KESKUSTELUT > RISTIKOT > KUIVAPESTÄKÖ VAIKÖ EIKÖ
1771. Kuivapestäkö vaikö eikö
Eki17.7.2005 klo 18:07
Viitateen säikeeseen 1766 ja keskusteluun aiheesta "kuivapestä".http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php? ryhma=0&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=1766&alku=0&t =k1
Eihän se seikka, että sanaa kuivapestä ei olisi kirjoissa, tee siitä taivutusmuotoa. Se olisi vain epävirallisempi verbin perusmuoto.
Ei tuossa lopputuloksessa siis joku asia ihan täsmää tai sitten vain puhumme ihan eri kieltä. Siltä kyllä välillä tuntui/tuntuu.
2. Juhani Heino17.7.2005 klo 18:12
Mahtaako KP hyväksyä myöskään sanoja HAJASIJOITTAA, MUSTAMAALATA tai YLIPUKEUTUA...
3. iso S17.7.2005 klo 18:59
Tai YLIPUHUA, mitä moni on turhaan yrittänyt.
4. iso S17.7.2005 klo 19:01
Tarpeeksi lujalla itseluottamuksella voi muiden mielipiteitä YLENKATSOA.
5. Sakke17.7.2005 klo 19:08
Kuka milloinkin ALISUORITTAA ...
6. Eki17.7.2005 klo 19:25
Pitäisi jälleen rakentaa jotain fiksua.
7. Libero17.7.2005 klo 19:31
Kp (säikeessä 1766) otti verbille kuivapestä vastapariksi verbin vesipestä. Se vasta keinotekoiselta tuntui. KUIVAN VASTAKOHTA EI OLE VESI, VAAN MÄRKÄ.Vanhat käsitteet kuiva- ja märkäkehruu tarkoittavat joko kuivana tai märkänä kehräämistä. Ehkei sellaisia uudissanoja ole kuin kuivakehrätä ja märkäkehrätä, mutta nekin rikastuttaisivat sanastoa ainakin kehruuteollisuudessa. Kuka tietää, vaikka kyseiset verbit kuuluisivatkin kehruualan ammattisanastoon.
Verbi pestä jo itsessään tarkoittaa vedellä (tai maidolla, kuten Kleopatra) pesemistä, joten se ei kaipaa selittävää sanaa tyyliin "märkäpestä". Kuivapestä tai kuivapesettää kertoo yksiselitteisesti, ettei pesuprosessissa ole vettä tai muuta nestettä käytössä.
Kuivasuolata on vastaavanlainen sanakirjankin tuntema verbi, joka tarkoittaa kuiviltaan suolaamista ilman suolavettä.
Kielitoimisto on merkittävä kieliauktoriteetti, käytäntö toinen. Käytäntö edeltää varsin usein Kielitoimiston suosituksia. Jos kahdesta vaihtoehdosta pitää valita joko kuivapestä tai suorittaa kuivapesu, niin onhan edellinen jälkimmäistä sujuvampi. Verbillä suorittaa on nimittäin silläkin oma varjonsa. Sitäkin tulisi suosituksen mukaan välttää.
8. Libero17.7.2005 klo 21:43
Ei kai tämä pyykki näin äkkiä kuivunut??? Täällä meillä päin ainakin on satanut.
9. Juhani Heino17.7.2005 klo 22:04
Täällä on kyllä ollut pilviä, mutta ei ole satanut vieläkään. Minua RAAKAKYPSYTETÄÄN ja on ihan TÖNKKÖSUOLATTU olo.
10. iso S17.7.2005 klo 23:03
Merkillepanen sellaisen huomion, että tuntuu olevan helpompi keksiä sellaisia luontevalta kuulostavia yhdyssanaverbejä, missä alkuosa on adjektiivi tai adverbi kuin substantiivialkuisia (varsinkin perusmuodossa oleva substantiivialku) . Sellaiset harvinaisuudet pitäisi kai KORVAMERKITÄ!
11. Kravattimies18.7.2005 klo 03:10
Savolaisia sanoja?KUIVAPIESTY
AIVOPIESTY
12. Libero18.7.2005 klo 13:31
iso 17.7.2005 klo 23.03:Havaintosi vaikuttaa ehdottoman pätevältä. Suomalainen korva totuttelee adjektiivialkuisiin verbeihin, jotka kuulostavat vielä hieman väkinäisiltä. Subtantiivialkuisista verbeistä tulivat mieleen luontevat ELOKUVATA ja AIVOPESTÄ (Kravattimiehen aivopiestystä). Nekin ovat aikoinaan olleet uudissanoja, joita suomalainen korva on ensin oudoksunut (meot.).
Aika aikaa kutakin jne.
13. iso S18.7.2005 klo 14:16
Lukiossa vuoden 1968 paikkeilla äidinkielenopettaja yritti aivopestä meidät uskomaan, että nykyisten (siis silloin) suositusten mukaisesti ei pitäisi puhu aivopesusta vaan aivojenpesusta. Voisi kuvitella että useamman pesukerran jälkeen aivojenpesu ei enää oudoksuta, mutta näin ei käynyt. Harmaat solut vaalenivat mutta hassulta tuntui aina vaan.No, siitä pääsen kuitenkin asiantynkään. Sanaan pesu voi liittää erilaisia etuliitteitä kuvaamaan pesumenetelmää tai pestävää kohdetta. Valkopesu, kirjopesu, kuivapesu, kivipesu, konepesu, käsinpesu, aivopesu...
Jos etuliite on nominatiivimuotoinen adjektiivi (kuiva) niin vastaava verbi (kuivapestä) tuntuu täysin mahdolliselta ja melko luontevalta.
Jos etuliite on nominatiivimuotoinen substantiivi (esim. kivi), niin verbi (kivipestä) tuntuu melko mahdolliselta mutta ei täysin luontevalta.
Jos etuliite on adverbi (esim. käsin), niin verbi (käsinpestä) ei tunnu luontevalta ja alkaa epäillä onko se mahdollinen.
Jos etuliite on genetiivimuotoinen substantiivi (esim. aivojen), niin verbi (aivojenpestä) tuntuu mahdottoman epäluontevalta.
Kaikista yhdyssanoista, joiden loppuosa on substantiivi, ei siis väänny verbiä vaikka loppuosasta itsestään sellaisen saakin.
14. Timppa18.7.2005 klo 14:23
Kun en itse keksi mitään fiksua, niin lainaan taas Kielosta:aivopesu (rinn. aivojenpesu) menettely jolla ihminen koetetaan saada kritiikittömästi vaihtamaan poliittisia tm. käsityksiään
aivopestä vrt. aivopesu. Aivopestä sotavankeja.
15. Libero18.7.2005 klo 17:30
Ennen kuin verbi PAKASTAA vakiintui, elintarvikkeita SYVÄJÄÄDYTETTIIN (ruots. djupfrysa). Erinomaisen hieno suomenkielinen sana pakastaa koki arvonalennuksen, kun naisväki omaksui puhekielen karsean ilmaisun "panna pakkaseen".
16. KP18.7.2005 klo 18:38
Mitä kylmäkoneiden myyjä tekee vaimolleen?Pakastaa tietenkin.
(Pitää olla: Rakastaa)
17. ö18.7.2005 klo 18:45
Kohta taitaa Liberon ympärillä vallita syväjäätävä ilmapiiri ja arvatkaa miksi!
18. kp18.7.2005 klo 18:47
Onhan niin koneita myymässä naisiakin.Toimii siis toisinkin päin.
19. Libero18.7.2005 klo 19:37
ö 18.7.2005 klo 18.45:Ennen kuin alan syväjäätyä, niin ollos, ö, niin armelias, että kerrot, miksi! Olisi kova kohtalo tulla syväjäädytetyksi näillä helteillä.
20. ö18.7.2005 klo 22:40
Libero> Esitit perustelemattoman ja toteennäyttämättömän väitteen naissukupuolen edustajien köyhdyttävästä vaikutuksesta kielemme sanastoon. Semmoisesta ei jää rankaisutta, jos jää kiinni. Rangaistuksena käytetään yleensä hyytävän jäätävää mykkäkoulua.
21. Antti Viitamäki18.7.2005 klo 22:51
Vaimoilla on toisin sanoen tapana mykkäkouluttaa miehiään.
22. Libero18.7.2005 klo 23:19
ö ja Antti Viitamäki:Sus siunatkoon! Kun olen täydellisen harjaantumaton mykkäkouluttamaan miesväkeä, niin enpä osannut tällaista uumoilla.
23. Antti Viitamäki19.7.2005 klo 01:40
Tarkennan omaa kommenttiani vain sen verran, että pisteen tilalla pitäisi oikeastaan olla kysymysmerkki. Minullahan ei ole kokemusta avioelämästä.Muotoilin vain ö:n ajatusta säikeen otsikon hengessä.
:-)
KOMMENTOI