KESKUSTELUT > RISTIKOT > KIELEMME KOKO KUVA 10.10?
1139. kielemme koko kuva 10.10?
jupejus10.10.2004 klo 11:40
Aleksis Kiven päivänä olisi hyvä ottaa esille, mikä on kielemme tämän hetken kuva. Onko se muuttunut Kiven ajoista ja minne suuntaan.Kun ottaa huomioon, miten vaikeihin oloihin Kivi alkoi kirjoittaa. Suomen kieli ei omannut kirjoituksellista arvoa, sen rahvaanomaisuutta eivät kaikki mieltäneet. Vaikeuksien kautta voittoon taisteli kirjoitustensa kuin itsensäkin kanssa Kivi ja sai meidän onneksemme sanansa julki. Kun lukee Kiven tekstiä, ei voi kuin ihailla sen rikkautta, kuvaavuutta ja vertuksellisuutta. Kaikesta näkee Kiven teksteistä näkee, miten hänen sisällään oli voimakas palo, jolla hän halusi 'huutaa' kaunista kieltämme kaikkien luettavaksi.
Tuota kielemme kuvaa oli kirjoissa ja lehdissä vielä 50 - 60 -luvulle saakka. Sen jälkeen kieltä haluttiin tiivistää, sivistää jotensakin. Kielestämme tuli sanoiltaan yksinkertaisempaa ja tiukempaa tavallaan - ehkä myös selkeämpää.
Nyt tänä päivänä meitä ruokkii netti. Mikä on sen hyvä puoli. Ainakin se, että kirjoitusmäärä on lisääntynyt kansan keskuudessa valtavasti. Kielikuvat vaihtavat omistajia ympäri maatamme ja ulkomaita myöten.
En tiedä olenko väärässä, mutta minusta tuntuu, että kielemme on rikastumaan päin pienen notkahduksen jälkeen. Lehdistöissä, tiedotusvälineissäkin ja ennen kaikkea täällä netissä, sanavalikoimat ovat lisääntyneet. Etsitään jopa kuvannollisia "vanhojakin" sanoja ja niitä sovelletaan tähän aikaan.
Moni sana on saanut uuden merkityksen (esim. jo; 'jätkät ja muijat' - niin ja monet muut 'kyseenalaisemmatkin' sanat), sekä muunnoksia muista kielistä. Kirjoittamisen rohkeus on - jos on lisännyt kielemme monimuotoisuutta (oletus), niin jollain tavoin myös kirjoittamisen tyyli on muuttunut.
Lieneekö television "heikoin lenkki" -tyyli muokannut myös tämän päivän kirjoittajia. Ei malteta perustella ajatuksiaan vaan töksäytetään "jotain" ja katsotaan sitten seurauksia.
Toisiin kunnioitusta herättävää, vaikka erimielisiä asioista oltaisiinkin, oli "vanhan ajan" -kirjoitystyyli jotenkin. Sellaisissa kirjoituksissa myös turvauduttiin sanoihin, jotka ilmaisivat vastapuolen lukijalle sanoman, mutta ei suoraan, vaan kuin peitsi sivaltaisi korvanlehteä. Ehkä tämä uudempi asioiden mielipideilmaisutapa on selkeämpää kuin kierellä ja kaarrella - ei tarvitse arvailla rivein välistä, vai miten lie?
Entäpä teistä, miltä tuntuu, minne kielemme on kehittynyt kirjoittaen reilussa sadassa vuodessa? Parempaan vai huonompaan suuntaan, vai juuri siihen suuntaan, minne se luontojaan muuttuu?
2. Kravattimies11.10.2004 klo 00:24
Huonompaan suuntaan on menty ainakin siltä osin, että sekoitetaan kieliä. Esim. kuulee sanottavan "Se on must".
3. Sakke11.10.2004 klo 00:40
Must netis hengaaminen on jees. Uusii caseja fundeerattavaks täälki, ainaki chatis. Heitä mulle messuu jos haluut privana infoo mitä meinaan!Aika shittii!
