KESKUSTELUT > RISTIKOT > PETKELEEN HUHMAR!
↶ Takaisin aiheisiinSiirry alalaitaan ↓

1006. Petkeleen huhmar!

Eki6.8.2004 klo 08:06
Krakan alustuksesta (tuli mieleeni hakea yleisiä väärinkäsityksiä. Niitä syntyy omassa päässä ja myös ristikoiden kuvittajat panevat rikkansa rokkaan.

P...leen huhmar on yksi niistä, jossa voivat osat mennä väärin päin. Ne, joille asia on itsestään selvä, tietysti nauravat moiselle, mutta uskon ainakin liki 50%:n vastaavan väärin päin, jos kysytään vain, mikä on huhmar. Itselleni ainakin petkel on helpompi muistaa.

Piirtäjien edesottamuksissa yleisin virhe on trapetsi. Se piirretään nuorallatanssijan nuoraksi.

Yksi piirtäjistä teki yleensä padon tilalle putouksen, kunnes muistin huomauttaa.

Jos deadline on tiukka ja piirros iso, on vaikea korvata väärä piirros nopeasti ja tyylikkäästi.
2. MM6.8.2004 klo 09:07
Trapetsia, patoa enkä petkelettäkään tunnusta "väärin" piirtäneeksi, mutta omista viimeaikaisista mokista on mainittava VAROKE ja RELE.
Varokkeena piirsin joskus kuvan SULAKKEESTA, joka on vain osa varokekojeistoa. Releen kytkentäkaaviokuvan jostain syystä myös piirsin väärin, vaikka mukamas asian jostain taannoin tarkistinkin. Vanhana radioamatöörinä nuo virheet suorastaan hävettivät, kun eräs valpas ratkoja niistä palautetta (kiitos siitä) antoi!
3. Henry Haapalainen6.8.2004 klo 12:42
Jos varoke ja sulake eivät ole synonyymeja, tuli uutta tietoa minullekin.
4. Tuomas L.6.8.2004 klo 13:59
Monet sanovat pistorasiaa töpseliksi, vaikka minun käsitykseni mukaan töpseli on pistotulppa.
5. Artsi6.8.2004 klo 14:41
.. ja pistorasian synonyymi on tietysti seinä !
6. Matti6.8.2004 klo 15:16
Menee kyllä mielestäni saivarteluksi, jos varoketta ei hyväksytä sulakkeen synonyymiksi.

Nykäsessä sulake on varokkeen osa, mutta varokkeesta sanotaan mm.: "Tavallisin varoke on sulake."
7. Matti6.8.2004 klo 15:18
Seinä on myös pankkiautomaatin synonyymi. "Pitää käydä seinässä." Mitähän muuta seinähullua vielä.
8. MM6.8.2004 klo 15:25
Perussankirja CD-versio;
varoke = sulakkeen sisältävä suojalaitekokonaisuus.
9. jupejus6.8.2004 klo 17:18
Mikä kokonaisuus silloin palaa, kun proput palavat?

Töpseli kyllä on pistotulppa, mutta kosketinhan on pistorasia. Suko on maadoitettu.

Mutta sulakkeista on kai muitakin nimityksiä. Esim. paukut, tapit - olisin noin kuullut ja eikös se patikin ole sulake? Aski on taas jakorasia.
10. Matti6.8.2004 klo 21:17
Jatketaan nyt vielä ihan huvin vuoksi.

Mitä siihen suojalaitekokonaisuuteen kuuluu? Ei juuri mitään. Kontaktit sulakkeen molemmissa päissä? Sulaketulppa? (Posliinisylinteri, jonka sisässä sulakelanka on - Nykänen) Siis eikö se posliinimöykky sulakelangan ympärillä kuulu sulakkeeseen?

On tietysti monimutkaisempiakin varokekokonaisuuksia, mutta se tavallinen itse kunkin sähkötaulussa pitää sisällään suunnilleen vain sulakkeen.

