KESKUSTELUT > RISTIKOT > VIERASKIELISET SANAT RISTIKOSSA
1927. Vieraskieliset sanat ristikossa
tonimikael8.9.2005 klo 09:23
Tästä on puhuttu aiemminkin. Mutta keskustellaanpa taas. Rakentavassa hengessä.Minäpä aloitan:
Toisaalta minua ei ulkomaankielen sanat ristikossa haittaa. Kun niihin on tottunut, varsinkin perinteisiin ALEAan ja TEAMiin.
Mutta toisaalta: Ovathan kysymyksessä suomenkieliset ristikot.
Sitten: Onko eri laatijat eriarvoisessa asemassa? Minua parjattiin koviksessani olleesta sanastosta, mutta Ekiä ei Pirkan. Vai oliko minun käyttämä(t) jotenkin pahempia kuin Ekin? Tietysti (ehkä suurenakin) osasyynä oli jo valmiiksi korkealla oleva tympääntyminen liian vaikeasta ristikostani...
Minä myönnän (ja niin varmaan aika lailla kaikki muutkin laatijat), että ulkomaankielinen sana tulee melkeinpä aina "pelastamaan" jonkin kohdan ristikossa. Eli samaan tapaan kuin fakkisana. Mistä johtuu? Laiskuudesta? Vai siitä, että siinä tilanteessa ei ole muuta kohtuullisissa rajoissa olevaa mahdollisuutta? Minulla ainakin se joskus on laiskuutta. Onko se sitten "järkevää laiskuutta" tyyliin, että "jos nyt hyväksyn tuon yhden HELLOn, niin säästän tunnin tai kahden työn"?
Jatkakaapa te. :)
2. Eki8.9.2005 klo 09:39
Aika usein raja on varmaan vedetty siihen, että sana löytyy tietosanakirjasta. Tällä voi perustella (?) esim. saksankielisen sanan Kaar tai kreikkalaisen rasvan (stear). Stearin olen itsekin nähnyt Factassa, varmaan uran alussa käyttänytkin pari kertaa. Se lienee kirjassa siksi, että se on steariinin kantasana. Riittääkö se perustelemaan?Googlen avulla maailman sanoineen on avoinna, liiankin avoinna?
3. marjaana8.9.2005 klo 09:50
Jos aletaan hyväksyä ulkomaankielisiä sanoja, minusta olisi myös reilua alkaa hyväksyä oman maamme murre- tai slangisanoja. Ei tietenkään ihan kaikkein omituisimpia, mutta jotenkin tuttuja kuitenkin. Ne ovat sentään suomessa syntyneitä ja käytettyjä.Luulisin, että iso osa ratkojista on keski-iän ylittäneitä, kenties eläkeläisiä, joilla ei ole englanninkielen taitoa. Näin olen päätellyt, kun joskus katselen erinnäisten ristikkolehtien voittajien etunimiä. Heidän takiaan en itse haluaisi käyttää esim sanoja STEAR tai HELLO.
But that's just me talking.
4. Teemu Pallonen8.9.2005 klo 09:50
Olen tätä asiaa paljon miettinyt laatiessani. Laatimisuran alkuaikoina käytin aika surutta tyyliä, jossa melkein mikä vaan ristikoissa "aina" käytetty sana oli hyväksyttävä. Tämän tavan olin tietysti oppinut ratkomalla ristikoilla.Jossain vaiheessa minua alkoi ärsyttää vieraskielisten sanojen käyttäminen omissa laatimuksissani, varsinkin kun kyseessä on usein tavalliselle ratkojalle täysin outo sana. Kuinka moni ristikoita harvoin ratkova tuntee sanan ANAS merkityksen? Minun mielestäni se on ihan yhtä hyvä tai huono sana kuin ATTA. Molemmathan ovat latinankielisiä nimiä kyseisille eläinsuvuille. ANAS ei olekaan enää pitkään aikaan uinut minun tehtäviini (säästän sen käyttämisen mahdollisen 4 x 25 alakulman pelastamiseen :) ).
Kuten äskeisestä voi päätellä, tämä ärsyyntyminen liittyy lähinnä latinan kielen käyttämiseen laadinnan pelastajana. Muita vieraita kieliä taidetaan käyttää harvemmin. Saksan kielestä tulee ekana mieleen KAAR, mutta kuinka moni tietää, että ristikoissa esiintyvä joki MAAS on saksankielinen nimi joelle MEUSE? Enpä ole sitäkään enää käyttänyt asian selviämisen jälkeen.
Mitä muita selvästi vieraskielisiä sanoja Teille tulee mieleen?