4. Kravattimies11.10.2004 klo 01:10
Slangissahan ne ovat OK :-)
5. Jouni11.10.2004 klo 08:50
Niin, pitäisi erottaa slangi, murre ja kirjakieli. Kirjakieliseen tekstiin ei pidä sekoittaa muita ilmaisuja. Toisaalta taas slangin ja murteenkin pitäisi sitten olla mahdollisimman 'puhdasta'.
Kuuntelin juuri Ylen aamulähetystä, jossa kaksi valtion virkahenkilöä käytti häkkis-passiivia. Kun sä tulet valtiolle töihin...
6. tero11.10.2004 klo 09:48
Rohkenen olla eri mieltä tässä asiassa. En erottelisi slangia, murretta ja kirjakieltä. Kirjakielikin on täynnä muista kielistä lainattuja sanoja. Jokainen sukupolvi haluaa olla se viimeinen tuomari josta eteenpäin kaikki on pahasta, mutta onneksi kieli ei hyväksy määräilyjä, se kehittyy aina.Toiaalta jos vaaditaan "puhtautta" kirjoitetulta tekstiltä ylenmäärin, se johtaa vain siihen että pitäisi hallita kahta kieltä, puhuttua ja kirjoitettua. Hallitseva yläluokka käyttäisi omaa hienostokieltään osoittamaan asemaansa kun taas rahvas puhuu mitä puhuu. Liputan elävän, toimivan ja ennenkaikkea kehittyvän kielen puolesta.
7. jupejus11.10.2004 klo 11:00
Mikä on slangin ja murteen ero. Eikö slangi ole murretta, vai onko se oma kieli?Toisaalta mikä on murretta? Vain se sana, joka taipuu murteellisesti kirjakieliseen sanaan verrattuna - vai onko se kokonaan oma sana, jota käytetetään tietyllä alueella?
Entäpä jos sana on jäänne vanhasta yleiskielestä?
Onko murresana, jos on syntynyt ns. "murrealueen" sisällä - entäpä jos sen käyttö leviää toiseen murteeseenkin?
8. Timppa11.10.2004 klo 11:43
Vielä Aleksin Kiven päivään liittyen...http://194.252.88.3/ijulkaisu.nsf/sivut/perspektii vi
9. Jouni11.10.2004 klo 18:29
Rohkenen edelleen olla samaa mieltä kuin aikaisemmin teron vastustuksesta huolimatta. On tyylitöntä sekoittaa keskenään eri tyylejä tai sitten päinvastoin.Hyvä murre- tai slangiteksti voi olla nautittavaa, mutta sillisalaatti ei koskaan.
10. matts13.10.2004 klo 12:48
Kyllä slangin, murteen, ulkomaankielen jne sekoittamisesta Suomeen löytyy loistavia esimerkkejä mm. runouden puolelta.kysymys on siitä kuinka kieltä on osattu käyttää. Hyväksyn ehdottomasti sekoittamisen kun se on tehty kieltä kunnioittaen.
esimerkiksi OULA, OTA COLA-COLA joka pitää kyllä kuulla laulettuna
Our land is nice and fine too,
very beautiful, can see you.
We have thousands lakes and fishes,
we are clean and we wash dishes.
Welcome, take a coca-cola,
see also a Lappman Oula.
See Järvenpää, Joensuu too,
buy all if you want so to do.
Hills and eggs and Puijontorni,
buy and sell and don't be korni.
We are Europeans också,
vaikkei kaikki sitä hoksoo.
