KESKUSTELUT > RISTIKOT > HELPOTUSTA RATKOJILLE, PUOLESTA VAI VASTAAN
1853. Helpotusta ratkojille, puolesta vai vastaan
Eki16.8.2005 klo 09:52
Ilta-Sanomien huomisessa ristisanassa on kahdella piilokirjaimella sana, jonka vihjeenä yleisimmin on "Uralin sivujoki". Koska siihen tuli piilokirjaimia, vihje kuuluu "Luisto nurin tai Uralin sivujoki".Olisin sen alueen varmasti pystynyt laatimaan kauttaaltaan helpommin tunnettavilla sanoilla, mutta tuolla tavalla helpotettuna se minusta toimii. Vastaus löytyy ainakin sanaleikin avulla, lähes kaikille varmaan helpostikin.
Noissa höyryristikoissa piilokirjaimia on tavallista enemmän ja tuplavihjeet ovat näin aika tavallisia.
Ratkojat, millaisia helpotuksia ristikoissa hyväksytte?
2. Hui_hai16.8.2005 klo 10:19
Toivottavinta olisi, jos ristikko olisi laadittu niin hyvistä ja yleisesti tunnetuista sanoista, että helpotteita ei tarvittaisi.Koska edellä mainittu on (lähes) kohtuuton vaatimus laatijaraukoille, niin helpotteita on hyväksyttävä. Omasta puolestani minä jättäisin helpotteiden tyylin laatijan harteille. Laatija päättäköön mikä hänen mielestään sopii ristikkoon, sen tyyliin/teemaan. Todennäköisesti hän menee joskus metsään, mutta mitään syytä sitoa laatijan käsiä ei mielestäni ole.
Jos nyt joku helpotetyyppi on muita huonompi, niin olkoon se 3.=N. Jotenkin on sopimatonta antaa vastaussanoja, niiden osia tai edes kirjaimia ilmaiseksi. Mutta en tätäkään lähtisi kieltämään. Ehkä joku keksii elegantin tavan käyttää tällaistakin helpotetta.
3. Lettu16.8.2005 klo 10:34
Vastakysymyksenä esitän laatijoille:"Mitkä tekijät vaikuttavat tuplavihjeiden ymv. valintaan?"
Itse en niistä hermostu, joten tulkoon jos on tullakseen.
4. JTak16.8.2005 klo 10:44
Joskus liian vaikean ratkaisusanan kohdalla olen turvautunut anagrammivihjeeseen normaalivihjeen lisäksi. Esim. Tonavan sivujoki, seonnut Sari. Tuo oli vain esimerkki. :)
5. Lettu16.8.2005 klo 11:04
JTak > Antamasi esimerkki oli hyvä siinä mielessä, että usein ristikoiden vihjeiden vaikeutuessa nimenomaan tuplavihjeiden oppimisprosessin avulla ratkoja on saanut "ilmaista" koulutusta siirtyessään astetta vaativimpiin tehtäviin.1. taso = *Tonavan sivujoki, seonnut Sari*
2. taso = *seonnut Sari*
Olenko oikeassa, jos väitän, että myös vihjeruudun tilantäyttö tuottaa laatijalle ongelmia ja sen vuoksi ko. vihjeytystä joudutaan käyttämään?
6. mor16.8.2005 klo 11:04
Ekin ja JTakin mainitsemat tuplavihjetyypit ovat kovin oudon ja hankalan sanan kohdalla paikallaan. Jää tietysti kokonaan laatijan mietittäväksi, mikä on riittävän vaikea sana.Siinä olen Hui_hain kanssa samoilla linjoilla, että ilmaiseksi ei kirjaimia saa antaa!
7. iso S16.8.2005 klo 11:15
Tilantäyttö on harvemmin ongelma kuin tilankäyttö. Tuplavihjeelle ei aina ole tilaa vaikka tarvetta olisi. Seonnut Sari voi olla Arsi (jolta on pyörähdystekniikka hukassa) tai Risa (voi Arne-parkaa). Siksi Tonava-kytkös olisi asiallinen, että vihje olisi tarkka.Ekin esimerkissä tuplavihje on toisesta syystä paikallaan. Takaperin luisto antaa oudon sanan ratkaisun, Uralin sivujoki sen merkityksen. Näin ratkoja ei jää ihmettelemään, mistä oikeasri oli kysymys. Ehkä ile kertoisi lopullisen totuuden?
Ai niin, tilantäyttö. Joskus lyhyt napakka synonyymi on tilanteeseen paras vihje, mutta vihjeelle on turhankin paljon tilaa. Mielestäni on silloin parempi jättää valkoista kuin venyttää sana tilan kokoiseksi käyttäen hankalasti luettaviksi venytettyjä kirjaimia.
8. Lettu16.8.2005 klo 11:39
iso S > Kysyminen kannattaa. Kiitos näkökulman avartamisesta. Vihjeruudun pakonomainen täyttäminen fonttikikkailulla on turhaa ja se voi pahimmillaan rikkoa muuten harmonista kokonaisilmettä.
9. Ritu16.8.2005 klo 11:55
Vaikeitten ja harvoin esiintyvien sanojen muistamista jälkeen päin on auttanut monta kertaa ns. tuplavihje. Luulen, että ratkoja, jolle Uralin sivujoki on ennestään tuntematon, ei sitä välttämättä muista vielä seuraavissakaan ristikoissa, vaikka jonkinlainen muistikuva olisikin, että on siihen aikaisemminkin törmännyt. Sitä vastoin tuo tuplavihje voi tulla mieleen ja sitä kautta voi kaivaa tuon sanan muistilokerostaan esille.
Itse kallistuisin tuon tuplavihjeistyksen puolelle, sitä vastoin apuvihjeelle 3. = N tiukka EI.
10. Pekka Pietari16.8.2005 klo 12:12
Eki, miten olisi vihje "JO--L--IN tuttu joki"? Tätä vihjetyyppiä näkee nykyään paljon.
11. Eki16.8.2005 klo 12:26
Pekka Pietari, hyvä vihje. IS:n ristisanojen ratkojat ovat kuitenkin osaksi ihan oma harrastajaryhmänsä, joka ei kenties ole tuontyyppiseen tottunut.
12. Lettu16.8.2005 klo 13:26
Hyvänä apuvihjeenä pidän "tituleeraamista"; samalla yleissivistys kasvaa, vaikka tieto sinällään olisi samantekevää itselleni.Eniten 'potuttaa' vihjeet: *tyttö/poika jne. pitempänäkin/lyhyempänäkin tai antamalla "ylimääräisen" kirjainvihjeen, tyyliin: *tyttö K:llakin*.
Tuosta piilokirjaimena olevan apukirjaimen antoa (esim.: 3. = N) puolustan seuraavista syistä:
a) ratkaisusana täytyy tietää (< oppimisprosessin kautta omittu tieto)
b) ratkaisusana on haettava tietolähteestä (> tieto siirtyy muistijälkeen myöhempää käyttöä varten > kohta: a)
c) ratkaisusana on pääteltävä (>< vihjeytystyylit: opitun kaavan käyttö tai sen soveltaminen ko. vihjeeseen).
13. Libero16.8.2005 klo 13:28
Tuplavihjeet ovat usein hauskoja, mikä puoltaa niitä. Uralin sivujoki ja Tonavan sivujoki ovat oikeastaan melko tahmeita vihjeitä. "Luisto nurin" ja "seonnut Sari" ovat yksistäänkin parempia kuin tuollaiset "U--lin ---u--ki" -tyyppiset hirsipuuvihjeet.
14. Lettu16.8.2005 klo 13:31
Kun omaa tekstiä lukee ja ei ymmärrä sisältöä, niin tarkennus paikallaan.Jotta ratkaisu osuisi oikeaan ilman apukirjaimen antoa on kohdat a - c hallittava tavalla tai toisella.
15. tonimikael17.8.2005 klo 22:05
Aika yleistä näyttää olevan henki, että ei kirjaimia ilmaiseksi.Hyväksyttekö vastustajat silti tällaisen:
Tyttö tupla-iilläkin - TINA
?
KOMMENTOI