5. tonimikael8.9.2005 klo 09:55
Marjaanan asian esille tuomana otetaan keskusteluun mukaan myös murre- ja slangisanat. Itse olen sitä mieltä, että yleiset sellaiset ovat paljon parempia kuin ulkomaankieliset.
6. Eki8.9.2005 klo 09:57
Meillä on Teemun kanssa ollut ihan samankaltainen kehitys (ja monella monella muulla), että ensin hyväksyy ristikoiden vakiojutut ja sitten alkaa kyseenalaistaa ne (minulla vain 15 vuotta aiemmin).Teemu on kertonut minulle aiemmin nuo juttunsa ANASista ja MAASista. Sen verran jääräpäinen olen, että vaikka aina niitä sanoja käyttäessä vähän hävettää, en ole niistä täysin irti päässyt.
Kuten ennenkin olen todennut, sanastoltaan täydellistä ristikkoa ei liene tehty, siis sellaista, johon joku ei pystyisi tikullaan täkkäisemään arvostelevasti. Pääasia on maksimoida hyvät sanat ja minimoida huonot. Sen tietysti jokainen näkee tavallaan. Korvaako yksi oikein hyvä kolme huonoa? Näin laatijan rakastamalle sanalle/vihjeelle saattaa käydä. Se onkin jonkun mielestä paha. Mutta se voi myös sokaista ratkojan ihailemaan ristikkoa vain sen takia.
7. Eki8.9.2005 klo 09:59
Jokainen käyttää joskus murretta, slangia tai arkisanastoa. Osa välttää kyllä kirjoissa olevia sanoja, joissa lukee slg., murt. tai ark. Ne ovat kuitenkin usein vanhentuneita tietoja. Kieli elää viikoittain.
8. Hessu8.9.2005 klo 10:14
Joki virtaa Ranskassa ja Valloniassa nimellä Meuse ja Hollannissa nimellä Maas. Miksi siis ranskankielinen versio olisi jotenkin parempi?Ainakin minun tietosanakirjastani se löytyy nimellä Maas. Sitä nimeä mielestäni siitä yleisesti Suomessa käytetään. Ja Maas-nimisenähän se on isompikin, alajuoksullaan.
Voisi ehkä ajatella, että molemmat ovat oikein:
VIRTAA RANSKASSA > MEUSE
VIRTAA HOLLANNISSA > MAAS
Muuten olen sitä mieltä, että latina on hävitettävä.
9. marjaana8.9.2005 klo 10:17
Käyttääkö kukaan näinkin yleisiä slangisanoja:FRENDI, FILLARI, FAIJA, MUTSI, SAFKA??
10. tjn8.9.2005 klo 10:18
Olen murteiden ystävä (paitsi Savon :-) ) mutta silti suhtautuisin varovasti murresanoihin. Eikös se olisi lähellä sitä, että näitä kaupunginosien nimien tyyppisiä sanakummajaisia esiintyy ristikossa? Läpeensä murresanoilla tehty ristikko olisi kuitenkin hieno juttu.Vieraskielisten sanojen harmaa alue on tutut, mutta vailla kunnollista suomenkielistä vastinetta olevat uudissanat. CDROM saattaa pudottaa jo monta iäkkäämpää ratkojaa, vaikka sana monille on jokapäivän tuttu. Maantieteellisiä sanoja pitäisi kai aina käyttää suomenkielisessä muodossa?
Kyllä ulkomaankieliset, suomenkieleen pesiytyneet sanat pitää sallia mutta talonpoikaisjärkeä saa käyttää jo laatimisessa.
11. tonimikael8.9.2005 klo 10:22
marjaana: Mulla oli yhdessä historistikossa INTTISAFKA.Mulla passais nyt meneillään olevaan laatimukseen sana SIKANA. Minä jos törmäisin siihen ristikossa, niin olisin vain mielissäni. Vaikkapa vihjeellä PALJON.
12. tonimikael8.9.2005 klo 10:26
Hessu 8.9.2005 klo 10:14:"Muuten olen sitä mieltä, että latina on hävitettävä."
Toisaalta ja toisaalta. Suomenkielinen ristikko eli latina pois. Toisaalta sivistyssanakirjat ovat täynnänsä niitä. Äh.
13. Teemu Pallonen8.9.2005 klo 10:53
Näköjään Hessu tietosanakirjoissa on tosiaan eroa, minun omastani löytyy MEUSE ja MAASin kerrotaan olevan saksankielinen versio joesta. Tämän perusteella olen olettanut sen tarkoittavan, että MEUSE on "suomenkielinen" versio. Jos jollain on tähän varmaa tietoa, olisi mukava kuulla se. Saispa taas yhden vaihtoehdon -aas -loppuisiin sanoihin...Slangisanoja ja muita melko yleisessä käytössä olevia sanoja käytän puolestaan melko paljon. Muun muassa SAFKA ja LAFKA ovat löytyneet mun ristikoista.
