KESKUSTELUT > RISTIKOT > KALEVI SORSA
674. Kalevi Sorsa
Matti23.1.2004 klo 19:48
Hieman yllättäen totesin uutisristikosta, että edesmennyt Kalevi Sorsa oli sanaristikkoihmisiä hänkin. Olisi kiva lukea lisää hänen ja sanaseppojen teiden risteämisestä, in memoriam -hengessä. Jos vaikka joku kirjoittaisi pakinan.OK, eihän pakinoita niin vain voi tilata, ihmisillä on kiire ja muitakin ajanmenoja. Silti tulkoon tässä julki toiveeni.
2. ile23.1.2004 klo 20:40
Kalevi Sorsa on ollut kahdesti avaamassa ristikonratkonnan SM-kilpailuja. 'Ylimääräinen' kerta selittyy sillä, että Kale tuurasi Juicea, joka syytä ilmoittamatta jätti sovitun keikkansa hoitamatta.
3. Vanha ratkoja23.1.2004 klo 21:10
Juice taitaa olla mennyttä kamaa.Olimme Juankoskella kanavan avajaisissa.
Juankosken poika Juice keppiä käyttäen tuli esiintymislavalle. Riiteli ekan rivin yleisön kanssa koko illan. Olisi saanut jäädä keikka tekemättä.
Sanoivat paikalliset, ettei poika äitiäänsäkään tuntenut.
Uskon sen sivulta seuranneena.
Mutta legenda elää.
4. Jouni23.1.2004 klo 21:18
Juicen uudesta kirjasta Siinäpä tärkeimmät - Edellinen osa on Aamulehdessä arvostelu. Arvostelija Erik Ahosen mukaan Juicen persoonaan näyttää kuuluvan jonkinlainen välinpitämätön säyseys. Kirja on selvästikin ollut arvostelijalle pettymys.
5. ile24.1.2004 klo 01:50
Juicen uutta kirjaa en ole lukenut, mutta useita edellisiä kylläkin, eräitä jopa useampaan kertaan. .Juiceen ja hänen bändeihinsä liittyy myös monia mukavia muistoja. Kerronpa niistä pari tässä.
Ensimmäisen kerran näin Juicen keikalla Coitus int -bändeineen vuonna 1973. Vähän toisella kymmenellä olevana pojankloppina olin tosi innoissani kuullessani Juicen esittävän kappaleen 'Keep on knocking', jonka hän oli 'suomentanut' muotoon 'Älä tule minun hetekaan, älä tule minun hetekaan, älä tule minun hetekaan, paras että vedät kätees vaan'.
Kyllä meillä jätkillä oli tosi hauskaa!
Toinen kappale, jonka Juice bändeineen alkuaikojen keikoillaan esitti, yleisön pyynnöstä monesti jopa kahteen otteeseen, kuului näin: 'tappi, tappi, tappi pistä pilluun, ja silleen.
Meillä jätkillä oli vieläkin hauskempaa.
70- luvun loppupuolella ja 80-luvun alussa kävin katsomassa Juicen keikkoja lähes tulkoon aina, kun hän bändinsä kera esiintyi Stadissa.
Eräs kaverini omaa ja omasi jo tuolloin käsittämättömän kovat äänivarat, joilla armeijassa olisi pötkitty pitkälle, mutta joista armeijaa inhoavalle reservin tykkimiesystävälleni ei elämässään ole juurikaan ollut iloa.
Kuitenkin tämä samainen hemmo sai aikoinaan ravintola Alibissa aikaan aivan ainutkertaisen välikohtauksen.
Mennäänpä ajassa parikymmenttä vuotta taaksepäin.
Juice bändeineen oli keikalla Alibissa, ja ensi setin soitettuaan oli orkesteri siirtynyt tauolle. Taukomusiikin soitua jo pidemmän aikaa alkoi 'Smoke on the water' soida. Jokainen konserttivieras tiesi, että tauko alkoi olla takanapäin.
Tät tät tää, tät tät tä tää, ja niin edelleen, kunnes vaivihkaa nauhalta tullut musa loppui, ja Juice bändinsä kera saattoi jatkaa samaan taahtiin: tät tät tää tät tät tä tää tät tät tää, ja niin edelleen. Silloin kaverini nousi tuolista ylös ja karjaisi:
HYVÄ JUICE!!!
Bändi lopetti soittonsa siihen paikkaan! Koko sali vaimeni! Viiden sekunnin hiljaisuuden jälkeen Juice lausui: Kuka vittu se oli???
Ja tämä tarina on tosi.
6. Heppu24.1.2004 klo 01:57
Mielestäni Kale on ansainnut ristikkosivuille vähintään pakinan...onhan hän esiintynyt Irenensä kanssa ristikoissa tuhansia kertoja...
7. Pena24.1.2004 klo 14:17
Kainuun Sanomat:”Itse asiassa juuri Kekkoset ja Leinoset olivat niitä, jotka asuttivat Kainuun...”
23.01. - 20:34
Kun Kalevi Sorsa kuunteli Kustaa Vilkunan pr-toimintaa Pauli Myllymäen mökillä
Kuvateksti:
”Olof Palme toi politiikkaan loistetta, siitä tuli tärkeää ja puoleensa vetävää. Sitä ei moni osaa, sitä ei tämän päivän Suomessa osaa kukaan”, kirjoittaa Sorsa hyvästä ystävästään. Tässä he esittelevät Karin piirrosta vuonna 1983.
--------------------
Eero Marttinen
”Akateemikko kertoi....kuultuaan, että minä olin äidin puolelta Vaalan Leinosia, että itse asiassahan ne olivat juuri Kekkoset ja Leinoset, jotka Kainuun asuttivat...siinä taisi olla suhdetoimintaa mukana, sillä jälkeenpäin olen lukenut, että jos jotkut suvut Kainuun asuttivat niin ne olivat Korhoset ja Leinoset”.
Vastikään edesmennyt Kalevi Sorsa (1930-2004) kertoo uusimpien muistelmiensa - ilmeisesti - viimeiseksi jäävässä osassa Kansankoti ja punamulta (Otava 2003) kuinka uran alussa taannoinen valtakunnallisestikin monella tavalla legendaarinen päätoimittaja Pauli Myllymäki opasti hänet Kekkosen seuraan ja lähempään tuttavuuteen.
Myllymäki omisti mökin kulttuurihistoriallisesti kuuluisan Kukkian järven eräässä saaressa ja kutsui yhtenä talven paukkupakkaspäivänä sinne ystävänsä akateemikko Kustaa Vilkunan, presidentti Kekkosen ja Sorsat.
Juonen nimenä oli saattaa Kekkonen ja Sorsa lähempään tuttavuuteen.
”Mielellänihän minä sellaiseen seuraan lähdin...”
”Kun oli kylvetty kipakat löylyt, kiivettiin ylös illalliselle. Pikkuisessa tuvassa istuimme ruokapöytään, kohta kun Kustaa Vilkuna oli käynyt pikkuisessa kammarissa vaihtamassa päälleen upouuden kalevalaisen pellavapuvun, josta hän oli kovin ylpeä”.
(jatkuu)
8. Pena24.1.2004 klo 14:18
(jatkoa)Ja sitten alkoi
tapahtua...
Myllymäki kuuluu olleen vallan taitava ruuanlaittaja ja illallinen oli tietysti sen mukainen.
”Alkupalana oli monen sorttista mätiä blinien kanssa ja jotenkin siinä kävi niin että isännän(=Myllymäen) ja päävieraan(=Kekkosen) kesken kehkeytyi kilpailu snapsien nauttimisessa. He tuijottivat toisiaan jäykästi silmiin ja ottivat ryypyn toisensa jälkeen. Eikä se näyttänyt mitään vaikuttavan kumpaankaan. Yhtäkkiä Pauli kuitenkin valahti kalpeaksi ja vastapäätä istuva akateemikko sai todeta, että se mikä juuri oli ollut hohtavan valkea ylpeyden aihe, todistikin nyt että Pauli oli epäilemättä lähtiessään saanut Hertalta nälänpitimiksi rosollia. Isäntä ei siitä häpeästään selvinnyt koko iltana ja Vilkuna joutui vaihtamaan pukunsa tavanomaisempaan”
Sen jälkeen akateemikko olikin sitten kertonut, että kun kerran Sorsa on Vaalan Leinosia niin hän muistelee, että juuri Kekkoset ja Leinoset olisivat Kainuun asuttaneet.
