KESKUSTELUT > RISTIKOT > YHDYSSANAKIELI
1607. Yhdyssanakieli
++juh14.5.2005 klo 20:46
Turun Sanomien "Pähkinöitä purtavaksi..." -artikkelista:http://turunsanomat.fi/extra/?ts=1,4:10:0:0,4:10:1 :1:2005-05-07,4:300745,1:0:0:0:0:
"Tärkeimpänä apunaan hän [Juha Hietarinta] käyttää Nykysuomen sanakirjaa, jonka hän nimeää suomen kielen raamatuksi. Tosin opuksessa ei liiemmin yhdyssanoja esiinny."
Kuitenkin Terho Itkonen toteaa Kielikellossa 1/1995:
"Sekä Nykysuomen sanakirjan että Suomen kielen perussanakirjan hakusanoista valtaosa osoittautuu yhdyssanoiksi"
Mitä Hietarinta on mahtanut tarkoittaa?
2. Jukkis14.5.2005 klo 21:13
Hiukka mediakriittistä ajattelua peliin, kiitos. Eihän Hietaranta siinä mitään sano, vaan toimittaja, joka luultavasti on ymmärtänyt väärin, mitä hänelle on yritetty kertoa. Ja vaikka tuo olisi laitettu sitaattien sisällä haastateltavan suuhun, ei sekään välttämättä tarkoita, että haastateltava olisi oikeasti niin sanonut.
3. Eki14.5.2005 klo 21:14
Lehtijutuista on joskus vaikea tunnistaa omia lauseitaan.
4. ++juh14.5.2005 klo 21:50
Tarkoitin, että mitähän Hietarinta on mahtanut tarkoittaa, minkä toimittaja on ymmärtänyt väärin.
5. Eki14.5.2005 klo 21:54
Jos toimittaja pikakirjoittaa vastaukset, kannattaa jaksottaa puheensa eikä se silti välttämättä tule oikein merkityksi puhumattakaan siitä, että ymmärtäisi edes omien sitaattien syntyjen syitä. "Kaikkia yhdyssanoja"? Sehän olisi silkkaa faktaa.
6. ++juh15.5.2005 klo 00:19
Aivan, kaikkia yhdyssanoja ei todellakaan ole sanakirjoissa. Esimerkiksi monia Hietarinnan käyttämiä hupaisia - toisinaan hyvinkin teennäisiä - yhdyssanoja on turha kirjoista etsiä.Itkonen toteaakin Kielikellon artikkelissaan:
"Useimmat yhdyssanatyypithän ovat sillä lailla avoimia luokkia, että niihin voi ilmaantua aina uusia, kertakäyttöisiäkin jäseniä. Sellainen on myös tuo sana 'yhdyssanakieli'. Sitä ei sanakirjojemme hakusanana ole, ei tarvitse ollakaan."
Onko kielitoimiston vai laatijan "velvollisuus" keksiä sanoja?
- - -
Verkko-Kielikello sisältää suurimman osan vanhoista Kielikello-lehdistä, ja siihen voi tutustua ilmaiseksi:
http://www.kielikello.fi/tilaus.html
7. MM17.5.2005 klo 07:47
"Tärkeimpänä apunaan hän [Juha Hietarinta] käyttää Nykysuomen sanakirjaa, jonka hän nimeää suomen kielen raamatuksi. Tosin opuksessa ei liiemmin yhdyssanoja esiinny."Kuten Jukkis arvelikin, on tuo tekstinpätkä vain toimittajan tiivistys puheena olleesta "tekoyhdyssanat"-aiheesta.
Ymmärtääkseni JH yritti kertoa että kaikkia yhdyssana ja sanayhdistelmiä ei Nykäsestä löydy. Laatijan omaan harkintaan jää minkälaisia kelpuuttaa teelmyksiinsä.
Niistäpä sitten voidaankin olla montaa mieltä.
8. kp17.5.2005 klo 10:42
Ymmärtääkseni JH yritti kertoa että kaikkia yhdyssana ja sanayhdistelmiä ei Nykäsestä löydy. Laatijan omaan harkintaan jää minkälaisia kelpuuttaa teelmyksiinsä.Ei kun tilaamaan kyseiseltä laatijalta sanoja, kun nykäsestä
loppuu...
9. Kaitsu17.5.2005 klo 11:05
kpTätä aihetta on kaluttu lukemattomia kertoja. Kirjoituksesi perusteella saa sellaisen vaikutelman, että edellytät jokaisen yhdyssanan olevan kirjattuna johonkin ”nykäseen” tai vastaavaan, ennen kuin sitä voidaan käyttää sanaristikkosanana. Olen varma, että sinäkin muodostat uusia yhdyssanoja joka päivä.
Toisaalla olet vaatimalla vaatinut kaikkien, jo historian hämäräänkin kadonneiden, sanojen kelpuuttamista kritiikittömästi ristikoihin. Oletko siis sitä mieltä, että on olemassa jokin tietty hetki jolloin sanasto tuli täydelliseksi? Siis hetki, jota edeltävänä aikana on keksitty vain ja ainoastaan kelvollisia sanoja ja sen jälkeen ainoastaan kelvottomia? Jos näin ajattelet, niin voisitko kertoa milloin tuo sanaston täydellistymisen hetki oli ja miksi se oli juuri tuolloin? Lisäksi voisit kertoa kuinka keskustellaan ilmiöistä ja asioista, joita ei tunnettu vielä tuolloin?
10. KP17.5.2005 klo 11:21
Jo keksityt sanat ja vielä keksimättömät sanat ovatkäyttökelpoisia... Ei tietyn aikakauden jälkeen sanat ja
ilmiöt muutu sellaisiksi, ettei niitä voi käyttää...
Ja jos on kyky keksiä "uusia" sanoja, niin ei siinäkään
mitään pahaa ole...Näyttää niilläkin olevan markkinarako. (Jos minulla olisi tuo kyky, niin hinnoittelisin sanat, niin sen jälkeen ei tarvitsisi laatia yhtään ristikkoa).
11. Kaitsu17.5.2005 klo 11:32
kpEn tiedä kattaako laki tekijänoikeudesta yksittäiset sanat. Luulen kuitenkin, että vaikka keksisit kuinka monta loistavaa sanaa, ei palkkiot sinua elättäisi. ;)
12. jupejus17.5.2005 klo 11:53
Enpä ole piitannut kommentoida myöskään tuota kp:n sanallisia näkemyksiä, kun minusta jokaisella saa olla omat näkövinkkelinsä asioihin, mutta tuo sanojen eriarvostaminen jotenkin oudoksuttaa.Itse kun pidän vanhoista sanoista, mutta ymmärrän sen, jos sana saa uuden käyttömuodon, että se se suositeltava muoto käytettäväksi sanalle. (Myös näkemyksellä; eikä se haittaa, vaikka vanhoja sanoja silloin tällöin ristikoissa hyvin vähissä määrin hengissä pidettäisiikin)
Toisaalta uudet sanat kiehtoo ainakin ristikoissa, jos niitä tulee vastaan ja parempi vielä jos ne eivät ole kovien kansien väliin ehtineet kirjautuakaan.
Sama juttu on 'mukavien' yhdyssanojen kanssa.
Sitten nuo suurta elämöintiä saaneet "fakkisanat". Niihin on useimmat ratkojat tottuneet vuosikymmenien varrella ja ne itsekukanenkin sulattelee omin näkemyksin. Toisia ne haittaa, toisia ne kiusaa, joillekin ne ei aiheuta mitään reagointia.
Miten vain. Jos niitä on paljon ristikossa, niin viehän ne maun - sanottavahan se on.
Mutta miksi kp se ristiriitaisuus, että ei voi hyväksyä kaikkia sanoja, jos kerran vieraasta kielestä kelpaa "ääntämissanatkin", vanhat sanat, uudet sanatkin, niin mikä kumma jurppii yhdyssanoissa?
Nehän on hienoja suomalaisia sanoja... ja yhdyssanoistahan me saamme olla kielessämme ylpeitä, että meille on suotu tuollakin tavoilla ilmaista sanomisemme.
Vai ovatko pitkät sanat ongelma laatimisen kannalta jotenkin tai joillekin laatijoille? Siksikö kammoksumista yhdyssanoja kohtaan, että sanarsitkot pitäisi koostua vain lyhyistä neljän ja viiden, korkeintaan kuuden kirjaimien sanoista.
Toisaalta onko yhdyssanat huonoja sanaristikoissa. Rikkooko ne sanaristikon "ryhdin ja rytmin"?
Pitäisikö sanarisitkko olla mahdollismman kaavamaisen näköinen. Suorat linjat, ryhmitykset, tasapitkät sanat, hoidetun näköinen kuin nurkikko?
Saako sanaristikko olla kuin luonnonniitty, esimerkiksi eripituisine sanoineen?
Kuvannollisesti kysyen, eli pitääkö se "villihevonen" laiduntaa 'nurmikolla' vai saako se laukata 'luonnonniityllä'?
13. Antti Skyttä17.5.2005 klo 14:36
Ja sitten ovat, jupejus, sellaiset sanat, jotka syntyvät vähän kuin vahingossa, kuten Sinun kirjoituksessasi tuo nurkikko!Minulle tulee nurkikosta mieleen sellainen ristikko, jossa laatija on erityisesti keskittynyt ristikon nurkkiin ja saanut sinne syntymään erinomaisia laatimuksellisia ratkaisuja.
KOMMENTOI