KESKUSTELUT > RISTIKOT > ONKO RISTIKKO MILLOINKAAN LIIAN VAIKEA?
1638. Onko ristikko milloinkaan liian vaikea?
kp24.5.2005 klo 09:47
En tiedä onko tätä pohdittu koskaan.En tarkoita erikoistilanteeseen laadittua ristikkoa, vaan
ihan tavallista "viihderistikkoa"....
Voiko se olla milloinkaan turhan vaikea, eli onko laatija mielestäsi koskaan tehnyt "turhaa" työtä? - Siinä mielessä, kun ristikolla on tietty "elinkaari" lehdessä. Ristikko
vanhenee, ratkaisuaika menee umpeen - lopuksi.
Tosin jotkut etsivät vanhoja ristikoita... Onko turhautuminen
lähellä, kun huomaa, että ristikko on turhan vaikea?
Vai onko sillä väliä...
2. Eki24.5.2005 klo 11:39
Eikös ristikko ole turhan vaikea aina, jos ratkoja ei saa sitä ratkotuksi ja hänen mielestään hänen pitäisi.Riippuu siis ratkojan tasosta. Riippuu myös laatijan tasosta, Ristikko voi olla turhan vaikea vaikkapa vain yhden tuntemattoman sanan takia, varsinkin, jos se on ratkaiseva sana.
Ristikko voi olla myös olematta turhan vaikea yhden sanan/vihjeen ansiosta. Sellainen voi laukaista alueen, joka muuten olisi turhan vaikea. Joku sanoi Veijo Wirenin helpohkosta ristikosta, että yksi kulma ei olisi auennut, ellei hän olisi tuntenut Patricia Kaasia (saattoi olla joku muukin sana, mutta käynee esimerkistä).
Sellainen ihminen, joka ei ota stressiä ratkeamattomasta ristikosta, ei välttämättä pidä ratkomaansa ristikkoa turhan vaikeana.
3. iso S24.5.2005 klo 12:08
Menee filosofian puolelle. Mikä on totuus ja voiko sellaista olla olemassa? Jos ottaa sellaisen asenteen että ristikko on salakirjoituksen kaltainen, niin ratkeamaton ristikko on täyttänyt tehtävänsä ja ollut "riittävän vaikea". Silloin ristikko ei tietenkään voi olla liian vaikea. Aina parempi jos yksikään sana ei ratkea.Minusta ristikon tavoite on ratketa soveliaan pyristelyn jälkeen. Oikea vaikeusaste määräytyy ratkojan mukaan eikä sama ole hyvä kaikille. Muinainen Sanasepossa julkaistu Leinosen ristikko oli liian vaikea, koska kukaan ei sitä ratkaissut (ainakaan yksin ja palautettuna vastausajan puitteissa).
4. Eki24.5.2005 klo 12:12
Big ass, meinasin ottaa tuon Leinosen ristikon puheeksi nimenomaan vastaukseksi otsikkoon. Siinähän oli liian abstrakteja vihjeitä, jotta ratkoja olisi pystynyt laatimaan vastauksen!Mutta se ei liity tähän aiheeseen sitä enempää, sehän lienee ollut kokeilu ja se ajoi asian. Ei enää niin vaikeita, epämääräisiä! Sen jälkeen hyvät visaiset - niin Leinosen omat kuin muidenkin - ovat tuntuneet ehkä jopa rahtusen paremmilta.
5. tonimikael24.5.2005 klo 12:15
Joidenkin ristikoiden kanssa on minulla mennyt aikaa yli kaksikin viikkoa, vaikka (melkein) joka päivä on sitä aika tosissaan pähjännyt jopa pitkänkin aikaa. Olivatko sellaiset sitten liian vaikeita kysyy. Vastaa ettei missään nimessä. Saattaa sitä joitakin ristikoita ottaa uudelleen esiin vaikka vuosienkin päästä varsinkin kun noita vanhoja punaisia pelikaaneja on tullut säästettyä niinkauankuin niitä on tullut ja alussa ei niistä vaikeimmista ihmeemmin tajunnut mitään tai ehkä lähinnä siksi ei tehnyt kun ei uskonut että niitä itse voisi saada tehtyä. Tulipa pitkä (ja oikeaåppinen :P) lause. :)Ainakin näihin tuntemiini (ja arvostamiini) laatijoihin on tullut sellainen luottamus, että ristikko ei ollut liian vaikea, jos se ei kokonaan ratkennut, vaan itse oli epäkelpo (=epatto).
Joihinkin ristikoihin tietty löytyy enemmän mielenkiintoa yrittää pitkäänkin (kuin toisiin ei). Esim. noihin vuoden vaikeimpiin kyllä. :)
6. KP24.5.2005 klo 12:43
Entä tämä piirre.Onko laatija tehnyt "turhaa" työtä?
Vaiko voiko laatija tehdä "turhaa" työtä?
Jos ei ristikko "kohtuullisessa ajassa" aukea.
Eli onko laatijan energia tavallaan ristikossa ollut
"yliampuva" ja mennyt hukkaan tilanteeseen nähden.
Tehnyt siis ristikosta liian hyvän.
7. Eki24.5.2005 klo 12:48
Vaikea ristikko ei ole välttämättä hyvä ristikko. Varsinkaan liian vaikea.Vaikeat vihjeet voi tehdä nopeasti siinä missä helpotkin.
Hyvä vaikea ristikko on laatijan taidonnäyte ja osoitus antaumuksesta alalle.
Ei mikään ristikko tyydytä jokikistä ratkojaa, joka siihen tarttuu.
8. kp24.5.2005 klo 12:54
"Hyvä vaikea ristikko on laatijan taidonnäyte ja osoitus antaumuksesta alalle".Tämä pitää paikkansa.
Tarkoitan, että voiko laatija panostaa ristikkoon enemmän
energiaa, mitä ratkoja tarvitsee? Eli tällöin laatija tekee
"turhaa" työtä.
9. Eki24.5.2005 klo 13:03
Useimmat minun arvostamani laatijat tekevät tosi paljon turhaa työtä. Täälläkin on keskusteltu monista asioista, joita ratkojat ovat pitäneet aivan joutavina, jopa HYVÄÄ LAATIMUSTA.Siinä on laatijan vain uskottava, että hyvästä työstä tulee runsaasti näkymätöntä hyvää, josta ei koskaan varsinaista kiitosta saa.
Rumasti sanotaan joskus, että laatijat tekevät ristikoita toisilleen. Se on helppo tapa yrittää tuomita yritys parempaan.
10. kp24.5.2005 klo 13:08
Tätä ajatusta voisi jotenkin valaista, että joku ostaisiLIIAN hyvän ja LIIAN monimutkaisia laitteita olevan
auton. - Siis paljon YLIAMPUVAN kulkuneuvon mitä hän
tarvitsi. Eikö kaikki nuo monimutkaiset laitteet (vaikka miten
hyviä olisivat) menisi hukkaan. Kun tuo ostaja ei niitä
tarvitse.
Laatijakin voi "tietämättään" panostaa liikaa ristikkoon...
Ratkoja ei niitä "ylimääräisiä" ajattele tai osaa arvostaa...
11. Eki24.5.2005 klo 13:14
Kuten kerroin, näin käy usein. Hyvään laatimiseen liittyy myös se laatijan oma mielihyvä, joka työssä on positiivista. Se on vain helppo lyödä lyyttyyn parilla ikävällä sanalla. Onko laatijan mielihyvä ollut turha? Väärä? Ansaitsematon?
12. Juhani Heino24.5.2005 klo 13:17
Mun mielestäni on itsestään selvää että laatijan pitää panostaa ristikkoon enemmän energiaa kuin ratkojan. Hänellehän maksetaan siitä, ja ratkoja taas maksaa jossain muodossa, vaikkapa ostamalla lehden tai jäsenmaksuna.Verrataan taas musiikkiin: musiikin tekeminen on rankempaa kuin siitä arvostelun kirjoittaminen - otin musiikkitoimittajan vertauskohdaksi koska hän joutuu vähän kirjoittamaankin, kuten ratkoja.
13. kp24.5.2005 klo 13:18
Kirjoittelin äsken tuota tekstiä ja silloin ei päivity muidenkommentteja.
Päivitin siis klikkaamamalla tekstini (tuon kuvauksen)
Ihmettelin kovasti, kuinka samasta aiheesta olivat.
14. kp24.5.2005 klo 13:20
Ihmettelin kovasti, kuinka samasta aiheesta olivat.Siis Ekin kanssa.
15. Eki24.5.2005 klo 13:30
Tästähän puhuttiin.Täyttää tilaajan toiveet? Ei riitä minulle.
Lyödä tilaaja ällikällä: sai paljon paremman ristikoin kuin mistä uskalsi unelmoida? Laatijalle hyvä mieli. Kannattiko?
16. Antti Viitamäki24.5.2005 klo 13:33
KP:"Tarkoitan, että voiko laatija panostaa ristikkoon enemmän
energiaa, mitä ratkoja tarvitsee?"
Sen kai tietää loppujen lopuksi sitten vain laatija itse - jos hänkään? Henk.koht. vastaan: ei missään tapauksessa.
Aika harvoinhan laatija saa tietää edes suunnilleen, mitä ratkojat ristikoista todella miettivät. Jos jokin ristikko on niin vaikea, että ihmiset eivät ehdi sitä palautusaikana ratkaista, sitä voinee tavallaan pitää "liian vaikeana", mutta toisaalta ratkojat ovat silti saattaneet nauttia ristikosta - sadan ratkojan (huippuvaikeita ei kai yleensä kovin paljon palaudu täysin oikein ratkaistuina?) kesken kerran kuussa arvottu pari sataa euroa voi olla koko lailla se ja sama monelle sellaiselle, joka todella nauttii hyvistä visaisista ristikoista.
Itse en ratkojana juurikaan harmittele jos ristikko jää ratkaisematta - toki silloin, kun tehtävä jää kesken sen takia että siellä on sanoja joita ei ole koskaan kuullutkaan (sukunimivihjeitä ja vastaavia), iskee sellainen lievä ärsyyntyminen, että "tämänkin kohdan olisi selvästi voinut laatia paremmilla sanoilla tai ainakin vihjeittää mielenkiintoisemmin". Tuollaiset kokemukset ovat tosin nykyään harvassa sen takia että tutkin ensin eteen osuneen ristikon ylimalkaisesti läpi, ja siinä kyllä melko varmasti tajuaa onko ristikko edes yrittämisen arvoinen. Tylsä ristikkokin voi olla helppo tai vaikea, mutta minulle on se on vain tylsä.
Laatijana en ole vielä koskaan ajatellut, että olisin "tuhlannut liikaa aikaa" ristikon tekemiseen. Päinvastoin, monia tekeleitäni myöhemmin tarkastellessani toivon usein että olisin vielä säätänyt tuota ja hionut tätä.
Suhtaudun laadintaani vieläkin lähinnä harrasteena, eli nautin siitä. Mikään ei harmita enemmän kuin se, jos aikarajan takia ristikkoon jää kehnoja sanoja tai joka sanalle ei ole keksinyt parasta mahdollista vihjettä. Mitä heikompi (tuntemattomampi) sana, sitä enemmän pyrin käyttämään aikaa hyvän ja tarkan vihjeen aikaan saamiseksi. Eihän siinä aina onnistu, mutta yritys on tärkeää.
Toivon vilpittömästi, että kaikilla laatijoilla olisi riittävästi aikaa jokaiseen tehtäväänsä - niin helppoon kuin vaikeaankin. Niin kuin totesin jo tässä taannoin aiemminkin, laatu = työtä. Ja ensi sijalla on aina ratkoja.
17. Tsööts24.5.2005 klo 13:51
En katsonut, onko asiani lähelläkään käytävän keskustelun aihetta, mutta en tämän takia viitsinyt omaa säiettäkään avata: Naisystäväni ratkoi viimeisimmän Punaisen Pelikaanin kannesta kanteen, vieläpä kiitettävän nopeasti, joten A) ovatko PP:n viimeiset helpottuneet vai B) onko gimma kehittynyt entisestään? :-)
18. Eki24.5.2005 klo 13:53
SM-kisoissakin mielenkiintoisimpia ovat yleensä käytävän keskustelut :)Jaa-a, voivat olla, tai sitten ei, tai sitten naisystävä, tai sitten ei, semmoisia ne naiset (ja lehdet) ovat.
19. Eki24.5.2005 klo 13:59
Tunnetko sinä, kp, tehneesi joskus lian hyvän ristikon? Milloin ja mihin?
20. Eki24.5.2005 klo 14:01
lian > liian
21. iso S24.5.2005 klo 14:05
Tsööts: kuva olis kiva niin voitaisiin arvioida miten gimma on kehittynyt :-)kp:n autovertaukseen: ostaja tyytyy mihin tahansa rakkineeseen mikä kulkee. Ei siinä tarvitse olla mitään hienoja kotkotuksia. Huolestunut valmistaja piilottaa kuitenkin autoon turvatyynyn. Minimivarustuksen halunnut autoilija ajaa pläjäyttää kolarin ja turvatyynyn ansiosta naama pysyy kolmiulotteisena. Asiakas oli tilatessaan ja ostaessaan tyytyväinen vähempään, mutta ymmärtänee nyt olla kiitollinen siitä että valmistaja näki "turhaa vaivaa".
Oikeassa elämässähän näin ei tapahdu. Autojen valmistaminen on bisnestä eikä sellaista vaivaa nähdä mistä ei makseta. Ristikoiden laatimisessa tuollaiset kahjot kuin Viitamäki syövät ammattilaisten leipää näkemällä liikaa vaivaa. Ettäs kehtaavat!
22. KP24.5.2005 klo 14:30
EkiTunnetko sinä, kp, tehneesi joskus liian hyvän ristikon? Milloin ja mihin?
En.
Mutta sitähän tässä pohditaan, voisiko tällaista tilannetta
tulla. -On teoriassakaan mahdollista, että laatii niin hyvän
ristikon, että kun sitä hyvyyttä ei ratkoja tajua...
Siis ratkojan/laatijan suhdetta. Milloin se on tasapainossa?
23. kp24.5.2005 klo 14:32
ei on vaan onko
24. kp24.5.2005 klo 14:36
Omia laadintoja arvostaa tietysti itse ja parempaan pyrkii.Mutta arvostaako ratkoja?
25. kp24.5.2005 klo 14:38
...Sitä "ylimääräistä" työtä?
26. Juhani Heino24.5.2005 klo 14:39
Kyllä on ihan käytännössäkin mahdollista että ratkoja ei tajua hyvyyttä. Monta kertaa on tullut esille että vaikkapa runsaat vieraat kirjaimet ja ääkköset jäävät huomaamatta. Ratkojat kehuvat ihan muita asioita. Piilokirjaimettomuus sentään yleensä huomataan, kun se usein erikseen sanotaankin 8-)Muussakin taiteessa yleisö usein pitää aivan eri teoksista kuin taiteilija itse. Ja ymmärtää ne väärällä tavalla...
27. Eki24.5.2005 klo 14:50
Olet saanut täällä, kp, aika kovaa kritiikkiä ristikoistasi ("halpistuotantoa" jne.). Onko se yhtä arvokasta kuin ratkojien kritiikki?Ja jos ei ole, pitää muistuttaa, että kaikki pohjimmiltaan arvioivat ristikoita ratkojina, ja useimmat täällä ovat pelkästään ratkojia.
Mutta ovatko he väärää kohderyhmää?
Ketä meidän pitää eniten kuunnella?
28. KP24.5.2005 klo 15:08
En minä puhu omista ristikoistani.Enkä teidän ristikoista, enkä kenenkään muusta ristikosta.
Vaan osaako ristikkoa "taidetta" ratkoja "kuluttaja" katsoa
niinkuin laatija?
Ja tietysti se ratkaisija pitää olla "samasta talosta", kuin sen
ristikon tekijä.
Lähinnä ajattelin tätä, jonka Juhani Heino kirjoitti:
"Kyllä on ihan käytännössäkin mahdollista että ratkoja ei tajua hyvyyttä. Monta kertaa on tullut esille että vaikkapa runsaat vieraat kirjaimet ja ääkköset jäävät huomaamatta". Ratkojat kehuvat ihan muita asioita".
29. Eki24.5.2005 klo 15:12
Kyllä ratkojilta tulee "asiallisiakin kehuja" eli oikeat asiat on huomattu, joita erityisen hyviksi on yritetty saada.Ja sitten tätä pitää katsoa pitkällä aikaperspektiivillä. Jokainen ristikko ei ole jokaisen mieleen.
30. Eki24.5.2005 klo 15:33
Keskipituusilmoituksia pidetään usein toisarvoisina, mutta kyllä niilläkin on laatijan tuotannossa tietty rooli. Itsetarkoitukseksi ne eivät saa muodostua, mutta taitoa pitäisi olla kuuden päälle, sitä ei vain pidä käyttää väärin, ristikkoa huonontamaan.
31. Antti Skyttä24.5.2005 klo 16:17
Laatijan hommaa on omasta kokemuksestani hyvin vaikea katsoa ja arvioida sellaisesta panos/tuotos-suhteesta käsin, jossa panoksena on laadintaan ja vihjeitykseen käytetty aika.Monissa muissa asioissa toimii sellainen riippuvuus, että mitä enemmän aikaa käyttää, sitä parempi lopputulos. Laatijan hommassa oman kokemukseni mukaan ei toimi.
Kun vire on hyvä, aikaa tarvitaan murto-osa siitä, mitä huonossa vireessä menee. Hyvä yksisivuinen laadinta syntyy alle puolen tunnin, kun huonossa vireessä yhtä 4x4-aukiota tahkoaa 1,5 tuntia.
Hiukan samanlainen juttu on kovisten vihjeityksen kanssa. Joskus tuntuu, että koneisto vain sattuu olemaan suosiollisessa visaisuusasennossa.
Visaiset vihjeet ovat mielestäni sellainen aihealue, jossa välttämättä ratkojat eivät osaa lainkaan asettaa omia etukäteislaatuvaatimuksiaan.
Kun teen vihjeitä Iltiksen kovikseen, luotan vain ja ainoastaan omaan senhetkiseen tuntemukseeni. Jos keksimäni vihje saa minut itseni hykertämään. laitan sen ilman muuta tehtävään. Niinpä sitten jonkun yksittäisen vastaussanan kohdalla saatan hylätä 20-30 vihjettä ennen kuin se sopiva hyvänolontunne syntyy.
Jos mittaan Iltiksen koviksien tekemistä mittarilla käytetty aika/saatu korvaus, kovisten tekeminen on varmasti tuottamattominta työtä, mitä olen koskaan tehnyt.
Mutta kun en mittaa. Koviksissa oleellisia ovat (niin kuin kai niitä himonsa tyydyttämiseksi ratkovillakin) omat oivallukset, mahdollisuus tuottaa oivalluksia toisille ja iloitseminen sanoilla leikkimisen tuomasta nautinnosta.
Laatija ei voi tehdä turhaa työtä, jos pyrkimys on aikaansaada tuonkaltaisia asioita.
32. KP24.5.2005 klo 16:35
Kaikella kunnioituksella laatijan pyrkimyksiä kohtaan.Mutta tässä heräsi sellainenkin sivujuonne.
Voiko laatija tehdä ristikon itselleen?
33. tonimikael24.5.2005 klo 16:38
Minä ainakin monesti usein joskus tekemisen puutteessa teen itselleni ristikon. Sitten pyörähdän pari kertaa ympäri, menen nukkumaan ja ratkon sen sitten seuraavana päivänä. Vaimo ei auta, vaikka kuinka jumittaa.
34. Antti Skyttä24.5.2005 klo 17:20
KP:Minulla on sellainen tunne, että jos laatija kyllin valppaasti seuraa sitä, mitä mieltä ratkojat (asiakkaat) ovat hänen aikaansaannoksistaan, hän pystyy kyllä välttämään tuon (vain) itselle tekemisen.
Jos taas antaa piutpaut kaikelle palautteelle, laatija ei pysty välttymään siltä, että ennen pitkää tekee ristikoita vain itselleen.
35. kp24.5.2005 klo 17:49
SkyttäTuo on varmaan totta.
Tuli tuo sivujuonne mieleen, siksi että pälähti päähän
sellainen ajatus. Voi laatija olla samalla ratkoja.
Eli voiko hän tehdä ristikkoa niinkuin itselleen...
36. Eki24.5.2005 klo 17:57
Ainakin ehdottomasti helppoja tehdessään (jos kerran on pakolla tilattu) monen laatijan on pitänyt "nöyrtyä" siihen, ettei itse tykkäisi ratkoa niin helppoa ja niin tylsävihjeistä.Kun tekee omaa lempivaikeusastettaan, kannattaa ajatella itseään samalla ratkojana, ellei sitten ole ihan kiero luonne ja tykkää jostain "liian erikoisesta".
Musiikissakin moni levyttävä artisti sanoo, ettei ajatellut yleisön paineita ja odotuksia vaan teki levyn, josta itse pitäisi ja jonka ostaisi.
37. KP24.5.2005 klo 19:13
EkiTuosta voisi nopeasti päätellä, että on laatija (opettaja)
ratkoja (opruslapsi) asetelma.
Onko laatijan siis opetettava ratkojaa joku lopputulos
päämääränä. Siis joka ristikossa uusi palikka, josta
hän tornin tekee? Vai antaako laatija olla ratkojan olla
"lapsi", nauttien ristikon täyttämisestä.
- Jos laatija opettaa ratkojaa, eikö se tarkoita, että jonain
päivänä hän tulee (paremmaksi kuin sinä) ja "ottaa" paikkasi.
38. kp24.5.2005 klo 19:15
ei (opruslapsi) vaan opetuslapsi asetelma.
39. Eki24.5.2005 klo 19:36
Tuleehan ratkojista joskus laatijoita, useinkin.Ratkojat voivat antaa meille laatijoille hyviä yksittäisiä vihjeitä mietittäväksi, vaikkeivat kokonaista isoa visaista ristikkoa osaisi tehdäkään. Tai vaikka osaisivat, ei ole kanavaa.
Ei ole minusta lainkaan opettaja/opetuslapsi-juttu. Pikemminkin on idea, että laatija yrittää löytää uusia ideoita vaikeuttaa, kun ratkoja oppii. Suhde voi olla tasavertainen ihmistasolla (Sanaseppojen kesätaamisessa vaikka), mutta perussuhde ristikkopuolella on, että laatija yrittää tuottaa viihdettä ratkojalle ja ratkoja toivottavasti palauttaa iloisuudellaan laatijalle aineettoman palkkion. Kumpikin hyötyy, ainakin henkisesti, jos kumpikin onnistuu omassa osuudessaan.
Jos laatija saa vaikka palautetta, että ei ollut hyvä tai ei ollut tarpeeksi vaikea, hänen pitäisi ajatella, että perhana, ensi kerralla onnistun.
40. RA24.5.2005 klo 19:50
Tässä tulee varmaan paljon toistoa, mutta kirjoitanpahan:Kyllä minä ainakin -ratkojana- huomaan, milloin laatija on 'ajatellut' ristikkoa laatiessaan ja milloin vain 'roiskinut' sanat ristiin. Ratkon enimmäkseen vaikeita/vaikeahkoja, mutta joutessani myös helppoja.
'Ajatellun' ristikon tunnistaa mm. *sanaston* ja kirjaimiston *monipuolisuudesta*, sanapituuden vaihtelusta, *uusista vihjeistä* (silloinkin, kun ratkaisusana on tuikituttu), vähäisestä fakkisanojen määrästä jne. - Näin silloinkin, kun ristikko on ihan helppo (ratkojalle helppous ei siis tule pelkästä sanaparien ulkoaopitusta toistosta).
'Roiskitun' ristikon tunnistaa loputtomasta samojen sanojen viljelystä, sanojen lyhyydestä, runsaasta fakkisanojen käytöstä ja kaikenmaailman oudoista / hakemalla haetuista sanoista.
- Joskus jää joku ristikko ratkomatta. Odotan yleensä ratkaisun ilmestymisen ja käyn läpi ratkomatta jääneet kohdat. - Roiskitun ristikon kohdalla syntyy vain ärtymystä jostakin uppo-oudosta sanasta. Siitä paistaa läpi, että sana on siinä vain siksi, että se on pelastanut laatijan pulasta. - Hyvin ajatellun ristikon kohdalla syntyy ahaa-elämyksiä ja vain pientä 'harmittelua', ettei itse ollut tajunnut. Ratkaisu on helppo hyväksyä ja laatijaa arvostaa.
Voikohan oivallukseen perustavaa vaikeaa ristikkoa edes tehdä ns. ajattelematta? Toisekseen epäilen, että helppoja ristikkoja ratkovatkin ilahtuvat, kun ei aina tarvitse laittaa 'aittaa' ja 'tattia' ristiin.
41. Eki24.5.2005 klo 20:08
RA:n tapaisille ratkojille on ilo tehdä. Panee yrittämään.Helpot tehdään titysti vähän erilaiselle väelle, mutta nimenomaan rikas kirjaimisto ja vaihteleva sanasto on tärkeää laatijalle vireyden säilyttämiseksi ja ratkojalle, ettei harrastus puuduta. Vaikkei hän tietäisikään, mistä syystä se hyvä olo siitä ristikosta tulee.
42. kp24.5.2005 klo 20:10
Oletetaan, että osa ratkojista "viisastuu", mutta entä osajoka ei halua tai "sama se" ja haluavat "tappaa aikaa" tai
pitää pienen" ratkontatuokion"?
On siis aina ratkojissa mukana se osa, joka ei halua
mitään muuta ristikolta, kuin sen täyttäminen "tappaa aikaa" tms....ei mitään sen syvellisempää.
43. Eki24.5.2005 klo 20:18
On todettu, että sellaisia on. Mutta ero fakkisanallisten ja -sanattomien ei ole se, että fakkisanattomat olisivat "liian syvällisiä".
44. kp24.5.2005 klo 20:24
EkiEn minä erottele ristikoita niiden tekotavan mukaan.
Ajattelin ratkojan silmin: on ratkojien seassa mukana koko
ajan se osa, joka "viittaa kintaalla" niille hienouksille ja
"helmenkaltaisille" oivalluksille, joita laatija on sinne pannut
- turhaanko kaikki?
45. Eki24.5.2005 klo 20:26
Olen jo sanonut: Laatija ei ole sama eikä yhtä hyvä, jos hän alkaa miettiä tuollaisia eikä pane parastaan.
46. JTak24.5.2005 klo 20:29
Uusi ristikkolehti-idea:Aatun ajantapporistikot - mukana runsaasti fakkisanoja
47. kp24.5.2005 klo 20:33
Älkää menkö nyt tuohon samaan.En minä puhu miten ristikko on tehty.
Vaan koetan selvittää laatijan/ratkojan suhdetta.
48. kp24.5.2005 klo 20:40
Tai mitäpä minä pahoitan mieleni, kun puhutte fakkisanoista,kun "tällä koulukunnalla" ei ole termiä: fakkisanat...
49. ++juh24.5.2005 klo 21:07
Helpohko ristikko, jossa on hienouksia, kelpaa yleensä _myös_ niille, jotka eivät hienouksia huomaa tai niistä piittaa.Helpohko ristikko, jossa on huonouksia, kelpaa yleensä _vain_ niille, jotka eivät huonouksia huomaa tai niistä piittaa.
50. Eki24.5.2005 klo 21:48
Jos alustusta yhtään ymmärrän, fakkisanat ovat minun mielestäni erittäin usein olennaisessa asemassa siinä, ratkeaako ristikko vai iskeekö turhautuminen.Mutta voihan laatija mokata sen ristikon muutenkin, esim. vaikeilla sanoilla tai oudoilla vihjeillä tai virheillä tai vanhenevilla sanoilla tai...
51. RA24.5.2005 klo 21:57
kpTottakai ristikoita ratkotaan/täytetään 'ajan tappamiseksi' -ihan niin kuin pelataan pasianssia tai kännykkäpelejä tms.
Mutta silloinkaan ei ole ihan sama, millainen ristikko on. Itse (ja tiedän muutaman muunkin! ;-) ainakin lopetan tällaisen ajantapon heti, jos huomaan, että ristikko koostuu lähes tai pelkästään tuhannesti toistetuista vihje-sana-yhdistelmistä. Katselen mieluummin vaikka maisemia.
En usko, että kukaan pelaisi kännykkäpelejäkään, jos omaa toimintaa/ajattelua vaativia kohtia olisi vain muutama ja nekin *aina* toistuisivat samoina, korkeintaan paikka hieman vaihtuisi. Ja loppu olisi pelkkää näpyttelyä.
- Kysymykseen "voiko ristikko olla turhan hyvin laadittu" sisältyy kai ajatus, että voiko laatija erehtyä tarjoamaan ns. "helmiä sioille"?
Kertaakaan ei ole vielä nolous iskenyt, että "...voi, voi, näkipäs se nyt ihan turhaa vaivaa minun / kaltaisteni takia." Ja tämä koskee myös helppoja ristikoita. Niitä ajantappajia.
Että ehkä siitä nyt ei kannattaisi olla -ainakaan ensisijaisesti- huolissaan. ;-)
52. kp24.5.2005 klo 22:46
Eki"Jos alustusta yhtään ymmärrän, fakkisanat ovat minun mielestäni erittäin usein olennaisessa asemassa siinä, ratkeaako ristikko vai iskeekö turhautuminen".
Kun on kaksi koulukuntaa, niin on kaksi koulukuntaa
ratkojia...
On kysymys suhde laatijan oman koulukunnan ratkojiin...
53. ++juh24.5.2005 klo 23:10
Yhden koulukunnan ristikot soveltuvat sanastonsa puolesta kaikille ratkojille, myös aloittelijoille. Toisen koulukunnan ristikot soveltuvat vain oman koulukunnan ratkojille.
54. kp24.5.2005 klo 23:15
++juh Sinä sanoit viisauden.
Ehkä tietämättäsi, tai tietoisesti.
Mutta pitää paikkansa...
55. Eki24.5.2005 klo 23:23
Muutama kysymys herää.Koulukunta-ajattelu on nyt siis hyväksytty? Voiko sen kirjan julkaista?
Voiko esim. sana Tanta olla tuttu jokaiselle ratkojalle, joka sattuu saamaan ristikon eteensä? Ei kai siinä koulukuntaa kysytä pääsyvaatimuksena? Mitä ajatellaan ratkojasta, joka turhautuu, kun ei saa ekaa kirjainta Tantaan ja Tataan, siihen niiden sanojen risteykseen?
Joo, kyllä se kirja on julkaistava!
56. kp24.5.2005 klo 23:35
Onko Tanta tai joku "fakkisana" tuttu?On.
Ihan sillä perusteella, kun mietitte milloin kuvaristikko
tuli tähän maahan. 50 vuotta sitten. Äidit, isät ovat opetta-
neet nuo nyt olevat "fakkisanat" lapsilleen. Kun he ovat
sen tehneet eivät olleet mitään fakkisanoja silloin.
Sanasepot? otti käyttöön termin fakkisana. -Silloin ne olivat
normaaleja ristikoita. Ja vanhemmalle väelle vieläkin. Eivät
he tunne koko termiä. -He muistavat vain nämä sanat jotka
ovat opettaneet lapsilleen....Ja he haluavat täyttää tuttua ja
turvallista ristikkoa...
57. JTak24.5.2005 klo 23:37
Höpöhöpö.
58. kp24.5.2005 klo 23:41
JTakNäin tavallisesti kuitataan asiat joista ei
ymmärretä mitään:Höpöhöpö.
59. Eki24.5.2005 klo 23:51
K. P. Andersenin sadusta:"Isi, tänään jouduin oudon uuden paikan eteen. Vihje oli Vanhanen ja siihen tulla tupsahti TATU. Mikset sinä ole opettanut minulle sitä?"
"Poikaseni, oletko sinä saanut käsiisi jonkun yltiöradikaalin ristikon, jossa vihjellään uusia sanoja ja vihjeitä? Mene heti pesemään kätesi ja paluumatkalla polta se kirottu lehti!"
60. RA25.5.2005 klo 00:30
Minulle tuo TANTA on auennut vasta täällä, tämän ja muutaman muun säikeen myötä *tässä parin viikon sisällä*.- Onnekseni kai? en ole siihen koskaan ennen (ristikoissa) törmännyt. Enkä muuallakaan.
Auts! Kyllähän Tanta pitää tietää! Kuuluu yleissivistykseen. Kaupunki jossakin tai jonkin sortin maki. OK. Valuvi alamaihin.
61. Kaitsu25.5.2005 klo 02:22
Liian vaikea ristikko. Filosofisesti arvioiden on liian vaikean ristikon laatiminen mahdottomuus tai ainakin edellytyksenä olisi laatijan ylivertainen älykkyys ja taito kanssaihmisiinsä verrattuna. Kaikki salakirjoitukset on kyetty ratkaisemaan, ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu ongelmaan käytetyn ajan ja ratkojien määrä. Nykyisin on tosin erilaisia salausmenetelmiä, joita pidetään murtamattomina. Mutta ne perustuvat mm. vaihtuviin avaimiin ja ovat koneiden avulla luotuja, eivätkä siten ole oikein ristikoiden laadintaan sopivia.Ristikko voidaan laatia käyttäen vihjeitä, jotka ovat mahdottomia tietää tai keksiä. Esimerkiksi ”istui ekaluokalla vieressäni” jne. Ei sellaista ristikkoa kukaan, laatijaa lukuun ottamatta kykene ratkaisemaan. Erilaiset marginaaliryhmät niin laatijoina kuin ratkojinakin muodostavat tavoitteiltaan vaihtelevan osan ristikkomaailmaa. Ristikoita käytetään mm. opetuksessa ja dementoitumisen hidastajina. En kuitenkaan usko, että kp olisi tarkoittanut tuollaisia teoreettisia ristikoita tai erikoistarkoituksiin laadittuja kysymyksellään, vaan näitä tavallisia laatimuksia, joita näkee lehdissä.
Väitetään, että jokaiselle hevoselle löytyy ratsastajansa, samoin lienee ristikoiden laita. Vaikeutuessaan ristikon ratkojien määrä tietenkin pienenee ja kysymys onkin siitä kuinka pienelle ryhmälle on mielekästä laatia ristikoita. Puhtaasti liiketaloudellisesti tarkasteltuna näyttäisi olevan tuottavinta laatia vain helpohkoja tai keskivaikeita ristikoita, joiden ratkojamäärät olisivat mahdollisimman suuret. Tällainen ajattelu ei ole kuitenkaan edes taloudellisesti järkevää, ainakaan pidemmillä tarkastelujaksoilla. Aloittelijoille on laadittava helppoja ristikoita, jotta ratkojien määrä säilyisi edes ennallaan ja vastaavasti ratkojien taitojen kehittyessä tarvitaan aina vaikeampia ristikoita, jotta harrastus säilyttäisi kiinnostavuutensa. Ammatikseen ristikoita tuottavat joutuvat kiinnittämään huomiota perustarpeiden tyydyttämiseen, onhan työllään elettävä. Eikä siinä minusta ole mitään moitittavaa, tuotetaanhan jokaisella mahdollisella alalla bulkkitavaraa markkinoiden tyydyttämiseksi.
Kuten ratkojat, ovat myös monet laatijatkin harrastajia alalla. Tällöin liikutaan Maslowin tarvehierarkian perustarpeita korkeampien tarpeiden parissa. Joillakin laatijoilla on noita korkeampia tavoitteita ja aina löytyy kuluttajia, jotka eivät tyydy kossuun vaan vaativat konjakkia.
Nyt siirrytään työteosta taiteiden puolelle. Ei kai kukaan vakavissaan esitä taidemaalarille kysymystä olisiko taulun kyennyt maalaamaan jotenkin helpommalla? Tai säveltäjälle oliko sinfoniaan välttämättä sijoitettava niin monta instrumenttia?
Harrastaja pyrkii kehittymään harrasteensa parissa. Siis ristikon laatija pyrkii luomaan täydellisen ristikon (Enkä nyt tarkoita sellaista ”täydellisyyttä”, mitä kuvailin toisaalla) ja ratkoja yrittää ratkaista mahdottomimmankin ristikon. Laatijat käyttävät ammattitermistöä vertaillessaan ristikoita, on sanapituuksia ja erilaisia aukeita ym. Kuitenkaan se, ettei ratkojat useinkaan niitä käytä tai edes tunne, ei estä ratkojaa arvostamasta hyvin laadittua ristikkoa. Tämä arvostus vain ilmenee toteamuksina: ”Olipas keksitty jänniä ja uusia vihjeitä”, ”Olipa vaikea, mutta sainpas ratkottua” tai ”jo oli outoja sanoja”, ”tylsän helppo ristikko” ja ” aina nuo ikivanhat samat sanat ja vihjeet”
Ei, minun mielestäni ei liian vaikeaa ristikkoa ole olemassakaan, vaikken näitä vaikeimpia kykenekään vielä ratkomaan, mutta sekin päivä saattaa joskus koittaa.
62. Antti Viitamäki25.5.2005 klo 02:50
KP:"Tai mitäpä minä pahoitan mieleni, kun puhutte fakkisanoista, kun "tällä koulukunnalla" ei ole termiä: fakkisanat..."
Tuo nyt on vähän sama kuin jokin autotehdas väittäisi että heidän autonsa eivät saastuta ilmaa pakokaasuilla, koska heidän tehtaalla ei ole termiä "pakokaasu".
Fakkisana on yleisesti ja selkeästi määritelty termi, ja se määritelmä on täälläkin annettu jo monta kertaa:
Fakkisana on sana, joka esiintyy huomattavan usein ristikoissa, mutta
63. Antti Viitamäki25.5.2005 klo 02:59
[No, nyt tapahtui jotain outoa... Saitti päätti julkaista kirjoitukseni ennen kuin ehdin itse sanoa mitään...]KP:
"Tai mitäpä minä pahoitan mieleni, kun puhutte fakkisanoista, kun "tällä koulukunnalla" ei ole termiä: fakkisanat..."
Tuo nyt on vähän sama kuin jokin autotehdas väittäisi että heidän autonsa eivät saastuta ilmaa pakokaasuilla, koska heidän tehtaalla ei ole termiä "pakokaasu".
Fakkisana on yleisesti ja selkeästi määritelty termi, ja sen määritelmä on täälläkin annettu jo monta kertaa:
Fakkisana on sana, joka esiintyy huomattavan usein ristikoissa, mutta äärimmäisen harvoin normaalissa kielenkäytössä. Esimerkiksi TATA ja ATTA ovat hyvin yleisiä sanaristikoissa (valitettavasti), vaikka ristikoita ratkomaton ei keskimäärin ikinä törmää mokomiin.
Et voi sanoa: "Meidän ristikoissamme ei ole fakkisanoja, koska me emme tunne sellaista termiä." Ei tuo termi itsessään pidä sisällään mitään väritystä. Se on vain termi. Ne sinun ristikkosi, joita olen täällä nähnyt, ovat vilisseet fakkisanoja.
Ei ne sieltä mihinkään häviä, tunnustitte te kyseisen termin tai ette. Ei se ole teistä kiinni.
Te saatte aivan vapaasti päättää, onko fakkisanojen runsas esiintyminen hyvä, paha vai ihan sama asia. Jos se ei kerran teidän mielestänne ole paha asia, niin ettehän te tietenkään sille mitään vaivaudu tekemäänkään. Kyllä me täällä jo sen ymmärrämme.
64. kp25.5.2005 klo 09:08
Antti Viitamäki Vielä kerran ja ainoastaan tämän kerran puhun tästä
aiheesta. Kirjoitat:
"Et voi sanoa: "Meidän ristikoissamme ei ole fakkisanoja, koska me emme tunne sellaista termiä." Ei tuo termi itsessään pidä sisällään mitään väritystä. Se on vain termi. Ne sinun ristikkosi, joita olen täällä nähnyt, ovat vilisseet".
Voin sanoa, kun sanon.
Sanat, jotka TE OLETTE MÄÄRÄNNEET ovat fakkisanoja olivat
kauan aikaa ihan normaaleja ristikossa olevia sanoja
ennekuin sanasepot tuli ja ilmoitti, että ne ovatkin fakki-
sanoja...
Jatkat
"Ei ne sieltä mihinkään häviä, tunnustitte te kyseisen termin tai ette. Ei se ole teistä kiinni.
Te saatte aivan vapaasti päättää, onko fakkisanojen runsas esiintyminen hyvä, paha vai ihan sama asia. Jos se ei kerran teidän mielestänne ole paha asia, niin ettehän te tietenkään sille mitään vaivaudu tekemäänkään. Kyllä me täällä jo sen ymmärrämme".
No, mikä sitten mättää? Vanhempi väki ei tunne koko termiä
"fakkisana". -Ei vaikka kuinka tolkutatte...
Nyt vaikuttaa vahvasti siltä, kun keinot loppuvat haukutaan
väärää puuta. En ole tohtinut kirjoittaa tätä ennen, mutta
on olemassa hyvä sanonta:
Koirat räksyttää, mutta karavaani kulkee..
Ei millään pahalla...
65. kp25.5.2005 klo 09:25
...Niin tuon "kasvatuksen" voitte tietysti kohdistaa tähännuorempaan sukupolveen. Eihän sitä kukaan kiellä. Enkä
minä ole sitä kieltänyt. - Mutta onpa se pitkä ja kivinen tie...
Tämä on sitten vihoviimeinen kommentti, joka kohdistuu
teidän "fakkisanoihinne".... Ja jos tämä aina kiertyy tähän
samaan asiaan, niin parasta että lähden? -Katsotaan vielä
kerran...
66. JTak25.5.2005 klo 09:34
kp:llä oli asiaa:"Näin tavallisesti kuitataan asiat joista ei
ymmärretä mitään:Höpöhöpö."
Ymmärrän asian liiankin hyvin: Yrität mitä mielikuvituksellisimmilla perusteluilla saada tukea runsaalle fakkisanojen käytöllesi.
jatkuu:
"Sanat, jotka TE OLETTE MÄÄRÄNNEET ovat fakkisanoja olivat
kauan aikaa ihan normaaleja ristikossa olevia sanoja
ennekuin sanasepot tuli ja ilmoitti, että ne ovatkin fakki-
sanoja... "
Ei siihen kai Sanaseppoja ole tarvittu. Jokainen paljon ratkonut tietää sanoja, joihin törmää vain ristikoissa. Liikaa ei voi tietenkään korostaa sitä, että niiden runsas esiintyminen on vain ja ainoastaan laatijan laiskuutta tai taidottomuutta.
Perustelet tätä kai sillä, että on aivot narikassa ratkovia tyyppejä, jotka tahtovat aina saman vihje-ratkaisusanaparin ristikkoon, että ristikko olisi nopeasti täytetty ilman miettimistä. Voit todistaa tämän väitteen todeksi vain tuomalla esiin ratkojia, jotka suorastaan pitävät TATA ja TANTA -sanoista ennemmin kuin RATA ja RANTA -sanoista. Tai joiden mielestä ATAT on ristikon parhaita ratkaisusanoja.
Jos tällaisia ratkojia tosiaan löytyy, niin ehkä heille voisi myydä valmiiksi täytettyjä ristikoita. Säästyisi se miettimisen vaiva.
67. kp25.5.2005 klo 09:43
JTak "Jos tällaisia ratkojia tosiaan löytyy, niin ehkä heille voisi myydä valmiiksi täytettyjä ristikoita. Säästyisi se miettimisen vaiva".
No eipä ollut vierasta.
Eräs päivä ehdotin uuden mallin Erjalle: Esitäytetyt
ristikkolehdet.
Erja sanoi: Varmaan olisi hyvä ajatus, mutta meniskö tuo
läpi...
68. Eki25.5.2005 klo 10:08
Kehitys?
69. kp25.5.2005 klo 10:18
JTak kirjoitat."Perustelet tätä kai sillä, että on aivot narikassa ratkovia tyyppejä, jotka tahtovat aina saman vihje-ratkaisusanaparin ristikkoon, että ristikko olisi nopeasti täytetty ilman miettimistä".
Tuo on lähellä "mummojen" ja "pappojen" aliarvostamista.
Jotain kunnioitusta vanhempaa ikäryhmää kohtaan, vaiko
eikö äiti ole opettanut...
70. Antti Viitamäki25.5.2005 klo 10:46
Jälleen kerran tuntui siltä, että olisi osoittanut kirjoituksensa jonkinlaiselle kumilelulle - se painui vähän kasaan ja palasi sitten vinkaisten muotoonsa.KP:
Tässä ei todellakaan nyt ole kyse esimerkiksi siitä, ketkä tietävät mitä termi "fakkisana" tarkoittaa ja ketkä eivät ole koskaan siitä kuulleetkaan. On aivan sama, tietääkö ratkoja mikä on "fakkisana" ja mikä ei.
SILTI on olemassa sanoja, jotka ovat ristikoissa yleisiä ja muualla ei. Ymmärrätkö?
Meidän kaikkien ristikoissa esiintyy ainakin JOSKUS sanoja, joihin kokeneet ratkojat ovat jo (valitettavasti) tottuneet, mutta joita aloittelevat ratkojat ihmettelevät suunnattomasti - ja todennäköisesti myös epäilevät ratkoneensa väärin. Ja tämä juuri siksi, että he eivät ole törmänneet niihin missään muualla.
Sanasepot eivät ole "määränneet", mitkä ovat fakkisanoja ja mitkä eivät. Jos et tätä edelleenkään tajua, et ITSE tiedä mitä "fakkisana" tarkoittaa, joten kaikille kommenteillesi voi aivan hyvin sanoa: höpöhöpö.
Kertauksen vuoksi:
TAAS on yleinen sana ristikoissa. Se ei kuitenkaan ole fakkisana, koska se on yleinen myös ristikoiden ulkopuolisessa kielenkäytössä.
ATTA on yleinen sana ristikoissa. Mutta se on myös fakkisana, koska pientä biologijoukkoa lukuunottamatta ihmiset tietävät tuon sanan vain ristikoista.
Ymmärrätkö? Ei tarvita yhden yhtä sanaseppoa "määräämään", että ATTA on fakkisana. Ristikonlaatijat kautta aikain ovat saaneet aikaan sen, että ATTAsta on tullut fakkisana.
"Fakkisana" itsessään on vain termi. Yhtä hyvin olisi voitu sopia, että termi "dinosaurus" tarkoittaa näitä ristikoissa yleisiä ja muualla harvinaisia sanoja.
"Fakkisana" ei muutenkaan ole sanaseppojen käyttöön ottama sana. Se on ollut kielitieteessä yleisesti käytössä jo ennen Sanaseppoja. "Fakkisana" tarkoittaa millä tahansa spesifillä alalla yleisesti käytettyä sanaa, jota alaa tuntemattomat ihmiset eivät tiedä.
"Fakkisana" ei myöskään tarkoita "kiellettyä sanaa", niin kuin välillä voisi kirjoituksistasi päätellä. Jos Sanasepot ja useimmat täällä saitilla kävijät haluaisivatkin fakkisanoja VÄLTTÄÄ, se ei tarkoita että he ovat kieltämässä niitä. Kuten olen monta kertaa esimerkkinä todennut, minunkin on edelleen vaikea saada laadittua ristikkoa jossa ei ole yhtään fakkisanaa. Se voi minua harmittaa, mutta ei se estä minua laatimasta.
Jos sen sijaan laatiessani menisin joka ainoasta pulmallisesta kohdasta eteenpäin käyttäen sanaa, jota tavallinen ihminen ei tiedä, pitäisin itseäni laiskana.
Ja muuten, en ollut edes HAUKKUMASSA ketään, kuten väität. Ehkä tässä nyt tapahtui sananparresta tuttu kalahdus-älähdys -ilmiö. Halusin vain oikaista käsitystäsi siitä, mitä termi "fakkisana" tarkoittaa, kun minusta tuntui että et vieläkään ollut sitä oikein tajunnut.
Ja vielä tuohon "niitä sanoja esiintyi ristikoissa jo kauan ennen kuin sanasepot määräsivät..." -vuodatukseen:
Totta kai niitä esiintyi! Ensin pitää syntyä ilmiö, jotta se voitaisiin havaita ja nimetä! Ensin piti olla niitä laatijoita, jotka ottivat käyttöönsä kaikki mahdolliset ja mahdottomat sanat joita tietosanakirjoista, kartastoista ja murresanastoista löysivät. Sitten niiden piti vielä yleistyä!
Tietenkin niitä sanoja on esiintynyt ristikoissa, ei kukaan ole muuta väittänytkään! Päinvastoin, juuri siitähän Sanasepot puhuvat, että näitä sanoja on esiintynyt ristikoissa pitkään, EIVÄTKÄ NE EDELLEENKÄÄN OLE TUNNETTUJA MUUALLA KUIN RISTIKOISSA - MI-KÄ TE-KEE NIIS-TÄ FAK-KI-SA-NO-JA!
Kai sentään voit sanoa, että ymmärrät tämän? Jos et, ole hyvä ja lakkaa puuttumasta keskusteluun tältä osin!
71. JTak25.5.2005 klo 10:47
Taitaa kp sinulla olla vähän vääränlainen käsitys mummoista ja papoista. Monet ristikonratkojat ovat hyvinkin ikääntynyttä, mutta välkyyä porukkaa, eikä heitä todellakaan sopisi aliarvioida laatimalla heille ATAT-TATA -ristikoita (kuten sinä teet). Eli katsohan nyt ensiksi vaikka peiliin, ja mieti miksi aliarvioit vanhempia ratkojia.
72. Antti Viitamäki25.5.2005 klo 10:48
KP:"JTak kirjoitat.
"Perustelet tätä kai sillä, että on aivot narikassa ratkovia tyyppejä, jotka tahtovat aina saman vihje-ratkaisusanaparin ristikkoon, että ristikko olisi nopeasti täytetty ilman miettimistä".
Tuo on lähellä "mummojen" ja "pappojen" aliarvostamista.
Jotain kunnioitusta vanhempaa ikäryhmää kohtaan, vaiko
eikö äiti ole opettanut..."
Salli minun huomauttaa, KP, että juuri mainitsit ehdottaneesi esitäytettyjä ristikoita. Kummanko luulet aliarvostavan mummoja ja pappoja enemmän?
73. kp25.5.2005 klo 11:00
Mainitsin, että Ei ajatuksesi ole vieras, niinkuin halusitpisteliäästi mainita.
Ehdotin. En kiellä. Ehdotuksia on maailmassa kaikenlaisia,
joista vain murto-osa toteutuu...
Te olette "piikittäneet" kuka haluaa sellaisia sanoja...
Kun nyt tiedätte, niin pyydän, että lopetatte tuon nälvimisen.
- Onnistuuko?
74. JTak25.5.2005 klo 11:09
"Kun nyt tiedätte"En ole viesteistäsi huomannut ketä ne fakkisanojen haluajat ovat. Ja oletko tehnyt kenties jonkun kyselytutkimuksen asian selvittämiseksi, että varmasti tiedät ratkojien niistä pitävän?
75. kp25.5.2005 klo 11:12
Kysy vaikka Ekiltä mikä on kohderyhmä?
76. Antero25.5.2005 klo 11:13
http://www.ghanaweb.com/GhanaHomePage/people/pop-u
p.php?ID=141http://fi.wikipedia.org/wiki/Syyskuun_11._p%C3%A4i v%C3%A4n_terrori-iskut
http://en.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Atta
Kymmeniä tuhansia osumia.
Antille. Ihan kelvollinen ristikkosana
77. kp25.5.2005 klo 11:13
Ruutu-Kolmiolle näyttää mainoksen perusteella tulevanuusi lehti...
78. Eki25.5.2005 klo 11:29
Olen pyytänyt, että joku kp:n kohderyhmäläinen ilmoittautuisi täälläkin.
79. jupejus25.5.2005 klo 11:47
Mummoja ja pappoja? Tuntuu joskus täällä kirjoittelijoista, että eiköhän osa heistä ole jo siinä ikäryhmässä, että ne on jo mummoja ja pappoja. Vai onko "mummoja ja pappoja" vielä käsitteenä joku korkeampi ikäryhmä, jolle laaditaan risitkoita ;)?No, joo.
Tosi asiahan on noissa toistuvissa lyhyissä fakkisanan tyyppisissä ristikoissa, että ajan oloon kyllästyttävät ratkojan. Niillä suurin osa opettelee ratkonnan salaisuudet, mutta kun ratkomisen tarve ei pääse kehittymään, niin ratkontaan kyllästytään. Ja se jää harrastuksena pois.
Eli noin aikaan tehdään "karhunpalvelus" ristikoille. Sillä monikaan ratkoja ei vaivaudu etsimään parempia, mielenkiintoisempia, haasteellisempia ristikoita, vaikka niitä onneksi nykyään on saatavilla. Se miten tuo tietoisuus saataisiin ratkojille on kai koko ratkomisen kehityksen a ja o.
Jos menee kauppojen ristisanalehtiosastolle ja katsoo niitä kirjaivia kansia. Herää kysymys, mistä ratkoja, joka ei ole oppinut erottamaan laatua, löytää sen mieleisen lehden. Puhumattakaan jos sen lehden ostaa vielä joku lahjaksi toiselle.
Jos ostaa muutaman kerran summamutikassa lehden ja aina tulee ratkottavaksi tataa ja tantaa, niin seurauksen melkein arvaa - hetken päästä, hän ei osta yhtään lehteä, ei niin minkäänlaista.
Mitä tulee sanoihin, niin kaikki sanat on samanarvoisia. Noin näkisin.
Mutta laatijan ammattitaidolla niistä valitaan ne sanat, jotka soveltuvat ristikkoon ja joita on sopiva käyttää. Tarkoituksella tataa ja tantaa ympättynä ristikkoon on kyllä vaikea ratkojankaan käsittää. Jos se on syntynyt laatijalle pakkoraossa, tulleen hädän hetkellä, valveutunut ratkoja senkin näkee ja vieläpä ymmärtääkin. Silloin siinä on tatalla ja tantalla maksettu jotain muuta arvokkaampaa sanastoa ympärillä.
Jotta ristikot eläisivät ja voisivat hyvin, niin laatu on se tae, jolla niille elinpäiviä luodaan. Tosin se laatu pitäisi olla siellä "ristikoiden helpomassa päässä" korkeampi. Vaikeammissa on jo ratkojina parkkiintuneempaa väkeä, eli ne ymmärtävät 'huonojenkin' vihejeiden päälle, eikä se harrastus sen vuoksi silti siihen kaatuisi.
Mutta nykyään on vielä paljon sitä vikaa, että aloittelijoille tehdään tekaistuja ristikoita ja aktiiveille niitä laadukkaampia (vaikka, hyvä että noinkaan).
Tosin on siinä takana ehkä rahakysymyskin. Halvalla tuotetut ristikot tarttuvan 'ainaisessa rahapulassa' olevan ostajan mukaan herkemmin.
On olemassa hyviä rsitkoita laidasta laitaan (ja kohta nykyään enemmänkin parempia kuin jokunen aika sitten), kuin myös suoranaisesti tekeleitäkin.
Mutta millä saada ne erottumaan ostajakunnalle, se ehkä on se vaikein probleema. Pelkkä kansikuva ei kaikkea kerro, onko silkkoa sisällä.