Tuntemattomia vieraskielisiä sanoja vältän. TEAM menettelee, koska se on käytössä monessa yhteydessä (esim. Team Ahma, Dream Team). Pyrin käyttämään sellaisia sanoja, jotka ovat mahdollisimman tuttuja ja käytettyjä. Monet ristikoissa pyörivät latinankieliset sanat ovat vaan niin outoja ja tuntemattomia, että en niitä halua käyttää. Mutta onhan VOLVOkin latinaa ja sitä käytän mielelläni!
14. iso S8.9.2005 klo 11:00
Sama linja kuin fakkisanoihin: ehdotonta kieltoa ei ole. 4*25-kulman pelastamiseksi voi käyttää mitä vain, jos se on ristikon ainoa huono sana. Mitä tutumpi ja enemmän yleisessä käytössä oleva sana, sen keveämmillä tunnonvaivoilla voi käyttää. Selkeästi ulkomaiset sanat älkööt olko niitä ensiksi tökättäviä vaan muiden ansioiden pelastajia, paitsi ulkomaisten sanojen teemaristikossa.Dr. Phil suositteli huonosta tavasta pääsemiseen vanhaa kuminauhakikkaa. Aina kun tapa toistuu niin antaa itselleen näpäytyksen ranteessa olevalla paksulla kuminauhalla.
Lateksiallergisia laatijoita varten kehitin juuri tuosta muunnelman: aina kun aikoo pistää ristikkoon sanan mistä omatunto vähänkin soimaa niin nyppäsee päästä yhden hiuksen. On tosin ilmeistä että jotkut ovat jo käyttäneet tämän keinon loppuun!
15. iso S8.9.2005 klo 11:04
Volvo-Markkanen on historiaa, Volvo-Pallonen nykyaikaa!Safkan uskottavuutta ristikkosanana ei syö (jos ei paljon nostakaan) Melanie Safka.
16. jupejus8.9.2005 klo 11:08
Vaikka olen myös murresanoista pitävä, niin varovaisuutta niiden suhtaan saisi olla. Eri asia on sanat, jotka kuvaavat jotain erityistä merkitystä jollekin asialle, joilla ei ole vastaavaa suomen kielen sanaakaan oikein, niin ne voisi laskea "yleissivistykseen".Kaputt ja finito tyyppiset sanat voi minusta käydä ristikkoihin hyvininkin, koska niden merkitys on kautta maan tunnettu, ovat kotiutuneet tavalliseen puhekieleen. Mutta suoranaiset vieraskieliset sanat ovat kyllä nähdäkseni moitittavia.
17. Eki8.9.2005 klo 11:16
Kaputt on Pesosessa kaput.Italiano on Pesosessa italiaano.
18. Teemu Pallonen8.9.2005 klo 11:17
Rupesi niin paljon kiinnostamaan tämä jokiasia, että soitin Kielitoimistoon ja kysyin asiaa. Heidän (tai ainakin puhelimeen vastanneen näkemys) näkemyksensä mukaan kumpikin on oikein. Jos kirjoittaa tekstiä, niin olisi hyvä mainita molemmat, jotta asia tulee varmasti ymmärretyksi. Meuse on käytössä ranskan ja englannin kielissä, MAAS saksan ja hollannin kielissä. Ratkojat! Varautukaa MAASin paluun! Ja vihjeenä AINA "Meuse"!
19. ö8.9.2005 klo 11:58
MAAS saa kyllä palata, mutta PALU on arveluttava.
20. tonimikael8.9.2005 klo 12:00
Iso S, entä jos on lateksiallergikko ja kalju?
21. iso S8.9.2005 klo 12:14
Sitähän minä veikkailin, että keinoa on jo käytetty (ja hiukset loppuivat mutta synninhimo säilyi)!
22. Ritva8.9.2005 klo 12:14
Ekin MMM-Ristikkokirjassa olevien sääntöjen mukaan ratkaisusanan tulee olla suomenkielinen tai suomenkielisessä tekstissä yleisesti käytetty. Iltiksen Kovis on Sanaris-tuotantoa, oletusarvo kai on , että näitä sääntöjä myös Sanaris-tuotannossa noudatetaan?Adieu yleisesti käytetty??? Missä? Siis kirjoitettuna? Eipä löytynyt Ekin kirjoistakaan (Ristisanakirja vuosimallia 1984 tai MMM-Sanaristikot). Sivistyssanakirjoista ei löytynyt, ei myöskään suppeasta valikoimasta latinan sanastoa. Englanniksi en mieltänyt, mutta enkun sanakirjasta sen sitten kuitenkin löysin. Sana oli ristikossa tupla-plääh-luokkaa. Svart oli samaa luokkaa, vaikka se oli ensimmäinen sana, jonka siihen Kovikseen laitoin. Pyyhin sen kuitenkin pois, kun muistin, ettei se sääntöjen mukaan ehkä sovi. Arvatkaapa harmittiko, kun se siihen sitten kuitenkin muotoutui?
