KESKUSTELUT > RISTIKOT > IS-KOVIS 21.1.
2307. IS-kovis 21.1.
Jaska21.1.2006 klo 17:20
Pakko kehua Pitkälän kovista, kun on joskus tullut moitittuakin. Tosin silloin ei ollut kyseessä kovis, vaan kivikovis. Lyhin vihje oli paras! Ristikko muuten valmistui aika lähellä deadlinea. Ai mistäkö tiedän? Enpä taida kertoa...2. Seppo23.1.2006 klo 00:01
Toni jatkaa hyvien ristikoiden sarjaa, alkuaikojen huippuvaikeiden sijaan on löytynyt sopiva vaikeustaso ainakin omasta mielestäni. On aina hienoa törmätä uusiin naseviin vihjeisiin, joita tässä edustivat Jaskan edellä mainitseman lisäksi "tyrmäävä viesti", "hiekoitetun verbi"
sekä vasemman laidan loma-aiheinen puhekupla.
Veneneste saattaa olla joillekin outo, aivan kelpo sana kuitenkin eikä ole usein ristikoissa esiintynyt. Hakkumiehen
logiikankin tajuaa viimeistään sitten, kun saa sanan kokoon.
Myös fontti ja piirrokset kehujen arvoisia:-)
3. Pena23.1.2006 klo 15:19
Jep, hyvä kun eivät ole enää niin vaikeita tonimixun kovikset. KÄYVÄT MEREN TAKANA on mun suosikkivihje. Muitakin suosikkeja saattaisi olla, jos ymmärtäisin yhteyden. Nimittäin: täynnä on, mutta en kaikilta osin ymmärrä, minkä hemmetin takia!!d=)
4. matts23.1.2006 klo 16:34
Yläkerta vielä tyhjä (siis myös ristikosta).
5. Juha N24.1.2006 klo 00:35
Ratkesi riemulla, jos svetisismi sallitaan. Minäkin tykkäsin paljon noista Jaskan, Sepon ja Penan kehumista vihjeistä. Jatkan listaa näillä: LUTEIN, ULOSPÄIN SUUNTAUTUVIA, ROOPELTA AKULLE (no mitäs Roope nyt muuta Akulle antaisi kuin tämän...), ANKEILLE ILOKSI? (kaunis vihje), JUURI TULLEELLE. Jos paras pitäisi valita niin se olisi ehkä HIEKOITETUN VERBI. Kuvavihjeissä oli pari ainutlaatuisuutta. Alhaalla olevan istuntokuvan ratkaisusana ei ole tainut aiemmin saada tällaista vihjettä, heh. Tuskin myöskään hakkumiehestä oikealle lähtevä ratkaisusana. Kuvan sisältö voi pysyä ratkojalle mysteerinä, jos ei huomaa erästä olennaista yksityiskohtaa (joka ei ole se nuolella osoitettu).
Laadinnasta: 9-kirjaimiset ja pitemmät sanat ovat poikkeuksellisenkin hyviä. Pakkosanojen määrä sen sijaan nosti vähän kulmakarvoja: PAASSA, TÄMÄN JOEN OTTANEN VASTAAN, ONTTO KUIN PÄÄTÖN PISKI, SUOJA, LÖVBERG MAASEUDUN YTIMESSÄ, ATOS KIERTÄÄ! Näitähän ei yleensä käytä kuin kp:n laadinta-automaatti...
Huomautus: toinen vihjeen NAINEN KAUPUNKI sanoista ei taivu kuten ratkaisusanassa taivutetaan.
6. PA24.1.2006 klo 10:01
Älä Juha noista taivutuksista välitä. Onhan se näissäkin keskusteluissa tullut jo moneen kertaan selväksi, että laatijat taitavat suomenkielen (paljon) paremmin kuin Agricola ja kielitoimisto yhteensä.
7. tonimikael24.1.2006 klo 11:50
Juha N: Huomasin itsekin tuon (liian myöhään!), ettei ne taivu samalla lailla. Olen pahoillani.
Ja kyllä minä väänsin erityisesti tuon vasemman alanurkan kanssa pitkän tovin (toven?). Ja niinkuin usein, kulmakarvoja kohottavin sanasto löytyy sieltä väännetyimmästä päästä.
