KESKUSTELUT > RISTIKOT > PIKKU PÄHKINÄ PÄÄN PURTAVAKSI

127. Pikku pähkinä pään purtavaksi

ile31.5.2003 klo 20:13
//// -> SISKO


Eli vihje ja sille ratkaisusana. Keksitkö yhteyden?
2. Eki31.5.2003 klo 21:38
Joo, leikkasi pitkän pohdinnan jälkeen, vaikka idea periaatteessa olikin tuttu. Tuossa on hyväksi ristikkovihjeeksi (ainakin melkein) yksi kieppi liikaa. Varmaan tarkoititkin liioitella.
Jos oikein tarkkoja ollaan, eräs vihjeessä käyttämäsi muoto on suomen kielessä hieman virheellinen.
3. ++juh31.5.2003 klo 21:51
Ekin kommentti virheestä pani pohtimaan uudestaan ensimmäistä ideaa, ja siitähän se avautui.
4. jupejus31.5.2003 klo 22:37
Onko tuossa väliviiva? Sitten tiedän. Vai kuuluko tuo viiva nuoleen.
5. ile31.5.2003 klo 22:48
Tarkistin sanakirjasta, ja kyllä olet, Eki, oikeassa. Nyt tuntuu vähän samalta kuin aamun Hesaria lukiessa.

Etusivulla Isku mainostaa puutarhakalusteita. Aitoa teakia ovat pöydät ja tuolit, eivät tiikkiä. Olisiko peräti mainoskikka kyseessä? Kuulostaa kalliimmalta.

Näiden uudissanojen kanssa on silti oltava välillä varovainen. Eräskin laatimani helppo ristikko joutui remonttiin, koska toimitus piti ratkaisusanaa 'haitek' liian hankalana. Mietin pitkään vihjeitänkö ristikon uudelleen hieman vaikeammaksi vai korvaanko haitekin uudella sanalla. Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon.

Tämän palstan pään purtavaa en kuitenkaan lähde muuttamaan. Itse asiassa tuumailijoillehan on tässä kehitelty lisää pähkäiltävää.

Kerro silti, Eki, ymmärsinkö oikein viimeisen kommenttisi vai tarkoitatko virheellisellä muodolla jotain muuta?
6. ile31.5.2003 klo 22:49
Viiva kuuluu nuoleen.
7. Eki31.5.2003 klo 22:53
Ymmärsit ihan oikein. Mutta kyllä minä sen muodonkin hyväksyn, jos joku avustajistani sitä käyttää, ehkä joskus itsellenikin. On aivan totta, että uudet kirjoitustavat, haitekin lisäksi esim. koktaili epäilyttävät ratkojia enemmän kuin tutut mutta jo virallisesti hylätyt. Teak esimerkiksi on niin tärkeä "siltasana" hyvissä kohdissa, ettei siitä hevin haluaisi luopua.
8. jupejus1.6.2003 klo 20:58
Jos palaisin pohdintoineni vielä "mountainsin" äärelle tähyilemään huippuja, kun on vielä ratkaisematta tuo sisko-ongelma. Päälläkin kun on niin hankala purra, olisi annettu tehtävä edes hampaiden kiristelyksi, ehkä se olisi jo ratkennut.

"Vanha idea" - ei kai tuo ole saman tyylinen kuin;
------------------- ja vastaussana on kotimaa.

Jos kysymyksessä on taas jokin vieraskielinen mutaatio; sister tai vastaava - luovutan.

Siksaksisko tuo kuviota sitten - en tiedä syntyisikö siitäkään mitään.
Entäpä pitäisikö syntyä lause polveilevasta kuviosta tyyliin; siks akkaa... jne., joka päättyisi omaiseen.
Vuoristorata tai etappien pisteet tuosta voisi hahmottaa, miksei "ämmätkin", mutta se olisi jo hakusassa.
Pystyssä vastaavasti kuvio olisi pujottelumäki tai muu tyyrytörmä, mutta miten ne viittaisivat siskoon.
Synonyymejakaan en hoksaa kuin sisar, systeri, sisarus ja niitäkin on vaikea siksakata.
9. ile1.6.2003 klo 21:20
Oikealla jäljellä olet, jupejus. Juuri siksakin avulla umpisolmu aukeaa. Muutakin ratkaisun avainmateriaalia kommenttisi sisältää.
10. jupejus1.6.2003 klo 21:59
Jaa, epäilisin saaneeni selville, vaikkakaan täysin varma en ole. En kuitenkaan ehdota, jos joku muukin haluaa miettiä.
Jään odottamaan joskus ruutuun ilmestyvää virallista vastausta.
11. OSui2.6.2003 klo 09:17
Ile, paljasta vain siskosi, kunhan pistät niin pitkän johdannon, ettei vastaus näy etusivulla. Pohtijoiden ei tarvitse lukea tätä keskustelua alkua pitemmälle.

Mitä ilmeisimmin kyseessä on "ponnahdusvihje", missä vastaukseen päästään jonkin välivaiheen kautta. Voipi olla peräti kolmiloikka. Näistä olen jyrkästi sitä mieltä, että ylimääräinen vaihe pitäisi ilmetä jollakin selkeällä tavalla vihjeestä (esim. sitaatit), ja jos askelia on enemmän, niin ketjun pituus pitäisi olla näkyvissä. Ainoa poikkeus tähän sääntöön on ristikko, minkä vaikeusaste on ilmoitettu ja se on extrasikapaha.
12. ile2.6.2003 klo 10:55
Heti alkuun mainitsen, että tässähän on kyse pähkinästä eikä ristikosta. Nykyisin, kun ainoastaan helpoille ristikoille löytyy markkinoita, ei tällaisia vihjeitä pääse laatimuksiin juuri laittamaankaan.

Mutta tässä pähkinä pureskeltuna.


//// = SIKSAK (paremmin olisi siksakki; Ekin huom.)

mutta vihjekuviopa onkin nurin niskoin, jolloin

SIKSAK luetaankin KASKIS

KASKIS = RASIS

RASIS nurin on SISAR

SISAR = SISKO


mot.
13. Eki2.6.2003 klo 10:59
Ehkä hieman helpommin tuon tulkitsee niin, että pitää KASKI-sanan erillään
KAKSI S = RASI S
koska esim. taivutuksena se olisi KASKES
Kuten sanottua, ristikossa ollessaan ehkä yksi mutka liikaa tai sitten supervaikeaan ristikkoon. Pähkinänä mukava.
14. jupejus2.6.2003 klo 11:18
Joku joskus lauloi; sisko tahtoisin jäädä, mutta moottoritie on kuuma. Sen tajusin, ettei tuossa kuviossa moottoritietä ollut, mutta en olisi osannut noinkaan kieroutuneesti ajatella.

Vielä ileke kun sanoisit, mikä on kaskis ja rasis, ei ainakaan minun eepokseni tunteneet perussanoina tuollaista ja taivutusmuotonakin tuo ovat heikot.

Sen sijaan saksin siksi siksakkia aikani, että jäi jäljelle vain sisko, mutta sekin olisi lauseena edellyttänyt, että olisi tiennyt haetun sanan olevan sisko.

No, jos minua tässä aiemmin epäiltiin omituisten kysymysten tekijäksi, niin ainakin nyt ile veit minusta minusta voiton.
15. Eki2.6.2003 klo 11:43
jupejus, tämähän oli helppo ja hyvin normaali pähkinä, olet yhä ykkönen omituisuuksissa!
16. jupejus2.6.2003 klo 21:17
Kiitos Eki kunnianosoituksesta! Otan tuon nöyrin mielin vastaan, mutta toki hieman itseoikeutettua ylpeyttä tuntien.

Täällä kun käsitellään noita sanoja niin tarkoin, niin miten ovat nuo kaski ja rasi? Ovatko ne synonyymeja?
Rasi voi olla tulevaa kaskea. Rasiin kaadetaan puut (varsinkin koivut lehdenkasvun aikaan).
Mutta jos on jo kaski, niin ei kai se enää ole rasi?

Tosin en ole varma, kun nuo sanat ovat hieman oudot, ei aiheena, mutta sanoina. Tutumpi sana kaskelle on mulla halme tai huhta - ja synonyymina palo, miksei ahokin, mutta palolla ja aholla ovat jo muutkin merkitykset.

Aivan kuin jostakin olisin lukenut, että jos nuorempi sisar menee naimisiin ennen vanhempaa sisarustaan, niin vanhempi sisar jäisi "rasiksi" - tai jotain sinne päin - onko tietoa?
17. ile2.6.2003 klo 23:36
Sanakirjan mukaan sanalle rasi on olemassa merkitys ylivuotinen kaski.

Nytpä voimmekin pohtia sitä, onko ylivuotinen kaski puolestaan kaski.

Kuuluu samaan sarjaan kuin kysymys 'onko vekselitakaus takaus?'.

Filosofinen kysymys.
18. jupejus2.6.2003 klo 23:50
Ylivuotisella kaskella tarkoitetaan lähinnä kaskentekoa, joka on jäänyt keksen - eli ei se ole vielä varsinaisesti kaski. Siinä kyllä voivat puut olla kaadettuna rasissa.
Kaski on on vasta se, mikä on raivattu, poltettu ja saatettu kylvökuntoon. Ja ei siinä enää pitäisi olla rasia.

Voisi sanoa, että rasi voisi olla kaski (tosin keskeneräinen), mutta kaski ei voisi olla rasi.

Mutta en ole varma, koska sanoilla voi olla eri merkitysasteita eri puolella Suomea.
19. jupejus3.6.2003 klo 22:54
Jos vielä eräin sanoin selvittäisin tai paremminkin selittäisin kaski ja rasi sanoja, kun sain itsekin lisävalaistusta noihin sanoihin.

Rasi on tavallisimmillaan lehdenkasvun aikana maahan kaadetut puut (koivut, haavat), jolloin ne kuivuvat kesän ajan maassa. Niistä voi tehdä polttopuita tai tarvepuita.

Kaskea tehdään monellakin eri tavalla joko havupuumetsään (kuusikko tai männikkö) tai lehtimetsään. Havupuumetsässä puut karsitaan alaoksiltaan pystyyn kuivumaan parin vuoden ajaksi, jonka jälkeen ne kaadetaan rasiin tai muuten maahan. Maassa kaadetut puut kuivuvat pari vuotta, jonka jälkeen raivio poltetaan.

Jos kesä on märkä ja kaadettu metsä ei pala, niin puut jäävät rasiin. Rasiksi sanotaan siis ylivuotista, palamatonta "kaskea". Mutta jos kesä on kuiva ja kaskea pystytään polttamanaan, niin rasi palaa. Kaski voidaan polttaa toisenkin kerran seuraavana vuonna ja vielä kolmannenkin kerran myöhemminkin jos tarvetta on. Siinä on eri menetelmiä.
Havupuumetsästä tehtävää kaskea sanotaan huhdaksi ja jo viljelyksessä olevaa kaskea halmeeksi.

Lehtipuumetsä kaadetaan rasiin kuivumaan ja poltetaan seuraavana vuonna. Samoin siinä kaskenpoltossa rasi palaa pois.
Olennaista kaskessa on polttaminen. Pelkkä rasi (kaadetut puut) eivät välttämättä tarkoita kasken tekoa, mutta kaskenteossakin puut voidaan kaataa rasiin. Rasi on siis paremminkin yksi kaskenteon työvaihe. Rasi on myös palamaton maahankaadettu metsä, josta on tarkoitus tehdä kaski tai oli tarkoitus tehdä kaski.

Mutta eihän nyt enää kaskea polteta, joten eihän tuo niin tärkeää asiaa ole. Historiaan ovat jääneet kasket, jos sanatkin sinne joutavat. Kokelumielessä on kai vieläkin pieniä kaskenpolttoja tehty.
Rasi on sen sijaan vielä tätäkin päivää.
20. ile5.6.2003 klo 00:37
Olen asunut vuoden Rasinkadulla Koivukylässä. Toivottavasti kesästä tulee kuiva.
21. J Takala19.8.2003 klo 10:45
Täältä löytyikin sopiva viestiketju seuraavalle vihjearvoitukselle.

EN -> ASIA

Eli vihje ja sille ratkaisusana. Mikä on yhteys?
22. Timppa19.8.2003 klo 10:51
Huh-huh! Oikein pelottaa, että tuo on jossain laatimassasi ristikossa tulevaisuudessa. No, funtsitaan...
23. J Takala29.8.2003 klo 12:19
Eipä tainnut pähkinä tulla purruksi.

Tässä seuraa selitys:

EN on artikkeli ainakin ruotsin kielessä. Artikkelia taas voidaan toisessa merkityksessä sanoa jutuksi, joka taas on ASIA.
24. Pena29.8.2003 klo 15:09
No johan olikin pähkinä! EN keksinyt.

:)
25. Jouni29.8.2003 klo 15:28
EN hyväksy! Ristikon ratkojalta ei saa edellyttää vieraan kielen taitoa.
26. Hui hai29.8.2003 klo 16:09
Hmmm, onhan tähänkin saakka edellytetty ristikon ratkojilta ainakin latinan ja englannin taitoa.
Tuskin ruotsin kielen alkeiden hallitseminen ylittää kipukynnystä.
Etenkin kun ruotsi on ainoa pakollinen vieras kieli suomessa asuville, suomea äidinkieltään puhuville koulukkaille.
27. Pena29.8.2003 klo 17:21
Olihan se kyllä tosiaankin aika kaukaa haetun tuntuinen. Olen kuitenkin sitä mieltä että kyllä yleisimmät vieraskieliset sanat (vihjeet) sopivat myös ristikoihin. Oppia ikä kaikki!

Ollaanko "montaa" mieltä?
28. Timppa30.8.2003 klo 13:54
EN oikein hyväksy vieraskielisiä sanoja suomalaisiin ristikoihin. Iäkkäät vanhempani eivät ole käyneet peruskoulua eikä silloiseen opetusohjelmaan kuulunut ruotsinkieli. Sama tietysti koskee muitakin vieraita kieliä. Teemaristikoihin tietysti voi ujuttaa WTC:n tms., mutta ihan vieraskielisten sanojen käyttöön sanon hyi, hyi...
29. Eki30.8.2003 klo 14:08
Tietosanakirjoissa on paljon ulkomaankielisiä sanoja hakusanoina. Laatija pitäisi aina tarkkaan tsekata, mikä sana on. Vaikkapa Factasta löytyvä sana 'stear', joka on rasva kreikaksi, on esiintynyt eräiden laatijoiden ristikoissa. Siksi se on myös Ristisanakirjassa. Moni laatija (aloitteleva varsinkin) erehtyy luulemaan, että RSK:n sanat olisivat jotenkin 'hyväksyttyjä ristikkosanoiksi'. Eihän asia näin ole.

Jos alkupeäinen sana on lähellä suomalaisversiota (esim. kilt/kiltti), se varmaan helpommin putkahtaa ristikkoon. Enkä itse oikein osaa pitää kovin 100%:sta seulaa siinä asiassa muutenkaan.

Eikös latina ole myös vieras kieli? Kelpaako latina kuitenkin porukoille? Jos kelpaa, mitkä muut kielet kelpaavat? Mihin raja?
30. J Takala30.8.2003 klo 14:24
Latinankielisiä sanoja on tullut käytettyä joskus äärimmäisessä hädässä tai laiskuuttahan se viime kädessä on ollut. Ainakin LUNA ja ITEM on joskus ristikkoon tullut laitettua. Itemiä ei tosin enää vuosiin.

En kyllä kannata puhtaasti ulkomaankielisten sanojen käyttöä ratkaisusanoina. Monesti on vain niin, että ratkaisusanalla löytyy joku toinenkin merkitys, esim. PARK, QUEEN.
31. Timppa30.8.2003 klo 14:56
Hyväksyn kyllä (jees/yes) ihan kaikkien tuntemat sanat, mutta kieliä opettelemattomien ihmisten puolesta en kovasti tykkää vieraskielisistä sanoista.

Eki, et kai ottanut itseesi siitä Havi/Duni jutusta, kun steariini tuntuu kummittelevan mielessäsi...
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *