KESKUSTELUT > RISTIKOT > NOSTOOVI LINJAAUTOSSA?
2321. Nostoovi linjaautossa?
marjaana28.1.2006 klo 18:26
Laatijat, laitatteko ristikkoon tämäntyyppiset väliviivayhdyssanat ilman sitä viivaa pitkin hampain vai ilman jupinoita:NOSTOOVI (nosto-ovi)
LINJAAUTO (linja-auto)
Eli vaikka näyttää tyhmältä, lienee kuiteskin sallittua?
2. kari kämäräinen28.1.2006 klo 19:00
Minä laitan.
3. kari kämäräinen28.1.2006 klo 19:27
Siis pitkin hampain!
4. Antti Viitamäki28.1.2006 klo 20:18
Sanojahan nekin ovat.Ajatus kai kuitenkin on, että ratkaisusanat ovat ristikossa niin, että kukin kirjain on omassa ruudussaan? Mitä "ei sallittua" asiassa olisi, kun tuo ehto kuitenkin toteutuu?
Tavuviiva ei ole kirjain. Kirjoitetut sanat muodostuvat kirjaimista, jotka ovat puhutuissa sanoissa olevien äänteiden vastineita. (Varsinkin suomen kielessä, vaikkei toki meilläkään aivan poikkeuksetta.)
Toki jos kahden saman vokaalin välillä on tavuraja (jolloin siihen hyvän kirjoittamisen säännöt edellyttävät tavuviivaa), siitä löytyy puhuttaessa loppuhenkonen, mutta tavuviiva ei ole tuon loppuhenkosen merkki - muutenhan meillä olisi tavuviivoja yhden jos toisenkin kirjoitetun sanan lopussa.
Ei, tavuviiva LINJA-AUTOSSA ei ole varsinaisesti osa oikeinkirjoitusta, se on vain hyvän tavan mukaista SELVENTÄVÄÄ kirjoitusta. Tavuviivojahan on tapana käyttää muutenkin - nimenomaan sellaisissa tilanteissa, joissa sana on hankala lukea. Pitäisikö kaikki tuollaisetkin tavuviivat aina olla ristikoiden ratkaisusanoissa?
Tavuviiva kertoo, missä kohti sanassa on tavuraja. Miksi laatijan pitäisi kertoa JOIDENKIN tavurajojen paikka, miksei sitten saman tien kaikkien? Me olemme vain tottuneet näkemään LINJA-AUTOSSA tavuviivan, joten meistä voi näyttää tyhmältä, kun se yhtäkkiä puuttuukin. Voihan se olla häiritsevää, mutta miksei minkään muun tavuviivan puuttuminen sitten ole häiritsevää? Niinpä - niitä ei vain ole tottunut näkemään.
Ja siltä varalta että joku alkaa perustella asiaa oikeinkirjoitussääntönä tyyliin "jos siinä ei ole tavuviivaa, niin se ei ole LINJA-AUTO, vaan LINJAA-UTO tai jotain muuta älytöntä", vastaan saman tien että samoin voisi ajatella mistä tahansa muustakin sanasta. Miksi TAPAUSKOVA on nimenomaan TAPA-USKOVA? Voisihan se olla TAPAUS-KOVA - tai vaikka TAPAU-SKOVA tai T-APAUSKOVA, mistä me tiedämme kun tavuviivaa kerran ei ole annettu?
No, niinhän se on että me vain tiedämme. Tavuviiva kahden saman vokaalin välissä silloin, kun ne kuuluvat eri tavuihin, on sovittu, selkeyttävä käytäntö - miksi se pitäisi EHDOTTOMASTI ympätä ristikoihin?
5. RA28.1.2006 klo 20:36
Hyvä Antti! Olipa napa-kasti kirjoitettu ja perusteltu! Tapaus-kova!
:-)
6. jupejus28.1.2006 klo 20:54
Ja eikös se olisi aivan hulluutta myöskin vierastaa moisia sanoja ristikossa, joihin nyt sattuisi tuo viiva tulemaan väliin. Menisi paljon hyviä, oikeita, usein pitkiäkin, suomalaisia sanoja käyttökelvottomaksi (ja aivan hukkaan ja lisäksi aivan turhaan) , jos niitä eliminoitaisiin pois.Kyllä linja-auto tavuviiva-asemasta huolimatta saa huoletta parkkeerata sanaristikkoonkin. Ja tuollaiset sanathan on vain mukavia ratkottavia.
7. kp28.1.2006 klo 21:18
Linja-auto viivan kanssa, koska se kirjoitetaan niin...-Jos minä en pane, niin Oulussa se lisätään...
8. Jaska28.1.2006 klo 21:24
Etelliseen vetoten vaatin ehtottomasti apostrohvitkin ristikkoon: VAA´AT, kiellän VAAAT.
9. jupejus28.1.2006 klo 21:25
Miten sitten jos käytetään jotain lyhennystä. Tuleeko pisteelle oma ruutu loppuun? Esim. on viisiruutuinen sana silloin tai jne. tulee 4-ruutuinen sana eli saa pistää ristikkoon ;)
10. kari kämäräinen28.1.2006 klo 21:35
KP: En kyllä kehtaisi sinuna arvostella ketään mistään viivoista, ottaen huomioon nettisivuillasi olevan ristikkosi, jossa pääkuvana on Hyväntuulen Pulmat-ristikkolehden kansikuva. Oikeassa alanurkassa on kaksi lintua, josta tulee vastaukseksi ALLIT. Jotenkin nuo kaksi lintua eivät muistuta ALLEJA kumpikaan! Katsoppa lintukirjasta oletko samaa mieltä? Olihan siellä kyllä muitakin tuttuja ristikkosanoja Asirista lähtien!
11. RA28.1.2006 klo 21:49
kp, kiinnostaisi tuo tavuviivanlisäystekniikka (mainitsemassasi Oulussa). Meneekö ristikko siis uusiksi, kun on lisättävä yksi ruutu tavuviivaa varten vai lisätäänkö tavuviiva ilman omaa ruutua johonkin. Ja jos, niin mihin?
12. kari kämäräinen28.1.2006 klo 22:49
Jotenkin KP ei vastaa silloin, kun se ei tiedä mitenkä pitäs vastata! Ja niitä kertoja on ollut tässä aika paljon!
13. JPQ28.1.2006 klo 23:52
Mutta näinhän ei saa taasen tehdä Sanaristikot (Vuokilan) kirjanmukaan että kirjoittaa yhteen Tarja Halonen eli tarjahalonen. Ja tämä
musta ihan ymmärettävää ja luonnollista mutta tosiaan minustakin toki
saa pistää tuollaisia yhteen.
14. Aikku29.1.2006 klo 00:49
Luutaakka?
15. Taata29.1.2006 klo 01:24
Aikku varmaan vanhempana ihmisenä kokee luutaakan kantamisen sangen kivuliaaksi rasitteeksi, kun luita vieläusein kovasti kolottaa ja jomottaa ja joutuu särkylääkkeitä
syömään.
Taata tuntee suurta myötätuntoa Aikkua kohtaan ja toivot-
taa sitkeyttä kohtalotoverille taakkansa kantamisessa ja
voimia jaksamiseen myös tulevaisuudessa.
Ristikoiden ratkaiseminenkaan ei kovassa säryssä aina
onnistu, kun keskittyminen herpaantuu tuskien jäytäessä
luustoa, mutta voi buranoiden avulla välillä onnistuakin
aivan tyydyttävästi.
Tulevaisuudessa toivottavasti buranat ja ristikkolehdet
saadaan kokonaan korvattaviksi valtion varoista, jotta
raskaan luutaakan alla ponnisteleva sitkeästi puurtava
ratkoja voi nauttia harrastuksestaan edes pikkuisen inhi-
millisemmissä olosuhteissa pitkälle vanhuuteen.
Taata toteaa lopuksi Aikun kiinnittäneen huomiota hyvin
tärkeään asiaan ja todeta, että luutaakka on tulevaisuuden
ristikkosana ikääntyvien ihmisten määrän kasvaessa valta- kunnassa. Valitettavasti sitä ei löydy vielä ristisanasanas- toista, jotka ovat kovin ikärasistisia ja vaikka ristikoissa on
historian kuluessa esiintynyt niin luu- kuin saranakasojakin
aivan liiankin kanssa.
Aikku voisi yrittää rekisteröidä ja patentoida sanan nimiin-
sä, mikä näin pienenä vinkkinä mainittakoon.
16. Hessu29.1.2006 klo 01:24
"Minä poloinen vanha nainen joudun raahaamaan näitä elefantin hampaista tehtyjä siivousvälineitä..."
17. kp29.1.2006 klo 10:27
Lähettäjä: RA 28.1.2006 klo 21:49
kp, kiinnostaisi tuo tavuviivanlisäystekniikka (mainitsemassasi Oulussa).
Meneekö ristikko siis uusiksi, kun on lisättävä yksi ruutu tavuviivaa varten vai lisätäänkö tavuviiva ilman omaa ruutua johonkin. Ja jos, niin mihin?
Ruutujen väliin pystyviivalle jollakin fontilla. Ja se on piste.
-Ei mitään ruutua viivalle....
Lähettäjä: kari kämäräinen 28.1.2006 klo 22:49
Jotenkin KP ei vastaa silloin, kun se ei tiedä mitenkä pitäs vastata! Ja niitä kertoja on ollut tässä aika paljon!
Ikävä kyllä ei ole aikaa heti katsoa vastauksia/kysymyksiä.
18. Matti29.1.2006 klo 13:22
Vähän jäi Antin kommentti mietityttämään.Linja-autossa ei ole tavuviivaa, vaan yhdysmerkki.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.4.html #yhdysm
Mielestäni se nimenomaan ON osa oikeinkirjoitusta. Ei sitä ole "yhdessä sovittu" sen enempää kuin muitakaan kielioppisääntöjä. Se pitää laittaa ja sillä siisti. Jos sen jättää pois, tekee kielioppivirheen.
Sanaristikoissa mielestäni sen toki voi jättää pois, niinkuin lähes aina tehdäänkin.
Muistelen, että kerran SK:n piilosanassa yhdysmerkille oli varattu oma ruutu, ja se sopi siis sekä pysty- että vaakasanaan. Se oli ihan veikeää.
19. Tuomas L.29.1.2006 klo 13:50
Antin juttu oli erittäin hyvä. Yhdysmerkin käyttöhän on vain suomen kielen oikeinkirjoitusta koskeva sopimus; yhtä hyvin sitä voitaisiin olla käyttämättä, kuten monissa kielissä tehdäänkin. (Itse asiassa en tiedä mitään muuta kieltä, jossa olisi vastaavanlainen oikeinkirjoitussääntö.) Minusta sen käytöstä on nimenomaan joskus jossakin sovittu; vai väittääkö Matti, että yhdysmerkki on jotenkin itsestään tullut kieleen? Ei tässä edes ole kyse varsinaisesti kieliopista, vaan oikeinkirjoituksesta.Varsinaisia kielioppisääntöjä ei toki olekaan missään sovittu: se, että käsi-sanan monikko on "kädet" eikä "*käsit" on kielessä luonnostaan oleva sääntö. Oikeinkirjoitus on sen sijaan aina jollakin tavoin suunniteltua, koska kirjakieli ei synny samalla tavoin itsestään kuin puhuttu kieli. On esimerkiksi sopimuksenvarainen asia, että pitkää vokaalia merkitään suomen kielessä kahdella vokaalilla (aa, ee) eikä esimerkiksi jollakin pitkän vokaalin merkillä, kuten unkarissa tehdään (á, é). Agricola muuten tarjosi suomen kieleenkin tuota jälkimmäistä mallia.
Ala-asteen opettajani selitti joskus äidinkielentunnilla, että jos yhdysmerkkiä ei käytettäisi samojen vokaalien välissä, "tulisi sellaisia sanoja kuin alaaste, jotka näyttäisivät aivan kummallisilta". Jo silloin, osapuilleen kymmenvuotiaana, minun teki mieli väittää vastaan (mitä en tehnyt), koska tuollaiset sanat tuskin näyttäisivät mitenkään kummallisilta, jos niihin olisi totuttu. Mitenköhän esimerkiksi virolaiset opettajani mielestä pystyvät ollenkaan lukemaan omaa äidinkieltään, kun heidän kielessään on sellaisia sanoja kuin "jäääär" eli jään reuna?
(No, en nyt kuitenkaan mollaa vanhaa opettajaani; luokanopettaja, jonka pitää tuntea kaikkien aineiden perusasiat, ei voikaan olla yksittäisten aineiden asiantuntija.)
20. Antti Viitamäki29.1.2006 klo 14:29
Aina voi mollata ihmistä joka puhuu totuutena jotain mistä ei tiedä. :-) Olen nyt siinä rajoilla, sanoisinko tuon koskevan minuakin - mutta rohkenen väittää vastaan sekä Matille että hänen linkittämälleen kielenhuoltosivulle:Olipa viiva nimeltään mikä tahansa, minusta nuo kahden saman vokaalin välissä olevat viivat ovat selvästi eri tapaus kuin listassa mainitut "ohjaaja-näyttelijä", "csárdás-tanssi" ja "liha-makaronilaatikko". Ne ovat yhtäläisiä listassa olevien epäselvien tapausten kanssa, eli "nyky-isyys / nykyisyys", "sisar-ilta" jne, joissa kyse on sanan käsitettävyydestä. Miksi muutoin muka olisi niin, että vain kahden saman vokaalin väliin tulisi viiva? Miksi kuitenkin "syyssateet" ja "kesäaika"? Minun mielestäni nimenomaan siksi, ettei noiden sanojen kohdalla ole hahmotusvaikeuksia - toisin kuin "alaasteen" ja "tikkuukon" kanssa voi helposti olla.
Siinä kannassa toki pysyn tiukasti (eikä sitä varmasti kukaan vähääkään asiaa miettivä kieltäisi), että kyse on täysin sovitusta säännöstä. Ei kansa omaehtoisesti ole kirjoittamaan opittuaan päättänyt vähitellen sisällyttää joihinkin tiettyihin paikkoihin viivoja - kyllä niistä on ihan opinkappale tehty.
Huomautan, etten ole missään tapauksessa väittänyt, että "linja-auton" yhdysmerkki/tavuviiva/mikä vain olisi millään tavoin huono asia, ei tietenkään. Kysehän oli vain siitä, miksi moisesta asiasta nimenomaisesti pitäisi kantaa huolta ristikoissa. Ja minun nähdäkseni ei siis välttämättä tarvitse. Jos joku painotalo katsoo asiakseen tökkäistä yhdysmerkin kahden ruudun väliseen reunaviivaan, mikäs siinä. Omapa on asiansa.
Mutta esimerkiksi huippuvisaisissa ristikoissa olisi lähinnä ääliömäistä auttaa ratkojaa kertomalla moinen erityisen paljastava tieto sanan rakenteesta - varsinkin, jos syynä on vain se että joku katsoo sen muussa tapauksessa rikkovan oikeinkirjoitussääntöjä.
Eikö se sitten riko oikeinkirjoitussääntöjä, että sanat kirjoitetaan paperille kirjain per ruutu, jolloin joka kirjaimen väliin jää suunnilleen välilyönnin verran tyhjää? Eikö se riko oikeinkirjoitussääntöjä, että puolet sanoista on kirjoitettu ylhäältä alaspäin? Entä se seikka, että sanat ovat täysin toisiinsa sotkeutuneita?
Ja kuinka moni on tähän mennessä valittanut sitä, että ratkaisulauseissa ei läheskään aina ole pilkkuja saati sitten pisteitä tai kysymysmerkkejä? Kun tuolla ylempänä Jaskakin jo mainitsi apostrofit ("vaa'at", "liu'ut"), niin miksi ihmeessä yhdysmerkki olisi jotenkin sen välttämättömämpi "oikeinkirjoituksellinen" asia?
21. Matti29.1.2006 klo 17:14
Kävin miettimään, mikä Antin eilisiltaisessa kommentissa sai minut heti kuukkelin ääreen.Kolme - neljä juttua:
Antti käytti linja-auton erotemerkkiä (tai miksi sitä nyt kutsutaankin) tavuviivan roolissä, ja perusteli sen käyttöä sillä. Se ei siinä osoita tavujakoa, vaan yhdyssanan kahden osasanan väliä.
"Ei, tavuviiva LINJA-AUTOSSA ei ole varsinaisesti osa oikeinkirjoitusta, se on vain hyvän tavan mukaista SELVENTÄVÄÄ kirjoitusta."
Miten niin ei ole osa oikeinkirjoitusta? Minusta se on juuri sitä. Minusta tuo sääntö on aivan yhtä painava oikeinkirjoitussääntö kuin mikä muu tahansa.
Onko sen käyttö suomessa sovittu, siis implisiittisesti, vai peräti konkreettisesti jossakin symposiumissa, vai onko sen antanut ylhäältä joku kirjoitussääntöjä kieleemme luonut, kenties Agricola, meidän noudatettavaksi? No, tämä on kai jo saivartelua.
Lausutaanko linja-auton väliin loppuhenkonen? Mielestäni ei. "Linja-auto" lausutaan ikään kuin kyseessä olisi kaksi eri sanaa, samoin kuin esim. "kirja alkaa sanoilla ..."
"Muista tulla´ aamulla", tässä on loppuhenkonen, ja lausun sen a-parin eri tavalla kuin linja-auton. Loppuhenkosessa on pitempi väli, ja ennen jälkimmäistä a:ta joku hönkäys.
Todettakoon nyt vielä, että en minä ole koskaan suomea opiskellut. Ihan lonkalta heittelen, ja voi olla että puhun läpiä päähäni. Ja voi olla, että luen Antin kommentista sellaistakin mitä hän ei ole kirjoittanut. Mutta onhan tämä kiva keskustelunaihe.
22. Antti Viitamäki29.1.2006 klo 17:39
Loppuhenkoskommentin vedän takaisin. Piti se jo tehdä tuossa äskeisessä kommentissani, mutta unohtui. Moisessa paikassa ei todellakaan aina ole loppuhenkosta, ei myöskään "linja-autossa". Pahoitteluni virheellisestä tiedosta.Se koskee kyllä usein esimerkiksi e-loppuisia sanoja silloinKIN kun ne ovat yhdyssanan alkuosana: "viihde-elektroniikka", "vaihe-ero" jne. Mutta, ja niinhän toki yritin (liian kiivaasti vain) selittää, kyseinen viiva ei ole se merkki joka tuota loppuhenkosta markkeeraisi. Kukaan ei ollut muuta väittänytkään, minä vain yritin - ja aivan turhaan - kiirehtää asioiden edelle, vastaamaan esittämättömiinkin väitteisiin... :-)
Toisin sanoen pointtini oli validi (viivalla ei merkitä mitään tiettyä äännettä), mutta sitä demonstroiva esimerkki ihan hanurista - oli kyseessä sitten tavallinen tai nivelbussi.
Hyvä on, yhdysmerkin käyttö kahden saman vokaalin välissä ilmaisemassa yhdyssanan osien rajaa ON oikeinkirjoitusta, koskapa se on katsottu oikeinkirjoitussääntöihin hyväksi laittaa. Mutta kyseisen viivan ainoa TARKOITUS on selventää - siis parantaa sanan luettavuutta. Jos sen tarkoitus olisi ilmaista yhdyssanan osien rajaa, se pitäisi minun nähdäkseni merkitä säännönmukaisesti kaikkien yhdyssanojen kaikkien osien välille. Eikö?
Se, että minä puhuin tavurajan merkitsemisestä selventämistarkoituksessa ja kielenhuolto puhuu yhdysanan osien välisestä rajasta, on MINUN mielestäni saivartelua, koska kysehän on kaikissa moisissa yhdyssanoissa AINA sekä yhdyssanan osien välisestä rajasta että tavurajasta. Ne ovat siis aina samassa paikassa, yhdyssanan osa ei vaihdu toiseen KESKEN tavun.
23. Matti29.1.2006 klo 17:46
"Mutta kyseisen viivan ainoa TARKOITUS on selventää - siis parantaa sanan luettavuutta."Tästä olen tietysti aivan samaa mieltä. Ja tässähän se asian ydin taitaa olla. Väliviiva helpottaa hahmottamista.
Oli mielenkiintoista lukea (Tuomas L.), että muissa kielissä ei tällaista sääntöä ole.
24. Jyrki29.1.2006 klo 19:06
"Mutta kyseisen viivan ainoa TARKOITUS on selventää - siis parantaa sanan luettavuutta."Ehkei olisi syytä ihan näin jyrkästi tätäkään seikkaa yleistää. Käsittääkseni kielen sääntöjen - luettiin ne kukin sitten kieliopiksi tai oikeinkirjoitukseksi - perimmäinen tarkoitus on pyrkiä tekemään kielestä yksiselitteistä, ts. poistaa väärinkäsitysten vaaraa. Tapauksessa 'linja-auto' viiva tosiaan vain selventää ja helpottaa lukemista ja lausumista, mihin kohtaan pitää sijoittaa katkos. Tuossa siis kirjoitussäännöllä erotetaan suomen pitkän vokaalin ja kahden peräkkäisen saman lyhyen vokaalin tapaukset.
Sen sijaan eräissä tapauksissa väliviiva-merkki (sanotaan sitä sitten yhdysmerkiksi tai tavuviivaksi) erottaa kirjoittajan tarkoittaman oikean merkityksen väärästä. Ylempänä oleva klassinen koulukirjaesimerkki tulee tietysti ensimmäisenä mieleen: 'luutaakka' on todellakin luista muodostuva taakka ja 'luuta-akka' luutien kanssa jollain tavoin tekemisissä oleva vanha nainen (rumasti ilmaistuna). Nuo kirjoitustavat eivät ole vaihtokelpoiset keskenään kumpaankaan suuntaan.
Jälkimmäisen tyyppisiä tapauksia ei tosin kuitenkaan tunnu suomessa olevan paljon, koska esimerkkinä yleensä käytetään noinkin marginaalista, lähestulkoon oppitekoista esimerkkinä.
Syy siihen, miksi konsonanttien tapauksessa ei tarvita vastaavaa merkintää, on siinä että kaksi peräkkäistä samaa lyhyttä konsonanttia lausutaan ilmeisesti aina samoin kuin kaksoiskonsonantti (edellyttäen tietysti, että kummassakin tapauksessa on kyse esiintymistä yhden sanan sisällä, siis esim. yhdyssanasta eikä kahden erillisen sanan viimeisestä ja ensimmäisestä kirjaimesta tyyliin 'vieras sana'). Ajatelkaapa esimerkkiä 'syyssäässä': siinä on molemmanlaiset ss-tapaukset, jotka lausutaan samoin.
Vokaalien ja konsonanttien erilaisuuteen on syynä fysikaalinen ilmiö eli äänteiden lausuminen. Sekä lyhyt että pitkä vokaali ääntyvät jatkuvana, vain kestoltaan erilaisena ilmavirtana. Yksinäis- ja kaksoiskonsonantin ero on toisenlainen, tosin se vaihtelee huomattavasti konsonanteittain (konsonantit ovatkin paljon vähemmän yhtenäinen ryhmä kuin vokaalit, joitain konsonantteja voisi kuvailla puolivokaaleiksikin).
Alkuperäiseen kysymykseen väliviiva-merkistä ristikoissa: omasta mielestäni niitä ei tosiaan tarvita, mutta ratkojahan voi halutessaan ne piirtää ruutujen väliselle viivalle, jos itse tykkää katsella sanaa niin :)
25. Matti29.1.2006 klo 21:09
Vokaaleista ja konsonanteista: Keski-Uudellamaalla on ravintola nimeltä Yano. Kunhan selvitän sen sijainnin käyn ottamassa siellä kaljat.
26. Timppa29.1.2006 klo 21:14
Matti> Vaalituloksen ilosta tai/vai harmituksesta? ;)
27. Jyrki29.1.2006 klo 21:26
Vaali-iltaan liittyvänä ja omaa yllä olevaa yritelmääni täydentävänä:Kielioppi- ja oikeinkirjoitussäännöt eivät silti ole mitenkään täydelliset. Tuohon 'linja-auto'- tai 'vaali-ilta'-tyyppiseen tapaukseen tuo yhdysmerkin käytäntö on sovittu ja varmaan joissain harvinaisissa tapauksissa jopa määrittää oikean tulkintatavan kahdesta vaihtoehdosta. Joissain muissa tapauksissa ei sitten käytetäkään viivaa tai mitään muutakaan merkkiä, vaikka periaatteessa se olisi tarpeen, jos väärinymmärryksen välttäminen on perusteena välimerkille.
Tuossa juuri tv:tä katsellessa nimittäin sai leikitellä sanaparilla 'tulos|ilta' ~ 'tulo|silta'. Suomen kieli onkin siitä mukava sanaleikeistä pitävälle, että tällaisia enemmän tai vähemmän hupaisia temppuiluja voi tehdä monilla sanoilla. Itse joskus ihan nuorena mietin oikeasti, kummalla tavalla tällaiset pitää ymmärtää:
'autoistuminen' ~ 'auto|istuminen'
'maratonilta' ~ 'maraton|ilta'
yms yms :)
28. Matti30.1.2006 klo 11:55
Timppa, ehkä harmituksesta. Vesi seisoo 6v.
KOMMENTOI