8. tonimikael24.1.2006 klo 12:18
Juu kyllä mulla oli tuon ristikon valmistumisen jälkeen tosi ontto(!) olo. Osaan ristikosta olin oikein tyytyväinen sanastollisesti ja kuvapuoleen myös. Mutta päällimmäisenä minulle jäi sellainen olo, että tulipa tekele sanan ei-parhaassa merkityksessä. Johtuen juuri noista Juhan esille ottamista sanoista. No sitten kun luin tämän säikeen pari ensimmäistä kommenttia, niin vähän hämmästyinkin, että "oliko se muka niin hyvä?". Mutta onneksi Juha oli tarkkasilmäinen tuossa heikkouspuolessakin. Ei pääse tuntumaan liian hyvältä, eikä nuo heikommat sanat siirtymään lokerosta "pakkosanat" lokeroon "sanat siinä missä muutkin". Kiitos taas kaikille kommentoijille (jo niin tehneille ja tuleville)! Kyllä noita kommentteja luetaan ja makustellaan, jotta Suomen kansa saisi tulevaisuudessa(kin) mahdollisimman paljon iloa (so. mahdollisimman vähän murhetta) tuovia ristikoita.
:-)
9. ö24.1.2006 klo 12:42
Juha N> Tavan adessiivi on nykyään ihan hyväksytty muoto. Siitä on oikein Kielitoimiston päätös.
10. Jaska24.1.2006 klo 15:11
Mielestäni ritstikon kaupunki/nainen -vihjeessä ei ole mitään vikaa. Kyllä se täytyy hyväksyä, kun toisen osalta taivutus on oikein. Olisihan vihje tietysti voinut kuulua myös KAUPUNKINAISIA. Muuten kaupunkien ja maiden monikothan esiintyvät vain sanonnoissa tyyliin "hän on reissannut Ranskat ja Italiat, Roomat ja Pariisit". Tunnetuimpia kohteita siis. Mielestäni ristikon kaupunki ei yllä tähän kategoriaan, joten sen monikko tulisi kyseeseen vain siinä tapauksessa, että on toinen (tai kolmaskin, Roomiakin (?) on ties kuinka monta!) samanniminen kaupunki tai paikka. Suomessahan on kaksi Helsinkiä, tosin Helsingit ovat ihan eri kokoisia. Samantapainen tuplavihjeen oikein/väärin -ongelma on muuten Sanasepon laatija X:n tavuristikossa. Onkohan sitä huomannut kukaan muu. Siinäkin mielestäni oikea muoto "voittaa".
11. RA24.1.2006 klo 18:34
Samaa mieltä sekä kehuista että haukuista edelle kirjoittaneiden kanssa; Virkistävää uutta tai ainakin harvemmin ristikoissa nähtyä sanastoa ja sitten muutama huono sana.Vihjeiden ONTTO KUIN PÄÄTÖN PISKI, LÖVBERG MAASEUDUN YTIMESTÄ! ja ATOS KIERTÄÄ! ratkaisusanat olivat aivan outoja. En muista koskaan nähneeni niitä ristikossa, joten eivät ne ainakaan mitään fakkisanoja liene, mutta kernaasti muuten vain toivoisin välteltäviksi. Hyvän vihjeityksen ansiosta kuitenkin ratkesivat ihan ok. - Minusta SUOJA-vihjeessä/-sanassa taas ei ollut mitään vikaa. Sen verran ahkerasti tuota on rummutettu viime vuosina televisiossa ja lehdissä.
Jos/kun hiuksia alan halkomaan, niin mieleeni tulee alaosan HEVOS-piirrosvihjeen myötä ASKELLAJIAATOS. Siis epäily, mahtaako kaikki olla ihan kohdallaan, kun molemmat etukaviot ovat yhtä aikaa ilmassa. Vermon tuomareille tuosta saattaisi tulla jopa ENSIASKELLAJIHYLKÄYSAATOS!
:-)
Jo kehuttujen vihjeiden sarjaan lisäisin vihjeen LÖYSÄ. Kikkailematon, mutta mukavasti hakua käynnistävä ei-lainkaan-ensimmäisenä-mieleentulevana.
J.K. Jaska, kerro mitä vihjettä tarkoitat tuosta Laatija X:n Sanaseppo-ristikosta.
12. RO24.1.2006 klo 19:02
Sen poskiaan repivän vastaussana menee yli yhtä korkealta kuin alempana oleva vihje. Vai onkohan pystyssä jotain väärin?
13. Jaska24.1.2006 klo 20:24
RA, muistelen sivistyneeni jostain lähteestä tiedolla, että esim. substantiivi kulaus ja verbi kulauttaa tavutetaan tai ainakin on sallittua tavuttaa ku-la-us ja ku-la-ut-taa, eli peräkkäin olevat a ja u vokaalit eivät muodosta tavutuskiellossa olevaa au-diftongia, kuten sanoissa kau-nis ja ku-van-kau-nis. Vaakavihjeen ANALYSOINTIA ratkaisusana on vastaava tapaus. Sen sijaan pystyvihjeen litteän kalan alkutavussa on diftongi, minkä perusteella toisenkin sanan tavutus on hyväksyttävä.
14. RA24.1.2006 klo 21:53
Ahaa, kiitos Jaska.Enpä älynnytkään vihjeittäessäni ja tuskinpa älysi laatija X:kään virheen ristikkoon tehneensä.
Ovatko siis myös esim. VASTAUS- tai VERTAUS-sanat kolmitavuisia sanoja, joiden ainoa oikea tavutus VAS-TA-US ja VER-TA-US?
15. RA24.1.2006 klo 21:57
Pakko lisätä: Olen aina naureskellut tarinoille siitä, miten amerikkalaiset eivät osaa tavata. :-)
16. Jaska24.1.2006 klo 23:23
RA, tsekkaan po. oikeat/väärät/hyväksyttävät tavutukset huomenna jostain ulkopuolisesta lähteestä. Omassa hyllyssä on vain ikivanha Saarimaan Kielenopas, jossa ei tavutuksesta ole halaistua sanaa. Jostain on jäänyt takaraivoon, että -us (-ys) vokaaliin päättyvän substantiivin johdannaisessa ja vokaaliin päättyvän verbin vartalon perässä on tavutuskelpoinen. Sen mukaan vas-ta-us olisi oikein. Toivottavasti huomenna tähän vas-ta-uk-sen tai vas-tauk-sen löydän? Verbin verrata vartalon on puolestaan ver-, mutta silti tavuttaisin itse ver-ta-us. Substantiiveista löytyy omasta mielestäni selviä tapauksia, kuten terva ja siitä johdettu tervaus. Otetaan vielä substantiivit ko-hah-dus ja siitä lyhentynyt kohaus. Ko-haus vai ko-ha-us? Jos rivi päättyy koha- ja seuraava rivi alkaa siis tavulla us, niin se näyttää minun silmääni yhtä kelvolliselta kuin ko- ja haus eri riveillä. Jälkimmäinen on tietysti molemmilla säännöillä oikein.
17. Jaska25.1.2006 klo 14:37
Tsekkaus suoritettu. Kirjastossa osui käteen Pirkko Leinon Hyvää suomea vuodelta 1987. Sen mukaan sanan kaksi peräkkäistä eri vokaalia muodostavat joko diftongin tai vokaaliyhtymän. Diftongin vokaalit kuuluvat aina samaan tavuun, mutta vokaaliyhtymän eivät. Silti vokaaliyhtymän sisältävät sanat voidaan tavuttaa diftongisanojen tavoin. Esimerkkejä: kau - neus tai kau - ne - us, hien tai h i - en nominatiivin hi - ki perusteella. Jos kahdesta peräkkäisen vokaalin jälkimmäinen on i, sana noudattaa aina diftongin tavutussääntöä ensimmäistä myöhemmässäkin tavussa, esim. hal - kais - ta, ei hal - ka - is - ta. Tähän asti selvää, mutta sitten PL tarjoaa ainakin minun hilseeni ylittävää ristiriitaista sääntöä: KIRJOITETTAESSA sanaa ei saa jakaa siten, että kaksi peräkkäistä vokaalia ovat ERI RIVEILLÄ. Mitähän logiikkaa tuo noudattaa? Eihän kynällä tai kirjoituskoneella kirjoittava (varmasti enemmistönä vielä 1987) tarvitse käytännössä tavutustietämystä kuin juuri sanan jakamisessa kahdelle allekkaiselle riville?! Lyhyiden sanojen (hien) osalta voisi kuvitella jotain esteettistä pointtia, mutta miksi kaune - us kahdella eri rivillä olisi väärin? Mitä virkaa on vokaaliyhtymän tavutussäännöllä, jos se ei päde siinä ainoassa tilanteessa, jossa kirjoittaja sitä käytännössä tarvitsee? Ainakaan minä en piittaa jatkossakaan moisesta älyttömyydestä. Tavuristikossa sanoja ei tavuteta eri riveille, joten kai sitten vokaaliyhtymän saa jakaa kahteen tavuun. Mutta yhdessäkin tavussa se on siis OK, joten anteeksi kauheasti sen lievähkö vastakkainen vihjaukseni. Laatijalle tämä molempi parempi -tavutus suo tietysti valinnan varaa, sama sana voi olla kaksi- tai kolmitavuinen (kolmi- tai neli- jne) riippuen risteävästä sanasta.
P.S. Päivän IS:ssa Tiina Vahtera kirjoittaa: "Niinistö totesi IS:lle viime kesänä, että koulunkäynnissä hänen painopistealueenaan oli lähinnä ristisanojen laatiminen tunnilla." Onkohan yhtään Saulin laatimusta säilynyt? Pressana Saulilla riittäisi taas aikaa laadintaan?! Sauli koviskehiin!
18. Matti25.1.2006 klo 15:09
Jaska, mielenkiintoista tekstiä tavutuksesta. En minäkään tajua, miksi eri tavuihin kuuluvat peräkkäiset vokaalit eivät voisi sijaita eri riveillä. Jos olisi näin, niin mitä virkaa olisi koko tavutuksella?Enää jäi epäselväksi, mistä tietää onko kyseessä diftongi vai vokaaliyhtymä. Vai onko se jotenkin itsestäänselvä asia, jonka korvan pitäisi kertoa?
19. Libero25.1.2006 klo 15:37
Jaska 25.1.2006 klo 14.37:"Mitähän logiikkaa tuo noudattaa?"
Ristiriitaiselta vaikuttava sääntö on käsittääkseni voimassa silloin, kun kyseessä on kaksi samaa peräkkäistä vokaalia eli niin sanottu pitkä vokaali. Näiden vokaalien väliin ei tule tavurajaa.
20. Jaska25.1.2006 klo 16:13
Matti, vokaaliyhtymän sisältävät sanat ovat enimmäkseen johdannaisia substantiivista tai verbistä: suola - suolaus, tyrmätä - tyrmäys (substantiivista tyrmä, tyrmäys = "putkaan pano", vapaasti käytettävissä ristikkovihjeenä...), myös substantiivista johdettuja verbejä loka - loata (lo - a - ta), samaten genetiivi lo - an. Sitten tietenkin vokaaliyhtymä on vokaalipari, joka ei kirjakielessä esiinny nominatiivissa olevan nominin diftongina, esim ua: huo - les - tu - a (murteellisesti kylläkin diftongina, esim. suara, suaha) Kyllä näihin nyrkkisääntöihin korvakin helposti mu - kau - tuu (tässä diftongi!)
21. Jaska25.1.2006 klo 16:32
Libero, kiitos huomautuksesta, noinhan se tietenkin on. En sitä tuhmuuksissani vain oivaltanut, kun itse tavutan suoraan "selkäytimestä" sa- laat - ti enkä sala - atti. Ehkä asia oli tekijällekin niin selvä, ettei maininnut säännön koskevan pitkää vokaalia.
22. Matti25.1.2006 klo 17:24
Ei se PL:n logiikka silti ihan aukene. Tuskin PL siitä huomauttaa, että kahta perättäistä samaa vokaalia ei saa jakaa eri riveille, nehän kuuluvat samaan tavuun. Uudelle riville voi jatkaa vain uudella tavulla. Älkää heittäkö raa-alla kananmunalla.
23. tonimikael25.1.2006 klo 17:57
Yksi sääntöhän tässä diftongi/vokaaliyhtymä-asiassa on se, että diftongi EI KOSKAAN lopu a:han. Eli UA ei ole diftongi. Ei ikinä. Paitsi Jaskan murresanakirjassa. ;)
24. Libero25.1.2006 klo 18:11
Ei heitetä! Ovi on avoinna kaikille oikaisuille. Pitkää vokaalia koskeva tavutussääntö on kuitenkin olemassa. Jos Pirkko Leino tarkoittaa jotakin muuta, niin ryhdyn minäkin ihmettelemään "tuhmuuttani".
25. ++juh25.1.2006 klo 18:36
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/rivijak.
html
26. Jaska25.1.2006 klo 19:18
Osmo Ikola kirjoittaa em linkissä mm. että rivitys "maksa - essa" töksähtää (ei tosin tuomitse sitä virheelliseksi). Minusta se ei töksähdä yhtään sen enempää kuin "mak - saessa", jota ilmeisesti Ikola itse siis käyttäisi. Sen sijaan minunkin silmääni voisi pistää häiritsevästi ylio - pisto pro yli - opisto. Se mitä harvoin näkee, tuntuu oudolta. Jos mitään tavutussääntöjä ei koskaan olisi ollut, vaan sanan saisi jakaa mistä kohdasta hyvänsä, se ei häiritsisi lainkaan. Voisimmehan vieläkin luopua turhanpäiväisistä tavutussäännöistä, kun ne ovat ylivoimaisia tietokoneohjelmillekin! Totuttautumisessa auttaisivat "vapaajakoristikot", jotka ovat muuten paljon kiinnostavampia kuin tavalliset tavuristikot. Vai onko joku eri mieltä?
27. Teppo25.1.2006 klo 20:02
Jaska, ainakin kp oli jyrkästi eri mieltä.
28. Teppo25.1.2006 klo 21:57
Itse olen jyrkästi samaa mieltä Jaskan kanssa. Varsinkin ne tähdettömät ovat herkkua ja oikein mainiota vaikeustasoa, kaikkein vaikeimpiin kun ei meikäpoika vielä pysty.
KOMMENTOI