Eli olisi mukavaa, jos tietäisi jo ratkomaan ryhtyessä, pätevätkö totutut (Ekin ja Juhan ylöskirjaamat) säännöt vai eivät. Pudottaisiko se ristikoiden tasoa???
23. iso S8.9.2005 klo 12:20
Viimeinen sääntö on siitä mukava, että kaikki on loppujen lopuksi sallittua: säännöistä voidaan poiketa, jos...Sääntöjä kunnioittavan laatijan pitää vain tajuta olevansa poikkeamassa yleisistä säännöistä ja löytää siihen pätevä (laatijan mielestä riittävä) peruste.
24. Eki8.9.2005 klo 12:22
Toni on uusi Sanaris-laatija. Puhumme päivittäin sanojen valinnasta. Nämä keskustelut vaikuttavat varmasti asiaan positiivisesti. Myös omissa tehtävissäni.Säännöt ovat peruskivi, mihin tukeutua, mutta olen koko ajan todennut, että ei niitä pidä liian kirjaimellisesti lukea. Ei niiden pilkuntarkka noudattaminen johda yleensä ristikoiden laadun paranemiseen.
25. Kaitsu8.9.2005 klo 12:39
Lieneekö pelkkä tuntemukseni, mutta olen ollut havaitsevinani ristikoihin ilmestyvän aika-ajoin sanoja, joita ryhdytään toistuvasti käyttämään. Jos tuollainen sana on jotenkin ajankohtainen, on sen käyttö toki ymmärrettävää, mutta esimerkiksi viimeaikoina olen toistuvasti törmäillyt Haamin kanssa. Muita haameja en tiedä kuin tuon vedenpaisumuksesta pelastuneen, enkä nyt tarkoita tuon Katrinan aikaansaannoksia rapakon takana vaan sitä vanhempaa juttua. Tuolloinkin Haamin merkittävin ansio oli olla visionääri isänsä poika. Kyllähän Haam ansioitui myöhemmin olemalla ensimmäinen alkoholisti, mutta sekään ei mielestä selitä nimenkäytön nykyistä suosiota.
Kuten jo alussa mainitsin, en ole tästä ilmiöstä tehnyt minkäänlaista tutkimusta, joten se saattaa olla pelkkä uimakyvytön mutu.
26. Lettu8.9.2005 klo 12:46
Yksi asia jäi vaivaamaan mieltäni Mustassa Pelikaanissa (4/05), missä kuvassa oli A-juna ja siitä lähti lauseen ensimmäinenä sanana 'ATRAIN'. Englannin kielen taitoinen kyllä ymmärtää yhteyden, mutta entä sitä taitamaton. Olenko tyhmä, kun en ymmärrä tähän suuntaan olevan vihjeytyksen mielekkyyttä?
27. Eki8.9.2005 klo 12:48
Minusta se Atrain-sanakudelma oli hauska, en voinut olla tekemättä, kun loksahti idealtaan aika nappiin.
28. y8.9.2005 klo 13:16
Duke Ellingtonin ikivihreä: Take a A-trainSeppo Hovi käänsi sen suomeksi:
Ota atrain.
29. Maiju8.9.2005 klo 13:16
Tuo MAAS/MEUSE -pari on minulle kyllä varsin tuttu, sillä olen käyttänyt sitä joka kolmannessa julkaistussa ristikossani, viimeksi Sanasepon 20-vuotisjuhlanumerossa.Ei niitä julkaistuja kyllä kolmea enempää olekaan...
30. Timppa8.9.2005 klo 13:19
Aina ei vieraskielisissä sanoissa englanti tai latina riitä, silloin tällöin olen törmännyt vihjeeseen ranskan/ranskalainen ilta = soir, laatijaa en muista. Olen kuitenkin koko ajan vastustanut vieraiden kielien pesiytymistä suomalaisiin ristikoihin, lähinnä ajatellen vanhempieni kielitaitoa. En tosin vieroksu suomenkieleenkin vakiintuneita sanoja kuten esim. TEAM, HELLO jne.
31. Eki8.9.2005 klo 13:29
Soir tulee siitä, että tietosanakirjoista on löytynyt Soir de Paris ja siitä usein vihjekin revitään. Muutama vuosi sitten se hiipi joskus omiinkin ristikoihini. En sille vieläkään 100-prosenttista kieltoa pane.
32. Lettu8.9.2005 klo 13:42
Näin välipalaksi kakiskielistä raittiuskasvatusta zoukkimestassa:**Älä juo liikaa kiljuu, sillä se voi kill you!**
33. Timppa8.9.2005 klo 13:42
Löytyypä tietosanakirjasta mm. l'heure bleau, mutta en silti katsoisi sitä suopein silmin ristikossa, en edes iltapäivän hämärähetkinä...
34. Eki8.9.2005 klo 13:46
Kyllä tässä säikeessä ollaan ihan oikealla asialla, pelkästään vieraskielisia sanoja kannattaa välttää.
35. tonimikael8.9.2005 klo 14:08
Juu, kyllä nämä keskustelut enemmän ja enemmän ovat vaikuttaneet siihen suuntaan, että hieman enemmän töitä ja hieman vähemmän ulkomaata.Siitä huolimatta turha odottaa sitä, että laatimukseni tästä eteenpäin olisivat ulkomaankielissanavapaita. Viva! :)
36. tonimikael8.9.2005 klo 14:56
Yksi asia myös mikä ei saisi olla estämässä safkojen ja sikamakeitten pääsyä ristikoihin on se, että vanhemmat ihmiset saattavat oudoksua ja väheksyä niitä. Se on mielestäni (tuo oudoksuminen) väärin, koska tämän päivän nuorten kielenkäyttö maanlaajuisesti on tuollaista. Se on tosi ja olemassaoleva asia ja sillä, että vieroksutaan tuollaista kieltä ristikoissa, on omiaan vieraannuttamaan nuoret pois ristikoiden ihanasta maailmasta. Jos nyt siellä ovat (siis minä myös!) koskaan olleetkaan.Punainen Pelikaani ja Eki ovat tehneet jo oikein mukavan kädenojennuksen nuorisolle tekemällä nuorten ristikoita, vaikkakaan ei ehkä tuossa mainitsemassani mielessä.
37. Libero8.9.2005 klo 15:12
Teemu Pallonen: Peruskoululaiset oppivat jo ala-asteella tuntemaan MAAS-joen. Eiköhän se ole ihan hyvä ristikkosana. Meuse muistuttaa moussea, joka olisi esimerkiksi Pirkasta ja Yhteishyvästä reseptejä lukeville tuttu sana, kun "ranskalainen keittiö" ritirinnan "berlusconin keittiön" kanssa on jo lähes syrjäyttänyt suomenkieliset ruokasanat. :(
38. hv8.9.2005 klo 15:14
Hauskapa hyvinkin, Eki, mutta Letun kysymyskin on hyvä.
39. marjaana8.9.2005 klo 15:14
Mie olen varmaan nukkunut koulussa, kun en ollut ikinä kuullutkaan MAAS-joesta.
40. Eki8.9.2005 klo 15:35
Kyllä kyllä, hyväveli.Ei niitä kaikkia lätäköitä joka koulussa mainita, marjaana. Pitää matkustaa!
41. Matti8.9.2005 klo 15:39
Kyllä se on suomeksi Maas, ja kielitoimisto tietäköön huutia.Saksan kansallislaulu Deutschland Deutschland, über alles, kuuluu suomeksi
... Etsch ja Belt ja Maas ja Memel: meidän piiriämme on ...
42. iso S8.9.2005 klo 15:41
Kun Maas on hanki ja järki jäässä, niin ymmärrän sekä Lettua että Ekiä. A-train on hauska, paitsi englantia taitamattoman mielestä. Kovin helppoon ristikkoon sitä ei sovi laittaa, koska kaikesta huolimatta englantia ei vielä saa pitää kansalaisvelvollisuutena.Teoriassa voi olla joku huomattavan sivistynyt ihminen, joka puhuu sujuvasti kymmentä kieltä joista yksikään ei ole englanti. Tämän ihmehemmon ja ummikkosuomalaisten varalta helpoissa ristikoissa tulisi pitäytyä vihjeissä mitkä eivät vaadi kielitaitoa.
Vaativammissa ristikoissa voi ottaa vapauksia tässäkin suhteessa. Taas samalla periaatteella kuin minkä tahansa erikoisalan osaamista vaativissa vihjeissä: Ei kahta samaan ristikkoon tai ainakaan lähekkäin, eikä kriittisiä piilokirjaimia. Silloin ymmärryksen yli menevä vihje on vain lisävaikeus, ei este ratkaisulle. Joku muu samassa aukiossa oleva vihje voi olla ummikolle vastaavasti keskimääräistä helpompi. Vitsin ymmärtävät saavat hupinsa ja ymmärtämättömät selviävät muilla keinoin. Ympäripäissään ei kun ympäri käydään, yhteen ratkaisuun tullaan!