Sitten yö meni niinkuin meni muikkukukon ja viskipullon parissa, kuten Sorsa kertoo.
”Aamulla sonnustauduimme kahville. Siellä jouduimme todistamaan uutta hämminkiä. Isäntä oli salaa illalla napannut mukaansa akateemikon kalevalaisen asun ja pesaissut sen. Aamuhämärissä hän sitten nousi sen silittämään. Mutta kun hän samalla valmisteli seurueen aamuateriaa, hän unohti silitysraudan puvun päälle. Muisti palasi vasta sakean savun ja hirveän hajun mukana. Rauta oli polttanut reiän puvun läpi. Yritimme kyllä parhaamme, mutta kummallekaan yläkertalaisista emme onnistuneet saamaan hymyä huulille”, muistelee Sorsa ja kertoo, että tämän jälkeen marssittiin hyvin pyntättyinä pilkille.
”...raikkaassa ilmassa tunnelma vähin eri laukesi ja jälkeenpäin kaikkea muisteltiin hyvillä mielin”.
”Tässä se lupa
nyt sitten tulee”
Kalevi Sorsaa on viime aikoina paljon muisteltu, hänen lähtönsä tuli kuitenkin yllättäen, vaikka kaikki näkivät miten kunto huononi koko ajan. Vain muutamaa päivää ennen kuolemaansa hän kirjoitti vielä viimeisen kolumninsa.
Kalle Päätalon lukijat muistavat Kalevi Sorsan Tammen kustannustoimittajana, joka hylkäsi Päätalon esikoisteoksen Ihmisiä telineillä. Mutta ei siitä kannettu kaunaa sen pitemmälti, sillä myöhemmin Sorsa pyysi anteeksi Kallelta omaa tyhmyyttään. Kalle vastasi, että ei mitään syytä, ei kirja ollut silloin edes valmis ja lisäksi hän sai Sorsan kirjeessä kuitenkin paljon hyviä neuvoja kirjan uudelleen kirjoittamiseen.
Sittemminhän Kalevi Sorsa oli yhtenä kesänä myös pääpuhujana Taivalkosken Päätalo-päivillä ja sai näin omakohtaisesti tutustua Päätalon maisemiin ja ihmisiin.
Kun aikoinaan tein Päätalo-kirjoja, oli suunnitelmissa yhteen teokseen liittää mukaan myös Kallen saamia kirjeitä. Joukossa oli joitakin Kalevi Sorsan kirjeitä, joiden julkaisemiseen pyysin kirjallisesti silloisen puhemiehen lupaa.
Ihmettelin, kun vastaus viipyi ja viipyi. Mutta sitten lopulta tuli kortti, jossa todettiin:
”...olen ollut pitkällä ulkomaanmatkalla ja olen vasta nyt lukenut pyyntönne saada julkaista kirjeeni. Ehkä olette jo odottanutkin lupaani. Tässä se nyt sitten tulee.
Parhain terveisin Kalevi Sorsa”.
”Kysynpä itseltään
Kekkoselta!”
Kainuulaisista politiikan tekijöistä ehkä eniten Kalevi Sorsan kanssa oli aikoinaan tekemisissä Kallen hyvä ystävä, kajaanilainen kunnallisneuvos Ville Tikkanen, jolla on monta mainiota tarinaa ja tapaamista kerrottavana Sorsan kanssa. Jos Ville ei niin tykkänään viime syksynä olisi sanonut, että ei kirjoita enää mitään, niin yllyttäisin nyt, että alahan panna niitä poliittisia muistojasi paperille!.
9. Pena24.1.2004 klo 14:20
(jatkuu vieläkin)Saas nähdä miten käy.
Kun tuo muisti jo reistailee ja alkaa mennä huonoksi, niin en ole ollenkaan varma mistä se sitten tuli tietooni...mahdoin lukea sen jostain lehdestä vai kuulinko haastattelusta?
Elämänsä viime viikkoina Sorsa näet jossakin yhteydessä totesi, että kun hän viimeisimmässä kirjassaan tuo esiin yhtenä vaihtoehtona, että Kekkonen itse olisi ollut Zavidovo-vuotaja ja kun Erkki Tuomiojakaan ei ole avannut asian tiimoilta suutaan, niin hän kenties pystyy aika pian henkilökohtaisesti tuon vuotoasian selvittämään.
”Kohta voin kysyä sitä suoraan itseltään Kekkoselta”, kuulen hänen äänensä sanovan.
Ja nythän ollaan siinä tilanteessa.
Terävä katse
tulevaisuuteen
Kalevi Sorsa oli näkijä, erinomainen kolumnisti ja kirjoittajana tyylitaituri, hänellä oli terävä katse lähelle, mutta myös tulevaisuuteen.
"Informaation välitys on nykyisin pelkkää liiketoimintaa: sitä kirjoitetaan, äänitetään, kuvataan, välitetään, mikä myy", hän kirjoitti näkemyksenään journalismin ja median nykytilasta Turun Sanomissa jo vuonna 1999.
”Kaupallinen informaation välitys on jalostettu mielikuvatuotannoksi, joka tuottaa mielihyvää ja jännitystä tavoitteenaan mahdollisimman suuret voitot. Uutisvirrasta ei julkaista enää sitä osaa, jota ei pidetä kaupallisesti kannattavana. Tapahtumien kulkua seurataan mutta syyt jäävät epäselviksi”, jatkaa tästä Martti Valkonen, toinen aikamme mediakriitikko.
Sorsan väite kaupallistumisesta kattaa tätä nykyä valtaosan kaikista tiedotusvälineistä.
”Liiketoiminnan edistämiseksi median koko sisältöä viihteellistetään uutisia myöten. Maailma esitetään viihteellisesti analysoimatta sitä sen enempää. Sananvapaus joukkotiedotuksessa toteutuu mutta lähinnä vain kaupallisesti kannattavilta osin silloin, kun sananvapauden käyttö tuo omistajille voittoa tai muuta etua”.
Valkonen sanookin, että markkinavoimat ovat kaapanneet median ajelulle ja se nauttii vauhdista päästyään jakamaan avoimesti mainonnan ja omistamisen markkinaosuuksia ja voittoja viihdetuotannosta.
”Pörssikurssien kehitys ja nurkanvaltaajat ovat käyneet mediatalojen tärkeimmiksi seurattaviksi maailman uutisvirran sijaan. Aiemmin tärkeintä oli ollut laatulehtien kustantaminen. Siihen oli oltu valmiita käyttämään rahaa, joka sittemmin pitikin jakaa voittoina”.
Kukas se muuten sanoikaan kaataessaan rahanvaihtajien pöytiä :
”Te olette tehneet isäni talosta kauppahuoneen!”
Tuntemattoman monet
tunnetut apulaisohjaajat
Mitä enemmän aikaa kuluu ja vanhoja näyttelijöitä poistuu muille näyttämöille, niin sitä useampi kertoo toimineensa Edvin Laineen rinnalla Tuntemattoman sotilaan apulaisohjaajana.
Kansallisfilmografian mukaan apulaisohjaajana toimi Aarne Laine, aikoinaan Mikko Niskanen väitti olleensa apulaisohjaaja ja nyt viimeksi tehtävää muistelee hoitaneensa myös Åke Lindman.
Kuinkahan paljon näitä omasta mielestään apulaisohjaajia lopulta olikaan - ja kukahan vielä ehtii ilmoittautua?
(loppu) :-)
KOMMENTOI