KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > MIKÄ EI KUULU JOUKKOON - 12

9792. Mikä ei kuulu joukkoon - 12

eol14.8.2021 klo 18:30
Badger
Buckeye
Bugeater
Cheesehead
Corncracker
Cornhusker
Hawkeye
Hoosier
Knickerbocker
Nutmegger
Sooner
Tar Heel
Wolverine
2. Tarja14.8.2021 klo 22:46
Ehdotukseni on Hoosier.
3. eol14.8.2021 klo 23:01
Hoosier on oikein. Luullakseni sinulla, Tarja, on myös sama perustelu kuin minulla. Haluatko kertoa sen - tai sitten ehkä mainita jonkin muun samasta syystä joukon ulkopuolelle jäävän sanan?
4. Tarja14.8.2021 klo 23:21
Minun perusteluni on, että Hoosier on virallinen USGPO:n (The United States Government Publishing Office) suosittelema demonyymi (tietyssä paikassa elävistä ihmisistä käytetty nimi), kun taas nuo muut ovat epävirallisia nimiä tietyillä alueilla (state, federal district, territory) USA:ssa asuville ihmisille.
5. eol14.8.2021 klo 23:51
Kyllä jämpti on niin. Nuo asukasnimitykset muuten vastaavat seuraavia osavaltioita:

Badger: Wisconsin
Buckeye: Ohio
Bugeater: Nebraska
Cheesehead: Wisconsin
Corncracker: Kentucky
Cornhusker: Nebraska
Hawkeye: Iowa
Hoosier: Indiana (ainoa liittovaltiotasolla virallinen)
Knickerbocker: New York
Nutmegger: Connecticut
Sooner: Oklahoma
Tar Heel: Pohjois-Carolina
Wolverine: Michigan

Merriam-Websterin verkkosanakirja tuntee kaikki muut paitsi wisconsinilaisen juustopään, jolla kuitenkin on oma sivu englanninkielisessä Wikipediassa. Viimemainitusta lähteestä löytyy myös koko USA:n käsittävä luettelo tällaisista sanoista, virallisista ja epävirallisista:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_demonyms_f or_US_states_and_territories
6. eol15.8.2021 klo 08:51
P.S. Enemmän tuon indianalaista kuvaavan Hoosier-sanan poikkeuksellisesta asemasta kerrotaan esim. seuraavissa artikkeleissa:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hoosier
https://eu.indystar.com/story/news/politics/2017/0 1/12/finally-federal-government-agrees-were-hoosie rs/96461534/
7. Juhani Heino17.8.2021 klo 12:42
aarnikotka
etana
herhiläinen
hyttynen
kameli
kollikissa
kotka
kurppa
lohikäärme
mustaleski
mustangi
puhveli
villikissa
8. Jaska17.8.2021 klo 17:41
Menee arvaamiseksi. Englanniksi enemmistö liittyy tappamiseen. On lentokonetta (myös Ruotsin), ohjusta, sotalaivaa ym. ja suomessa jopa tappajaetana. Sanotaan kurppa (woodcock).

Tiedätkö mitä?.... Se on väärin!
9. eol17.8.2021 klo 17:47
Vaihtaisin etanan vaikka delfiiniin.
10. eol17.8.2021 klo 23:09
P.S. Täsmälleen samasta syystä kuin poistaisin etanan joukosta, pitäisin myös alkuperäiseen listaan kuulumattomat tiikerihain, tiklin ja virtahevon joukon ulkopuolella.
11. Juhani Heino18.8.2021 klo 00:38
Luulen että ymmärrän eol:n tarkoituksen, ja samasta paikasta löysin nyt harmikseni myös etanan, vaikka alkujaan hakiessani sellaista ei ilmaantunut ollenkaan. Olisi pitänyt vielä jaksaa kaivella, mutta olin jo kaivanut aika monta eläintä (oikeaa tai tarua) ja kaikki olivat löytyneet.
Mun puolestani seuraava vastaaja voi jo paljastaa koko jutun.

Kurppa oli tässä yhteydessä muuta kuin lehtokurppa, eri sana siis. Tosin myös woodcock löytyy, mutta aika harvinaisena tai sanoisinko nyt eol-luokiteltuna.
12. Jaska18.8.2021 klo 09:09
Snipe täyttänee tappokriteerin.
13. Juhani Heino18.8.2021 klo 13:03
Kyllä, tuo oli kyseessä, tosin ei mitenkään tarkka-ammuntaan liittyen.
14. eol26.8.2021 klo 00:36
Tässä vaiheessa tuli mieleeni esimerkiksi ylihuomenna perjantaina pläjäyttää esille omat perusteluni Juhani Heinon eläintehtävään, ellei sitten joku esitä toivetta muusta - tai ehdi ensin omine pläjäytyksineen.
15. eol27.8.2021 klo 20:04
Juhanin Heinon eläintehtävään ratkaisuni on siis etana. Tehtävässä on nähdäkseni kyse hävittäjälentokoneiden tyyppinimityksistä. Seuraavalla listalla etana-kone on ainoa tähdellä (*) merkitty, mikä tässä postauksessani tarkoittaa, että kone ei koskaan edennyt sarjatuotantoon, vaan siitä valmistettiin vain 1 - 3 prototyyppiyksilöä:

aarnikotka: Saab JAS 39 Gripen (Ruotsi 1988)
etana*: Sopwith Snail (UK 1918)
herhiläinen: McDonnell Douglas F/A-18 Hornet (USA 1978)
hyttynen: de Havilland Mosquito (UK 1941)
kameli: Sopwith Camel (UK 1916)
kollikissa: Grumman F-14 Tomcat (USA 1970)
kotka: McDonnell Douglas F-15 Eagle (USA 1972)
kurppa: Sopwith Snipe (UK 1917)
lohikäärme: Saab 35 Draken (Ruotsi 1955)
mustaleski: Northrop P-61 Black Widow (USA 1942)
mustangi: North American P-51 Mustang (USA 1940)
puhveli: Brewster F2A Buffalo (USA 1937)
villikissa: Grumman F4F Wildcat (USA 1937)

Lähteenä käytin erityisesti seuraavaa melko kattavalta vaikuttavaa luetteloa:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_fighter_ai rcraft

Yllä olevalla listallani kiinnittää huomiota ainakin lohikäärme-kone, sillä "draken" tarkoittaa paitsi lohikäärmettä niin myös leijaa. Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan se tässä tapauksessa alunperin tarkoitti juuri leijaa, jota deltasiipinen kone päältä (tai alta) katsoen muistuttaakin. Sittemmin mytologiaan vivahtavat myöhemmät Saab-nimet Viggen ja Gripen ovat toisaalta kyllä korostaneet lohikäärme-merkitystä: "viggen" tarkoittaa paitsi tukkasotkaa niin myös ukonvaajaa (åskviggen / Torsviggen), jollaisia taivaista uskottiin salamina maahan viskeltävän. - Myös kiinalainen Chengdu on kehittänyt useampiakin lohikäärme-hävittäjiä, joista edelleen taisteluosastojen käytössä on ainakin Chengdu J-20 Mighty Dragon (Kiina 2011).

Muita eli keskustelussa mainittuja mutta Juhani Heinon listan ulkopuolisia eläimiä:

lehtokurppa: Hawker Woodcock (UK 1923)
delfiini: Sopwith Dolphin (UK 1917)
tiikerihai*: Northrop F-20 Tigershark (USA 1982)
tikli*: Gloster Goldfinch (UK 1927)
virtahepo*: Sopwith 3F.2 Hippo (UK 1917)

Valmistajista otettakoon vielä kuriositeettina esille brittiläinen Sopwith (1913-1920) ja sen tuotantoon sisältyvä "The Flying Zoo" (joista enemmän esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa). Tuosta lentävästä eläintarhastahan on jo ylempänä mainittu muunmuassa Tenavien Ressun Sopwith Camel.
16. Juhani Heino28.8.2021 klo 00:08
Juuri noin. Kasattuani listan aloin etsiä sellaista eläintä joka ei olisi päätynyt hävittäjän nimeksi. Yllättävän hankalaa. Listaa en kuitenkaan pidentänyt, koska siihen halusin vain sellaisia joita on tuotettu suuria määriä ja siten ne voidaan olettaa tarpeeksi tunnetuiksi. Olisi pitänyt tarkistaa etana vielä huolellisemmin, etenkin kun sellainen sitten löytyi Sopwithilta joka oli hyvin edustettuna, mutta hyvä että tehtävä kuitenkin toimi.

Mosquiton lisäksi mulla oli mielessä Folland Gnat.
17. eol13.9.2021 klo 20:27
Anna
Ano
Arvo
Emmi
Helli
Kata
Lilli
Marjo
Oleksi
Salli
Satu
Sauvo
Silvo
Taimi
Tarvo
Toimi
Toivo
Usko
Yrjö
18. Jaska13.9.2021 klo 20:43
Yrjö
19. Elva13.9.2021 klo 21:13
Minusta myös Yrjö.
20. eol14.9.2021 klo 00:10
Jaska ja Elva ovat oikeassa. Muilla halukkailla on nyt 24 tuntia aikaa löytää ja ilmoittaa oikea perustelu. Vinkiksi se, että suht yksityiskohtaista ja täsmällistä perustelua kaivataan.
21. Juhani Heino14.9.2021 klo 00:31
Toivottavasti en pilaa enää kenenkään ratkontailoa. Muut ovat imperatiiveja. Muutamassa käskymuodon käyttäminen tuntuu oudolta, mutta niissäkin toimii ei-muotona: ei marjo, ei satu jne.
Sen sijaan oksentamisen imperatiivi olisi yrjöä.
22. eol14.9.2021 klo 00:49
Juhani Heinon esittämä perustelu on hyvin pitkälle se mitä hain, mutta mielestäni asiassa olisi kuitenkin vielä hieman tarkentamisen varaa. Aikaa siis on yhä yli 23 tuntia. Ja nyt annan tämän tarkentamismahdollisuuden kaikille, eli myös alunperin diskriminoimilleni Jaskalle ja Elvalle.
23. Elva14.9.2021 klo 08:44
Perusteluni on myös, että muut paitsi Yrjö ovat käskymuotoja. Muita perusteluja en keksinyt. Olen vähän epävarmalla pohjalla mitä tulee suomenkielen kielioppiin, sillä toimin korvakuulolla.

Marjo ja Taimi taitavat koskea vain kasvikuntaa, muilla nimillä voi komennella kanssaihmisiään. Voihan sanoa ”satu paikalle sattumalta!”?
24. Tuomas L.14.9.2021 klo 12:44
Onhan tuo selitys mahdollista esittää yleisluontoisemmin niin, että Yrjö ei ole verbinmuoto lainkaan.
25. eol14.9.2021 klo 12:57
Tuomas L:n lausuma ei ole se mitä haen.

Hakemani pieni tarkennus ei myöskään liity noihin jollain tavalla hieman epäluonteviin imperatiiveihin Satu, Marjo ja Taimi. (Voihan tosiaan vaikkapa jossain sadussa tietäjä loitsuna sanoa ampumalleen nuolelle "satu maaliin", istuttamalleen pensaalle "marjo runsaasti" tai kylvämälleen siemenelle "taimi heti".)

Tarkoittamaani tarkennusta saattaa moni pitää kyseenalaisena hiustenhalkomisena tai jopa virheellisenä näkemyksenä. Joka tapauksessa paljastan sen määräajan päätyttyä. Sitä ennen voin todeta seuraavaa: ökytalossa kyllä lihottaisiin vaikkei koskaan ruokaa kinuttaisikaan.
26. Elva14.9.2021 klo 13:29
Jos e ja i lasketaan keskivokaaleiksi, on Yrjö ainoa nimi jossa on etuvokaaleja.
27. eol14.9.2021 klo 13:38
Elvankaan laisuma ei ole se mitä haen. Hakemaani seikkaan löytyy vahva vinkki edellisestä viestistäni.
28. Elva14.9.2021 klo 16:02
Olisiko haettu seikka kuninkaallisen nimen ja oksennus- merkityksen ristiriita, jota muistuttavaa ei löydy muista nimistä.
29. eol14.9.2021 klo 16:27
Elvan tuoreinkaan lausuma ei ole se mitä haen. Korostan ja täsmennän edelleen, että vahva joskin huomattavan epäsuora tuplavinkki löytyy viestini klo 12:57 lopusta. (Mutta tuon vinkinkään myötä tämä kysymys ei helpotu aivan simppeliksi, kuten edellä jo varoittelinkin.)
30. Jaska14.9.2021 klo 19:17
Omistusliitteellä si Yrjö on myös imperfekti, muut eivät.
31. Jaska14.9.2021 klo 19:42
Tjaa, tarkkaan ottaen eolin vinkki oli kylläkin konditionaali. Siis Yrjö-isi. Mutta se ei toimisi, koska joukossa on muutama muukin isin rooliin kelvollinen.
32. eol14.9.2021 klo 20:01
Jaskankaan lausumiin ei vielä sisälly se mitä haen.

Asiasta edelleen kiinnostuneita kehotan palauttamaan nuo kaksi Jaskan mainitsemassa konditionaalissa olevaa minun kirjoittamaani verbimuotoa takaisin perusmuotoihinsa.
33. Elva14.9.2021 klo 20:34
Olisiko Syrji oikein?
34. Jaska14.9.2021 klo 20:56
On se verbin syrjiä imperfekti ja imperatiivi sekä substantiivin syrjä monikon partitiivi, mutta ei asia Yrjöön liity. Yrjön partitiivi on Yrjöä, ja yrjöä on verbin yrjötä imperatiivi. Tätä eol saattoi hakea.
35. eol14.9.2021 klo 21:04
En ole aivan varma ymmärränkö Elvan kysymystä, mutta vastaan että Syrji ei kuulu joukkoon, koska en löydä joukkoon kuulumiselle mitään perustetta. Eli Syrji on kyllä imperatiivi, mutta se ei ole tunnettu suomalaisena etunimenä eikä väestörekisterimmekään tunne sitä etunimenä.

Jaskan uusinkaan lausuma ei sisällä sitä mitä haen.

Mitkähän nuo edellisessä viestissäni mainitsemieni verbimuotojen "lihottaisiin" ja "kinuttaisikaan" perusmuodot mahtavat olla?
36. Jaska14.9.2021 klo 21:08
Tuli sekoiltua. Syrjiä on sekä infinitiivi että monikon partitiivi, mutta eihän Elva sitä kysynyt. eolin vihjaamat infinitiivit ovat joko lihoa/kinua tai lihota/kinuta.
37. Jaska14.9.2021 klo 21:10
Lihottaa ja kinuttaa. Siis yrjöttää eli oksettaa.
38. eol14.9.2021 klo 21:18
Jaskan vastaus vinkkikysymykseeni on oikea. (Paitsi että toki myös parit lihoa/kinuta ja lihota/kinua ovat mahdollisia.)

Yrjöttää-verbi sen sijaan ei liity siihen mitä haen. (Löytyyhän myös esimerkiksi sattua/satuttaa.)
39. eol14.9.2021 klo 22:25
Vihoviimeinen vihje: Myöskään Kirsi ei kuulu joukkoon.
40. Jaska14.9.2021 klo 22:51
Koska kirsiä ei ole verbi. Alkaa jo kyrsiä...
41. eol14.9.2021 klo 23:17
Se on tulkintakysymys, onko "kirsiä" verbi vai ei. Kielosesta sitä ei löydy, mutta ainakin jossain päin Suomea sitä on käytetty, ja tietysti merkityksessä "routia": maa kirsii.
42. Jaska14.9.2021 klo 23:38
Jaa, joo, itämurteissa. Täällä stadin liepeillä ei maa kirsi eikä onneksi vielä roudikaan. Ei ole maa jäässä eikä jää maassa. Yhteys Yrjöön jää avautumatta.
43. eol15.9.2021 klo 02:17
Lainaus: 25. eol 14.9.2021 klo 12:57
"Tarkoittamaani tarkennusta saattaa moni pitää kyseenalaisena hiustenhalkomisena tai jopa virheellisenä näkemyksenä."

(Ennen seuraavaa loppuselvittelyä siis vielä ylläoleva muistutus siitä, että tämän koko asian voi hyvin nähdä lillukanvarsiluokan kysymyksenä.)

Sana kuuluu joukkoon, jos se täyttää molemmat seuraavista kriteereistä:
1) Sana on tunnettu suomalainen suomenkielisen väestönosan käytössä oleva etunimi. (Tämä kriteeri on osin sumea, koska rajatapauksia on paljon.)
2) Sana on jonkin Kielosen hyväksymän verbin yksikön toisen persoonan imperatiivimuoto. (Tämä taas on eksakti kriteeri.)

Alkuperäisen listani sanoista muut paitsi Kata, Oleksi ja Sauvo täyttävät kriteerin 1, koska ne sisältyvät suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin. Kata taas kelpaa, koska se on ollut tunnettujen henkilöiden (Jouhki, Kärkkäinen, Laurikainen) kutsumanimi ja väestörekisterimme tietää sen yli 180 suomalaisnaisen etunimeksi. Oleksi kelpaa, koska se tunnetaan Oprista ja Oleksista ja väestörekisterimme tietää sen yli 30 suomalaismiehen etunimeksi. Ja myös Sauvo kelpaa, koska se tunnetaan Sauvo Puhtilasta ja väestörekisterimme tietää sen ainakin 15 suomalaismiehen etunimeksi. - Siten kaikki listan sanat täyttävät kriteerin 1.

Alkuperäisen listani sanoista kaikki muut paitsi Yrjö täyttävät myös kriteerin 2. Otin lisäksi myöhemmin esille sanan Kirsi, joka sekään ei täytä kriteeriä 2, vaikka onkin imperatiivi osassa Suomea tunnetusta mutta Kieloselle tuntemattomasta verbistä "kirsiä", joka on routia-verbin synonyymi. Tämä esimerkki pohjustaa seuraavaa näkemystäni.

Näkemykseni on, että on sellaisia suomen puhujia, jotka käyttävät Kieloselle tuntematonta verbiä "yrjöä", jonka imperatiivi on "yrjö". (Vaikkeivät guuglaukset tässä paljoa paina, niin minusta esimerkiksi lainausmerkitetyt haut "yrjöin" ja "yrjömään" eivät ainakaan kumoa näkemystäni.) Eli verbipari yrjötä/yrjöä on muutoin samankaltainen kuin parit kinuta/kinua ja lihota/lihoa paitsi että yrjöä-verbiä ei sen ilmeisen harvinaisuuden takia löydy Kielosesta (ja hyvä niin).