43. Juhani Heino8.9.2005 klo 15:59
Suomeen on aika moni nimi tullut saksan kautta:Maas (ei Meuse)
Lissabon (ei Lisboa)
Elsass (ei Alsace)
Eli laittakaa vain MAAS, mutta älkää ihmeessä vihjettä Meuse...
44. Teemu Pallonen8.9.2005 klo 16:14
Libero: Kaikki, mitä kouluissa opetetaan, ei välttämättä ole totta ;)Kyllähän tuo MAAS tulee hieman useammin tyrkylle ristikkoon kuin MEUSE. Mutta en ymmärrä, että se MEUSE nyt olisi väärä muoto joidenkin mielestä? Tosiaan omassa tietosanakirjassani MEUSEa pidetään jopa parempana muotona.
45. marjaana8.9.2005 klo 16:23
Siis ihan suomalainen sanahan tuo on, kun tarkemmin asiaa pohtii:Kun MAAS on hanki ja järvet jääs...
... kun joukkosi eessä urhona kaadut, taistellen puolesta MAAS, puolesta heimosikin....
46. marjaana8.9.2005 klo 16:26
Ja vallan albumin tekijäkin... melkein jo julkkis.http://www.findance.com/arvostelut/arvostelu.php?t imomaas_pictures
47. Hessu8.9.2005 klo 16:55
Jos Meuse kelpaa, niin sitten kelpaa kai myös Labe? Sehän on Elben nimi Tsekin puolella.Oder taas on Tsekissä ja Puolassa Odra.
Ainakin ennen vanhaan käytetty saksankielinen Moldau virtaa vain Tsekissä ja on siellä Vltava.
Hankala juttu. Periaatteessa olisi hyvä vakiinnuttaa ainoa oikea suomenkielinen muoto, ihan sekaannusten välttämiseksi.
48. ö8.9.2005 klo 17:14
Entäs KIEV? Sitä näkee joskus ristikoissa, vaikka sille on suomenkielinenkin nimi.
49. Juhani Heino8.9.2005 klo 17:20
Sivujuonteena: Maastricht on ranskaksi Maestricht. Ei helpota Meusen "asemaa"...
50. Hui_hai8.9.2005 klo 17:36
Sanoisin, että tähän pätee sama kuin lyhenteisiin ja fakkisanoihin. Parempi olisi kun nämä raakattaisiin ristikoista mahdollisimman vähiin, mutta en minä nyt sitä hernemaissipaprikaa aio sieraimiini vetäistä, jos näitä tulee vastaan. Monesti on tehtävä valintoja eri sanojen välillä. Tämähän tuli tuli tuossa kp:n ristikon yhteiskonsultointisäikeessä aika mukavasti esille. Jos siis ulkomaan kielisellä sanalla saadaan pelastettua ristikkoon hyviä sanoja/oivaltavaa lausetta pääkuvasta tai muuta mukavaa niin antaa mennä vain. Ei se laatimus yhteen sanaan kaadu.
51. kari kämäräinen8.9.2005 klo 17:47
Ulkomaankieliset sanat Anas vai Anat- kumpi parempi? Jompi kumpi tulee seuraavaan ristikkooni! Hävettää....
52. Eki8.9.2005 klo 17:58
Kummallakin on puolensa... eikä ihan hävetä sentään tartte.
53. Lettu8.9.2005 klo 17:59
Mielikuva: Iso valkoinen vati, jossa on pienen pieni murunen jäljelllä.= ABIT
Tienet nämä lännen miehet?
= WAYNET
Totta mooses, hauskaa ja kivaahan tää on.
54. Matti8.9.2005 klo 18:16
Aon avain tai vainaa. Entäs
N
55. ö8.9.2005 klo 18:48
Matti> Taitaa olla VAINEN, vai-sanan diminutiivi!
56. Eki8.9.2005 klo 19:07
Asunto vastasi.
57. Matti8.9.2005 klo 19:12
ö, mikä ettei, mutta hivenen parempikin ratkaisu löytyy.Eki, tajusin, vaikken heti :-)
58. ö8.9.2005 klo 19:35
Egraniitti teet polskii Marvin!
59. Eki8.9.2005 klo 19:41
Okimmon lannistumatonta!
60. Juhani Heino8.9.2005 klo 19:54
Eräikkönen tämän kuudes teet polskii ranskalaisartikkeli...
61. Juhani Heino8.9.2005 klo 19:56
Ai niin, Matti: oliko N-juttusi vessa jonne kuninkaatkin menevät ...?
62. ö8.9.2005 klo 19:59
Lane lue hitaasti, Hannai!
63. Lettu8.9.2005 klo 20:49
Puunausta ja lisää puunausta! Ilman sitä täällä ei pärjää.