Mutta ei polteta proppuja.
11. Antti Ylönen6.8.2004 klo 21:29
Kaivetaan vielä vähän nen.. eikun kärsää. Kyllä se töpseli työnnetään seinään, tosi on. Mutta mihin työnnetään töpselikärsä/nenä? Joka paikkaanko? No, ei työnnetä herneitä sinne, voi pian happi loppua jne.
12. MM6.8.2004 klo 23:01
Tuosta nenä/kärsä-jutusta muistuikin mieleen vanha yksinkertainen esimerkki siitä, että kaikki on "suhteellista". Jos vaikkapa vain Timo työntää nenänsä Unton takapuoleen, niin MOLEMMILLA on nenä peffassa. ( Nimet keksittyjä...)
13. Eki6.8.2004 klo 23:22
Pistoke on sana, jonka piirtäjät ovat joskus yrittäneet tehdä kovasti pistorasian näköiseksi :)

MM, vaimo kutsuu mua usein Untoksi ja lapsuudenajan paras kaverini oli Timo :(
14. Juhani Heino16.8.2004 klo 14:16
Joskus aiemminkin olen törmännyt väärinkäsitykseen uistin=virveli, ja nyt oli ilmeisesti kyse samasta, kun oli vihjeenä "uistimessa". Vastaus oli KELA.
15. mats17.8.2004 klo 13:04
Jaa -a kuinka moni menekää heittelemään virveliä!
No olen minäkin kerran heittänyt mutta sain sen kuitenkin pelastetuksi ennen uppoamista.

Uistin on ehkä vähän toinen juttu. minä ainakin käsitän uistimeksi vieheen (lippa lusikka jan) siiman ja kelan muodostaman kokonaisuuden (siis sellaisen vanhanmallisen virityksen) mutta onko virveli (vapa, kela, siima) ja viehe kokonaisuus muös uistin silloin kun sillä uistellaan?
16. jupejus17.8.2004 klo 14:24
Uistia ja heittää uistinta on verbinä kalastusta uistinta apuna käyttäen, riipumatta onko uistin virvelissä vai kelassa, mutta en osaisi uistimeksi sanoa muuta kuin itse uistinta.
17. Eki6.11.2004 klo 16:38
Tulipa mieleen, että KIULU on sana, jolle useampi kuin yksi piirtäjä on tarjonnut KIRNUn kuvaa ja KIRNU sana, jolle jokunen taiteilija on antanut KIULUn ulkoasun. Ei tietenkään lehteen asti menneenä, joten tässä on tarkoin varjeltu salaisuus jälleen kerran paljastettuna.
18. Eki11.6.2005 klo 12:05
Minä en meinaa muistaa, kumpi on virtsa ja kumpi virtsa-aine, urea vai uriini.

Ihania sanoja muutenkin.
19. Juhani Heino11.6.2005 klo 12:35
Itse luulen tietäväni mikä on kustakin, mutta en lykkää kumpaakaan ristikkoon...
20. KP11.6.2005 klo 14:17
VAROKE ON SULAKE
21. Eki11.6.2005 klo 14:33
Viime vuosisadan alkupuoliskolla koottu Nykysuomen sanakirja sanoo, että "tavallisin varoke on sulake".

Viime vuosisadan lopulla koottu Suomen kielen perussanakirja tietää, että "varoke on sulakkeen sisältävä suojalaitekokonaisuus".
22. KP11.6.2005 klo 14:35
Olinpa nopea (liiankin) kirjoittamaan varoke=sulake.
Ei ihan. Varoke on se kokonaisuus, joka katkaisee vïrran
taulusta, jonka toimiva osa on sulake....
23. jupejus11.6.2005 klo 15:16
Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa - opetettiin ennen kouluissakin. Onko kiireinen elämänrytmi kadottanut tuon vanhan viisaudenkin pois käytöstä. Hyvä ristikkosana - aitoa äidinkieltämme.

Virtsa on taas "hienompi" muoto ja urea se "hienoin". Virstanäyte lienee puhdasta käyttökieltä sairaaloissakin, ilman mitään merkittäviä ikäviä sivuvaikutuksia, sekä myös käyttösanoja virtsakaivo, virtsaoja jne. navettaympyröissä. Sopii ainakin minusta sanaristikoihin.

Ureasta ei tule mieleen kuin ammoniakki ja sanaristikot.

Kusi on taas virallisesti hyväksyttävä sana ilman ärsyttäviä sivuvaikutuksia vaikka sanaristikoihinkin tervankusena - ymmärtääkseni.
24. jupejus11.6.2005 klo 15:17
- lipsahtipas kirj.virhekin näyteeseen -
25. kirre11.6.2005 klo 17:31
Puhut asiaa jupejussi,virtsasta kemiallinen merkki eli NH4HN eli
ammoniakki.Olikohan noin?
26. Olavi Kivalo11.6.2005 klo 23:19
Tuota... velvollisuuden tunnosta asiantuntijana rohkenen oikaista, että urea on CO(NH2)2, karbonihapon diamidi. Ammoniakkiin urea kytkeytyy pääasiassa siten, että urea hydrolysoituu (reagoi veden kanssa) muodostaen ammoniakkia, jota tapahtuu mm. urean joutuessa maaperään (mihin perustuu urean lannoitevaikutus). Ureaa (virtsa-ainetta) on virtsassa eli uriinissa, mutta urean teollinen valmistus, mm. lannoitteeksi, perustuu synteettisiin reitteihin, joita on useita.

Täydennykseksi vielä mainittakoon, että sanan kusi merkitys on laajempi. Esim. kusiaisen erite sisältää muurahaishappoa HCOOH, jolla ei ole urean kanssa kemiallisena aineena mitään tekemistä.
27. jupejus12.6.2005 klo 00:00
Sellainen kuva, että kusi "nykyisessä virtsa-merkityksessä" on myöhäisemmän ajan sana. Juuri noissa hapon tapaisissa merkityksissä ja tervan polttossa kusi on hyvin vanha sana.
28. Olavi Kivalo12.6.2005 klo 01:19
Etymologinen sanakirjani kytkee sanan kusi vain virtsaan ja muurahaiseen (ja jossakin sukulaiskielessä nokkoseen, joka muuten erittää myös muurahaishappoa). Varmaankin monia virtsan tapaisia nesteitä on myös kutsuttu kuseksi.
Nykyisessä kielenkäytössä kusi viittaa myös pulaan, vaikeuksiin, pinteeseen, jne, jolloin linkki virtsaan on näkyvissä (olla kusessa, lirissä), kun taas kuseminen/kusettaminen voi olla etääntynyt (esim. urakka kusee).
29. Kravattimies12.6.2005 klo 05:28
Uutisissa
- ilmaiskusta
- kissanpissasta tulipalo, kissa pääsi kuin koira veräjästä
30. Olavi Kivalo13.6.2005 klo 01:25
Trapetsin kohdalla turvallisin, selkein ja helpoin piirros on puolisuunnikas eli nelikulmio, jossa vain toiset vastakkaiset sivut ovat samansuuntaiset tähän tapaan /_|. Jujuksi jää, että trapetsia ei tunneta kovin yleisesti puolisuunnikkaan synonyyminä.
31. Juhani Heino13.6.2005 klo 02:50
Varmaan useammin puhutaan trapetsoidista, tai sitten selkeästi puolisuunnikkaasta.
32. Hui_hai13.6.2005 klo 09:50
Jottei menisi homma liian helpoksi niin vielä lisää määritelmiä Trapetsille:

"Trapetsi itse on moninkertainen tähti enemmän tai vähemmän Orionin kaasusumun sydämmessä joka saa koko sumun loistamaan. Se on myös samalla yksi nuorimmista tunnetuista tähtijoukoista taivaalla. Hyvällä optiikalla ja sopivalla säällä Trapetsi tarjoaa mukavasti lisää tavaraa havaitsijoille." (http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/deepsky/ursaminor /203/)
33. Olavi Kivalo13.6.2005 klo 11:00
Googlen suomenkieliset sivut antavat sanapareille trapetsi, puolisuunnikas ja trapetsoidi, puolisuunnikas sivuja edellisen hyväksi runsain jalkapallolukemin 3-2.
34. Olavi Kivalo13.6.2005 klo 11:59
'Yleisistä väärinkäsityksistä' kannattaisi erotella toisistaan selvät kömmähdykset, joita sattuu kelle tahansa, ja tietämättömyydestä johtuvat. Muistuu mieleeni Suomen Kuvalehdessä esiintynyt jotain SIENTÄ tarkoittava vihje, jossa käytettiin sanaa ITIÖKASVI. Tämä väärinkäsitys noussee nykyistä eliötaksonomiaa koskevasta tietämättömyydestä. Sienet eivät kuulu kasveihin.
Tästä päästäänkin tärkeään kysymykseen siitä, mikä on ristikon tehtävä. Mielestäni (hyvällä) ristikolla on aina viihdyttämisen lisäksi tietty valistava tehtävä, joka asettaa ristikon laatijan vastuuseen. Laatijan tulee kyetä viihdyttämään ja valistamaan. Kömmähdykset ovat kuitenkin sallittuja.
35. Olavi Kivalo16.6.2005 klo 13:54
Oliko vastuun penääminen edellä liikaa? Eikö ristikon valistava tehtävä mene jakeluun?
36. Eki16.6.2005 klo 13:56
Kyseessä on kömmähdys, josta otetaan opiksi. Ristikot eivät missään tapauksessa saisi jakaa väärää informaatiota.
37. ++juh16.6.2005 klo 14:03
CD-pesonen:

itiökasvi
itiöistä lisääntyvä kasvi. Itiökasveja ovat levät, sienet, jäkälät, sammalet ja sanikkaiset.

sieni
1. lehtivihreättömiä sekovartisia marras- t. loiskasveja; vars. kanta- ja kotelosienten maanpäällisistä itiöemistä.
38. Teemu Pallonen16.6.2005 klo 14:14
Kielitoimiston sanakirja:

itiökasvi
itiöistä lisääntyvä kasvi. Itiökasveja ovat levät, sammalet ja sanikkaiset.

sieni
1. aitotumaisia toisenvaraisia eliöitä, jotka hajottavat eloperäistä ainesta t. elävät loisina.
39. Olavi Kivalo16.6.2005 klo 17:10
Kielitieteilijät eivät ole asiantuntijoita niillä aloilla, joiden sanastoa he käsittelevät. Yleissanakirjat eivät kelpaa ristikon laatijan raamatuksi, tueksi tietysti.

Seuraava on tarkistettavissa netistä tai vaikkapa jo niinkin vanhasta opuksesta kuin Spectrum (1974): Eliöiden luokituksessa sienet aiemmin luettiin kasveihin, ja tämän mukaisesti esimerkiksi sienitiede edelleenkin luokitellaan kasvitieteen alle. Mutta varsinaisessa biologisessa luokituksessa sienet eivät ole kasveja eivätkä eläimiä, vaan oma ryhmänsä.
40. Matti16.6.2005 klo 19:21
Eikös täällä vuosi (vai jo pari) sitten käsitelty elollisten olioiden taksonomiaa. Joku spesialisti antoi hyvin seikkaperäisen ja pitkän esityksen aiheesta. Muistelen siitä, että sieni ei ollut kasvi, vaan sienet muodostivat oman ryhmänsä (lahkonsa, heimonsa, mikä se nyt sitten olikin).

Tässähän tulee tietysti ottaa huomioon, että yleiskielessä sieni saattaa hyvinkin olla kasvi, mutta biologian täsmällisessä terminologiassa ei. Esimerkiksi fysiikassa voima ja teho ovat kaksi täysin eri asiaa, mutta ristikossa VOIMA>TEHO on täysin hyväksyttävää. Hän teki töitä kaikin voimin - täydellä teholla.
41. Olavi Kivalo17.6.2005 klo 01:33
Voima/teho on hyvä esimerkki. Ristikot eivät saa olla vesittämässä sitä käsitteistön jäsennystyötä, mitä tieteen piirissä tehdään. 'Tehdä työtä kaikin voimin' ja 'tehdä työtä täydellä teholla' voivat olla pyrkimys ilmaista sama asia kahdella eri tavalla, mutta ne eivät tee voimaa ja tehoa synonyymeiksi. Yhtä vähän kuin 'syödä velliä kahdella lusikalla' ja 'syödä velliä kaksinkertaisella teholla' tekevät lusikan ja tehon synonyymeiksi. Ihmisellä ON kulloinkin tietyt voimavarat ja hän KÄYTTÄÄ niitä eri tilanteissa eri tavoin.
42. kp17.6.2005 klo 08:55
Niin, laatijan on oltava "tikkana" vihjeytyksessään....
43. kp17.6.2005 klo 09:00
Kun on olemassa tietyt perusasiat, niin laatijan ei pitäisi
(ainakaan kovin paljon) (suotavaa, ettei ollenkaan)
sooloilla.... mikä koskee, myös sanoja....
44. Eki17.6.2005 klo 09:09
Mutta entäpä, kun esim. Nykäsen mukaan rotu on laji ja voima on teho?
45. Timppa17.6.2005 klo 10:36
Kielitoimiston sanakirjasta (Kielonen?) löytyy teholle 3 merkitystä ja voimalle 9. Molempien merkityksistä löytyy synonyyminä toinen ko. sana, eli teho=voima/voima=teho. Tässähän kielen mielenkiintoisuus onkin, samalla sanalla voi olla paljon merkityksiä eikä mikään ole se ainoa oikea...:)
46. Matti17.6.2005 klo 10:47
Ensinnäkin tietysti vihjeen ja ratkaisun ei tarvitse olla synonyymejä. Riittävä assosiaatio edellisestä jälkimmäiseen riittää.

Esim. fysiikan täsmällinen terminologia on syntynyt siten, että jossakin työryhmässä on sovittu, että tätä fysikaalista suuretta kutsutaan sitten voimaksi, ja tätä toista tehoksi. Yleiskielestä on otettu sanat, ja on annettu niille tieteen piirissä käytettävät spesiaalimerkitykset.

Tämä ei tietysti tarkoita sitä, että fyysikot julistaisivat, että "Kuulkaapas nyt kaikki suomalaiset, tästä lähtien voima tarkoittaa ainoastaan ja vain tätä asiaa, ja teho tätä toista". Yleiskieli jatkaa entistä elämäänsä ihan siitä huolimatta, että työryhmä on luonut omaa spesifistä termistöään.

Biologiaa en tunne, mutta ihan uskottavalta tuntuu, että biologit ovat jossain sopineet, että sienestä ei tästedes käytetä nimeä kasvi, vaan varataan sana kasvi tarkoittamaan näitä ja näitä asioita. Ja arkikielessä sieni silti olisi edelleen kasvi.
47. jupejus17.6.2005 klo 11:31
Onko sieni kasvi?
Jos laatija on valveutunut ja hän tietää tuollaiset tietelliset perusteet sanalle, niin on periaatteessa oikein, että käyttää vihjeissään oikeaa tietoa.

Mutta vihjehän voi olla kuvaavaa ja sanakäänteistä ja ties mitä. Kaikki mikä kasvaa, voi olla myös kuvaannolisesti kasvi. Onko esim jokin syöpäkasvi/kasvain esim. kasvi kuin ruoho tai sieni, itiöinen tai ilman - kieli määrittelee puhekielessä monia variaatioita samalle sanalle. Siitä herää kysymys, että pitääkö ristisantehtävän olla perustieteellinen vai riittääkö sanahahmotelmallisuus.

Teho ja voima tuntuu äkkiä sanavertailuna ontuvalta vähintäänkin. Tehokas voi olla voimakas, ainakin koneesta puhuttaessa. Tehopakkaus - voimapakkaus.
Sitä vastain voimakasluoneisena, jos se suuntautuu vetämättömyyteen, niin tuskin sellainen ihminen kovin tehokas paiskimaan töitä.....
48. Matti17.6.2005 klo 15:28
Mun pointti oli se, että vaikka yleiskielessä teho ja voima ovat kovastikin samansorttisia asioita, (myrskyn teho/voima oli mykistävä), fysiikan terminologiassa ne ovat kaksi täysin eri asiaa, joita ei pidä sotkea keskenään.

Tämän ei kuitenkaan pidä häiritä sen enempää laatijaa kuin ratkojaakaan. Risikot operoivat yleiskielellä. Jos Nykänen tai joku CD-Facta sanoo että teho on mm. voima, niin ei siinä ole virhettä, sanokoot fyysikot mitä tahansa.
49. ile17.6.2005 klo 16:09
Timo Nurmen 'Uusi Suomen kielen sanakirja':

Teho -> vaikutus, voima, tehokkuus; Mainonnan teho (voima), hyökkäyksessä ei ollut tarpeeksi tehoa (voimaa)
50. Olavi Kivalo17.6.2005 klo 16:17
Näistä puheenvuoroista päästään jo esille ottamaani kysymykseen, tuleeko ristikon olla valistava. Jos ollaan sitä mieltä, että ei, niin on lupa tehdä mitä löperryksiä tahansa. Ristikolla on kuitenkin pitkä kunniakas perinne ja vakiintunut status, jotka velvoittavat.

Jos tältä pohjalta ollaan yhtä mieltä, että ristikolla on myös jonkinlainen valistustehtävä, nousevat esiin puhdasoppisuuskysymykset. Missä menee raja? Voidaanko sieniä pitää kasveina? Kuuluuko tervapääsky pääskyihin? Jopa: onko valas edelleen kala, kun jotkut niin kerran luulevat? Tai onko atomi edelleen jakamaton?

Fyysikot tai biologit eivät ole mitään klikkejä, jotka sopivat sisäisesti siitä, mitä mikin sana heidän kommunikaatiossaan tarkoittaa, vaan tekevät työtä selkeyttääkseen todellisuutta kuvaavia käsitteitä ja työ palvelee meitä kaikkia. Ristikoilla on erinomainen mahdollisuus olla omalta osaltaan edesauttamassa tavalllisen ihmisen maailmankuvan selkeytymistä.
51. Hui_hai17.6.2005 klo 18:32
Ehkä on syytä tyytyä siihen, että ristikon laatijoilla on aina pyrkimys hyvään.

Jokaisen ristikon tuli olla aina vähintään yhtä hyvä kuin edellisen ja mielellään tietysti parempi kuin edellinen.

Ei kuitenkaan sälytetä laatija parkojen harteille suotta täydellisyyden vaatimusta. Kyllä rima on luultavasti riittävän korkealla kun lähes täydellinen ristikko on ltavoitteena. :)
52. Matti17.6.2005 klo 21:37
Mielenkiintoinen kysymys tuo Olavi Kivalon, pitäisikö ristikoilla ola myös jonkinlainen valistustehtävä. Ristikkojen tehtävä on tietysti viihdyttää ratkojia, jotka haluavat hieroa älynnystyröitään, hakata päätä seinään, ja kokea oivalluksen aitoa iloa.

Mutta jos ristikko vielä on valistava, niin aina vaan parempi. Oppia ikä kaikki. Itse esim. en tiennyt, että sieni ei oikeasti olekaan kasvi. Valistunut laatijakin tämän varmasti jatkossa huomioi.
53. Eki3.12.2005 klo 09:20
Viihdeuutisista kuultua: "Julia Roberts pulittaa 20 miljoonaa dollaria filmiltä". Häntä sanottiin samassa yhteydessä parhaiten ANSAITSEVAKSI naisnäyttelijäksi.
54. Jaska3.12.2005 klo 10:55
Mielenkiintoista. Eihän Julia Roberts NIIN huonolta näyttelijältä vaikuta, että hänen pitäisi maksaa päästäkseen framille, niin kuin se formula-ajaja (miljonäärifaija maksoi), jonka nimeä en nyt muista, kertokaa. Sen sijaan esim. muutamilla Salatut elämät -sarjan nuorilla on epäilemättä hyvin varakkaat vanhemmat... Sarjaan yleisesti väärin käytettyjä sanoja lisään hämähäkin, jonka muistelen joskus jopa ristikossa väitetyn hyönteiseksi. P.S. Eki, muistini ei taannoin pettänytkään: Factum on tietosanakirja, lehdessä oli uutinen kuudennen osan ilmestymisestä.
55. tero3.12.2005 klo 14:33
Hmm..onko Ekin esimerkki kritiikkiä sanan ANSAITA merkityksestä vai sanan PULITTAA merkityksestä? :)
Jos Roberts pulittaa eli maksaa niin kyllä hän tavallaan ansaitsee osansa.
Toisaalta kyseessä taitaa olla kutienkin virhe, jolloin todellisuudessa Robetsille maksetaan, eli hän TIENAA rahaa. Ansaitseeko hän miljoonansa, on toinen asia.
56. Juha-Pekka Kuusela3.12.2005 klo 15:49
Sulake ja varoke on eräiden oppien mukaan sama mutta tosiaan meneteppä tarkaksi mutta kyllähän pitääkin palkka työ olkoon se ristokon laatimista,lripien voitelua päiväkodilla tai ihan mitä vain pitää hoitaa kunnolla kotiin.
57. tonimikael3.12.2005 klo 17:07
Päiväkodin lasten hoitaminen kotiin on lasten vanhempien hommaa. Pois se meistä! :-P
58. Juha-Pekka Kuusela3.12.2005 klo 22:46
tonimikael: no niin on kait? mtta tarkoitin leipien hemmetin vaikeaa
kun tulee kirjoitusvirheitä jo siksi että pitää osata noin 3-4
hieman erilaista näppistä.
59. Sakke3.12.2005 klo 22:49
Tekosyy. Oikoluku?
60. tonimikael3.12.2005 klo 23:11
Sakke. Tekosyitä on vain kumipuissa?
↶ Takaisin aiheisiinSiirry ylälaitaan ↑
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *