KESKUSTELUT > RISTIKOT > WIKIPEDIALLE RUUSUJA JA RISUJA
2477. Wikipedialle ruusuja ja risuja
iso S28.3.2006 klo 10:57
Wikipedia kasvaa ja kehittyy. Entistä useammin päätyy sen sivuille kun etsii tietoa milloin mistäkin.Wikipedia ei ole virheetön, eihän mikään tietosanakirja ole. Sen etuna paperisiin on mahdollisuus tietojen päivittämiseen niin että korjattu tieto on päivityshetkestä alkaen kaikkien käytettävissä. Paperikirjoissa virheellinen tieto on ja pysyy; voidaan tehdä uusi, korjattu painos tai myydä päivitysosia, mutta alkuperäisessä teoksessa jököttää virheellinen tieto ellei jokainen kirjan omistaja sitä itse korjaa.
Noin vuosi sitten (1393. Ystävänpäivä 13.2.2005 klo 12:00) hain vahvistusta sille pitääkö erään englantilaisen muinaiskirjailijan sukunimi kirjoittaa Chauser vai Chancer. Netistä löytyi luonnollisesti molempia versioita, jopa samassa lähteessä. Wikipedia kertoi osoitteessa
en.wikipedia.org/wiki/Geoffrey_Chaucer
mm. näin:
"... Chancer's father had connections which enabled his son to become a page to Elizabeth de Burgh, the Countess of Ulster from 1357 onward; later Geoffrey served ... "
Hakusanana oli siis Chauser ja samaa muotoa käytettiin muutenkin, mutta yhdessä kohdassa oli virheellinen muoto. Nyt tuo kohta on näin:
"The first time he is mentioned is in 1357, in the household accounts of Elizabeth de Burgh, the Countess of Ulster when his father's connections enabled him to become a page to the noble lady."
Nimeä ei enää mainita tässä kohdassa ollenkaan ja lause on muutenkin muotoiltu uudelleen. Piste Wikipedialle.
2. Sikar28.3.2006 klo 21:10
Pitelen kädessäni Chaucerin teosta The Canterbury Tales ja sen alkulehdeltä luen seuraavaa (äh, pitää naputella, ei voi leikata ja liimata):GEOFFREY CHAUCER was born in London, the son of a vintner, in about 1342. He is known to have been a page to the Countess of Ulster in 1357, and Edward III valued him highly enough to pay a part of his ransom in 1360, after he had been captured fighting in France... - ...Later his fortunes revived, and at his death in 1400 he was buried in Westminster Abbey.
3. iso S28.3.2006 klo 21:25
No niin, itse naputtelin väärin: Chauser, kun piti olla Chaucer. Kas kun en sentään kirjoittanut Saucer :)
4. RA28.3.2006 klo 21:46
iso S, tai saman tien "soosi" tai "soppa". :-)
5. JPQ28.3.2006 klo 23:33
Jopa "oikeissa" tietokirjoissa älyttömiä virheitä.
6. Jukkis29.3.2006 klo 08:41
No anna nyt edes pari makeaa esimerkkiä.
7. JPQ29.3.2006 klo 18:21
Jukkis: minäkö? okei minusta tämä eka väärän sanan käytön tukemista jollei muuta ja jälkimmäinen suppeaa tietoa taas.lainaus kirjasta suoraan.
Hakkeri hacker (engl.) alunperin henkilö, joka on kiinnostunut tietotekniikasta itseisarvona. Myöh. hakkerilla on tarkoitetu tietojärjestelmiin murtautujaa. -> krakkeri. Hakkerointi kriminalisoitiin Suomessa 1991. tähän komnettina: ja pahinta on että jopa poliisi poliisitveessä käytti sanaa hakkeri väärin. Muutenkin vähän suppeasti ja huonosti selitetty nyt toinen suppeahko selitys.
ja Amigasta voisi kertoa muutkin tunnetut käyttökohteet kuten suomessa erinäisetkin paikat (elysee arenan vanha infomaatiosysteemi,vielä vähän aikaa sitten jyväskylän linja-autoaseman aikataulu näyttö) ja kaksi 2 elokuvan ääniraitaa ehkäpä vähiten tunnetut kohteet suomessa nämä elokuvat,ja megavisan se näyttöruutu koosteen ohjaus,aikoinaan olikos teatteri pienen suomen valotkin no jonkun "pikku teatterin" kuitenkin. Tieto kirja muistuttaa vain pelikäytöstä joka jälkipolville paha kun ne ei muutenkaan tiedä tietotekniikan historiasta tarpeeksi.
PS. kirjana Gummeruksen uusi tietosanakirja vuodelta 1997.
8. MM29.3.2006 klo 19:04
Kerrassaan mykistävää.Ja ajatella, Spectrum vuodelta 1981, ei tunne lainkaan koko Amigaa eikä hakkeria!
Surkeita ovat tietosanakirjat.
9. PM30.3.2006 klo 00:07
Eipä tunne moisia sanoja minun Otavan Iso Tietosanakirjanikaan vuodelta 1931. Yleensä sieltä löytyy kaikki ristikoissa yleisesti käytettävät sanat joitain aivan viimeaikaisia humpuukijulkkiksia lukuunottamatta.
10. JPQ30.3.2006 klo 00:21
No sen ymmärtää ettei vanhat tunne jotain uudempaa nämä esimerkit olenitse havainnut mutta varmasti on selvää tieto virhettäkin tai ainakin
väritynyttä tietoa.
11. marjaana30.3.2006 klo 00:28
Vieläköhän noita miljoona kiloa painavia tietosanakirjasarjoja tehdään? Ja kuka niitä enää ostaisi?
12. Antti Viitamäki30.3.2006 klo 00:47
Minusta olisi hienoa, jos kirjoihin lisättäisiin nämä äärimmäisen tärkeät sanat, joita JPQ meille esitteli. Vielä hienompaa olisi, että sanojen selityksiksi laitettaisiin suoraan nuo JPQ:n kommentit. Siinä olisi taas eräälläkin lukijalla ihmettelemistä.
13. Arska30.3.2006 klo 00:56
PM: Sinullapa onkin tosi vanha kirja! Itseltäni löytyy "Kodin tietokirja" , painettu 1935. IsoS: Chaucer Geoffrey (1340-1400) Englannin suurin runoilija sitten Shakespearea. Runoustaiteen "isä". Viinikauppiaan poika, pääsi hovipojaksi ja joutui...
Tällaista tietoa löytyy "modernista" tietolähteestä! ;-)
14. iso S30.3.2006 klo 08:11
Arska: modernista tietolähteestäsi pulppuaa minun korvani mielestä outoa kielenkäyttöä. Mielestäni "sitten Shakespearen" (tuossa oli ilmeisesti TM) viittaa aikaan, siten että Shakespearen jälkeen vaikuttaneista kirjailijoista Sooseri oli suurin ja kaunein. Kuitenkin Chaucer eli noin 1340-1400 ja Shakespeare 1564-1616.Näin kertoo Runeberg eli Pieni tietosanakirja kun googlettaa
"Chaucer Geoffrey (1340-1400) Englannin suurin runoilija":
537-538 (Pieni Tietosanakirja / I.)
Chaucer [tšösə], Geoffrey (n. 1340-1400), Englannin suurin runoilija ennen Shakespearea. Pääteos: „Canterbury tales", mestarillinen, huumorinsa ja luon ...
runeberg.org/pieni/1/0301.html
Suomalaisen Wikipedian juttu aiheesta on melko lyhyt:
Geoffrey Chaucer (1343 - 1400) oli englantilainen kirjailija. Hänen sanotaan ensimmäisenä kirjoittaneen kaunokirjallisuutta - jopa runoutta - englannin kielellä, aikana jolloin sivistyneistö käytti miltei yksinomaan latinaa.
Tullimestarin työnsä olella Chaucer käänsi englanniksi aikansa merkittäviä teoksia. Hänen omista teoksistaan tunnetuimmat ovat Canterburyn tarinoita sekä Troilus ja Cressida.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Geoffrey_Chaucer
Ei siis mikään turha julkkis ja taisi lisäksi olla työläisurheilumiehiä, kun oli Tul:in mestari :)
Urheilukielestä puheenollen ja aiheesta kauemmas poiketen, minua on aina riiponut sanonta "Chaucer tuli toiseksi Shakespearen jälkeen" (nimet muutettu), kun tilanne todellisuudessa on ollut se että S on voittanut ja C tullut toiseksi, jolloin hän on tullut S:n jälkeen ensimmäiseksi eikä toiseksi. Pääasia kuitenkin on että iso S voitti eikä iso C.
15. Arska30.3.2006 klo 10:11
(TM) "sitten Shakespearea" pitää olla "ENNEN Shakespearea".
16. iso S30.3.2006 klo 10:55
Ok, sitten on oikein. Ei kun ennen on oikein. Siis ennen on sitten oikein, kun ennen oli väärin kun oli sitten. Kyllä kirjailijoiden vertaileminen on vaikeaa!
17. jupejus30.3.2006 klo 11:14
Pitipä juuri mielenkiinnosta katsoa, mikä onkaan kirjahyllyssäni tietosanakirjojeni valmistusvuosi, mutta eihän tämä tietopankki kovin vanha ollutkaan.Otavan kirjapainossa v. 1950 painettu. Pieni tietosankirja ja toimituskunnassa ovat olleet Poijärvi Wecksell, Havu ja Oittinen. "Kokonaan uusittu laitos" lukee tehostetusti mustalla ja tikkukirjaimilla. Vaaleammalla alla että toinen painos.
Logossa seitseämän tähteä ja hyvin ovat tähdet kertoneet, mitä olen tietoa vailla ollut.
18. Libero30.3.2006 klo 16:13
Wikipedia saa ruusuja siitä, että siinä tilaa riittää. Teksti on avaraa ja helppolukuista. Ruusuja se saa myös siitä, että vastuu jakautuu avoimesti ja rehellisesti yksille harteille: "Use Wikipedia at your own risk." Muissa tuntemissani hakuteoksissa vastaavaa, jotenkin sympaattista käsienpesua en ole havainnut. Wikipedia on hyvä myös siksi, että se on monikielinen. Asiatietoja, etenkin jos niistä on valmiiksi hiukan vainua, voi etsiä siitä kielimaastosta, jossa ne ovat mitä ilmeisimmin lähinnä oikeita. Sitten kun eri Wikipedioista on aineistoa kasassa, näin kertynyttä tietoa on hauska tutkia, lajitella ja vertailla - ja katsoa lopuksi tietosanakirjan paperiversiota. Kaikki väärinkäsitykset ja virhetulkinnat ovat tällä menetelmällä ihka omaa kaiken aikaa karttuvaa pääomaa. :)
Risuja Wikipedia saa siitä, että aivan liian usein se jättää tiedonjanon sammuttamatta, kun kovin monesta asiasta on vain tynkä tai se tynkäkin vasta tekeillä. Wikipediasta pitää osata hakea ensin oikeita asioita ja vasta sitten oikeita vastauksia.
Kun marjaana kysyi, kuka vielä ostaisi miljoona kiloa painavan tietosanakirjasarjan, niin vastaukseksi ilmoittaudun. Mikä tahansa ei kuitenkaan kelpaisi. Sarjan tulisi ilmestyä samalla periaatteella kuin WSOY:n 24-osainen Facta 2001, josta ensimmäisen osan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1981 ja koko sarjan viimeinen täydennysosa vuonna 2000. Tällainen hanke ei enää taitaisi lyödä leiville: olisi yksi vaivainen asiakas.
19. PM30.3.2006 klo 23:05
Arska: Se on oikein kunnon 15 osainen tietosanakirjasarja, joka on julkaistu 1931 - 1939 ja painaa likipitäen tonnin. Siinä on paljon mielenkiintoista tietoa kuten esim. se, että Oulu on paitsi Pohjanlahden rannalla sijaitseva 24 907 asukkaan kaupunki (eli yli kaksi kertaa Espoota (11 370 as.) suurempi), myös paikkakunta Yhdysvaltain Wisconsinin valtiossa noin 20 km Yläjärven rannasta sisämaahan. Siellä asuu n. 1 000 suomalaista pääasiassa maanviljelysalalla ja heillä on mm. oma seurakunta kirkkoineen.
20. jupejus30.3.2006 klo 23:41
Jokunen vuosi sitten oli Suomen televisiossa ohjelmaa Oulu Citystä. Siellä oli hyvin vireää suomalaistoimintaa filmin mukaan. Soittajat soittivat haaleilla hyvin repäisevästi haitarin, kitaran, rumpujen ja viulun säestyksellä sekä laulaa kiekauttivat jätkän humppaa amerikkalaisittain. Hyvä ohjelma jää mieleen.
21. iso S20.1.2011 klo 18:38
Sanat ovat symboleja ja ne tarkoittavat sitä mitä niiden sovitaan tarkoittavan. Englanninkielinen Wikipedi on sopinut itsensä kanssa, mitä tarkoittaa "kuuluisa suomalainen". Näytteeksi kuuisat suomalaiset näyttelijät sivulta_http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Finns
This is a list of people from Finland, i.e. of noted Finns:
Actors
Ida Aalberg (1858 – 1915)
Aino Ackté (1876 – 1944)
Jouko Ahola
Olavi Ahonen
Irina Björklund
Anna Easteden
Liisa Evastina
Svana Faiga
Peter Franzén
George Gaynes
Gina Goldberg
Ville Haapasalo
Anna-Leena Härkönen
Hannes Häyrinen
Ansa Ikonen
Kata Kärkkäinen
Marta Kristen
Sirpa Lane
Vesa-Matti Loiri
Masa Niemi
Maila "Vampira" Nurmi
Kati Outinen
Esa Pakarinen
Tauno Palo (1905 – 1982)
Pertti "Spede" Pasanen (1930 – 2001)
Matti Pellonpää (1951 – 1995)
Lasse Pöysti
Esko Roine
Antton "Ensamn" Rissanen
Joni Ryhänen (1990 – )
Henry Saari
Albert Salmi (1928 – 1990)
Pentti Siimes
Maria Silfvan – Finland's perhaps first actress. (1800–1865)
Yanti Sommer
Markku Toikka
Ritva Valkama
****************************************
Itse kukin voi mielessään miettiä, miksi jotkut noista ovat mukana ja jotkut eivät. Esimerkiksi Peter von Bagh saattaisi laatia osittain toisenlaisen listan. Luokassa
Other notables
on sentään kuuluisuuden "Donner family" lisäksi olennaista tietoa:
Santa Claus
KOMMENTOI