takaa, Haapalan silloisesta nettisivustosta napattu kuvakaappaus.

Kuvan taka-ala on melkeinpä edellä esillä olleen kuvan toisinto. Siinä nähty kansakoulu olisi aivan kuvan oikeassa reunassa tien ja Särkisen välissä jos olisi yhä pystyssä. Vuokatti (Iso Pöllyvaara) on kuitenkin pystyssä yhtä tukevasti kuin seitsemisen vuosikymmentä sitten.]
52. TKu20.12.2024 klo 21:55
Lainaus: 40. Heppu 20.12.2024 klo 18:08
Lainaus: 36. TKu 20.12.2024 klo 16:23
Heppu, kyllä sitko nimenomaan muodostuu pullataikinaaAN, kun taikinaa vaivataan.

Se sitkoaines on siellä olemassa. Vaivaamalla se sitten vahvistaa ja sitkouttaa, elastisoi taikinaa. Oleellista että pullataikinaan ei laiteta sitkoa kuten vihje viittaa.

Se "sitkoaines" eli jauhojen proteiinit toki pannaan taikinaan, mutta SITKO muodostuu TAIKINAAN vasta taikinantekoprosessissa. Vihje ei tosiaan mitenkään edellytä, että vastaussana jotenkin erikseen lisättäisiin, kuten Jiikoo jo totesi. Helposti sellainen mielleyhtymä tietysti syntyy; menin itsekin ensin ansaan. Hieno vihje!
53. Jiikoo21.12.2024 klo 11:45
Lainaus: 49. Siru 20.12.2024 klo 19:26
[Jiikoo, 38 Lienet käynyt Haapalan nostalgiakäynneilläsi Panimoravintola Haapalassa lounaalla. Jos et, kannattaa käydä!]

[Kuinka ollakaan, Panimoravintola Haapala sattuu olemaan näkyvästi esillä tämän päivän Hesarissa, sivuilla A6–A7!

Siru, oletkohan mahdollisesti käynyt Sotkamon yhteiskoulua vuosien 1961-69 aikoihin kuten minäkin?]
54. Heppu21.12.2024 klo 12:52
Tämä taikinan vaivaaminen alkaa riittää. Minusta vihje olisi ollut rehellinen muodossa: taikinassa. Nyt se oli vähän kökkö, ei sen pahempaa.
55. Siru21.12.2024 klo 13:07
Jiikoo. 53.
[Jopas jotain. Vasta nyt avasin Hesarin netistä! Niin paljon tuttua asiaa ja kuvia tutuista paikoista. Lapsuuteni ja nuoruuteni vietin ja kouluni kävin siellä, mistä nuo useimmat HS:n kuvat ovat. Sotkamolaisen enoni pojat ovat hyvinkin voineet olla mainitsemanasi ajankohtana kanssasi samassa koulussa. Niitä kuuluja Jymyn poikia!]
56. eol21.12.2024 klo 17:02
Lainaus: 54. Heppu 21.12.2024 klo 12:52
"Tämä taikinan vaivaaminen alkaa riittää. Minusta vihje olisi ollut rehellinen muodossa: taikinassa. Nyt se oli vähän kökkö, ei sen pahempaa."

Ei sanan SITKO vihjeessä "pullataikinaan" kyllä mitään kökköä ole. Ehkä siinä on pieni ansa (eritoten leipomiseen suht harjaantumattomille kuten minulle), mutta sellainenhan kuuluu tämän tason ristikkojen luonteeseen.
58. Jiikoo22.12.2024 klo 23:56
57. pösilö: [Jonkinlainen tornimainen teräsrakenne siellä taitaa olla nykyisinkin, mutta se teräksinen palovartiotorni, joka aikanaan korvasi puisen, oli kyllä purettu kun viimeksi käväisin Vuokatin laella (taisi olla 2019). Siihen torniin piti tietenkin keskenkasvuisena pari kertaa kiivetä, vaikka homma edellytti alimman, lukitulla luukulla varustetun tasanteen kiertämistä ulkokautta.

Linkin jutusta saattaisi saada käsityksen, että ensimmäinen ”pitkä hissi” alhaalta ylös olisi tullut vasta 1970-luvulla. Kyllä se rakennettiin ja otettiin käyttöön jo aiemmin, varmaankin 1967. Olin lukioaikoinani jopa hissin innokas käyttäjä, mutta ei minusta mitään kunnon alpinistia tullut. Laskettelukamat olivat viimeksi jalassani Rukalla 1990, parikymmenvuotisen tauon jälkeen. Innostuin silloin yrittämään vauhdinpitoa ”vanhaan Vuokatin malliin” – sillä seurauksella, että olin vähällä saada uudenmallisen jalan, sellaisen, jossa jalkaterä sojottaa taaksepäin. Selvisin onneksi parin viikon ontumisella.]
59. spa23.12.2024 klo 00:04
Lainaus: 11. Terveen paperit 16.12.2024 klo 19:03
Mukavan haastava. Päässä pientä kihinää. Luulen ratkaisseeni paitsi että vihjeen 'tähkä täältä' piilokirjain on hämärän peitossa. Sulkasadon kokijaksi tuli ratkaisu joka jäi ymmärtämättä.

Kaikkien näiden sitko- ja Vuokatti-juttujen lomassa tämä on ilmeisesti jäänyt kommentoimatta.
Ehkä olet jo keksinytkin, mutta:
Lauri Tähkä vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Teuvalla ja kaimansa Ylönen huutokauppasi Euroviisuissa käyttämänsä sulat.
60. Muori25.12.2024 klo 18:58
Sitko ja Vuokatti kyllä valkenivat piankin, mutta loputon jyrsijä ei?
61. MMM25.12.2024 klo 19:05
MARS(U) on loputon, koska viimeinen kirjain on poistettu.
↶ Takaisin aiheisiinSiirry ylälaitaan ↑
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *