KESKUSTELUT > RISTIKOT > MILLAINEN ON HYVÄ RATKAISUSANA?
575. Millainen on hyvä ratkaisusana?
J Takala14.12.2003 klo 20:57
Otsikon kysymystä tulee laatiessa ja ratkoessa usein mietittyä. Mielipiteitä on varmaan monia, mutta nyt päätin laittaa omasta mielestäni hyvän ratkaisusanan kriteerit järjestykseen.Olen järjestänyt kohdat sillä tavalla, että seuraava kohta aina supistaa edellisen kohdan "vapaaksi" jättämien ratkaisusanojen määrää.
a) Sana ei ole erisnimi.
Tästä ollaan varmasti eri mieltä. Minäkään en ole sitä mieltä, että kaikki erisnimet olisivat automaattisesti huonoja ratkaisusanoiksi. Mielestäni hyvässä ristikossakin saa olla erisnimiä, kunhan ne eivät ole pääosissa. Kokonaan erillinen keskustelu voitaisiin käydä siitä, millainen erisnimi on hyvä ratkaisusana.
b) Sana löytyy Perussanakirjasta.
Hyvä ratkaisusana tulisi löytyä Perussanakirjasta, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi inen-loppuisista sanoista johdetut -us-loppuiset sanat eivät välttämättä löydy Perussanakirjasta, silti sellainenkin sana voi olla hyvä ratkaisusana. Esimerkkinä vaikka IVAUS.
Tämän kriteerin otin etupäässä siksi mukaan, että pelkästään Nykysuomen Sanakirjasta löytyvä sana ei yleensä ole hyvä ratkaisusana. Jos sana löytyy NS:stä, mutta ei Perussanakirjasta, niin sana on todennäköisesti vanhehtunut tai hyvin harvoin käytetty, eikä niin ollen voi olla hyvä ratkaisusana. Toki Perussanakirjastakin löytyy hyvin harvinaisia sanoja, jotka eivät ole ratkojille tuttuja ja eivät siis missään nimessä täytä tämän listan kriteeriä d.
c) Sana ei ole ristikoiden vakiokamaa.
Luulisin, että ratkojat arvostavat enemmän sellaisia sanoja, jotka esiintyvät ristikoissa verraten harvoin kuin sellaisia, jotka löytyvät joka kolmannesta ristikosta. Esimerkiksi
sanat TAAS ja OSATA ovat ristikoissa niin loppunkulutettuja, että niiden tilalla olisi paljon mukavampi nähdä esim. sanat ÖLJY ja YÖTYÖ.
d) Sana on sellainen, että sen lähes kaikki ratkojat tunnistavat.
Tähän kohtaan kelpaavia sanoja onkin sitten hyvin vaikea määritellä. Mikä sana on tarpeeksi tuttu kaikille? Tämän kriteerin täyttyminen on kuitenkin mielestäni ehdoton
edellytys sille, että sanaa voidaan pitää hyvänä ratkaisusanana. Hyvin moni sana täyttää ehdot a-c, mutta ei tätä.
Seuraavaksi vielä pari kohtaa, jotka mielestäni voivat parantavat ratkaisusanaa, mutta eivät automaattisesti tee siitä parempaa.
e) Sana on 5-kirjaiminen tai pidempi.
4-kirjaimiset sanat ovat usein ristikossa enemmistönä. Siksi 5-kirjaimiset tai sitä pidemmät sanat ovat todennäköisemmin harvinaisempaa ristikkosanastoa kuin
4-kirjaimiset.
f) Sanassa esiintyy harvinaisia kirjaimia (b, c, d, f, g, y, ä, ö).
Suomen kielessä on paljon harvinaisempiakin kirjaimia sisältäviä sanoja, joten niidenkin näkeminen ratkaisusanoissa olisi toivottavaa.
Toivon kommentteja ratkojilta ja laatijoiltakin. Tämän jutun yritin kirjoittaa ratkojan näkökulmasta. Tämä oli muistaakseni samalla ensimmäinen uusi otsikko, jonka palstalle avasin.
