KESKUSTELUT > RISTIKOT > VIIVEELLÄ VAI VIIPEELLÄ ?
1540. Viiveellä vai viipeellä ?
JPQ18.4.2005 klo 10:27
Tiedän ettei liity paljoakaan ristikoihin mutta ajattelin ettävoinette auttaa äidinkielen kanssa eräät sanovat että se on viipeellä
mutta ne äidinkielenosaajat jotka tunnen henkilökohtaisesti sanovat
että se on viiveellä kuten korvanikin sanoo mutta miten on ?
PS. tämä lienee eka ja viimeinen viesti (siis minun toimestani)
hieman? aihepiirin sivusta.
2. KP18.4.2005 klo 10:32
Kumpikin muoto oikein
3. JPQ18.4.2005 klo 10:36
KP tarkoittaako ne vieläpä silti samaa asiaa ?ja jään odottamaan muita komentteja.
4. iso S18.4.2005 klo 11:20
Joo, tästä on ollut joskus juttua Hesarin kielinurkassa ja molemmat ovat oikein. Minun kielikorvani on kyllä ehdottomasti viiveen kannalla, mutta kielitoimiston mielestä voi puhua peetäkin ja se tuntuu olevan yleistyvä käytäntö, valitettavasti.
5. iso S18.4.2005 klo 11:22
Lipsahti käsistä puutteellisena! Viiveellä ja viipeellä tarkoittavat ihan samaa asiaa.
6. Antti Viitamäki18.4.2005 klo 12:08
Se on aina sama juttu näiden kanssa. Ihmisistä kuulostaa jokin oikealta, koska he ovat tottuneet siihen. Ei siinä mitään sen kummempaa ole.Kukaan ei ihmettele, että meillä on taive - taipeen, lieve - liepeen, tarve - tarpeen tai turve - turpeen, mutta jos joku kehtaa väittää että olisikin viive - viipeen, niin heti nousee äläkkä. :-)
Kielitoimisto ja kielentutkijat pyrkivät jakamaan sanojamme erilaisiin ryhmiin rakenteen ja kehityskaaren mukaan. Joku on keksinyt, että oikeastaan viive kuuluisi toiseen joukkoon kuin mihin se on alun perin sijoittunut.
Mikä tasan on syynä tähän, sitä en kyllä osaa sanoa. Mutta kyse on jostain tämän sortin asiasta:
Meillä on esimerkiksi sanat haave - haaveen, toive - toiveen ja häive - häiveen. Miksi ei siis yhtä hyvin viive - viiveen?
Mistä nämä sanat tulevat? Minkälaisia johdoksia niillä on?
haave - haaveilla ( - haava - haavoittua?)
toive - toivoa - toivottaa - toiveikas - toivio
kun taas
turve - turpea - ( turvota - ) turpoaa
taive - taipua - ( taivuttaa -) taival/taipale
kuve - kupeen - kupu - kupera
Voisiko siis ajatella, että jos "sanaperheestä" löytyy myös vahvaa astetta (p), niin substantiivinkin pitäisi taipua vahvan asteen kautta?
Silloin löytyisi syy taivuttaa viive - viipeen:
viive - viipyä
Mutta onko se niin yksinkertaista? Pitäisikö olla myös:
häive - häipyä > häipeen
Entä miksi tarve - tarpeen? Tarpoa tuskin on samaa juurta! Onko sanan etymologia erilainen kuin miltä päälle päin näyttää?
Silloin kun on kyse vain muutamista sanoista (näitä -ve-sanoja ei tosiaan ole kovin monta), on aina hiukan hankala määrittää sääntöä.
Silti säännönmukaisuuteen pyritään. Se helpottaisi kielen oppimista ja omaksumista, ja se myös omalla tavallaan tukisi kielen säilymistä ja kehittymistä vahvemmaksi.
Tämä ei liene evoluutioteorian mukainen selitys, missä "variaatio on valttia", mutta jos pienet kielet pirstoutuvat, ne myös katoavat.
7. JPQ18.4.2005 klo 13:04
Sitä vaan että tuo hämää sävel korvaa tuo viipeellä eikä muutenniinkään.
8. Marianna18.4.2005 klo 13:11
Se on vain tottumiskysymys. Oppikoulussa aikoinaan uutuusmuoto "mystinen" herätti suurta hilpeyttä.
9. Pena18.4.2005 klo 13:24
Marianna, mikä se vanhempi muoto oli?
10. ++juh18.4.2005 klo 13:51
Viiveen kantasana oli alun perin viivästää, eikä suinkaan kielenhuoltajien tarjoama viipyä. Tietoliikenteessä signaalia piti (ja pitää) joskus viivästää, ja siihen käytettiin viivästyspiirejä. Kun viivästys lyheni viiveeksi, jäi taivutusmuotoon v-kirjain.
11. anaconda18.4.2005 klo 13:51
Penalle:Ilmeisesti se oli mystillinen.
Joskus 50-luvulla kaikki -llinen-päätteiset sanat muutettiin lyhyemmiksi. Muistan sen siksi, että koulun, jota kävin, piti muuttaa nimensä. Se oli Turun Klassillinen Lyseo ja siitä piti tulla Turun Klassinen Lyseo. Eipä tullut, mutta puhekielessä sitä kutsuttiin edelleen "Klassikoksi", vaikka musiikkikin muuttui tuolloin klassillisesta klassiseksi.
12. jupejus18.4.2005 klo 14:03
Eikös verbi; viivähtää, kuvaa viivettä paremmin kuin viipyä.
13. Marianna18.4.2005 klo 14:21
Mystillinen on vielä Nykäsessäkin. Taidamme anakondan kanssa olla samaa ikäluokkaa.Ruotsin kokeissa jotkut yrittivät turvautua koomillisen, traagillisen ym. malliin ja saivat aikaan ilmauksen "inhimillisk".
Tampereella on edelleen Klassillinen koulu ja lukio (os. lyseo), l. Clasu.
14. Antti Viitamäki18.4.2005 klo 17:41
++juh:Jees, kirjoitin vähän laveasti. En tarkoittanut väittää minkään sanan olevan jonkin toisen sanan kantasana. Etsin vain tuosta "perheestä" astevaihtelun merkkejä. Viipyä, viivästyä ja viivästää ovat kuitenkin samaa juurta.
Niin kuin sanoin, en tiedä tarkkaa syytä sille, miksi pitäisi olla viive - viipeen. Kerroin vain omat arveluni siitä, minkälaisia asioita kielentutkijat pohtivat, kun näitä taivutuksia yrittävät yhdenmukaistaa.
Täytyy jatkossa muistaa tuo tietoliikennetarina. :-)
KOMMENTOI