80. Esko Kalervo25.5.2005 klo 12:13
Muutamaan tästä säikeestä löytyneeseen:ei helpon ristikon tarvitse olla tylsä kenellekään. Olen löytänyt hauskoja ja jänniä näkökulmia avanneisiin helppoihin.
Kyllä koulukuntia on olemassa, esim.
a) Nykäsuskovaiset, joille hyväksyttäviä sanoja ovat kaikki Nykysuomen sanakirjasta tms löytyvät ja
b) keittiö- loma- ja junaratkojat, jotka pitävät hyväksyttävinä vain sanoja, jotka tavallinen sanomalehden lukija "tietää" (= ratkaisun nähdessään, lyö otsaansa: olinhan minä tuon kuullut – siis pitihän se tietää).
81. kp25.5.2005 klo 12:16
Antille:1 710 000 osumaa sanalle Tanta..
82. JTak25.5.2005 klo 12:31
kp:lle:2 000 000 osumaa sanalle TETO ja 2 600 000 osumaa sanalle ATTI. Pistähän vaikka molemmat seuraavaan ristikkoosi.
83. Antti Skyttä25.5.2005 klo 12:33
Eskolle:Olen sanonut tämän Sinulle nenäkkäin ennenkin, mutta tuonpa sen nyt esille koko porukalle.
Minusta Sinun synnyttämäsi nimitys Nykäsuskovaiset on selvästi tarkoitushakuinen ja yrittää leimata miinusmerkillä.
Koulukuntien nimien mielestäni pitäisi olla vapaita tarkoitushakuisuudesta.
Joten, Esko, jompikumpi seuraavista:
A) Koulukunnat:
* Nykäsuskovaiset
* Keittiö-, loma- ja junahihhulit
B) Koulukunnat:
* Viralllisten sanakirjojen mukaan valitsevat
* Oivalluspainotteisesti valitsevat
Eikä kumpikaan vaihtoehto poista näiden keskinäistä päällekkäisyyttä.
84. Antti Viitamäki25.5.2005 klo 12:41
KP:lle:En tiennytkään että pidät Googlea Suomen kansana. Hyvin erikoinen tieto. Lienet varsin edistyksellinen.
Anterolle:
Kysypä KP:ltä, montako kertaa hän on laittanut sanalle ATTA vihjeeksi "terroristi Mohammed" ja montako kertaa hän on piirtänyt muurahaisen.
On totta, että sana on nyt hieman yleisemmin tunnettu kuin kolme vuotta sitten, mutta miksi muistelisin että ATTA on pesiytynyt ristikoihin jo aikaisemmin? :-)
85. kp25.5.2005 klo 13:11
Antti Viitamäki Vaikka sinä kovasti vakuuttelet, ettei toisenlainen
ristikon teko haittaa...
Jotenkin tulee nyt toisenlainen kuva...
86. Esko Kalervo25.5.2005 klo 13:43
On näköjään muitakin koulukuntia:1. objektiiviset (tähän pyrkiviä esim. AV, AS)
2. poleemiset (...)
87. Reino25.5.2005 klo 14:06
kp:lle kyllä me vanhatkin ymmärrämme atat ja tatat....emmekä niitä kaipaa...Reino 62v.
88. Zett25.5.2005 klo 14:22
Ristikonhan saa helposti vaikeaksi, jos viljelee tulkinnanvaraisia vihjeitä piilokirjaimisiin sanoihin. Tai piirtää itse, huonommalla kädellä. Keskitetyt fakkisanat 4x4 ruudukkoon kätkettynä ja toisiinsa kietoutuneina turmelevat varmasti ratkojan nautinnon. Vierasperäisiä nimiä voi käyttää ja varmistaa ettei "ristikkoraamatusta" löydy kyseistä nimeä. Tuleehan vaikea.olisko hyvä yhdyssana?
ATTA-ATAKKI
vihje: sukuhyökkäys
;)
89. Zett25.5.2005 klo 14:26
UTTIATTA TAITAA ATTA-ATAKIN.
90. iso S25.5.2005 klo 14:35
Osallistun lauantaina Utin ohittavan atta-atakkiin sukukokouksen merkeissä. Jos ruokamyrkytys yllättää, mikä ei ole metsästysseuran naisten koetellut kansalaistaidot huomioiden oletettavaa, entisestä kansakoulusta tulee ATTA-ETOLA (sukuyökkäyspaikka).
91. Antti Viitamäki25.5.2005 klo 14:41
KP:Kuten täällä varmaan moni muukin, olen minäkin luonnollisesti huolissani siitä, mitä ristikoiden ystäville tässä maassa tarjoillaan. Se on osa elinkeinoani, ja tavallaan senkin takia kismittää ajatus että jonkun aloittelijan into saattaa kaatua siihen että hän nappaa hyllystä kaikkein halvimman lehden eikä ymmärrä puoliakaan vihjeistä - saati ratkaisusanoista - vaikka lehteä selvästi mainostetaan helppona ja aloittelijoille sopivana.
Ei niissäkään lehdissä, mihin sinä laadit, lue kannessa: "Niille ratkojille jotka jo tietävät kaikki vain ristikoissa käytettävät sanat" tai "Niille ratkojille joilla on kotonaan vähintään yksi ristikkosanasto" tai "Niille ratkojille joiden mielestä kaikki jo pois käytöstäkin jääneet sanat ovat sanoja" tai "Niille ratkojille joiden mielestä joka ikinen netistä löytyvä sana voi olla mahdollinen ratkaisusana" - kyllä minä näen sen niin, että tämä puoli totuudesta paljastuu vasta ratkontayrityksen aikaan.
Niillä kommenteilla, joita tänne olen kirjoittanut, olen kyllä etupäässä pyrkinyt oikomaan sellaisia viestejä joista on minun nähdäkseni saattanut syntyä totuudenvastainen mielikuva. Se voi olla näkökulma-asia, mutta siitähän keskustelussa kuitenkin on usein kysymys.
Viimeisimmät kommenttini esimerkiksi ovat koskeneet väitteitäsi fakkisanoista, jotka ovat mielestäni olleet pahimmillaan silkkaa valetta ja parhaimmillaankin totuutta vääristeleviä.
Vastalauseeksi sinä olet todennut vain, että minä joko yritän nälviä sinua tai että en anna sinun tehdä mitä haluat. Jos et tuon enempää kykene teksteistäni lukemaan, niin minkä minä sille voin.
92. iso S25.5.2005 klo 15:36
kp 24.5.2005 klo 23:35: Äidit, isät ovat opetta-neet nuo nyt olevat "fakkisanat" lapsilleen.
Näin on voinut joillekin käydä, mutta ei meillä vaan. Äiti ratkoi jonkin verran, mutta aloitti luullakseni myöhemmin kuin minä. Isä ratkoo nykyisin ja kyselee joskus minulta noita fakkisanoja, "minä kun olen ennenkin ollut". Koskaan ikinä milloinkaan kumpikaan ei ole muistaakseni opettanut minulle mitään ristikoista, muuten kyllä paljonkin.
Tämä kaikella asianmukaisella kunnioituksella omia vanhempiani ja muita itseäni vanhempia kohtaan. Tarkoitan vain, että harrastusten ei tarvitse olla periytyviä. Kyllä ratkonnan saa aloittaa vaikka kyseistä tautia ei ennestään suvussa olisikaan. Silloin nuo joka toisen koulukunnan fakkisanoiksi nimittämät pitää oppia muuta kautta.
kp: oltiinpa termistä ja sen tuntemisesta mitä mieltä tahansa, niin myöntänet sentään että sanojen esiintymistiheys on erilainen ristikoissa ja "normaalimaailmassa". Siis jos lasketaan vaikkapa sanojen ANAS, AIAS, ja TANTA suhteellista osuutta ristikoiden sanastossa, sanomalehtien sanastossa, sanakirjojen sanastossa tai suunnilleen missä tahansa tietolähteessä mistä sanoja voi laskea, niin ristikoissa noiden sanojen osuus on merkittävästi suurempi.
Näin ei olisi, jos kaikki sanat olisivat samanarvoisia. Silloinhan kaikki sanat esiintyisivät suunnilleen yhtä usein.
Koska jakauma ei ole tasainen, niin jotkut sanat nimenomaan halutaan ristikkoon muita useammin (koska ne ovat jotenkin tärkeämpiä) ja/tai jotkut sanat ovat muita alttiimpia tarttumaan ristikkoon (koska niillä on sopiva pituus ja kirjainrakenne).
93. Libero26.5.2005 klo 15:12
iso S 25.5.2005 klo 14.35 ja 15.36:ATTA-ETOLA sukuyökkäyspaikkana pelasti päivän, ehkä kaksikin! Hauska kuin mikä...
Joskus ristikkoharrastuksen "periytyvyyteen" riittää se, että vanhemmat tilaavat kotiin lehtiä, joissa on yksi ristikko. Jo tämänvertainen saattaa altistaa jälkikasvun hamuamaan lisää ristikoita. Muistan kiitollisena myös voimistelunopettajaani, jonka lempinimi sattui olemaan lähestulkoon sama kuin fakkisana TANTA. Hän oli TANTTA, joka sisäliikuntatunneilla usein antoi tehtäväksemme anagrammeja yms. Tästä aivojen sisäliikunnasta on ollut elämässä paljon iloa.
"Jotkut sanat ovat muita alttiimpia tarttumaan ristikoihin." Onpa mainiosti sanottu!
Joskus huomaan pähkäileväni, kuuluvatko nk. fakkisanat yleissivistykseen, laajaan yleissivistykseen, kirjaviisauteen, älykkyyteen vai peräti viisauteen. Ilta-Sanomien ristikkotoimittaja Juhani Tolvanen kirjoitti 10.5.2005 "Kirjaviisaudesta sivistykseen":
- - - "Nyt kirjat saavat useimmiten pysyä ristikoita ratkottaessa hyllyssä ja yleissivistyksen rakentaminen jää toisiin hetkiin kuin ristikoiden kanssa pähkäilyyn. Hyvä näin, sillä älyllisessä mittelössä laatijan kanssa on oltava aseena vain oma viisautensa."
Olen totisesti eri mieltä. Tällainen asenne karsii ratkojien orastavia intohimoja, kun niitä päinvastoin tulisi vaalia. Eihän ketään eikä mitään menetelmää sovi sulkea pelistä pois. En pidä viisautena ollenkaan sitä, että joku hallitsee esimerkiksi nippelisanastoa enemmän kuin joku toinen. Tämä on pikemmin harjaantumista. Joku on harjaantuneempi kuin joku toinen - ja molemmat kelpaavat silti!
94. Eki26.5.2005 klo 16:33
Nyt en ymmärrä Tolvasen ja Liberon suurta ristiriitaa. Tolvanenhan tarkoittaa, että hyvässä ristikossa ei tarvita nippelitietoa, vain yleistietoa ja hoksottimet. Eikö se ole samalle viivalle asettumista ja positiivista? Uusia harrastajia tulee, kun kyseessä ei ole salaseura?
95. Libero27.5.2005 klo 21:28
Eki 26.5.2005 klo 16.33:En totta puhuen ymmärrä sitä itsekään. Joistakin tulkinnoista "suuri ristiriita" silti syntyi. Minusta kirjat, myös hakuteokset, ovat omassa elementissään, kun ne ovat käytössä eivätkä hyllyssä. Oma ammattitautini on, että tarkistan ristikkojen ratkaisusanoja senkin jälkeen, kun olen ne yleistietämykseni perusteella satavarmasti tiennyt...