Ilpo Tiihonen
Tähtipumppu (1992)
11. tero13.10.2004 klo 13:00
Jouni sanoi seuraavasti:"Hyvä murre- tai slangiteksti voi olla nautittavaa, mutta sillisalaatti ei koskaan. "Kysyn kuitenkin mitä slangi muuta on kuin sillisalaattia, ja vastaan itse: se on fosssiilista sillisalaattia, jota aikansa kalkkikset ovat vastustaneet vähintään yhtä lujasti kuin nyt teilataan sekakielet ja amerikkalaisuudet yms. Onneksi kieli kehittyy ja saa uusia piirteitä muista kielistä siitä huolimatta.
12. Kravattimies13.10.2004 klo 13:06
Hoksoon. Harry Potterit piti kääntää aluksi amerikaksi.
"American children are becoming more attuned to Briticisms: the early Harry Potter books had to be translated into American English: crumpets became English muffins, nutter became maniac and so on; but the latest edition, apart from a few spellings, was sold virtually unedited." (The mother tongue bites back, The Australian 13.10.2004)
Nuo crumpetit ovat ihan outoja minulle, mutta ymmärrän kyllä muffinit (176) ja muffinsit (266). Suluissa Google-luku.
13. Artsi13.10.2004 klo 15:14
Slangikielessä esiintyviä uusia rakenteita ryhdytään pikku hiljaa siirtämään myös viralliseen suomen kielioppiin. Tästä esimerkkinä mainittakoon aggressiivi joka on jo vakiintunut eteläsuomalaisiin slangeihin:http://www.geocities.com/houtari/humor/suomeksi/ki elioppi.html
14. tonimikael13.10.2004 klo 15:25
Eikö kielen tarkoitus ole välittää omia ajatuksia toiselle ihmiselle? Minun mielestäni kieli on silloin hyvä, kun sen tarkoitus toteutuu. Jos kaveris ymmärtää sua, niin eikö se riitä? Aikuiset on niin omituisia, että pitää olla sääntöjä, sääntöjä ja vielä sääntöjä sääntöjen käyttämiseenkin.Ja sitten ollaan niin tärkeitä että...
(Olipas mulla katkera sävy, mutta nyt palautan pilkkeen silmäkulmaani. Jos se ei muuten onnistu, niin menen hakkaamaan halkoja... ;-))
15. iso S13.10.2004 klo 15:26
Olematta asiantuntija työnnän lusikkani soppaan.Mielestäni on olemassa ero kirjakielen, puhekielen, murteen ja slangin välillä. Tämä ero täytyy tiedostaa ettei saa tollon mainetta. Itse kukin näistä muuntuu ajan myötä ja imee aineksia sieltä sun täältä.
Kirjakieli on hyvä olla olemassa yhteisenä normina, niin että ihmiset ymmärtävät toisiaan olivatpa sitten Raumalta tai Kuopiosta. Asiatekstit kirjoitetaan kirjakielellä.
Puhekieli sallii kirjakielen kulmien pyöristämistä. Kieliopin säännöistä joustetaan ja paljon käytettyjä sanoja muokataan kevyemmiksi: minä => mä.
Murre on alueellinen ilmiö, mihin sisältyy omaa paikallista sanastoa, alueelle tyypillistä tapaa muokata kirjakielen sanoja ja yleensäkin puhetapaa. Esimerkiksi savolaisten mielestä sanassa kolme on kolome tavua.
Slangi on jonkun väestöryhmän (esimerkiksi sosiaaliluokka tai ammattikunta) kehittämä oma kieli, mikä toimii keskinäisessä kommunikaatiossa sutjakkaammin kuin normaali puhekieli ja ah niin mielellään estää ulkopuolisia ymmärtämästä mitä puhutaan.
Tyylien sekoittaminen voi olla nautittavaa, kunhan se on tehty taiten ja tahallisesti. Yleensä joko tavoitteena tai tuloksena on koominen vaikutelma. Joskus on varmaan tilanteita missä on näppärää lainata kirjakieliseen tekstiin slangia, murretta tai ulkomaanelävän kieltä, jolloin tämä lisuke voidaan sulkea sitaatteihin. Ajan kanssa se voi pesiytyä kirjakieleen pysyvästi, ehkä hiukan muuntuneena.