2. jupejus14.12.2003 klo 21:34
a. Erisnimi. En erikoisemmin niistä pidä, mutta jos vihje liittyy jotenkin mukavasti nimeen tai nimellä on humoristista vaikutelmaa, kuten Vihtori, Nestori, Lyyti jne., ne minusta sopivat. Sama juttu sukunimenkin kautta.b. Ratkojalla on harvoin esillä noita kirjoja. Riittää kun sana tuntuu tutulta tai sen joskus kuullulta. Vanhat harvinaiset suomalaiset sanat eivät minua häiritse, oikeastaan päinvastoin, mutta se edellyttää, että sanan voi muodostaa risteävin sanoin. Vanha sana poikkeuksena voi tuoda mieleen aina jotain.
c. 'Totta', että 'tatti', 'tutti', 'taas' ei kovin sykähdytä, mutta tutut sanat vaatisivat hyvän vihjeen. Silti nekin parempia kuin Ottawan kuvernöörin nimi.
d. Tämä kohta kai tarkoittaa murresanoja. Ei hyvä, jos sana on joltain pieneltä alueelta, mutta esim. tiedotusvälineiden kautta kautta maan yleistyneet "slangisanat" hyväksyn, jopa pidän niitä hyvinä; jäbät, bögät jne.
e. Ei sanan pituus ihmeitä merkitse, sananlaatu enemmänkin. Minulle kelpaisi ristikkoa kohti vaikka pari 3-kirjaimistakin sanaa. Niin, ja epäilisin, että laatijoillekin hyvän sanarykelmän voisi saada toteutumaan paremmin hyvällä kolmikirjaimisella sanalla kuin huonolla kolmikirjaimisella, mutta monikollisella, esimerkkinä; teet, piit.
f. Vieraskielisiä sanoja pyritään kai tuosta syystä liikaakin ujuttamaan ristikoihin, jotta noita kirjaimia voitaisiin käyttää. Ovathan ne mukavia, poikkeavia, tutuissa sanoissa, mutta en tiedä, olisiko niitä hyvä viljellä itsetarkoituksella.
Siinähän osuuteni ja tuntumani.
3. Jouni14.12.2003 klo 21:52
J Takalalle tiedoksi, että se on Nykysuomen sanakirja, siis sanakirja pienellä.Ristikkosanojen puolesta olen avaramielinen, mutta vihjeiden puolesta on haaveenani, että jokainen vihje olisi sellaisenaan ratkaistavissa, siis niin eksakti, ettei tarvitsisi ratkoa ristikkäisiä sanoja löytääkseen ratkaisusanan.
4. Eki14.12.2003 klo 21:57
Kiitos hyvästä alustuksesta, Jii. Toivon hedelmällistä keskustelua. Kun chatissa oli puhe, että olin alustanut vähän samantyyppisestä aiheesta, niin se minun oli harrastelijan puuhastelua tähän verrattuna.Pointtisi ovat presiis paikallaan, minulla ei ole paljon nokan koputtamista. Eri asia on, kuinka kukakin laatija niitä noudattaa ja soveltaa. Kokonaisuus on vielä niin paljon enemmän kuin osien summa.
Sanoo laatija, joka ei tykkää kommenteista tyyliin: "Jos ristikossa on ISTA, se on huono!" Hitto, Tea Ista näyttelee yhä ja on mitä hurmaavin persoona, olen tavannut hänet, kun hänellä oli yllään punaiset verkkarit! Mukana oli Antti "Vee" Viitamäki. Antti varmaan allekirjoittaa hurmaavuusmomentin. Omalla nimellä edelleen, kiitos.
5. Antti Viitamäki14.12.2003 klo 23:40
Mielellään allekirjoittaakin! :-) Kuten myös muutoin kommentin ristikosta, jossa on ISTA tai vastaavaa.Laatijana kaihdan sanoja etupäässä seuraavista syistä:
- Sanalle on vaikea keksiä vihjettä, kun se on niin usein käytetty.
- Sana on fakkisana, eli se on sana jonka käyttö rajoittuu tiettyyn erikoisalaan; tässä tapauksessa siis lähinnä ristikoihin. Tata on varmasti ihan yleinen ja tuttu sana osalle unkarilaisia, enkä pitäisi sitä HEIDÄN ristikoissa huonona sanana - mutta kuinka moni SUOMALAINEN puhuu, tai edes tietää Tatasta? Ratkojat ehkä, muuten tuskin kukaan.
- Sana ei ole OUTO erisnimi. Vaikka J Takalan alustus antaa pohjan erittäin hyvälle ja laadukkaalle sanastolle, en silti katso tarpeelliseksi raakata määritelmän ulkopuolelle kaikille tuttuja erisnimiä. Kyllä ne tuovat ihan mukavaa vaihtelua. Tai sanotaan nyt vaikka näin, että kyllä TURKU on aina parempi ratkaisusana kuin IVAUS, huolimatta siitä miten paljon turkulaisille ivaillaan... :-)
Valitettavasti en ole edelleenkään niin hyvä laatija, että kykenisin toimimaan tuon oman ohjeistukseni mukaan - mutta noilla kriteereillä oma kaihtamiseni kuitenkin tapahtuu. Sitten kun tarmo tai aika ei enää riitä, niin alkaa sanaston laatu laskea.
Mutta muutamasta huonosta sanastakaan en vielä lannistu, vaan pyrin kahta pontevammin saamaan sanoille hyvät vihjeet. Ei sitä siinäkään aina onnistu, ja ensi kerralla sitä jaksaa taas hieman pitempään etsiä niitä hyviä sanoja.
Eihän näistä asioista voi mitään absoluuttisia määritelmiä tehdä, mutta J Takalan ja jupejusin viitoittamaa tietä pitkin on tuskin mahdollista päätyä huonoihinkaan sanoihin.
Kitoosh! :-)
6. J Takala15.12.2003 klo 00:03
En ole sitä mieltä, että kaikki erisnimet ovat huonoja. On oikein kiva nähdä ristikossa sellaisia sukunimiä kuten Schwarzenegger tai Ståhlberg, mutta Arran tai Tatenon näkeminen ei ihmeemmin ilahduta. Näitäkin on hyvin hankala rajata, mikä on hyvä ja mikä ei.Jupejus, murresanat unohdin kokonaan, vaikka b ja d-kohtiinhan ne suurelta osin sisältyvätkin. D-kohdalla tarkoitin lähinnä sellaisia sanoja, jotka löytyvät Perussanakirjasta, mutta jotka tuskin ovat tuttuja valtaosalle ratkojista. Esimerkiksi bimetallismi, diffraktio ja habitaatti kaikki löytyvät Perussanakirjasta, mutta eivät mielestäni täytä tutun sanan kriteeriä.
En muuten tiedä, miksi tuo ISTA on joutunut ristikkoväen hampaisiin. Ehkä nimi on esiintynyt ristikoissa niin paljon enemmän verrattuna näyttelijän esiintymiseen julkisuudessa, että nimeä on alettu pitää kaiken pahan alkuna ja juurena. Ei yksi Ista ristikkoa pilaa.
7. Titta15.12.2003 klo 01:13
Titta on oikein hyvä ratkaisusana!:)
8. Kaitsu15.12.2003 klo 01:57
Kertaalleen jo kuvailinkin ratkojan, eli itseni, kannalta ideaaliristikkoa näillä sivuilla ja yhdyn J Takalan, jupejuksen, Antti Viitamäen ja Ekin esittämiin määritelmiin. Ei minua sanojen lyhyys häiritse, enemmän kiusaa suttuiset kuvat, joista ei edes valmiin ristikon tarkastelussa kykene löytämään vihjettä, kun kuvasta ei yksinkertaisesti saa mitään selvää. Riemastuttavaa on oivaltaa tuskaisten tuntien jälkeen jokin aivan uusi ajattelukuvio, joka johtaa ratkaisuun. Se jos mikään tuulettaa luutuneita käsityksiä pääkopassani.
Ja sinulle Titta. Titta on oikein hyvä ratkaisusana, mistä vain löydettäisiin sanan arvoinen vihje?
9. jupejus15.12.2003 klo 02:35
En ole ennen tiennytkään, että yöllähän täällä vasta vilkasta onkin. Eihän nimet suorastaan huonoja sanoja ole ja nimissäkin on eroja kuin muissakin sanoissa. Otto on jo kulunut, mutta esim. Arhippakin on oikein hyvä sana. Samoin paikkojen nimet - kohtuudella tutut ovat aivan ok.
Sanat perusanakirjassa ja nykäsessä tai sivistyssanakirjassa ovat siinä mielessä kohdallaan, että ne voi helposti tarkistaa. Sellainen sana, joka on tyystin outo, ei tietenkään mitään riemuntunnetta nostata, mutta kaikki vanhatkin suomenkieliset sanat, jotka ovat hauskoja tai kuvaavia, kyllä mukisematta hyväksyisin.