Merkillistä on, että koin nimenomaan salaseuramaisena "kummallakin on oltava aseena vain oma viisautensa" -vaatimuksen, joka ei kai sitten mikään vaatimus ollutkaan.
Jotta tämä kommentti edes löyhästi liittyisi keskustelun alkuperäiseen aiheeseen, kerron, milloin ristikot ovat mielestäni liian vaikeita: aina silloin, kun joudun odottamaan viikkoja tai kuukausia nähdäkseni laatijan ratkaisun. Onneksi tätä sattuu yhä harvemmin ja harvemmin - mutta oppia ikä kaikki.
96. Esko Kalervo27.5.2005 klo 23:29
Edellä olleen Ekin lausuman:HYVÄSSÄ ristikossa ei tarvita nippelitietoa, vain yleistietoa ja hoksottimet
sisällyttäisin ISOLLA ns. ristikkosääntöihin.
97. JTak28.5.2005 klo 11:35
Varmaan sellaisiakin ratkojia löytyy, jotka pitävät ennemmin kirjatietoa vaativan ristikon ratkonnasta verrattuna hoksottimia vaativaan. Olisi suuri virhe kirjata ristikkosäännöstöön yhden ratkojaporukan mielipide "totuutena". Itse kuulun ratkojana ilman muuta tuohon hoksottimellisten ristikoiden kannattajiin, mutta toisenlaisiakin on. Heille HYVÄ ristikko on sellainen, jossa hoksottimia ei tarvita, vaan ainoastaan tietoa.
98. mor28.5.2005 klo 12:10
Hyvä JTak, juuri noin. Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Jokainen ristikko on hyvä jos sille löytyy ratkoja, joka sen haluaa ratkaista.Säikeen teemaan soveltaen; ristikko ei ole liian vaikea jos sen yksikin pystyy ratkaisemaan.
Vielä noista paljon puhuttaneista "fakkisanoista"; en niistä itsekään niin kovin paljon pidä ja arvostan laatijaa, joka yrittää välttää niitä mahdollisimman pitkälle. En silti halua moittia tai tuomita ristikoita, joissa niitä esiintyy. On varmasti ratkojia, joille nämä "fakkisanatkin" ovat tuttua sanastoa, vaikkakin sitten ristikoista opittua. Tällaisen sanan tullessa vastaan on se heille kuin tuttavan näkeminen. Onko siinä loppujen lopuksi mitään niin kauhean pahaa?
99. KP1.6.2005 klo 11:16
Jeeeeees...Ei niin mitään....
100. Zebraze1.6.2005 klo 15:44
Oli suorastaan hienoa kun Lehto käytti Attaa hetiiskujen jälkeen, muiden väläyksestä/plagioinnista
ei voi sanoa samaa.
101. Kukalie2.6.2005 klo 15:51
Onkohan kukaan muu terroristi-Attaa ristikkoonsa pannut, siis onko plagiaattoreita ja kuka lie (;-)) Atta-asiassa hieno tai huono?Kysymys advokaattien joukossa koskien hesarin ristikkoa: "Hei onk siel taas atta seassa?"
102. iso S2.6.2005 klo 16:19
On kyseenalaista, minkä verran ristikoilla voi vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja asenteisiin, tuskinpa sellaista yritystäkään paljon esiintyy. Kuitenkin yleinen konsensus on, että rumia sanoja vältetään ja muutenkin sisältö on perhelehteen sopivaa, julkaistiinpa ristikko melkein missä tahansa.WTC-terroristit hakivat teollaan julkisuutta ja joka kerran kun Atta esiintyy tällä vihjeellä, niin julkisuutta tulee. Pieneen selitysruutuun ei mahdu riittävän tuomitsevaa vihjettä että hyväksyisin sen. Neutraali vihje on jo melkein kannattamista ja tuomitsevakin tukee terroristien tavoitetta, eiväthän ne kuvitelleetkaan että kristityt taputtaisivat ilahtuneena käsiään. Tämä on vain minun mielipiteeni ja Lehdolla lienee omansa - Likaisen Harryn mukaan mielipiteet ovat kuin (PIIP): jokaisella on yksi.
Mieluummin ei ATTA:a ollenkaan ja jos sanaa on pakko käyttää niin perinteiseltä muurahaispohjalta sitten.
103. Zebraze2.6.2005 klo 16:29
On mukavaa, että laatijat toimivat ajatuspoliiseina.Ei tarvitse itse ajatella mitään.
Lähinnä kommentoin vihjeiden imitointia. Kovin
harva laatija yrittää ponnistella vihjeytyksen
eteen tosissaan. Viitamäki tietenkin hieno poikkeus!
104. V-R2.6.2005 klo 19:45
Aatu, Atta ja Attila. Valitkoon kukakin laatija elämänkatsomuksensa mukaan sopivan vihjeen.Yhdyn täysin Zebrazen kirjoitukseen.
Aulis tosiaan asetti Attan valokuvan ensi kertaa ristikkoonsa.
Muistaakseni vihje osui silloin naulan kantaan.
Oli oikea ahaa-elämys. Attasta tuli sillä päiväyksellä salonkikelpoinen sana.
Aulis osaa, muut matkivat.
105. tonimikael3.6.2005 klo 12:42
Iso S:Tuolla perusteellahan (nimenomaan kristittyjen näkökulmasta) ristikkoon ei saisi laittaa sanaa PIRU. Piruhan tarkoittaa saanatanasta tai perkeleestä suomennettuna Jumalan vastustajaa ja sielujen murhaajaa. Ja pirullahan on juuri sama pyrkimys julkisuusmielessä kuin tällä terroristilla (, joka kristityn käsityksen mukaan on juuri pirun alamainen ja orja).
Mutta ymmärsin kyllä sinun ajatuksesi tuosta. Puolivälissä edellistä vuosisataa juutalaisille sana ADOLF (ristikko-Aatu) olisi ollut varmasti epätoivottu myös ristikoissa.
Vai mitä ajattelet?
106. iso S3.6.2005 klo 13:14
Saana tanassa ajattelen niin että joidenkin mielestä piru on merrassa ja joidenkin mielestä mielikuvituksessa. Piruun uskovienkin käsitys lienee se että sielunvihollisen suorittama pahuuteen houkuttelu tapahtuu pikemminkin henkilökohtaisen korvaankuiskuttelun kuin julkisemman mainoskampanjan tai ristikon kautta.Hitler on historiaa ja siitä huolimatta että uusnatsismia esiintyy jossakin määrin niin pidän Aatun käyttämistä ristikoissa vaarattomampana kuin nykyisin vaikuttavien terroristiliikkeiden edustajien. Terroristit ovat edelleen toimivia ja joidenkin mielestä oikealla asialla ja asian vuoksi hyväksyttäviillä keinoilla operoivia. Kuten sanottu, jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä; minun mielipiteeni on se että sanoudun jyrkästi irti moisista murhaajista.
Aatua voin käyttää itsekin, mutta vihjeen rakennan mieluummin Hitler-vapaasti. Lisäksi täytyy myöntää että vihje "huudatti heiliä" huvitti aikanaan, vaikka sekin on tiukkapipoisesti ajatellen juuri sellaista pahan vähättelyä mikä on periaatteessa väärin.
Kyllä kohtuuden puitteissa voi käyttää suunnilleen mitä tahansa sanaa, jos vaihtoehtona on usean heikon sanan käyttö. Silti joitakin sanoja ei ole tapana ottaa peruslähtökohdaksi. Esimerkiksi sellainen nobelisti kuin PERSE saa varsin vähän ristikkojulkisuutta.
107. KP3.6.2005 klo 17:09
Ei siinä paljon tarvitse tiukkapipoisuutta, että sanooHitlerin suorittaneen maailman suurimpiin kuuluvan kansan-
murhan. -Terroristien teot ovat tuohon verrattuna näper-
telyä.
Atta terroristia, enkä Hitler-aatua panisi ristikkoon.
Voihan aatun ja atan panna muutenkin, jos sen panee
ristikkoon. -Muuten on yllätys, jos Lehdon ristikossa on
oikeasti vihje: ATTA terroristi tai sen valokuva...
108. Libero3.6.2005 klo 18:02
Samalla logiikalla ristikonlaatijan tulisi luopua muun muassa ratkaisusanoista IIVANA ja STALIN. (MAO ei lyhykäisyydessään kuulukaan ristikkokieleen.) Yksi maailman suurimmista kansanmurhista kohdistui intiaaniväestöön, joka asutti Amerikan maaperää. Siispä kaikki Yhdysvaltojen osavaltiot joutavat ristikkopannaan! Niiden syntyhistoria on enemmän kuin arveluttava...Antaa olla. En ole tosissani. On silti kiintoisaa lukea, millä perusteella jotkut sanat ovat boikotissa. Minusta "terroristi" ATAN vihjesanana olisi pelkästään ajankohtainen. En pitäisi sitä laatijan kannanottona maailmanpolitiikkaan, joka ei selity hyvä-paha -akselilla.
Jos olisin laatija, en käyttäisi naista kuvaavaa sanaa AKKA, koska se on miesten käyttämä haukkumasana - ainakin Pohjanmaalla.
109. kari kämäräinen3.6.2005 klo 18:23
Nainen, joka meillä asuu on akka. Eikä se (vai pitäisikö sanoa hän) ole nimityksestä ollenkaan pahoillaan! Suosittelen kyllä ristikoihinkin ja tulen myös käyttämään kyseistä mainiota sanaa ristikoissa jatkossakin....
110. JTak3.6.2005 klo 20:47
Taisi Idi AMIN olla vastuussa useammankin hengen menetyksestä, mutta aika monen laatijan ristikoissa sitä sanaa näkee.
111. V-R3.6.2005 klo 21:02
Tämä kuva oli Auliksen ristikossa. Tosin hieman pienenä.http://en.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Atta_al_Saye d
Tämä taas ei kuulu edellisten joukkoon. Siis Kofin toinen.
Ei se ruotsalainen.
http://www.ghanaweb.com/GhanaHomePage/people/pop-u p.php?ID=141
112. iso S3.6.2005 klo 23:27
Auliksen ristikoissa Atta on tasaisen tappavaan tahtiin (tahallinen verinen sanaleikki) ja vihjeenä on nimenomaan kyseisen terroristin kuva tai sanallinen vihje, millä täysin selkeästi tarkoitetaan WTC-Attaa. Ookoo, ensimmäisellä kerralla se oli uutinen, mutta jokaisella toistolla uutisarvo puolittuu ja alkaa tuntua fanittamiselta. Päivän päästössä sitä ei muuten ollut, ellei sitten liitteen ristikossa. Sitä en ole vielä ratkonut.Juuri tuon ajankohtaisuuden takiahan minulla on karvat pystyssä!