64. Satunnainen Ratkoja8.9.2005 klo 21:22
Kylla siella ristikossa saa vierasperaisiakin sanoja olla, antamassa ristikkoon varia/suolaa... taikka juuri se pahan paikan pelastus (laatijalle). Ei sana ristikkoa pahenna, jos ei ristikko sanaa... vai miten se sanonta menikaan.Kunhan nyt ei menna liiallisuuksiin. Ilman piilokirjaimia ne eivat minusta ole ollenkaan kielteinen asia...
Start, hallo, Sweden... sopivat mielestani ristikkoon varia antamaan (sweden sanassa ois mukavia kirjaimiakin... Ei muuta kuin eki/toni/teemu Sweden seuraavaan ristikkoon)
kunhan ei nyt ihan englanniks naita ristikoita ruveta vaantamaan... vihje tyyliin "se on poju englanniks" = "itsaboy"
65. ++juh8.9.2005 klo 23:05
Ei muutama vieraskielinen sana pilaa ristikkoa.Ei muutama fakkisana pilaa ristikkoa.
Ei muutama vaillinainen sana pilaa ristikkoa.
Ei muutama tekaistu yhdyssana pilaa ristikkoa.
Ei muutama lyhenne/akronyymi pilaa ristikkoa.
Ei muutama vinkuintialainen joenpätkä pilaa ristikkoa.
Ei muutama turha julkkis pilaa ristikkoa.
Ei muutama entinen tuntematon kuuluisuus pilaa ristikkoa.
Ei muutama murresana pilaa ristikkoa.
Ei muutama slangisana pilaa ristikkoa.
Ei muutama...
Eikö olisi paljon yksinkertaisempaa todeta, että kaikki sanat kelpaavat ristikkoon?
66. Eki8.9.2005 klo 23:13
Eikös kp sen ole jo kauan sitten sanonut?
67. ö8.9.2005 klo 23:29
Samaan ristikkoon vai?Siitäpä saataisiin korkea torni.
68. Satunnainen Ratkoja8.9.2005 klo 23:57
no totta hopiset ++juh ;o)Ei muuta kuin samantien tilaukseen loistava ristikko.
muutamalla vieraskielinen sanalla
muutamalla fakkisanalla
muutamalla vaillinainen sanalla pilaa
muutamalla tekaistu yhdyssanalla pilaa
muutamalla lyhenne/akronyymilla pilaa
muutamalla vinkuintialainen joenpätkälla pilaa
muutamalla turha julkkisella pilaa
muutamalla entinen tuntematon kuuluisuusella
muutamalla murresanalla
muutamalla slangisanalla
Tassahan kasassa alkaakin olla noin 100 sananlaaturistikko, jota ei todellakaan olla pilattu liialla vaarilla aineksilla...
Kukas innostuu laatijaks? taikka maksumieheks?
69. Satunnainen Ratkoja8.9.2005 klo 23:58
sori kun jai noi pilaa sanat tuonne mukaan... ;o(
70. Kravattimies9.9.2005 klo 05:44
Satunnainen Ratkoja, mikset sää käytä ääkkösiä?
71. Hui_hai9.9.2005 klo 05:56
++ juh:ia hieman täydentäen:ei muutama mikä tahansa huonous pilaa ristikkoa jos ja vain jos:
- ristikko on muuten hyvin laadittu
- samassa ristikossa ei erilaisten huonouksien yhteenlaskettu määrä ole suuri. Siis samaan ristikkoon mahtuu ehkä pari fakkisanaa ja hiukan ulkomaan kieltä, mutta sen jälkeen kiintiö alkakin olla täynnä.
Kaikkia ++juhin mainitsemia heikkouksia tulisi ehdottomasti välttää aina ja kaikissa ristikoissa, mutta lähes ehdottomasti aina vältettävä sana ei nyt ole ihan vielä kielletty sana. Ja jos laatija(t) haluavat omista töistään kieltää minkä tahansa tai vaikka kaikki mainitsemasi heikkoudet, niin tuskinpa jäisin yhtäkään listasi mainitsemaa asiaa kaipaamaan, pikemminkin päinvastoin!
72. Hui_hai9.9.2005 klo 05:59
Niin ja kun tässä tarkemmin ajattelen asiaa niin tämä edellinen kommenttini taitaa olla aika lähellä sitä Ekin laatimaa (ja myös ++juhin kommentoimaa) ristikkosäännöstön henkeä...
73. Pekka Pietari9.9.2005 klo 08:19
Juhani Heino, Kielitoimisto ei suosita Elsass-nimen käyttöä, vaan muotoa Alsace (Kielikello 1/2004). Perusteena on se, että ko. alue on nykyään Ranskaa eikä Saksaa. Ulkomaiden paikannimistä käytetään kunkin maan virallisia omankielisiä nimimuotoja, ellei meillä ole vakiintunut suomenkielistä nimeä (kuten Tukholma). Käytännön takana on peräti YK:n paikannimiasiantuntijoiden konferenssit.
74. Eki9.9.2005 klo 08:31
Hui_hai, kyllä se säännöstö on tasan puoliksi kreditoitu mulle ja Juhalle. Kommentoijia ja tsekkaajia ei ole erikseen nimeltä kiitelty, heitä on aika monta.
75. Hui_hai9.9.2005 klo 10:16
Kiitos korjauksesta Eki. Vedin ihan hatusta ja muistinvaraisesti kertalukemalla.
76. ile9.9.2005 klo 10:40
Onko KÖYHÄLÄ kelpo ratkaisusana ristikossa??? Laatiessani muistelin Aku Ankkaa, joka eräässä Barksin tarinassa pelasti Köyhälän joulun, mutta ei tämän armeliaan teon kohde ollutkaan Köyhälä vaan Tyhjälä!
Hakuteokset eivät Köyhälöitä tunne edes pienellä kirjaimella, mutta netistä sentään löytyy.
Joku valopää on kerännyt sinne tiedoston, jossa kerrotaan Aku Ankan taskukirjojen juonia, ja yhdessä tarinassa Roope ja Aku tapaavat arpajaisissa Konsta ja Panu Köyhälän.
Eli voisihan sen Köyhälän jopa monikoida.
Laadinnan korjaaminen on niin iso juttu, etten taida siihen ryhtyä ilman taistelutoimia.
77. Eki9.9.2005 klo 10:54
"Nimellisesti P.A. vaikkei olekaan tohtori Manninen"
78. iso S9.9.2005 klo 10:58
Vihjeeksi kaivon paikka! -> Köyhälä(tai sitten ei!)
Köyhälä
The Knill Well, Köyhälä was lacking a steady source of water. Drilled wells are quite expensive and so the Knill Well project began in late spring 2002. ...
www.phys.jyu.fi/homepages/agar/koyhala/knillwell.h tml
Köyhälä
... Composting can make you feel good about your environment. At Köyhälä all the human generated organic matter ends up in the compost pile. ...
www.phys.jyu.fi/homepages/agar/koyhala/compost.htm l
Sauna + Aspen Wood
The Köyhälä Website ...Of Heat And In Finland It Is The primary Wood Used For Bench tops In The Sauna. The largest application Of Aspen Wood, however, ...
www.saunaspot.com/sauna+aspenwood/
79. Satunnainen Ratkoja9.9.2005 klo 14:26
Kravattimiehelle... En kayta aakkosia (pisteilla), kun niita tasta nappiksesta ei suoraan loydy (asustelen pienella vihrealla saarella Atlantin valtameren aarella) ... ja olen sen verran laiska ettan jaksa kopioida taikka kayttaa noita nappain koodia...
sori, jos teksti on vaikeahkoa lukea? Toivottavasti ajatus sentaan selviaa...
Ei aakkoset viestia pilaa, jos teksti on muuten tasokasta ja hyvin laadittu ;o)
80. Kravattimies10.9.2005 klo 05:09
Satunnainen Ratkoja, ääkkösten puuttumisen olen antanut anteeksi kaikille niille, jotka ovat matkoiltaan kirjoittaneet, mutta itse käytän niitä, koska asun ulkomailla. Minulla on sellainen omituinen vanhanaikainen kunnioitus ja rakkaus suomen kieltä kohtaan, että suorastaan halveksin ihmisiä, jotka tahallaan alentuvat laiskuudessaan rikkomaan kielemme sääntöjä! Jokaiseen ääkköseeni kuluu aikaa enemmän kuin suoraan näppäimistöstä löytyvään kirjaimeen, mutta se aika on pois vain minulta yhdeltä ihmiseltä, ei kymmeniltä lukijoiltani.
81. Kravattimies10.9.2005 klo 08:23
Älä suutu. Öisin töppään.
82. Pena10.9.2005 klo 09:50
"mä töppäilen päivin"Sanoi (nais)maalari?
d=)
83. Matti10.9.2005 klo 18:20
Päivin öin?Paavo
(Oli jossain ristikossa.)
84. Satunnainen Ratkoja11.9.2005 klo 18:44
Olen ottanut hyvaksi tavaksi kirjoittaa ääkköset mukaan vain Eppu Normaalin biisestä kirjoittaessani... Silloin se on kunnian asia! Muuten jatan kayttamatta, laiskuuttani, taikka saastan aikaa johonkin muuhun (vaikka ristikoiden r/mustaamiseen taikka Eppujen musiikin kuunteluun)
KOMMENTOI