Pääperusteeni verbin "yrjöä" tietynlaiselle olemassaololle on yksinkertaisesti se, että kielikorvani on jossakin vaiheessa tottunut siihen. (Ennen tämän tehtävän laadintaa yllä esille tulleista verbeistä minulle kokonaan tuntemattomia muuten olivat lilliä ja taimia sekä kirsiä, ja vain sanaristikoista tuttuja taas olivat oleksia ja kinua.)
44. Juhani Heino20.9.2021 klo 14:15
Toivottavasti sopiva (ei liian osoitteleva eikä liian hämärä) vihje: kaikki muunnetaan samalla tavalla, mutta yksi ei kuulu joukkoon, koska sen tulos on vähän eri luokassa kuin muut. Toivon että aluksi vastataan lisäämällä vastaavanlainen sana listaan - joko joukkoon kuuluva tai kuulumaton.

ale
hertta
kartta
lapa
lapsus
pahus
roikka
Taku
tapas
vana
vanhus
varas
45. Jukkis20.9.2021 klo 14:24
Noinkohan "hauta" kuuluis joukkoon?
46. Jukkis20.9.2021 klo 14:25
Ja "heila".
47. eol20.9.2021 klo 14:41
Minä puolestani veikkaan, että "maku" kuuluu joukkoon mutta "velka" ei.
48. Matias-Myyrä20.9.2021 klo 15:02
Eiköhän "Kirka" kuulu, mutta "roka" ei.
49. Tarja20.9.2021 klo 15:10
Minä lisäisin joukkoon "nukka" ja "kuula" ja jättäisin pois "rana".
50. Jaska20.9.2021 klo 18:28
haukka kyllä, korva ei.
51. ++juh20.9.2021 klo 21:33
Voiko kuulumattomuuslogiikka olisi niin ilmiselvä, etteivät "velka", "roka" ja "rana" kuulu joukkoon. Minusta ne kuuluvat, mutta "viisas" ei.

Joka tapauksessa "naaras" kuuluu joukkoon.
52. Juhani Heino20.9.2021 klo 22:53
++juh:ille kommentoin että oman logiikkani mukaan "velka", "roka" ja "rana" tosiaan ovat halutulla tavalla muodostettuja eivätkä kuulu joukkoon. Kyllä, "naaras" kuuluu joukkoon. Samoin aiemmat kommentit ovat pikaisesti katsottuna oikeassa.
53. Juhani Heino20.9.2021 klo 22:56
Ai, "viisas" jäi vielä mainitsematta. Kuuluu joukkoon.
54. ++juh20.9.2021 klo 23:14
OK, kuulumattomuuslogiikka on siis tuo "ilmiselvä". Oma logiikkani on tietenkin "parempi" :-) – vaikka yksi listan sana onkin silloin rajatapaus.
55. Juhani Heino22.9.2021 klo 13:59
Nyt varmaan kaikki halukkaat ovat jo osallistuneet. Paljastan itse jujun, koska se näyttäisi olevan teillä jo hallussa: sanan viimeistä kirjainta ennen lisätään U. Muista tulee yleisnimi, mutta lavasta tulee Lapua eli erisnimi. ++juh voi vielä paljastaa vaihtoehtoisen logiikan.

Uutta putkeen:

Aura
Cajander
Fagerholm
Ingman
Kallio
Karjalainen
Kekkonen
Koivisto
Lipponen
Miettunen
Paasikivi
Paasio
Ryti
Sorsa
Sukselainen
Sunila
Svinhufvud
Tuomioja
Vanhanen
Vennola
56. Tuomas L.22.9.2021 klo 21:05
Onko niin yksinkertainen ratkaisu, että Tuomiojan hallituksia on ollut vain yksi? Kaikilla muilla on ollut vähintään kaksi.
57. ++juh22.9.2021 klo 22:07
Juhanin aiemman tehtävän logiikkani:

Muokattu sana ei merkitykseltään saa liittyä alkuperäiseen sanaan. Vanhus ei siis kuulu joukkoon, koska sekä vanhus että vanhuus liittyvät vanhenemiseen.

Erisnimi (Taku) on alkuperäisessä listassa, joten myös muunnetussa listassa saa olla erisnimiä (kuten Lapua).

Rajatapaus on roikka – roikkua. Kaisa Häkkisen Etymologinen sanakirja tosin mainitsee roikan toisessa selityksessä roikkumisen, mutta Kielonen ja Nykänen eivät roikkumista roikan yhteydessä lainkaan mainitse.
58. Tuomas L.22.9.2021 klo 22:13
Myös pahus ja pahuus liittyvät löyhästi toisiinsa; pahus on jonkinlainen väännös paholaisesta.
59. Juhani Heino22.9.2021 klo 23:29
Ihan hyvä logiikka tuokin.

Tuomas oli oikeassa - hallituksista oli kyse. Pienenä lisäjujuna (mutta ei kai ketään hämänneenä) Tuomioja ja Paasio eivät olleet näitä nykyään tutumpia.
60. eol23.9.2021 klo 01:54
Vuonna 1931 valitsijamiesten suorittaman presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella Tanner sai eniten ääniä eli 90 ja Svinhufvud toiseksi eniten eli 88, mutta kolmannella kierroksella presidentiksi valittiin lopulta Svinhufvud.

Jos Juhani Heinon alkuperäisessä 20 nimen listassa Svinhufvud vaihdetaan Tanneriin, niin aakkosjärjestys säilyy, mutta kuka sen jälkeen on se, joka ei kuulu joukkoon?
61. Juhani Heino24.9.2021 klo 15:52
Laitanpa yhden epäonnistuneen "tutkintalinjan" ettei muiden tarvitse tuhlata siihen aikaansa.
Sekä Paasio että Lipponen olivat vain pääministerinä, eivät muina ministereinä. Siinä vaiheessa oli vielä muutama tarkistamatta, eli lisääkin voi olla vastaavia.
62. eol24.9.2021 klo 17:22
Vinkkaan, että listan ulkopuolelta Marin, Rinne ja Stubb kuuluvat joukkoon, mutta Aho, Holkeri ja Sipilä eivät.
63. eol24.9.2021 klo 20:25
Vinkkaan edelleen, että listani ulkopuolelta Jäätteenmäki, Katainen, Kiviniemi, Liinamaa ja Virolainen kuuluvat joukkoon, mutta Erich, Lehto, Linkomies, Rangell ja Svinhufvud eivät.
64. eol25.9.2021 klo 17:56
Vinkkaan vielä, että jokainen joukon jäsen on toiminut Suomen pääministerinä, ja toisaalta joukon jäseniä ovat kaikki muut Suomen pääministerinä toimineet paitsi seuraavat 9: listani ainoa joukkoon kuulumaton pääministeri ja kahdessa edellisessä vinkissäni nimetyt yhteensä kahdeksan joukkoon kuulumatonta pääministeriä.
65. eol25.9.2021 klo 23:43
Vinkataan vielä päivän viimeinen vinkki: Wikipedian artikkelit eivät aina ole aivan täydellisiä. Saattaapa joskus olla niinkin, että jopa suomenkielisestä suomalaishenkilöstä löytyy ruotsinkielisen Wikipedian henkilöartikkelista sellaista tietoa, joka vastaavasta suomenkielisestä artikkelista puuttuu.
66. eol26.9.2021 klo 18:01
Tällä vinkillä arvelen ratkaisun todennäköisesti jo löytyvän: Juhani Heinon toissapäiväinen tutkintalinja ei ollut ollenkaan huonosti valittu.
67. Elva26.9.2021 klo 20:14
Olisiko Paavo Lipponen?
68. eol26.9.2021 klo 20:43
Onhan se Lipponen. Mikähän siis mahtaa olla peruste?
69. Jaska27.9.2021 klo 00:08
Istui kaksi täyttä vaalikautta.
70. Elva27.9.2021 klo 00:18
Ei ollut muuna ministerinä kuin pääministerinä.
71. eol27.9.2021 klo 02:56
Elva on oikeassa. Joukkoni koostuu sellaisista henkilöistä, jotka ovat toimineet sekä pääministerinä että muuna ministerinä eli siis tavallaan valtioneuvoston rivijäsenenä. Näin ollen joukkooni tosiaan kuuluvat kaikki muut Suomen pääministerit paitsi Esko Aho, Rafael Erich, Harri Holkeri, Reino R. Lehto, Edwin Linkomies, Paavo Lipponen, Jukka Rangell, Juha Sipilä ja Pehr Evind Svinhufvud.

Ylempänä mainittu Rafael Paasio sen sijaan kyllä toimi ennen pääministerikausiaan ministerinä sekä Kekkosen II hallituksessa (1951) että Fagerholmin III hallituksessa (1958-59). Mitään tietoa näistä aikaisemmista ministeriyksistä ei jostakin syystä löydy suomenkielisen (toisin kuin ruotsinkielisen!) Wikipedian häntä koskevasta artikkelista. Asianomaisten hallitusten Wikipedia-sivuilta tieto toki löytyy.

Nämä joukon jäsenyydet perustuvat tietoon kunkin pääministerin pääministerivuorokausista sekä toisaalta ministerivuorokausista. Kummatkin lukumäärät löytyvät helposti Wikipediasta:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_p% C3%A4%C3%A4ministereist%C3%A4#Tiedot_numeroina
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_mi nistereist%C3%A4
72. Tarja3.10.2021 klo 12:01
biisoni
hai
karhu
kobra
lokki
näätä
susi
73. Juhani Heino3.10.2021 klo 12:30
Ei varmaan ole haettu, mutta tarjoan: jänis ja kauris eivät kuulu joukkoon mutta lumikko ja saukko kuuluvat.
74. Tarja3.10.2021 klo 12:35
Kysymys ei ole siitä, mitä nämä eläimet syövät. Joukko on suljettu.
75. eol3.10.2021 klo 12:52
Susi ei nähdäkseni kuulu joukkoon. - Yhden joukon jäsenistä taas voinee sanoa kuuluvan joukkoon kahdellakin perusteella.
76. Tarja3.10.2021 klo 13:27
Totta!
77. Tarja4.10.2021 klo 14:56
Tuskin tätä kukaan enää pohtii, mutta annetaan kuitenkin yksi vinkki vielä. Lauantaina lokkien ja karhujen kohdatessa lokit jäivät pahasti alakynteen.
78. Tarja5.10.2021 klo 12:01
Ja vastaus. Kyseessä ovat Korisliigassa tällä kaudella olevien joukkueiden logoissa esiintyvät eläimet. Karhu esiintyy kahdesti. Susi sen sijaan löytyy koripallomaajoukkueen logosta.