Ja tutuhkot sivistyssanat ovat juuri hyviä, koska niiden myötä tulee esille niitä vieraskielisiä kirjaimia.
Jouni ei tarvinnut risteäviä sanoja ratkonnan tueksi. Kyllä noinkin, mutta eikö se hyvä turva, jos jollekin ratkojalle on jokin sana outo, niin oudompikin sana avautuu toista kautta.
Jaa, mutta nyt hyvät yöt!
`)z
10. Tane15.12.2003 klo 07:04
On yksi toinenkin hyvä erisetunimi, joka löytyy ristikoista aika usein. :)
11. iso S15.12.2003 klo 12:06
Hyviä ja kannatettavia mielipiteitä.Erisnimiä en sellaisenaan tuomitsisi, määrä per ristikko ei kuitenkaan saisi olla ylettömän suuri. Vihje tietysti ratkaisee paljon; etunimi <=> sukunimi on banaali tai brutaali ratkaisu, riippuen siitä, miten tunnetusta nimestä on kysymys.
Jos erisnimet ovat pahoja, niin kai sentään sellaiset ovat "harmaalla alueella", millä on myös muu tunnettu merkitys? Marja, Onni, Satu, Taru, Tuuli,...
Sanan hyvyyden sitominen esiintymistiheyteen on oikein, mutta siitä seuraa paradoksi. Yleisin ja siis erittäin huono sana on TAAS. Kun kaikki laatijat hyväksyvät Takalan teesit, niin tuota kammotusta vältellään kynsin hampain. Jonkin ajan kuluttua huomataan, että TAAS on melkein täydellisesti kadonnut. Silloinhan se tulee TAAS hyväksi! Elämän kiertokulkua?
Sanoja ISTA ja TEAT olen itsekin vältellyt niiden kuluneisuuden vuoksi, en kuitenkaan hysteerisesti. Mielestäni niillä on yhtä hyvä elämisen oikeus kuin muillakin nimillä, mutta äänneasusta johtuvaa nostetta pitää yrittää hillitä. Henkilö itse teki sympaattisen vaikutuksen toimiessaan ristikkokisan suojelijana ja saapuessaan paikalle vaikeassa henkilökohtaisessa tilanteessa (joku muu on suorittanut etäsuojelua, kenties pätevistä syistä).
Siksi protestoin ANKARASTI virnuillen toisen säikeen DOPING-ISTA-otsikkoa. En jaksa uskoa, että noin pitkää uraa tehtäisiin muuten kuin puhtain eväin.
12. Eki15.12.2003 klo 15:12
Tuhansia ristikoita laatineena olen aina ilahtunut, kun ristikkoon tulee hyvä suomenkielinen sana, jota en koskaan ennen ole käyttänyt ristikossa.
13. Pena15.12.2003 klo 17:24
Kirjakauppalehden uusimmassa Finlandia-ristikossa eräs vastaussana on 2-kirjaiminen. Mitäs mieltä tästä olette? Mun mielestä ihan ookoo.Taitaa nimenomaan osua J Takalan a) ja e) kohtiin? Tosin tämähän onkin teemaristikko.
Vastausaikaa on vielä 3 päivää, joten tarkemmin ei vielä...
http://www.kirjakauppalehti.net/
14. Jukkis15.12.2003 klo 18:10
Minusta tuo on hyvinkin OK. Miksi jotakuta pitäisi rangaista lyhyestä etunimestä julistamalla hänet kielletyksi ristikkovihjeeksi? Syrjintää olisi se.
15. J Takala15.12.2003 klo 18:12
En pidä kovin pahana, jos teemaristikossa ei aivan kaikkia ristikkosääntöjä noudatetakkaan. Saattaa muuten tuo kyseinen 2-kirjaiminen sana napsahtaa myös kohtaan d).
16. J Takala15.12.2003 klo 18:12
Edellisessä viestissä on yksi kirjoitusvirhe!
17. Eki15.12.2003 klo 18:14
Takkaan ja tuleen moiset virheet!
18. Titta15.12.2003 klo 18:23
Mitäs sitten, jos joskus sattuu löytämään Pelikaanista moisen virheen? Sytykkeiksikö se pitäisi laittaa?
19. Eki15.12.2003 klo 18:27
Joskus löytyykin, mutta kannattaa jatkaa ratkontaa.
20. Titta15.12.2003 klo 18:33
Niin jatkankin! :)
KOMMENTOI