KESKUSTELUT > RISTIKOT > HÖYRYRISTIKKO?
2153. höyryristikko?
marjaana24.11.2005 klo 21:43
Mistä tuo sana "höyryristikko" on saanut alkunsa?2. Eki24.11.2005 klo 23:41
"Alkuperäisestä tehtävämuodosta on tässä kirjassa käytetty nimeä perusristikko, koska se on perustana kaikille ristikoiden eri muunnoksille. Hyväksykäämme silti myös nostalginen höyryristikko-nimi, koska se on saavuttanut aika suuren suosion ja koska se hauskasti kuvaa jo kauan elänyttä, mutta aina vain muiden mukana kilvoittelevaa ristikon perusmuotoa."Veikko Nurmi: Sanaristikoiden maailma (Otava 1987)
3. marjaana25.11.2005 klo 00:11
Hauska... vaikken tajuakaan. Keksikö Veikko itse tämän nostalgia-nimen?
4. TT25.11.2005 klo 02:22
Kokeilin kuukkelilla hakusanaa höyryristikko ja se lykkäsi tämän sivuston lisäksi aika vähän mitään. Tällainen artikkeli kuitenkin tuli esiin ja siellä mainittiin mm. välillä puheena ollut Tata. Juha Hyvönenkin todistaa, että se on nippelitietoa ja Sanasepot haluaisi päästä sellaisesta eroon.http://www.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2705,h -2009_a-96315,00.html
5. Pena25.11.2005 klo 10:25
"Sanaristikon ensimmäisiä versioita muistuttavia mustavalkoruutuisia ristikoita kutsutaan laatijoiden slangissa usein höyryristikoiksi. Nimityksen taustalla on ajatus siitä, että tällaiset ristikot kuuluvat menneisiin aikoihin kuten höyrylaivat ja höyryveturit. Aivan näin antiikkisiahan nämä ristikot eivät sentään ole, mutta nimityksessä on oma logiikkansa. Sen tuleminen yleisempäänkin käyttöön voisi helpottaa eron tekemistä kuvaristikoihin myös tavallisessa kielenkäytössä."Ilona Kemppainen: SUOMALAISEN SANARISTIKON HISTORIA.
FINN LECTURA
Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2002.
http://sanaristikot.net/keskustelut/index.php?ryhm a=0&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=247&alku=915&t=k1
6. Eki25.11.2005 klo 10:29
Tuossa ++juhin haastattelussa laatiminen on laatimista ja ratkominen on tekemistä. Haastattelijoiden tavat ilmaista näitä meille vähän tutumpia asioita ovat moninaisia. Juha ei varmasti ole puhunut noilla sanoilla.
7. Matti25.11.2005 klo 10:33
Kun transistoriradiot rupesivat yleistymään, putkiradioita alettiin kutsumaan höyryradioiksi. Sitten kai höyry-etuliite alkoi merkitä yleisemminkin vanhanmallista, menneeseen aikaan kuuluvaa, vrt. edellä mainitut höyryveturi ja höyrylaiva.
8. Libero25.11.2005 klo 13:55
Pena 25.11.2005 klo 10.25:Ilona Kemppaisen tekstistä: "Aivan näin antiikkisiahan nämä ristikot eivät sentään ole, mutta nimityksessä on oma logiikkansa."
Kirjoittaja varmaan viittaa aikaan, jolloin jo muinaiset roomalaiset ratkoivat sanaristikoita täällä peräpohjolassa. Vuoden 2002 perspektiivistä näyttää siltä, että 1960-lukukin on "antiikin aikaa". Silloin joka tapauksessa oli mahdollista ratkoa höyryristikoita ja (vielä silloinkin) matkustaa sekä höyrylaivalla että höyryveturivetoisella junalla. Se oli hienoa antiikin aikaa se!
Höyryristikkoa sympaattisempaa nimitystä tuskin perusristikoille voisi olla. Muutoinkin on niin, että sen, minkä tekniikassa olemme voittaneet, olemme romantiikassa hävinneet. Voisiko joku kuvitella, että elokuvassa "Idän pikajunan arvoitus" Hercule Poirot tekisi tutkimuksiaan steriilissä Pendolinossa? Samaa steriiliä meininkiä olen aistivinani ristikoiden tietokonelaadinnassa ja -ratkonnassa sekä siinä, että käsialat ovat nykyisin pelkkää fonttikamaa.
Toivottavasti kukaan ei lue tätä nyt niin, etten ymmärrä, mitä sana "antiikki" tarkoittaa tai että vastustan tietotekniikkaa laput silmillä. Ilona Kemppaisen kirjan käyn vielä tänään nappaamassa kirjastosta.
9. Libero25.11.2005 klo 14:43
Eki 25.11.2005 klo 10.29:"Juha ei varmasti ole puhunut noilla sanoilla."
Kun ristikkoaiheesta on jossakin julkaisussa juttu, niin vähintä, mitä haastateltava voi odottaa, on se, että käsitteet ja termit ovat oikein. Joskus kirjoittaja koettaa välttää toistamasta samassa virkkeessä tai kappaleessa samoja sanoja ja tulee sen takia käyttäneeksi "virheellisiä" ilmaisuja. Tässä on jotakin tuttua ristikonlaatijallekin: ristikkoon ei samaa sanaa kahta kertaa. Toki haastateltavan suorissa sitaateissa kirjoittajan olisi oltava erityisen tarkka.
Onkohan näitä ristikoihin liittyviä juttuja lehdissä kovin harvoin? Pitääkö joku sanasepoista leikekirjaa? Kolme juttua luin silloin, kun MMM Sanaristikot -kirja ilmestyi. Ne olivat muistaakseni asiallisia.
Kai te laatijat tiedätte, että voitte etukäteen tarkistaa antamanne asiatiedot jutussa kuin jutussa? Jos kirjoittaja ei tätä ennakkotarkistusta huomaa tai halua tarjota, niin haastateltava voi sitä itse (kohteliaasti) pyytää ja "änkyrätoimittajalle" tarvittaessa perustella. Se, että asiantuntijalausunnot ovat kohdallaan, on kummankin osapuolen etu. Tämä käytäntö ei rajoita pyhääkin pyhempää sananvapautta.
10. Libero25.11.2005 klo 21:52
Kas, höyrysäie jatkuu yksinpuheluna. Pena: Kiitän vinkistä! Sain "Suomalaisen sanaristikon historian" äsken luetuksi. On kiehtova teos. Naurattikin ajoittain: jokaisen ristikkoihmisen pitää näköjään ajatella kaikki samat asiat itse tykönään. Kokemuksensiirto taitaa olla yhtä vaikeaa kuin sydämensiirto, olipa kyseessä laatija tai ratkoja.
11. Aulikki Nenonen25.11.2005 klo 23:22
Höyryristikoista tulevat minulle mieleen Iisakin Ristikoissa muinoin julkaistut Wanhan ajan ristikot. En muista tarkkaan, kuinka nimi oli tehtävän yhteydessä, mutta tuo wanha siinä joka tapauksessa esiintyi. Niinpä minun ajatukseni höyryristikoista puhuttaessa suuntautuvat Iisakkiin. Helppohan se nimen käyttö olisi arkistoiduista lehdistä tarkistaa. Omat vanhimmat lehteni ovat ilmeisesti navetan vintillä. Vähän vaikea niitä on nyt lähteä sieltä kaivelemaan. Perusristikon käyttöönoton sen sijaan muistan hyvinkin. Sanaseppoja pyydettiin jäsenlehden välityksellä keksimään höyryristikolle virallisempi nimi. En tiedä, kuinka moni ehdotti perusristikkoa, mutta itse ainakin esitin sitä.
KOMMENTOI