Kumotkaa tai täsmentäkää, jos on todellista tietoa. Tämä oli mutustelua.
16. Tapsa13.10.2004 klo 15:42
Tänä päivänä tuntuu ja kuulostaa siltä, että kaikki ne, jotka ovat reputtaneet yo-kirjoituksissa äidinkielenkokeessa, ovat lähteneet opiskelemaan toimittajiksi; siksi paljon kirjakieltä väännetään aivan korviakirskuvaksi puppukieleksi. Tästäköhän syystä täällä netissäkin löytyy varmaan tuhansia "kielikukkasia" kenen kulloinkin toimittajan suusta tulleina. Viimeksi maanantai-iltapäivällä Radio Suomen uutistoimittaja kertoi, että Korkeasaaren paviaanit LOPETETAAN SIKSI AIKAA, KUNNES apinalinna on korjattu!!
Walt Disney varmaan riemastui.
17. iso S13.10.2004 klo 16:25
Menköön tähän säikeeseen, kun toimittajien kielikukkakaalikorvat tulivat puheeksi. Eilisessä Hesarissa kerrottiin, että joku hurja oli rikkonut uinnissa maailmanennätyksen. Entinen oli 0.3 sekuntia PAREMPI. Kyllä kai, sehän oli vielä ehjä!
18. Egon13.10.2004 klo 21:31
Oikolukijoiden ammattikunta on kuollut!Minua riepovat lehdissä olevat lukuisat kirjoitusvirheet (edellä kuvattujen kielivirheiden lisäksi). Aikaisemmin, siis muutama vuosikymmen sitten, oikolukijat pitivät huolen siitä, että painovirheitä ei lehtiin juuri päässyt.
Nykytilanteeseen on ainakin eräänä syynä se, että toimittajien jutut menevät digitaalisessa muodossa suoraan painopellille, eikä niitä kukaan ennen painamista enää tarkasta.
Kertokaa, jos olen väärässä.
19. tapsa13.10.2004 klo 23:10
Lienee näin, että kukaan ei tarkasta, eikä kukaan välitä, ennenkuin joku tekee valituksen JSN:ään. Lienee lehdelle halvempi vaihtoehto, ja kukapa valittaisi lehdelle kirjoitus- ynnä kielioppivirheistä!
20. kummeli13.10.2004 klo 23:48
Joku tuolla jo mainitsi että yhden kielen sijasta pitäisi hallita kaksi; kirjakieli ja puhekieli. Mutta se ei suinkaan riitä.Uusina "kielinä" pitäisi silloin myös pitää esimerkiksi sähköpostikieltä, tekstiviestikieltä ja vielä chat- kieltä. Vaikkapa hymiöt ja lyhenteet joita käytetään internet- maailmassa eivät oikein istu perinteisen kirjakielen kulttuuriin, kun taas niiden käyttämättä jättäminen omassa ympäristössään jättää viestinnän jotenkin vajaaksi.
Mutta sellaistahan kielikulttuuri on ollut aina; talossa talon tavoilla.
Minäkin tunnustaudun puhtaan kielen kannattajaksi, vaikka näitä sääntöjä lakkaamatta rikon itsekin. Toisinaan kielessäkin valikoiva sekoittelu toimii yhtä tehokkaasti kuin Stenvallin ankat.
Toimitussihteerien aikaa tulee todellakin ikävä kun päivän lehden avaa. Taitaa olla nykypäivän lehdillä vain yksi yhteinen oikolukija. Tyypin nimi on Microsoft World.
21. kummeli13.10.2004 klo 23:50
Ja sitten edelliseenkin olisi tarvittu oikolukijaa...Tyypin nimihän on tietenkin Microsoft Word...
22. iso S14.10.2004 klo 08:13
Oikoluvun ennätys = Word record?
KOMMENTOI