KESKUSTELUT > RISTIKOT > SELITYS AAMULEHDEN RISTIKON VASTAUKSELLE
10052. Selitys Aamulehden ristikon vastaukselle
Martin von Wulf2.3.2022 klo 21:29
Osaisiko joku selittää seuraavaan vastauksen, joka menee oman ymmärykseni yli:(Aamulehden ristikko 18.2, vasen alakulma.)
Vihje: Mies kunnan keskustassa kasvaa pituutta
Vastaus: Ivar
Seuraavan ristikon mukana tullut ratkaisu varmisti vastauksen oikeaksi.
2. Ylläpito2.3.2022 klo 21:32
Jos kunta olisi Ii, tulisi pitempi versio Iivari. Hieman hämärä vihje on kyllä, jos tämä on selitys.
3. Jaska¨2.3.2022 klo 23:31
Selitys on oikea. Koviksiin ja piiliksiin perehtymättömille vihje on tietysti vaikea. Aamulehden tarjonnassa niitä ei taida olla.
4. iso S3.3.2022 klo 12:13
Vielä rautalngasta vääntäen, koska noista ei koviksiin ja piilosanoihin tottumaton välttämättä saa juonesta kiinni.Ivar ja Iivari ovat niminä toisilleen sukua: ruotsalainen ja suomalainen versio.
Sitä ei vihje varsinaisesti paljasta, mitä kuntaa tarkoitetaan. Pitää vain arvata, että kunta on Ii. Kunnan keskustalla ei tarkoiteta fyysistä kunnan keskusta, vaan sitä, että nimi ajatellaan sijoitettavaksi keskelle kunnan nimeä. Kaksikirjaimisen nimen tapauksessa tämä ei jätä kuin yhden vaihtoehdon: Iin ensimmäinen i tulee nimen eteen ja toinen nimen jälkeen. Siihen voi nyt mielessään sovitella erilaisia nelikirjaimisia miehen nimiä ja tuloksena pitäisi tulla vähintäänkin tarkoituksellinen sana. Simosta tulisi isimoi, Aaposta iaapoi. Jyristä ijyrii jne. Ivarista tulee Iivari ja se on tarkoituksellinen sana ja mikä parasta, enemmän tai vähemmän Ivarin kaima. Tämä on siis se nimi jonka kunta venyttäisi pitemmäksi nimeksi.
Koviksiin tottuneet saattavat hoksata tuon suoraan vihjeestä tai ainakin vähäisellä avulla poikittaisista sanoista. Tottumattomat tarvitsevat enemmän apua poikittaisista, mahdollisesti jopa niin että koko sana syntyy poikittaisista. Tuontapaisille vihjeille on jopa tyypillistä että ratkaisu tulee ensin ja ymmärrys vasta sen jälkeen, eikä rakennevihjeisiin tottumattomalla välttämättä sittenkään. Ei tarvitse masentua, kantapään kautta oppii laatijoiden kierouksia. Ne ovat joskus raivostuttavia, useimmiten toivon mukaan ratkonnan suola.
5. Jiikoo3.3.2022 klo 14:55
Lainaus: 4. iso S 3.3.2022 klo 12:13”Ivar ja Iivari ovat niminä toisilleen sukua: ruotsalainen ja suomalainen versio.”
[Äskettäisten talviolympialaisten aikaan hiveli taas korvia saada kuulla ulkomaisten kilpailijoiden nimiä kahdessa eri muodossa samassa lähetyksessä. Selostaja käytti nimistä jokseenkin alkuperäistä, häntä säestävä asiantuntija-kommentaattori puolestaan kotikutoista i-loppuista muotoa – esimerkiksi malliin Bolšunov/Bolsunovi, Johaug/Juuhaukki, Andersson/Anderssoni...
Mieleen tulevat ystävämme latvialaiset. Heillehän ei riitä oma ääntämistapa, vaan nimien kirjoitustapakin sopeutetaan ”länsi-eurooppalaisesta” (latinalaisperäisestä) kirjaimistosta huolimatta latvialaiseen muottiin, monesti heikäläisittäin tyypillisine s-loppuineen: Sauli N?niste, Tarjas Halonenas, Marti Ahtis?ri, Mauno (Henriks) Koivisto, Urho Kekonens, Juho Kusti P?sikivi jne. Meille tuttu kirjailija Veikko Huovinen on monelle tuttu Latviassakin, mutta nimellä Veikas Huovinenas.
Saa nähdä, selviytyykö tämän keskustelupaikan tekniikka kaikista kirjaimista edellä, vai korvautuvatko esim. päällä olevalla vaakaviivalla varustetut i- ja a-kirjaimet kysymysmerkeillä.]
6. Martin von Wulf3.3.2022 klo 19:45
Kiitos selityksistä, asia selveni hyvin.
KOMMENTOI