113. Libero4.6.2005 klo 13:20
iso S, ymmärrän näkökantasi. Totta kuitenkin on, että Mohammed Atta al Sayed jätti nimensä lähtemättömästi maailmanhistoriaan ja nimensä takia raivasi tiensä myös ristikoihin. Olihan WTC-iskussa mukana muitakin, mutta heillä ei selvästikään ollut yhtä nasevia nimiä.Perheemme on tuntenut toista kymmentä vuotta pakistanilaisen nuoren miehen, hartaan islaminuskoisen, joka muun muassa Afganistanin-kriisin aikana työskenteli "hyvisten" puolella pakolaisleireissä. Tämän miehen nimi on Atta Mohammad. Minulle Atta-nimi on tästä syystä plusmerkkinen ja on vain yksi nimi muiden joukossa. "Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä."
Ehdotankin Atta-sanalle uutta neutraalia vihjettä: musliminimi tai muslimimies.
114. iso S4.6.2005 klo 14:36
Erään sketsin mukaan Vihannes Jorolainen pelasi Keskustan joukkueessa höperön paikkaa. Liberolta ei ollenkaan höperö ehdotus. Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä; tämä pätee myös muslimeihin. Eivät kaikki Adolfitkaan ole diktaattoreita. Kannatan ehdotusta.
115. Eki4.6.2005 klo 22:14
Muslimeissa on tosiaan paljon Atta-nimisiä. Onko se silti tarpeeksi yleinen tieto, että vihje kannattaisi rakentaa pelkästään siltä pohjalta?Ei kai siinä varsinaisesti ole mitään pahaa, että jotkut eivät terroristi Attaa vihjeenä käytä? Tai siinä, että toiset eivät käytä edes Atta-ratkaisusanaa (juuri) lainkaan? Kuka vetää rajan mihinkin missäkin asiassa.
Onko joku muu kuin Lehto muuten käyttänyt terrostia vihjeenä?
Asiasta toiseen, joskin samanmoiseen. Kun panin Steen Christensenin kuvan Uutisristikon pääkuvaksi, sain soiton radion uutistoimitukselta. Joku oli sinne ehkä vihjaissut, että nyt on ristikossa törkeä kuva. Muutama minuutti siinä rupatellessa meni. Totesin, että kyse on uutisristikosta, ei normaalista viihderistikosta (tuolloin ei jaettu palkintojakaan) ja että sama kuva on ollut Iltiksessä varmaan kymmenen kertaa. Eivät saaneet skuuppia radiouutisiin.
116. Kravattimies5.6.2005 klo 04:53
> Onko joku muu kuin Lehto käyttänyt terroristia vihjeenä?Törmäsi torniin > ATTA on ollut joskus. Ei ollut Lehto, mutta en enää löydä sitä aikakaus- tai sanomalehteä, se voi olla kierroksella muissa perheissä.
117. raukoo5.6.2005 klo 05:36
Myönnän käyttäneeni . Salamurhaaja Amir on käyttämättäkuten muutenvaanmurhaaja Steen.
118. Eki5.6.2005 klo 11:22
Steen on mullakin jäänyt käyttämättä. Amir on ollut pari kertaa. Silti niinkin kulunut kuin Amar-sukka menee sen sanan ohi omassa luokituksessani. Jos ristikossani on Amir, siihen ei ole muu sopinut ja olen sillä hetkellä katsonut, että laadinta etenee siihen malliin, että Amir siihen jää.
119. kp5.6.2005 klo 11:57
Aikoinaan eräs lehden toimittaja kysyi: Mistä aiheesta voitehdä ristikon, voiko esim. tehdä Estonia-laivan turmasta?
Aloin ajattelemaan, että tuosta ikävästä tapahtumasta on
aikaa, mutta toimittaja kysyi tuota asiaa, niininkuin se olisi
tapahtunut nyt. - Ihmisen mieli on ihmeellinen. Se muistaa
asioita pitkänkin ajan taakse ja yksityiskohtaisesti....
Kun ristkoita tehdään viihteeksi jo "viihderistikko" sen sanoo,
niin (hyvää) viihdettä on iloiset ja positiiviset aiheet....
Ajattelen nyt asiaa laajemmin. En yksittäisiä nimiä... vaan
tapahtumia, jotka ihmiset haluaa unohtaa nopeasti.
Jos siis ristikossa on viittaus tähän tapahtuneeseen, niin
ratkojan mieleen muistuu tuo koko ikävä tapahtuma, jossa
esim. on voinut mennä hänen sukulaisiaan...
Pitäisikö laatijan ottaa tämä huomioon ja vihjeissään ei
viittaisi tapahtumaan. (esim. Attä>terroristi).
-Vai eikö laatijalle kuulu tällainen "rooli"?
120. kp5.6.2005 klo 12:11
Henkilökohtaisesti laatijan pitäisi karttaa tuota jonkunsanan kohdistamista johonkin tiettyyn ikävään tapahtumaan.
-Ja olen kaikin tavoin sitä (yrittänyt) tehnyt...ettei vihjeissäni
muisteltaisi mitään tapahtumaa, joka pitäisi saada mielestä
nopeasti pois... Suluissa yrittänyt sen takia, jos jostain ristikosta löytyisi vihje vastoin tätä kirjoitusta, niin olen yrittänyt...
121. Libero5.6.2005 klo 14:02
Eki 4.6.2005 kello 22.14 ja kp 5.6. kello 11.57:Atta musliminimenä on mielestäni nyt yleinen tieto, kun tämä terroristi toi sen yleiseen tietoisuuteen. Miltä kuulostaisi monikollinen muoto ATAT vihjeenään muslimeja tai muslimimiehiä?
On kunnioitettavaa, että laatija pitää kiinni tyylistään ja itse vetää rajan siihen, mitä sanoja tuohon tyyliin kuuluu. Se on ammattimaisuutta se!
Tuntuu kohtuuttomalta, jos ja kun laatija alkaa tahdikkaasti karttaa sanoja, jotka saattavat tuoda ratkojalle mieleen ikäviä muistoja. En usko, että kukaan voi kokonaan unohtaa Estoniaa, WCT:tä, Aasian tsunamikatastrofia ja muita ikäviä tapahtumia, jotka ovat jättäneet jälkensä kollektiiviseen muistiin joko rajatusti tai rajattomasti.
En edellyttäisi laatijalta sellaista roolia, että hänen tulisi kovinkaan syvällisesti ennakoida ratkojien tunnereaktioita. Eri sanat tuovat eri ihmisille eri asioita mieleen, myös ikäviä. Toisille samat sanat ovat täysin neutraaleja. Jos ristikossa on esimerkiksi sana Lapua, se on yksinkertaisesti "vain" eteläpohjalainen paikkakunta. Itse muistan Lapuan yhteydessä AINA patruunatehtaan räjähtämisen. Pidän silti Lapuaa ihan hyvänä ristikkosanana.
122. Eki5.6.2005 klo 14:12
Atta-sanaa ei taida missään muodossaan voida monikoida muotoon ATAT?Tsunami oli tapaus sinänsä. Kun Aki Sirkesalo oli kateissa, en pannut hänen nimeään yhteenkään ristikkoon. Kun hänet löydettiin, tein Historistikon hänen lauluistaan, kun samalla tuli muisto-ohjelmia ja uusi levy julkaistiin. Historistikko oli osa muistamista ja se kunnioitti hänen uraansa. Ristikon yleishenki oli rauhallinen, ei yliviihteellinen.
Jos nyt panee AKIT-sanan vihjeeksi KAURISMÄKI SIRKESALO, niin kyllä se vähän töksähtää minun korvaani.
Mutta jokainen laatija tosiaan, kuten Libero hyvin toteaa, vetää oman rajansa ja jos jollakin on vaikkapa tuo AKIT-vihje, tuskin se kenenkään elämää (enää) kaataa. Kyllä melkein mikä tahansa sana voi tuoda mieleen ikäviä asioita monellekin.
123. KP5.6.2005 klo 14:28
"Atta-sanaa ei taida missään muodossaan voida monikoida muotoon ATAT"?Kielitoimiston "sääntö" on, että ulkomaalaisiin nimiin tulee
monikossa t loppuun...
Näin ollen atta olisi attat=ulk.miehiä tai muslimimiehiä.
124. kp5.6.2005 klo 14:38
Esim. MARYt, JANEt, MATTit, TOMit, jne...
125. Matti5.6.2005 klo 14:42
Eikös kaksi pesuainepurkkia ole atat. Silti huono sana.
126. kp5.6.2005 klo 14:45
pesuainepurkki oli ATA siis kaksi ATAT...
127. kp5.6.2005 klo 14:48
Tai oikeastaan ata oli puhdistusainetta.
128. Matti5.6.2005 klo 16:02
Muistanko oikein, että Ata oli Vimin kaltaista puhdistusjauhetta. Pahvinen putki jonka päässä oli metallinen hattu, ja siinä kolme reikää, joista jauhe tuli ravistettaessa ulos.
129. Eki5.6.2005 klo 16:14
Just semmoisen Ata-pakkauksen löysin 50-luvun lehden mainoksesta ja tein siitä "nostalgiaristikon", joskus 80-luvulla!
130. Libero5.6.2005 klo 18:33
(Anteeksi ensinnäkin edellä ollut kirjoitusvirhe WTC:stä...)Eki:
Eipä Atta tietenkään voi suomalaisittain monikkoon taipua, johan menin halpaan! Ehkä tulevaisuudessa - kun elämme niin kutsutussa globalisaatiossa - Attat saattaa esiintyä ristikoissa kuten muurahaissuku nykyään. "Aika aikaa kutakin..."
Kevään kaksi historistikkoa saavat ajatukseni palaamaan "Onko ristikko milloinkaan liian vaikea?" -aiheeseen. Tarkoitan 29. maaliskuuta julkaistua Eric Claptonin juhlaristikkoa ja 10. toukokuuta julkaistua vakoojaristikkoa.
Ne olivat verrattoman hyviä. Kielteinen lähtöolettamukseni oli, etten saa kumpaakaan ristikoista ratkotuksi, koska mielestäni en tuntenut aiheita riittävästi. Toisin kävi. Jos olisin pannut ristikot syrjään "liian vaikeina", vika ei olisi ollut laatijassa eikä ristikossa.
131. Eki5.6.2005 klo 18:55
Eipä teemaristikoissa olisi - laajemmin julkaistuna - kauheasti järkeä, jos niissä pitäisi tuntea jotain artistia tai asiaa. Toki pienelle piirillekin voi tehdä ristikoita, mutta historistikot ovat lähes-joka-miehen-ja-naisen kamaa.Libero, tarkoitatko, että muurahaissuvun voisi mielestäsi monikoida ATAT? Näinhän ristikoissa näkee (ei kai enää? valitettavasti varmaan vieläkin jossakin ristikoissa...) sitä taivutettavan. ANAKSET ja ANAAT ovat tietenkin yhtä vääriä, mutta ne ovat sentään tainneet jo kuollla sukupuuttoon.
132. Libero5.6.2005 klo 21:18
Pahus, en tarkoittanut muurahaissuvun taivutusta ensinkään. Ennakoin, että ATTAT, muslimimiehet, saattaa joskus olla ristikkosanana yhtä tavallinen kuin ATTA, muurahaissuku, on nyt. En siis monikoisi jälkimmäistä mitenkään.
133. kp10.6.2005 klo 17:43
Onko ristikko milloinkaan liian vaikea?Silloin, kun muutama vuosi sitten itse laaditun ristikon
ei saa ratkottua, niin millään...
(Jokunen kerta tapahtunut)....
KOMMENTOI