https://www.basket.fi/korisliiga/joukkueet/
79. Tarja14.10.2021 klo 14:21
emali
harus
kauan
liian
lyhty
otso
parsa
rikas
varsa
viisas
virus
80. Matias-Myyrä14.10.2021 klo 14:53
Hep!
81. Jukkis14.10.2021 klo 14:54
MInusta viisas ei kuulu joukkoon. En heti keksinyt uutta joukkoon kuuluvaa sanaa.
82. Matias-Myyrä14.10.2021 klo 15:07
Koris kuuluu joukkoon.
83. eol14.10.2021 klo 15:09
Joukkoon kuluvat myös kaaos, soul ja varsi, kun taas viisas tosiaan ei.
84. ++juh14.10.2021 klo 16:25
Tiu kuuluu joukkoon, mutta tusina ei.
85. Elva14.10.2021 klo 16:36
Kiuas kuuluu joukkoon.
86. Juhani Heino14.10.2021 klo 23:30
On määritelmäkysymys kuuluvatko trikoo, raion ja sametti joukkoon, mutta viskoosi ei varmasti kuulu.
87. Tarja15.10.2021 klo 20:04
Minulla oli suht tiukka määritelmä, joten trikoo ja sametti eivät kelpaa, raion kyllä. Varmaan idean voi jo paljastaa. Eli kunkin sanan kaksi viimeistä kirjainta vaihtavat paikkaa, jolloin saadaan uusi, yksikkömuodossa oleva, ristikkokelpoinen sana.
88. Juhani Heino15.10.2021 klo 23:41
Nyt aika suppea lista, mutta ehkä joku tämänkin keksii. Listaan ei käsittääkseni kuulu enempää, mutta kuulumattomia on lisää, vaikka kaikki kirjaimet eivät olekaan mielekkäitä tähän yhteyteen.
B
C
H
K
P
X
89. Tarja16.10.2021 klo 10:39
Minulla on yksi teoria, jonka mukaan K ei kuuluisi joukkoon. Mutta Y kuuluisi, joten teoriani lienee eri kuin haettu.
90. Juhani Heino16.10.2021 klo 12:03
Luultavasti teoriasi on ihan oikea. Nimittäin K ei kuulu, ja Y on ennemminkin y eikä ihan sitäkään.
91. Tarja16.10.2021 klo 14:44
Tosiaan. Tarkemmin asiaa tarkasteltuani Y ei kuulukaan varsinaisesti joukkoon.
92. eol17.10.2021 klo 01:32
Veikkaan, että M ja T jäävät joukon ulkopuolelle samalla perusteella kuin K.
93. Juhani Heino17.10.2021 klo 03:02
Oikein. Luultavasti olen poissa netistä jonkin aikaa, joten paljastan jo: kyrillisissä kirjaimissa listan kirjaimet tarkoittavat eri äännettä kuin meillä. K, M ja T ovat samat kuin meillä.
94. Tarja17.10.2021 klo 10:47
Kyrillisiä aakkosia minäkin teoriassani tarkastelin. En vain aluksi noteerannut ison kyrillisen Y-kirjaimen ulkomuodossa pienenpientä koukkua, joka erottaa sen latinalaisesta Y-kirjaimesta.
95. Tarja22.10.2021 klo 15:54
kauha
kuilu
leiri
liuhu
louna
paino
peili
suotu
touvi
96. Elva22.10.2021 klo 16:29
kauha
97. Matias-Myyrä22.10.2021 klo 16:32
Joo, kauha ei kuulu, mutta meili kuuluu.
98. eol22.10.2021 klo 16:50
Mahtuisikohan joukkoon lisää verbimuotojakin: hiova, liata, seota.
99. Tarja22.10.2021 klo 17:04
Oikein kaikilla.
100. Jaska22.10.2021 klo 18:16
Joukkoon kuuluvat kouria, mistä joku saattaa pöyristyä.
101. ++juh22.10.2021 klo 20:15
annin
benin
infra
firn
iran
naava
orava
svea
vasen
102. ++juh22.10.2021 klo 20:19
Piti olla aakkosjärjestyksessä, mutta sillä ei ole merkitystä.
103. Jaska22.10.2021 klo 22:54
Voi olla useitakin ratkaisuja. Omani on benin.
104. ++juh23.10.2021 klo 01:15
Vihje: vain yksi on pariton.
105. Jaska23.10.2021 klo 12:24
firn
106. ++juh23.10.2021 klo 20:15
Toinen vihje: etsi parit.
107. Matias-Myyrä23.10.2021 klo 20:35
Hep! Parit löytyivät ja iran ei kuulu joukkoon.
108. ++juh24.10.2021 klo 14:47
Oikein, iran on pariton.

Niille, jotka vielä haluavat pohtia jutun juonta, kolmas vihje: firn–svea on pari, samoin infra–vasen.
109. Matias-Myyrä24.10.2021 klo 15:11
Pareja voisivat olla myös esim terra-green, chang-punat.
110. Tarja24.10.2021 klo 15:14
Minulle liian vaikea. En käytä aikaa tähän enempää.
111. Elva24.10.2021 klo 21:59
++juh, ehdotus tenor - grabe
112. Jaska24.10.2021 klo 23:25
Elvan pari on kelvollinen. Hetkinen.
113. Jaska24.10.2021 klo 23:32
kewo - yrjä
114. Jaska24.10.2021 klo 23:37
perutaan
115. Jaska24.10.2021 klo 23:40
lewo - yrjä on toimiva pari
116. Juhani Heino25.10.2021 klo 00:32
Onpas hankala löytää. Toistaiseksi sain vain melko kökön: Anna. (en paljasta sen paria)
117. eol25.10.2021 klo 02:55
Joillakin (no kai nyt ainakin kahdella?) on sellainen mielipide, että tuo "erva" on se tämän nykyisen sote-himmelin "arin" kohta.
118. Jaska25.10.2021 klo 11:48
Vörå - iPen
119. ++juh25.10.2021 klo 13:23
Kyseessä sanat, jotka kelpaavat ristikkoon myös rot13-koodattuna https://fi.wikipedia.org/wiki/Rot13

annin–naava
benin–orava
firn–svea
infra–vasen
120. Juhani Heino27.10.2021 klo 00:06
Aïn Béïda (jos merkki ei näy, Ain Beida jossa kahden i:n päällä on diereesi eli kaksi pistettä kuten ä:ssä)
Aïn Defla (jos merkki ei näy, Ain Defla jossa i:n päällä on diereesi)
Aïn M'lila (jos merkki ei näy, Ain M'lila jossa ekan i:n päällä on diereesi)
Aïn Oussera (jos merkki ei näy, Ain Oussera jossa i:n päällä on diereesi)
Alta Gracia
Ambaca
Añatuya (jos merkki ei näy, Anatuya jossa n:n päällä on tilde eli mato)
Annaba
Armavir
Azzaba
Extremadura

Tässä on kolme tasoa, joten voi olla vaikeampi hahmottaa, ja varaudun mahdollisiin vastaväitteisiin listaamalla lisää joukkoon kuulumattomia:
Addis Ababa
Amhara
Asmara
Isfahan
121. eol30.10.2021 klo 02:31
Minusta Armavir ei kuulu joukkoon, kun taas Akhtala sinne sen sijaan sopisi. Mainituista kolmesta tasosta yhden merkitys näkyy ymmärtääkseni nimenomaan siinä, että Isfahan ei kuulu joukkoon, kuten ei minusta myöskään Seinäjoki.
122. Juhani Heino30.10.2021 klo 03:00
Täysin samaa mieltä, eli luultavasti olet löytänyt jujun.
123. Tarja30.10.2021 klo 10:58
Etsin kaikki nimet googlaamalla. Suurin osa on kaupunkeja, jokunen maakunta myös. Moni kirjoitetaan usealla eri tavalla ja useilla erilaisilla kirjaimilla. Mutta kun ei tiedä, onko kyse paikkojen faktatiedoista vai kirjoitusasusta, en jaksa tätä miettiä enempää.
124. Jaska30.10.2021 klo 11:21
Tarja, arvelen kyseessä olevan matemaattisen yhteyden sanojen välillä. ++juhin tehtävässä oli sanaparin kirjainten järjestyslukujen a 1, b 2, c 3 jne erotus, joka oli 13. Parissa annin - naava a = 1, n = 14, i = 9, v = 22. Kirjainnpareittain a-n, na, na, iv, ne saadaan siis viisi erotusta, jokainen 13.

Juhani Heinolla on siis monimutkaisempi paritusidea, johon odotelkaamme ratkaisua.
125. eol30.10.2021 klo 13:25
Juhani Heino ei toivottavasti pane pahakseen kun kerron uskovani, että myöskään mikään seuraavista kolmesta ei sovi joukkoon: Amersfoort, Ansalonga, Isernia.
126. Juhani Heino31.10.2021 klo 00:35
Aivan oikein - kaikki kolme sopivat melkein mutta eivät ihan. Vastaavat siis esimerkkejäni Addis Ababa, Amhara, Asmara ja Isfahan.
127. Juhani Heino6.11.2021 klo 10:35
Nyt jätän eol:in harkintaan, paljastaako hän jo ratkaisun vai antaako vielä muiden miettiä.
128. Tarja6.11.2021 klo 11:15
Lainaus: 124. Jaska 30.10.2021 klo 11:21
... odotelkaamme ratkaisua.

Ilman lisävinkkejä tätä tuskin kukaan miettii. Pelkästään joukkoon kuulumattomien mainitseminen ei ainakaan itseäni auta yhtään.
129. eol6.11.2021 klo 14:32
Jos laskin oikein, niin tässä vaiheessa kaikkien tiedossa on 11 joukon jäsentä ja 9 ei-jäsentä. Kun lisätään joukkoon Estepona, niin saadaan tusina joukon jäsentä täyteen.

Jo aikaisemmin todettiin, että yksi tehtävän kolmesta "tasosta" tavallaan aiheuttaa esimerkiksi sen, että Isfahan ei kuulu joukkoon. Juuri samasta syystä myöskään Seinäjoki, Amersfoort, Ansalonga ja Isernia eivät kuulu joukkoon. (Sen sìjaan muut joukkoon kuulumattomiksi tiedetyt, eli Armavir, Addis Ababa, Amhara ja Asmara, jäävät joukon ulkopuolelle muusta kuin tästä syystä.)

Tällä edellä käsitellyllä "tasolla" on kuitenkin laajasti käytössä muutamia toisistaan jonkin verran poikkeavia käytäntöjä. En ole varma, hyväksyykö Juhani Heino niistä joukkoon kuulumisen perusteeksi vain yhden vaiko kenties useampia. Jos hyväksyttyjä käytäntöjä on vain yksi, niin Potrerillos Arriba ei voi kuulua joukkoon, koska Alta Gracia ja Añatuya tiedetään joukkoon kuuluviksi. Mutta jos kaikki laajasti käytössä olevat käytännöt hyväksytään, niin silloin myös Potrerillos Arriba kuuluu joukkoon.

Juhani Heinon minulle myöntämin valtuuksin ilmoitan, että paljastan ratkaisuni huomenna sunnuntaina klo 21 jälkeen.
130. eol6.11.2021 klo 15:14
P.S. Tarkennus edellisen viestini toisen kappaleen loppuun: "... jäävät joukon ulkopuolelle muusta kuin tästä syystä." po. ... jäävät joukon ulkopuolelle jo kahden muun tason perusteella.
131. Juhani Heino7.11.2021 klo 00:26
Potrerillos Arriba oli ihan kiintoisa tapaus. Omalla mutu-tuntumalla se ei kuuluisi, mutta näköjään on yleinen määritelmä jossa sekin kuuluu.
132. eol7.11.2021 klo 14:40
Kootaanpa tässä vielä ennen klo 21:n määräaikaa yhteen joukon kaikkien tuntemat 13 jäsentä ja 9 ei-jäsentä. (Tulkitsen nyt siis tilanteen niin, että tuo eilen pitkään puntaroimani tapaus voidaan laskea joukkoon kuuluvaksi.)

Kuuluvat joukkoon (13):

Aïn Béïda
Aïn Defla
Aïn M'lila
Aïn Oussera
Akhtala
Alta Gracia
Ambaca
Añatuya
Annaba
Azzaba
Estepona
Extremadura
Potrerillos Arriba

Eivät kuulu joukkoon (9):

Addis Ababa
Amersfoort
Amhara
Ansalonga
Armavir
Asmara
Isernia
Isfahan
Seinäjoki
133. Tarja7.11.2021 klo 14:50
Yritin rivien välissä vihjata, että lisävinkkejäkin voisi antaa. Mutta ilmeisesti tämä on sellainen on-off-tehtävä, että joko oikea vastaus tai ei mitään. Eikä siinä mitään, kun kerran se riittää, että yksi vastauksen löytää.
134. eol7.11.2021 klo 15:19
Jo annettujen yksittäistapausten lisäksi annetaan vinkkinä vielä se, että toisin kuin ++juhin tehtävässä, tässä ei ole kyse minkäänlaisista joukon jäsenten keskenään muodostamista pareista (tai trioista tai kvarteteista tms.) eikä minkäänlaisesta koodauksesta, eikä tässä ylipäätään tarvita ollenkaan matematiikkaa.
135. eol7.11.2021 klo 15:29
P.S. Tarvittaessa tehtävään kyllä myönnetään pyynnöstä lisäaikaa. (Uskoakseni minulla on Juhani Heinon valtuutus sellaisen myöntämiseen.)
136. Tarja7.11.2021 klo 15:38
Ei minun takiani ainakaan tarvitse lisäaikaa myöntää. Lähden lenkille pohtimaan ihan omia tehtäviäni...
137. Jaska7.11.2021 klo 19:29
Kuukkeloin muutaman joukkoon kuuluvan. Kaikki olivat duaaleja = kaupunki + samanniminen isompi hallintoalue. Seinäjoki ei ole sellainen, joten se ei kuulu joukkoon. Helppoudesta päätellen sivuratkaisu.
138. eol7.11.2021 klo 20:11
Jaskan hypoteesi ei pidä paikkaansa esimerkiksi Extremaduran eikä Isfahanin kohdalla. Joukkoon kuuluvaksi tiedetty Extremadura on kahdesta maakunnasta, Cáceres ja Badajoz, koostuva itsehallintoalue, josta ei löydy kaupunkia tai kuntaa nimeltä Extremadura. Joukkoon kuulumattomaksi tiedetty Isfahan taas on sekä maakunnan että sen pääkaupungin nimi.

Muunlaista joukkoon kuulumisen perustetta siis haetaan, ja aikaa on vajaa tunti klo 21:een asti - ellei sitä ennen sitten pyydetä lisäaikaa.
139. eol7.11.2021 klo 22:14
Ratkaisuni. Ensin joukkoon kuuluvat (13):

Aïn BéïdA - AlgeriA - AfrikkA
Aïn DeflA - AlgeriA - AfrikkA
Aïn M'lilA - AlgeriA - AfrikkA
Aïn OusserA - AlgeriA - AfrikkA
AkhtalA - ArmeniA - AasiA
Alta GraciA - ArgentiinA - AmerikkA
AmbacA - AngolA - AfrikkA
AñatuyA - ArgentiinA - AmerikkA
AnnabA - AlgeriA - AfrikkA
AzzabA - AlgeriA - AfrikkA
EsteponA - EspanjA - EurooppA
ExtremadurA - EspanjA - EurooppA
Potrerillos ArribA - PanamA - Pohjois-AmerikkA

Huomaa, että maanosat eivät ole täysin yksikäsitteisiä. Yllä kelpaa niin Amerikka kuin Pohjois-Amerikkakin, koska kumpaakin kohden löytyy laajalti käytetty käytäntö, jonka mukaan se on yksi maanosista.

Sitten joukkoon kuulumattomat (9). Näissä tähti (*) merkitsee epäyhteensopivuuskohtaa:

Addis AbabA - *EtiopiA - AfrikkA
AmersfoorT - AlankomaaT - *EurooppA*
AmharA - *EtiopiA - AfrikkA
AnsalongA - AndorrA - *EurooppA
ArmaviR - ArmeniA* - AasiA*
AsmarA - *EritreA - AfrikkA
IserniA - ItaliA - *EurooppA
IsfahaN - IraN - *AasiA*
SeinäjokI - SuomI - *EurooppA*
140. Tarja7.11.2021 klo 22:32
Se, mitä minä kaipasin tähän tehtävään, oli HS-säikeen tyyppinen lisävinkitys siinä vaiheessa, kun yksi oli keksinyt ratkaisun ja osoittanut siten älykkyytensä. Meille muille olisi voinut olla iloa tehtävästä vielä siinä vaiheessa, kun lisävinkiksi olisi annettu esim. että katso kirjaimia ja tutki sijaintia ja löytyykö yhteyttä. Mutta hyvä kun edes yksi sai kokea oivaltamisen ilon.
141. Jaska7.11.2021 klo 22:55
Tehtävä on tavallaan paradoksaalinen. Miten? Kerron huomenna.
142. Juhani Heino7.11.2021 klo 23:29
Juuri kuten eol ratkaisi. Potrerillos Arribasta vielä selitän mainitsemaani näkemystä: miellän Panaman Keski- eli Väli-Amerikkaan, mutta kartasta näkee että Etelä-Amerikka on selkeästi oma "möhkäleensä" johon Väli-Amerikka työntyy Pohjois-Amerikan jatkeena. Siksi on ymmärrettävää että jaetaan vain Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.
143. Jaska9.11.2021 klo 18:49
Muisti pätkii, mutta parempi myöhästyen kuin ei milloinkaan. Juhani Heinon tehtävä on kirjaimellisesti maantiedollinen, mutta se ei ole kirjaimellisesti maantiedollinen.
144. eol3.4.2023 klo 22:09
Voinee sanoa, että tämä edellyttää jonkin verran kaupallista näkemystä ja pääkaupunkiseudun tuntemusta - ei kuitenkaan kauppa- eikä maantieteen opintoja:

cembalo
mandoliini
saksofoni
sello
145. Tarja3.4.2023 klo 22:52
Sello on kauppakeskus, muut soittimia.
146. eol3.4.2023 klo 23:05
Totta (ja polttaakin jo), mutta tuo ei ole hakemani eroavaisuus: onhan sellokin soitin.
147. eol4.4.2023 klo 10:27
Vahvistan nyt vielä sen, että tietyn läntisellä pääkaupunkiseudulla sijaitsevan kauppakeskuksen asiakkailla on etulyöntiasema eilisen tehtäväni ratkaisua haettaessa. Soittimia on siis kaikkiaan neljä, ja ratkaisun avaimena on löytää tietty yhteys niistä kolmen välille.

Vastauksen olen paljastamassa jo tänään pian klo 23:n jälkeen (ellei sitä ennen ilmene mitään syytä sen viivyttämiseen). Potentiaalisilla ratkaisijoilla on siis vielä puoli vuorokautta aikaa.
148. Tarja4.4.2023 klo 10:37
Jo löytyi tietoa. Kauppakeskuksen nimi on Sello, logossa on saksofoni ja kampanjapäivien nimi on Sembalot. Mandoliinille ei löytynyt käyttöä.
149. eol4.4.2023 klo 10:53
Mandoliini oikein.
150. eol9.6.2023 klo 18:57
Hampuri
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
151. Jaska9.6.2023 klo 21:45
Arvausosasrton kamaa. Hyvinkää omaa ulkoiset paikallissijat, muut sisäiset. En usko eolin noin triviaalia heittäneen kehiin. Syötetään HOLLOLA koska sillä ei ole muunkielistä nimeä. Mutta ei sekään läpi menne.
152. eol9.6.2023 klo 22:06
Juu, tässä oikeastaan edellytän myös perustelua, ja kumpikaan noista Jaskan mainitsemista perusteista ei ole tarkoittamani.

Avitetaan sen verran, että joukossa on kaikkiaankin vain kolme jäsentä. Lisäksi kahden joukon jäsenen kohdalla joukkoon kuuluminen on selviö, mutta kolmannen kohdalla löytyy pelkkiä aihetodisteita, toki hyvin vahvoja sellaisia.
153. eol10.6.2023 klo 21:09
Vinkki: Tämän 4H-tehtävän käsittelemä joukko on siis H-trio, mutta ratkaisun avaimeksi on löydettävissä eräs toinen H-trio.
154. eol11.6.2023 klo 07:13
Vinkki 2: Edellä mainitulla ratkaisun avaimeksi kelpaavalla H-triolla on huomattavasti yhteistä erään naapurimaalaisen kvartetin kanssa. Yksi tuon kvartetin jäsenistä oli myöhemmin toinen osapuoli eräässä B-kaksikossa, joka lyöttäytyi yhteen erään A-kaksikon kanssa, jolloin siis muodostui uusi kvartetti. Jo aikaisempikin kvartetti oli kotimaassaan hyvin tunnettu, mutta uudesta kvartetista tuli vielä paljon tunnetumpi.
155. Jaska11.6.2023 klo 11:30
Hämeenlinna ei kuulu joukkoon. Hootenanny trion kappaleessa Esplanadi mainitaan Hampuri ja Hollola. Helsinki voidaan aiheellisesti katsoa joukkoon kuuluvaksi.

Väitän, että alkuperäinen 150. oli täysin mahdoton muille kuin Hootenanny trion musiikin hyvin tunteville.
156. eol11.6.2023 klo 12:35
Hyvinkää - jota Jaska mitä ilmeisimmin tarkoittaa eufemismilla (?) "Hämeenlinna" - oikein. Tuo Hootenanny Trion Esplana(a)di-kappale vuodelta 1965 tosiaan assosioituu vahvasti Helsinkiin, sillä se alkaa "Sinä yönä minä itkin yksin murheissain. Kuljin Esplanadia pitkin, vettä satoi vain. Oi, veljet, taisin mennä juomaan Kappeliin." Kappaleessa nimeltä mainittuja paikkakuntia ovat kuitenkin vain nuo Hampuri ja Hollola.

Hootenanny Singers sen sijaan oli ruotsalainen kvartetti, joka sekin vaikutti erityisesti 1960-luvulla ja jonka jäsenistä yksi oli Björn Ulvaeus. Sekä suomalainen trio että ruotsalainen kvartetti keskittyivät folk-musiikkiin, kuten niiden nimetkin vihjaavat.

Esplanadi-kappale kuultiin esimerkiksi toissa päivänä perjantaina Yle Radio Suomen toivekonsertissa Puhelinlangat laulaa. Wikipedian Hootenanny Trion Keijo Räikköstä - kappaleen sanoittajaa - koskevassa artikkelissa väitetään, että "Esplanadista tuli niin suosittu, että sitä on kutsuttu suomalaisen hyvinvointivaltion tunnuslauluksi". (Sama artikkeli luonnehtii tuon silloisen folk-muusikko Keijo Räikkösen myöhempiä vaiheita melko rehvakkaasti: "Hän kuuluu Suomen talouden kummisetiin, jonka periaatteena on, että mitään alle 20 % tuotto-odotuksella varmistettua liiketointa ei edes kannata lähestyä.")
157. eol11.6.2023 klo 12:47
P.S. Esplanadi-kappale on mainittu myös tämän foorumin säikeessä 2503 Kaupungit lauluissa (15.4.2006 klo 21:47).
158. Jaska11.6.2023 klo 13:01
Toden totta. Hyvnkää vaihtui Hämeenlinnaksi. Muistin vain, että yksi paikka oli äällinen, eli oli virheeni sikäli siis ällillinen.
159. Jukkis11.6.2023 klo 14:04
Minä menin läpi Egotripin biisit, löytyiskö joko Hampuri tai Hyvinkää. Ei löytynyt.
160. eol28.8.2023 klo 11:42
Bournemouth
Brighton & Hove
Liverpool
Manchester
Newcastle
Nottingham
Wolwerhampton
161. pius28.8.2023 klo 12:43
Manchester
162. eol28.8.2023 klo 13:48
Manchester kyllä kuuluu joukkoon, joten se ei ollut haussa.

Jottei tämä jatkossa menisi arvailuksi, niin otetaan esille toinenkin tehtävä. Joukkoon kuulumisen kriteeri on molemmissa tehtävissä sama. Edeltä (160.) löytyy siis tehtävä A, ja tässä tulee tehtävä B:

Mikä ei kuulu joukkoon?

Bristol
Cardiff
Hull
Ipswich
Leeds
Norwich
Plymouth
Preston
Southampton
Stoke
Sunderland
Swansea

Pyydän, että vastaaja antaa samassa viestissään vastauksen aina kumpaankin tehtävään, eli siis itse asiassa kaksi vastausta. (Ratkaisu on oikea, jos ja vain jos molemmat vastaukset ovat oikein.)
163. Jaska28.8.2023 klo 19:08
160. yksin olisi ollut helppo.
164. Jaska29.8.2023 klo 11:27
160. Bournemouth, 162. Plymouth. Näiden kaupunkien jalkapalloseuroissa AFC Bournemouth ja Plymouth Argyle ei ole pelannut yhtään suomalaista.

Manchesterilla tarkoitetaan tehtävässä Suur-Manchesteria, johon kuuluvat mm. Bolton, Oldham ja Stockport. Niiden seuroissa on pelannut suomalaisia.

Korjaus. Wolwerhampton po. Wolverhampton.
165. eol29.8.2023 klo 13:01
Jaskan esittämä pari, Bournemouth ja Plymouth, ei vielä ole ratkaisu. Joukkoon kuulumisen kriteeri ei liity suomalaisiin jalkapalloilijoihin - mutta Lauri Dalla Valle on kyllä pelannut AFC Bournemouthissa 8 ottelua Ykkösliigaa (League One) keväällä 2011.

Kiitos korjauksesta: Wolverhampton-kirjoitusvirheeni ei tosiaankaan ollut tarkoituksellinen.

Lisävinkkejä: Tehtävän A listaan (160.) voisi mukavasti lisätä nimen Sheffield - joka siis kuuluu joukkoon (kuten Manchesterkin) - mutta ei kumpaakaan nimistä Burnley ja Luton - jotka siis eivät kuulu joukkoon. Tehtävän B listaan (162.) taas voisi mukavasti lisätä nimet Birmingham, Coventry ja Leicester - jotka siis kuuluvat joukkoon - mutta ei yhtään nimistä Blackburn, Middlesbrough ja West Bromwich - jotka siis eivät kuulu joukkoon.
166. Jaska29.8.2023 klo 14:15
Bournemouth oli kyllä listalla, jostain syystä ohitin sen.
167. eol30.8.2023 klo 22:10
Tässä edelleen lisää vinkkejä.

Joukkoon kuuluvia: Carlisle, Colchester, Derby, Doncaster, Exeter, Lincoln, Milton Keynes, Newport, Peterborough, Portsmouth, Salford, Wrexham.

Joukkoon kuulumattomia: Barnsley, Blackpool, Bolton, Cheltenham, Grimsby, Mansfield, Northampton, Reading, Shrewsbury, Stockport, Swindon, Wigan.
168. Jaska30.8.2023 klo 23:54
En ole pariinkymmeneen vuoteen seurannut liigan aladivisioonia vanhaa suosikkijoukkuettani lukuun ottamatta. Salford onkin minulle uusi nimi. Manchesterin metropolialueella sekin.
169. eol31.8.2023 klo 01:06
Jatketaan uusien vinkkien jakelua. Tähän asti on liikuttu yksinomaan Englannin ja Walesin alueella. Mutta myös esimerkiksi Skotlannista löytyy kaiken kaikkiaan 8 joukon jäsentä: Aberdeen, Dundee, Dunfermline, Edinburgh, Glasgow, Inverness, Perth ja Stirling.
170. Jaska31.8.2023 klo 13:08
Onnistuin siis varmistamaan, että ratkaisu ei liity Englannin jalkapalloliigaan eikä kaiketi (yksin) urheiluun. Funtsitaan.
171. Jaska31.8.2023 klo 14:29
160. Bournemouth
162. Ipswich

Ekassa tehtävänannossa eol ei vaatinut ratkaisuille perustelua. Tässä tapauksessa voinko jättää sen muiden hiffattavaksi? Uskon tehtävän askarruttaneen joitakuita muitakin. eol ilmoittanee dead linen, jos hyväksyy ehdotukseni lisävinkkeineen.

Kumpikin ratkaisu liittyy kuin liittyykin myös Englannin liigaan useiden joukkueiden nimien osalta. Lontoo ei kuulu virallisesti joukkoon, vaikka sillä tunnetusti on se. Joukkoon kuuluvista on lista myös suom. Wikipediassa, mutta siinä on virhe. Yksi eolin listan 182. joukkoon kuuluvista puuttuu.

eol
172. Jaska31.8.2023 klo 14:31
Viimeinen eol ei kuulu joukkoon...
173. Jaska31.8.2023 klo 15:20
Korjauksia. Kyseinen puuttuvaksi erheellisesti ilmoittamani joukkoon kuuluva 162. löytyy myös suom. Wikipedian erillisestä sijalukulistasta.
174. eol31.8.2023 klo 15:33
Bournemouthin ja Ipswichin muodostama pari on oikea ratkaisu. Tehtävänannosta tosiaan ilmenee, että perustelua ei tarvita, joten Jaskalle piste tehtävän ratkaisusta.

Kuitenkin jollakulla muulla on nyt sitten mahdollisuus löytää ja kertoa oikea perustelu. Annetaan siihen aikaa huomiseen perjantai-lltaan klo 21:een saakka.

P.S. Lontoosta vielä: On kyllä olemassa vahva argumentti sen puolesta, että tavallaan myös Lontoo kuuluu joukkoon - itse asiassa hieman samaan tapaan kuin Manchesterkin. Mutta palataan tähän sitten, kun yllä haettu perustelu on julkistettu.
175. eol1.9.2023 klo 12:32
Vielä viimeinen vinkki. (Perustelulle aikaa siis klo 21:een asti.)

Joukon jäsenet voidaan panna moneen eri järjestykseen. Kun käännetään päälaelleen järjestyksistä se ehkä kaikkein helpoiten mieleen tuleva, niin joukon ensimmäiset jäsenet ovat:

1. St David's
2. St Asaph
3. Lontoo
4. Wells
5. Armagh
176. eol1.9.2023 klo 21:29
Joukkoon kuuluvat sellaiset (Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin) Yhdistyneen kuningaskunnan kaupungit, joille maan monarkki on myöntänyt arvonimen "city". Tämä seikka on taustatekijänä esimerkiksi sille, että East Anglian alueen huomattavimpien jalkapalloseurojen nimet ovat Norwich City ja Ipswich Town: Norwich on city, mutta Ipswich ei ole.

Tarkempi selvitys on periaatteessa löydettävissä englanninkielisen Wikipedian artikkeleista
https://en.m.wikipedia.org/wiki/City_status_in_the _United_Kingdom
https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_cities_in_ the_United_Kingdom
kun taas suomenkielisen Wikipedian listasta
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Yhdistyne en_kuningaskunnan_kaupungeista
puuttuvat kaikkein viimeisimmät tämän arvonimen saaneet kaupungit.

Olen kuitenkin palaamassa tähän asiaan vielä huomenna - mm. tavallaan erikoistapauksen muodostavan Lontoon osalta.
177. eol3.9.2023 klo 22:44
Kielonen määrittelee city-sanan merkitykseksi "suurkaupungin liikekeskus". Englannin kielessä merkitys on kuitenkin erilainen, eli lyhyesti sanottuna lähinnä "suurkaupunki". Suurkaupungin liikekeskus taas on Englannissa "city center".

Keskiajalla Englannissa cityiksi kutsuttiin nimenomaan hiippakuntien keskuksia eli katedraalin omaavia kaupunkeja. Tämä yhteys tuli käytännössä viralliseksi 1500-luvulla, kun Henrik VIII perusti kuusi uutta hiippakuntaa ja antoi käskykirjeillään niiden katedraalikaupungeille city-arvot. Vasta 1800-luvun lopulla city-arvoja alettiin myöntää joillekin muillekin suurille kaupungeille - edelleen monarkin käskykirjeillä, muta nyt siis ilman että city-arvon saamiselle olisi määritelty lukkoon lyötyjä kriteerejä.

Esimerkiksi vuonna 2021 kaupungeille tarjottiin mahdollisuus hakea city-arvoa sen kunniaksi, että Elisabet II:n valtaistuimelle noususta tulisi seuraavana vuonna 2022 kuluneeksi 70 vuotta. Kävi niin, että hakuajan ollessa vielä kesken yhtä hakijakaupunkia eli Southendiä edustanut ja sen city-asiaa vahvasti ajanut parlamentin jäsen murhattiin hänen pitäessään tapaamistilaisuutta vaalipiirinsä asukkaille, minkä johdosta kuningatar parin päivän päästä päätti antaa uhrin muistoksi Southendille city-arvon jo etuajassa. Hakemusten käsittelyn perusteeella city-arvo myönnettiin sitten aikanaan 8 muullekin kaupungille, minkä jälkeen cityjä on nyt Yhdistyneessä kuningaskunnassa yhteensä 76 ja lisäksi ns. merentakaisilla alueilla 5.

Yllä viesteissä 160, 162 ja 167 mainitut kaupungit löytyvät myös englantilaisten (tai walesilaistem) jalkapalloseurojen nimistä: 160:n kaupungit Englannin jalkapallon ylimmältä sarjatasolta eli Valioliigasta, 162:n toiseksi ylimmältä ja 167:n kolmanneksi sekä neljänneksi ylimmiltä. Viestin 165 vinkeissä mainittujen kaupunkien tunnetuimpia seuroja ovat Luton Town sekä toisaalta Birmingham City, Coventry City ja Leicester City. - Viesti 175 puolestaan listaa Yhdistyneen kuningaskunnan nykyiseltä asukasluvultaan pienimmät city-arvon omaavat paikat: jotkin vanhat katedraalikaupungit ovat niin sanotusti pudonneet kehityksen kelkasta, ja Lontoo taas on omanlaisensa erikoistapaus.

Ja tuohon Lontoon tapaukseen pyrin palaamaan huomenna.
178. eol6.9.2023 klo 22:13
Lontoo oli yksi roomalaisten Englantiin perustamista cityistä (latinaksi civitas) eli linnoitetuista hallintokeskuksista. Noin vuonna 200 jaa. Lontoon ympärille rakennettiin muuri, jonka sisään jäi 1,3 km^2 laajuinen alue. Roomalaiset jättivät Ison-Britannian vuoden 400 tienoilla, minkä yhteydessä Lontoo pitkälti autioitui. Englannin vallanneet anglosaksit kuitenkin perustivat uudelleen piispanistuimen Lontooseen vuoden 600 tienoilla, ja 800-luvun lopulla koko vanha roomalaisajan Lontoo tuli uudelleen asutetuksi.

Keskiajalla Lontoo laajeni virallisestikin sen verran muurinsa ulkopuolelle että sen hallinnoima pinta-ala kaksinkertaistui 2,7 km^2:ksi eli noin neliömailiksi. Sellainen arvio osui silmään, että vielä 1600-luvulle tultaessa suurin osa Lontoon väestöksi katsottavasta asui tällä neliömaililla. Sen jälkeen isoja alueliitoksia ei ole tehty, mutta rajoja oiottiin 1994 sen verran, että pinta-ala on nykyään 2,9 km^2. Asukkaita tuolla neliömaililla oli vielä 1800-luvun puolivälissä yli 130 000, mutta nykyään enää alle 10 000 - sen sijaan työpaikkoja ainakin puoli miljoonaa.

Tätä nykyä Englanti on jaettu 9 alueeseen (regions). Näistä Suur-Lontoo eli London Region on ainoa, jolla on oma aluehallinto: Greater London Authority, jota johtaa vaaleilla valittu Mayor of London (nykyään Sadiq Khan ja häntä ennen Boris Johnson). London Regionin kaikkiaan 33 hallintopiiristä kaksi omaa city-arvon: tuo neliömailin laajuinen ja monin tavoin poikkeuksellinen hallintopiiri City of London (jonka keulakuvana toimii Lord Mayor of London) sekä sen länsinaapuri City of Westminster. Monet muutkin London Regionin hallintopiireistä ovat hakeneet city-arvoa, mutta tuloksetta.

Kun 1500-luvulla Henrik VIII antoi käskykirjeillään uusille katedraalikaupungeille city-arvot, niin oli selvää, että myös Lontoo on city (kuten se oli ollut ikimuistoisesti). Koska silloisen Lontoon rajat eivät sittemmin ole juuri muuttuneet ja koska silloinen Lontoon hallinto (City of London Corporation) on säilynyt merkittävässä määrin entisellään, niin city-arvo on edelleen nimenomaan tuolla neliömaililla, ei 1500 km^2:n ja 9 miljoonan asukkaan London Regionilla.

Valtiovalta on kyllä monesti pyrkinyt laajentamaan City of Londonia, mutta pyrkimykset ovat epäonnistuneet, paljolti Cityn vastustuksen takia. Kehitys on siis kulkenut eri latua kuin esimerkiksi Helsingissä (jonka maapinta-ala on kasvanut vuoden 1945 vajaasta 30 neliökilometristä nykyisiin yli 200:aan) tai Manchesterissa. Kun Manchester sai city-arvon 1853, sen pinta-ala oli noin 30 km^2, mutta nyt sen pinta-ala on 115 km^2 ja asukasmäärä runsaat puoli miljoonaa - Suur-Manchesterin (metropolitan county of Greater Manchester) pinta-ala taas on yli 1200 km^2 ja asukasmäärä 2,8 miljoonaa.

Vielä pari loppukaneettia: City-arvo ei siis tuo mukanaan minkäänlaisia oikeuksia tai velvollisuuksia.
Ja edellisessä sepustuksessani kirjoitin "city center", mutta koska liikutaan Englannissa, niin olisi syytä kirjoittaa "city centre".
179. eol29.12.2023 klo 11:28
Atte Ohtamäki
Harri Pesonen
Jan Caloun
Juuso Hietanen
Marko Anttila
Niklas Friman
Niko Ojamäki
Sakari Manninen
Sami Vatanen
Ville Pokka
180. eol4.1.2024 klo 19:24
Vinkki: Myös Saku Mäenalanen kuuluu joukkoon, kun taas Valtteri Filppula ei kuulu joukkoon.
181. eol5.1.2024 klo 19:41
Vinkki 2: Joukkoon kuuluu täsmälleen 10 nimeä. (Jos niitä onkin enemmän, niin sitten olen selvitystyössäni tehnyt virheen, mitä en kyllä pidä kovinkaan todennäköisenä.) Ne kaikki siis sisältyvät noihin yllä mainittuihin 12 nimeen. (12 = 10 + 2.)
182. Jaska5.1.2024 klo 23:19
Ilman vinkkejä joukkoon kuulumaton olisi ollut Atte Ohtamäki.
183. eol5.1.2024 klo 23:48
Todellakin. Eli virheen kuitenkin tein ainakin siinä, että "Atte Ohtamäki" yllä pitää korjata kuulumaan "Atte Ohtamaa". Kiitokset Jaskalle ja pahoittelut kaikille.

Mutta ratkaisua siis haen nimenomaan tuolla mainitulla tavalla korjattuun tehtävään.
184. Jaska6.1.2024 klo 11:40
Mainitusta tusinasta toisin kuin muut olympia- ja MM-voittajat Ville Pokka ja Valtteri Filppula ovat myös nuorten MM-mitalisteja (pronssi).
185. eol6.1.2024 klo 12:30
Tuo ei ole joukkoon kuulumisen kriteeri, sillä myös joukkoon varmasti kuuluva Saku Mäenalanen oli (kuten Ville Pokkakin) mukana voittamassa nuorten MM-kultaa 2014. (Valtteri Filppula siis saavutti nuorten MM-pronssin sekä 2003 että 2004.)
186. eol12.1.2024 klo 19:00
Kuten Jaska (184.) antoi ymmärtääkin, kaikki 12 mainittua nimeä ovat sellaisia miesjääkiekkoilijoita, jotka ovat voittaneet kultaa sekä olympia- että MM-kisoissa. Tällaisia pelureita on kuitenkin kaiken kaikkiaan noin 200 (vaikka mukaan ei vielä hyväksytä ketään pelkästään sillä perusteella, että vuosina 1920 - 1968 olympialaisten jääkiekkoturnauksella oli myös MM-arvo). Joukkoon kuuluvat 10 nimeä täyttävät siis myös erään lisäkriteerin, jota en ainakaan itse pidä mitenkään kovin teennäisenä.

On olemassa myös eräs tietyssä mielessä virallisestikin määritelty osajoukko noista paristasadasta tuplavoittajasta. Tuon "virallisen" 30-jäsenisen joukon ja tämän tehtävän 10-jäsenisen joukon määritelmät ovat jokseenkin samankaltaiset (vaikka eivät tietystikään samat). Tuohon 30-jäseniseen joukkoon kuuluu yksi suomalainen, kun taas tähän 10-jäseniseen joukkoon kuuluu yksi ulkomaalainen.

Mikä (yhden nimen osalta korjatun) alkuperäisen listan nimistä siis ei kuulu tähän 10-jäseniseen joukkoon?

P.S. Kumpaakaan kahdesta joukosta ei toki pidä sekoittaa esimerkiksi Ku Klux Klaniin.
187. eol14.1.2024 klo 23:32
Paljastan tehtäväni ratkaisun ylihuomenna tiistaina (ellei sitten muuta toivota).

Viimeinen vinkki: Tehtäväni (10-jäsenisen) joukon ensimmäinen jäsen oli Jan Caloun, jonka joukon jäsenyyteen oikeuttavat saavutukset ovat vuosilta 1998 ja 1999. Joukon tuorein jäsen taas on Niko Ojamäki, jonka vastaavat saavutukset ovat vuosilta 2019, 2022 ja 2023.
188. eol16.1.2024 klo 09:59
Joukkoon kuulumaton on Marko Anttila. Kaikki muut tehtävän listan (179.) jääkiekkoilijat ovat urallaan voittaneet SM-, MM- ja olympiakullan, mutta Anttilalta näistä kolmesta puuttuu SM-kulta.

Yllä myös puheena ollut "virallinen" 30-jäseninen joukko taas on Kansainvälisen jääkiekkoliitonkin noteeraama "Kolmen kullan klubi" (Triple Gold Club), johon pääsee voittamalla MM- ja olympiakullan lisäksi NHL:n Stanley Cupin. Tämän "KKK:n" tuorein jäsen on sen ainoa suomalainen: Valtteri Filppula voitti Stanley Cupin Detroit Red Wingsin paidassa 2008, olympiakultaa 2022 ja MM-kultaa samaten 2022.

SM-, MM- ja olympiakultaa voittaneita on yhteensä 10. Heidän (ensimmäiset) voittovuotensa löytyvät seuraavasta (järjestyksessä SM-kulta, MM-kulta, olympiakulta):

Atte Ohtamaa: 2008 (Kärpät), 2019, 2022
Harri Pesonen: 2009 (JYP), 2019, 2022
Jan Caloun: 1998 (HIFK), 1999 (Tšekki), 1998 (Tšekki)
Juuso Hietanen: 2006 (HPK), 2022, 2022
Niklas Friman: 2019 (HPK), 2022, 2022
Niko Ojamäki: 2023 (Tappara), 2019, 2022
Sakari Manninen: 2015 (Kärpät), 2019, 2022
Saku Mäenalanen: 2014 (Kärpät), 2022, 2022
Sami Vatanen: 2012 (JYP), 2022, 2022
Ville Pokka: 2014 (Kärpät), 2022, 2022

Marko Anttila: -, 2019, 2022
Valtteri Filppula: -, 2022, 2022
189. eol2.12.2024 klo 22:51
Helsinki
Kuopio
Mikkeli
Tampere
Torino
Turku
Vaasa
Viipuri
190. eol4.12.2024 klo 10:23
Vinkki: Joukkoon ei kuulu enempää kuin 7 paikkakuntaa. Noista 7 paikkakunnasta 3 kappaletta täyttää joukkoon kuulumisen kriteerin jopa kaksinkertaisesti.
191. eol6.12.2024 klo 11:29
"L.A." ei siis kuulu joukkoon: 1,31:n verran jäi vajausta.
192. eol7.12.2024 klo 21:23
"L A." meni tosiaan miinukselle, mutta jokainen joukon jäsen plussalle, seuraavien lukuarvojen mukaisesti: 0,56 0,13 0,18 1,05 1,09 0,26 0,33 1,49 0,56 0,57.

Tuossa jonossa on kaikkiaan 10 lukuarvoa, sillä joukossa on kaikkiaan 7 kaupunkia, ja niistä 3 täyttää joukkoon kuulumisen kriteerin kaksinkertaisesti.

Mikä alkuperäisen listan 8 kaupungista ei kuulu joukkoon?
193. eol7.12.2024 klo 21:26
Korjaus edellisen viestini alkuun: "L A." po. "L.A.".
194. Jaska8.12.2024 klo 00:10
193. Voisi viitata Los Angelesiin, joka on joukon ulkopuolinen niin kuin kaikki muutkin maailman paikkakunnat. Niillä muilla ei siis ole just noita mainittuja suhdelukuja. Tai jos on, niin ei samalla perusteella. Kirjaimien lukuarvoista ei siis voi olla kyse.
195. eol8.12.2024 klo 00:26
Kyllä, "L.A." viittaa juuri Los Angelesiin. Mutta mikä on alkuperäisen listan sisältämä joukkoon kuulumaton kaupunki?

Vihje: 10:n lukuarvon järjestys viestissäni (192.) on kronologinen.
196. eol8.12.2024 klo 00:30
Korjaus (oikeakielisyyssellainen): " 10:n lukuarvon" po. "10 lukuarvon".
197. eol8.12.2024 klo 23:31
Jälleen vihje: Viestini (192.) lukuarvojono a on erään tunnetumman jonon b erotusjono. Eli viestini jonon kullekin jäsenelle a_n pätee

a_n = b_n - b_(n-1)

missä n kuuluu joukkoon {1, 2, ..., 10} ja b_0 = 71,01.
198. eol9.12.2024 klo 22:41
Pehmennetään. Käsiteltävään kaupunkijoukkoon liittyvä eilisiltaisen viestini "eräs tunnetumpi jono" on seuraava (sillä eilisiltaisesta viestistäni voi aika helposti laskeakin tähän jonoon kuuluvat lukuarvot b_1, b_2, ..., b_10):

71,57 71,70 71,88 72,93 74,02 74,28 74,61 76,10 76,66 77,23

Lisäksi Los Angelesiin liittyvä lukuarvo on 72,71. Miksi Los Angeles ei kuulu joukkoon? Ja ennen kaikkea, mikä on alkuperäisen listan joukkoon kuulumaton kaupunki?
199. Jaska10.12.2024 klo 11:47
198. No joo. 77,23 herätti. Aihepiiriä aanailin jo aiemmin. Olisi ratkennut jo 197:n jälkeen, jos olisin vaivautunut laskemaan em. lukuarvot. Kuopio ei kuulu joukkoon.
200. eol10.12.2024 klo 14:51
Kuopio on oikein: se ei kuulu joukkoon.

Joukkoon kuuluu jokainen sellainen paikkakunta, jossa Matti Järvinen teki ainakin kerran keihäänheiton maailmanennätyksen. Hän heitti niitä yhteensä kymmenen, kaikki peräkkäin (eli ilman toisten heittäjien "väliintuloa") vuosina 1930 - 1936, siten että ensimmäinen oli 71,57 ja viimeinen 77,23. Hän myös voitti olympiakultaa Los Angelesissa 1932, mutta hänen yllä mainittu silloinen voittotuloksensa 72,71 oli lyhyempi kuin hänen senhetkinen maailmanennätyksensä 74,02. (Nämä tiedot sekä kunkin ennätyksen päivämäärä ja paikkakunta löytyvät esim. Wikipedian Järvistä koskevasta artikkelista.)

P.S. Järvinen voitti myös EM-kultaa sekä Torinossa 1934 (maailmanennätyksellä) että Pariisissa 1938. Suomen mestaruuksia hän voitti kahdeksan, ensimmäisen 1929 ja viimeisen 1942. Vielä 36-vuotiaana vuonna 1945 hän heitti tuloksen 71,70. Ennen Järvistä ME-mies oli Ruotsin Erik Lundqvist (71,01 vuonna 1928) ja Järvisen jälkeen Suomen Yrjö Nikkanen (77,87 vuonna 1938).
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *