KESKUSTELUT > RISTIKOT > SUORAAN SANOTTUNA, SUURIN PIIRTEIN
649. Suoraan sanottuna, suurin piirtein
Matti13.1.2004 klo 12:33
Vesku Loirilta ilmestyi äskettäin levytys Junnu Vainion biisejä. Sitä on kovin kiitelty. Tässä vähän eriävää mielipidettä.Kuulin juuri radiosta Veskun tulkinnan aihekappaleesta. En pitänyt lainkaan Veskun nyyhkivästä ja vaikertavasta tulkinnasta. Sattuipa eilen radiossa Junnu itse esittämään saman. Voihkeen sijaan tulkinassa oli elämänkokemusta, lämmintä huumoria, ja ripaus elämän ironiaa. Vertailussa Junnu vei pisteet puhtaasti kotiin.
Kappaleen sävel ja sanat ovat jo riittävän surumieliset. Laulu ei kestä enää siirappista ylitulkintaa.
2. J Takala13.1.2004 klo 12:42
Veskuhan ei malta olla pelleilemättä, oli kappale mikä hyvänsä. Johonkin väliin on pakko vähän rääkäistä.
3. Eki13.1.2004 klo 12:51
Rääkäisyt ovat myös tehonneet, levy nousi takaisin ykköspallille joulun jälkeen.
4. iso S13.1.2004 klo 13:23
Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä, eihän? Vesku osaa Nauravan kulkurin, mutta näissä tunteellisessa kappaleissa on niin paljon teeskentelevää ylitulkintaa, että pelkällä korvalla kuulee miten naama vääntyy.
5. jupejus13.1.2004 klo 14:05
On mielenkiintoista havaita, mutta hyvin harvoin jokin kappale tulee toisen esittämänä jälestä päin lämmitettynä parempana.Vaikka alkuperäisen levytyksen tehnyt ei olisi niin erinomainen laulajakaan, mutta kappale iskostuu nopeasti esittäjäänsä ja ilmeisesti ensilevyttäjä saa omaa innostumistaan ja tulkintaa aidommin esille.
On paljon laulajia, jotka harvoin laulavat "omia" kipaleitaan, mutta sitä useammin toisten tulkinnoita koettaen petrata.
6. Heppu13.1.2004 klo 14:25
Olisi vaan Vesku pysynyt näyttelijänä...
7. Jouni13.1.2004 klo 14:38
Jupejussi on tietysti oikeassa, mutta poikkeuksiakin löytyy. Eräs parhaista uudelleenlämmityksistä on Muskan kappale: Kun häävalssin huuma jo haihtunut lie...
8. iso S13.1.2004 klo 14:47
Jo uni! Painajainen! Tulee mieleen muinainen radiokuuluttajan tokaisu "ja nyt tulee Muskaa kurkun täydeltä."Sävelradiossa soitetaan silloin tällöin Tom Jonesin tulkintaa aiheesta nimellä Anniversary song. Walesin tiikeriltä harvinaista pehmoilua. Ei välttämättä erinomainen, mutta kuuntelen mieluummin sen 10 kertaa peräkkäin kuin puolikkaan Muskattua huumaa.
Onneksi makuja on monia ja makuasioista on turhan mukava kiistellä.
9. Timppa13.1.2004 klo 15:03
Tompasta tuli mieleen hirvittävä uusioversio I Who Have Nothing -biisistä. Se vanhempi oli paljon parempi...
10. Floora13.1.2004 klo 15:06
Kyllä tuo Jounin mainitsema Muskan kappale sai karvat nousemaan pystyyn - myönteisessä mielessä. Riittävän omanlainen tulkinta jonkun toisen kappaleesta voi hyvinkin nousta paremmuudessa alkuperäisen ohi - kuten tässä tapauksessa. MINUN MIELESTÄNI.
En ole kaikkia Veskun Junnu-kappaleita kuullut, mutta tähän asti kuulemissani ei ole ollut yhtään hyvää...
...aikoinaan tykkäsin kahdesta ensimmäisestä Leino-levystä, mutta nykyään on korva jo liikaa rasittunut Veskun maneereista, eipä maistu nekään joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
11. Floora13.1.2004 klo 15:08
"Tompasta tuli mieleen hirvittävä uusioversio I Who Have Nothing -biisistä. Se vanhempi oli paljon parempi..."Onko tää se sama josta Esa Pakarinen teki laulun
Ei - minä en ou mittään
Ei - minulla ei ou kettään
Vuan pyyvän
Kuuntelehan....
Hyvän maun rajoilla viisteli Esa!
12. Timppa13.1.2004 klo 15:19
Floora, kyllä ihan samasta kappaleesta on kyse...
13. Matti13.1.2004 klo 15:28
Ylöslämmitetty on harvoin yhtä hyvä kuin se alkuperäinen. Mutta on ainakin yksi poikkeus, Veskun lyömätön Kohtalokas samba. Ei Eugen pärjää.Olo menee ihan skitsoksi. Ensin kritisoin Veskua, ja heti perään pitää kehua. No, kiistatta suuri taiteilija.
14. mats13.1.2004 klo 15:59
mutta se lause - Suoraan sanottuna suurin piirtein sellaista elämä on - on junnun arkifilosofian kauneimpia kukkasia.
15. jupejus13.1.2004 klo 17:58
Loiri oli sitä suurempi taiteilija, mitä varheisempaa tuotantoa katsoo eli voisi melkeinpä sanoa, että taiteellinen kehitys hänessä laskee kuin lehmänhäntä. Nuorena hän oli lyömätön monella alalla ja laulut pliukkaalla laattijalla langon tangoa vetäessä oli omaa, aitoa Veskua. Kohtalokas samba oli Veskulta myös taitava tulkinta, mutta Eugenin kunniaksi on sanottava, että eipä televisiossa ole hauskemmin kohtalokasta livenä kukaan esittänyt kuin itse vanha herra Eugen. Ne naaman ilmeet ja käden liikkeet pysyvät muistissa erinomaisen laulutaidon täydentäessä esitystä.
Veskulla vielä menivät Eino Leinon tulkinnat (vaikken niistä erityisemmin pitänytkään), mutta nyt näissä Junnu Vainion kappaleissa Loiri kyllä yritti kiskoa jalkaansa liian isot saappaat.
Onhan se nyt Juha Vainio aivan toista kaliperia. Vaikkei Juhallakaan lauluääni nyt metropolin tasoa olekaan, niin omien laulujensa tulkitsijana hän oli yliveto. Juhan äänessä on sydämestä tulvivaa lämpöä ja suuri rakkaus lauluhin ja sanoihin.
Löytääkö sitä Veskun tulkinnoista, on tietysti jokaisen kuulijan oma tuntemus.
KOMMENTOI