KESKUSTELUT > RISTIKOT > LISÄÄ RISTIKKOLEHTIÄ!
2590. Lisää ristikkolehtiä!
Eki3.5.2006 klo 21:13
Lehtipisteessä piipahtaessa tuli eteen Alibi Ristikot, uusi kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä ristikkolehti.Pääkirjoituksessa kerrottiin lehden erikoisuuden olevan kokonaan käsin tehdyt ristikot. Apinalaatikossa mainitaan ristikkotoimittajaksi Martti Räikkönen, jonka käsialan toki ristikoista tunnistin.
Yhtyneet Kuvalehdet on ryhtynyt varsinaiseksi ristikkofirmaksi: Seura Ristikot, Seura Sudokut, Hymy Ristikot ja nyt tämä.
2. Eki4.5.2006 klo 10:02
Tässäpä voisi samalla puida joskus esille tullutta ristikkolehtien myyntiä. Toivottavasti en astu kenenkään kilpailijan varpaille. Käytän lähinnä täysin julkista tietoa eikä tarkoitukseni ole mollata ketään. Rehtiä kilpailuahan tämä on.Rautakirjalle irtonumeromyynnistä eniten kuukausittaista rahaa tuovissa lehdissä on sijoilla 1. ja 4. helsinkiläisen Aution klaanin julkaisuja (Jalmarin helpot Plusristikot ja Ristikkokärpänen extra).
Kakkosena on oululaisen Kolmiokirjan Matin helpot ristikot.
Sijoilla 3. ja 5. on helsinkiläisen Sanoma Magazinesin Helpot ristikot ja Suuri Ristikko (tekijätiimissä mm. JTak, just, ile ja iso S).
Krypto Pelikaani oli aikoinaan sijalla 5. ja nytkin siinä on 8 kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Ristikkokärpänen extra ilmestyy annetun tiedon mukaan vain 5 kertaa vuodessa. Niillä pitää olla suurempi kokonaislevikki kuin muilla listalle päästäkseen.
Myyntirahan kertymiseen vaikuttaa tietysti hinta ja mm. jakelu. Ristikkolehdillä on hyvin erilaisia määriä myyntipisteitä. Ikävintä on, jos jossain pisteessä on vain helppoja kuvaristikkolehtiä. Toivottavasti edes ne ovat kuitenkin eri kustantajilta, koska lehdissä on eroja.
Seura Ristikot mainostaa oikein kannessa olevansa Suomen suurin ristikkolehti. Epäilen, että Apu Ristikot on sitä oikeasti. Molemmilla lienee Suomen suurimpiin kuuluvat levikkiluvut, koska niillä on tehokas myynti- ja tarjouskohderyhmä omissa asiakkaissaan.
Varsinaiseen levikkiin vaikuttavat myös tilaajat, jotka tuovat lehdelle enemmän rahaa. osalla lehdistä ei ole lainkaan tilaajia. Veikkaisin Pelikaanien tilaajakannan olevan Avun ja Seuran lehtien jälkeen korkein tai korkeimmasta päästä, mutta tämä on vain epäilys.
Tilastoista ei näy kokonaismyyntiä vaan vain nuo myydyimmät. Kokonaan arvoitukseksi menekin suhteen jäävät julkisten tietojen perusteella mm.
- oululainen Iisakki-perhe
- oululainen Ruutukolmio-perhe
- ylöjärveläinen OT-Ristikot
- klaukkalalainen Kirppu-perhe
- turkulainen Eurooppa-ristikot -ryväs
- rööläläinen Aurinkoristikot
- Teemaristikot (en muista, mistä on kotoisin)
- toivottavasti en unohtanut monta
Sudoku-lehdet ovat tulleet sotkemaan pakkaa ja täyttämään lehtihyllyjä. Mitä tapahtuu jatkossa?
3. marjaana4.5.2006 klo 10:48
Pakkohan sille sudoku-kakoru-mikäkö-lehtitulvalle on tulla joku tolkku. Täälläkin meidän pikkukylässä K-kaupan lehtihyllyllä on varmaan 20 erilaista (?). En millään usko, että täältä löytyy niille niin paljon ostajia. osa niistä on paksujakin kuin mitkä.
4. marjaana4.5.2006 klo 10:49
...siis ne sudoku-opukset ovat paksuja, eivät ehkä ostajat... tai no.
5. corona4.5.2006 klo 11:32
Minäkin pällistelen lehtihyllyä lähikauppareissullani. Jos sinne on ilmestynyt uusi ristikkolehti, niin pitäähän sitä tutkailla mitä se pitää sisällään. Ensimmäinen toimenpide on julkaisijan hakeminen, seuraavaksi laatijat. Jos niitä ei ole annettu, alkaa mieltä kaivamaan epäilyksen musta varjo ja jätän lehden ostamatta.
Jos on ihan pakko saada uutta ratkottavaa, päädyn valitsemaan jonkun niistä ristikkolehdistä, joiden tasoon olen tyytyväinen. Pekka Joutsi -fanina taidan investoida Hymy-ristikohin, vaikka seuraavaa saa odottaa lokakuulle asti (ratkaisut tulevat vasta silloin?).
Onhan meillä Ärräkin tuossa lähistöllä ja siellä tarjonta on huomattavasti runsaampaa. Jos joku lehti ei mene tarpeeksi hyvin kaupaksi, sen ottaminen myyntiin tyssääntyy siihen. Kaiketi sama menetelmä on myös lähikaupassa, sillä Punaista Pelikaania ei ole näkynyt vuoteen.
6. Eki4.5.2006 klo 11:43
Menekki on yksi syy lopettamiseen. Rautakirjan leikkuri voi napsaista myös pienemmän syyn takia. Tai melkein sattumalta. No. Punainen Pelikaani ei ole massojen lehti, eli tuo ei ihmetytä. Sellaisillekin pitäisi vain tässä maailmassa antaa mahdollisuus eikä niiden pitäisi minusta joutua taistelemaan samojen yksioikoisten sääntöjen mukaan kuin niiden 50 helpon lehden. Mutta on selvää, että jos toistuvasti lehtipisteestä ei mene yhtään visaista lehteä, turha niitä sinne on toimittaa.
7. corona4.5.2006 klo 12:11
Kerran kävi lähiö-Ärrällä samalla tavoin Iisakille. Lehteä ei oltu tilattu jatkossa myyntiin, koska tilattujen ja myytyjen lehtien välinen juopa oli liian suuri; myytyjen lehtien ollessa häviävänä osapuolena. Lähikaupasta se taas löytyi.Ainakin tuolloin Ärrä-myyjä sanoi tilaavansa seuraavan numeron myntiin ja nyt niitä on ollut jatkuvasti saatavilla.
Imeisesti ko. myyntipisteesä oli osattu arvioida tarkemmin myytyjen ja tilattujen lehtien välistä suhdelukua (1:1).
Kuten Ekikin totesi, lopettamispäätös voi olla sattuman kauppaa eikä vastaa todellista tarvetta. Maksava asiakas on pidettävä tyytyväisenä ja siksi kannattaa aina kääntyä myyjän puoleen eikä ostaa niitä "akka- ja ukkoristikoita" paremman puuttuessa.
8. JPQ4.5.2006 klo 13:32
Täältä päin suomea ei kait saa kuin kryptopelikaania siispelikaaneista sinänsä harmi (vaikka just aloitinkin ratkonnan) mutta
toivotaan etten luokkaa ketään mutta jotkut ristikkolehdet on minusta
sellaisia ettei ei kiitos. Tuo Alibi ajatus tuntuu jotenkin aika
epätoivoiselta???
9. JPQ4.5.2006 klo 13:33
huom. just eilen katselin alibi ristikkoani ihmeissäni.
10. Rutakainen4.5.2006 klo 14:11
Eipä tuo edellinen luokkaa ketään sillä miinus kertaa miinus on plus eli "ettei ei kiitos" on kiitos. Ja ei tuo toisaalta kehukaan ketään, kun ei ole kohdetta mainittu.
11. Teppo4.5.2006 klo 14:15
JPQ:n kommentti luokkaa "luokaton".
12. JPQ4.5.2006 klo 14:21
Teppo: lähes luokaton myönnän.ps. ettei=että ja eräskin helpoksi väitetty ei tuntunut helpolta vain
keskivaikealta.
13. Eki11.5.2006 klo 09:08
Miksi (ristikko)lehtiä tehdään? Yksi syy on, että lehti tuottaa jotain (tuloja on enemmän kuin menoja).Lehtiä voi tehdä tappiolla, jos on näköpiirissä aika, jolloin se tuottaa.
Tiedän kyllä tapauksia, että lehtiä tehdään jatkuvasti tappiolla, eikä se tietenkään ole kiellettyä (mutta ulkopuoliset loogisesti ajattelevat, että tuottoa tulee, kun lehti ilmestyy ja ilmestyy).
Vaikka kahta lehteä myytäisiin sama määrä, tuotto voi olla monestakin syystä toisistaan selvästi poikkeava.
Kun iso kustantaja (esim. 12 lehteä) lisää valikoimiinsa yhden lehden, uutuudelle lankeaa hyvin vähän kuluja. Lehti on suht helppo saada kannattavaksi, vaikka levikki ei olisi huippuluokkaa.
Yksi iso osa ristikkolehden kuluista on laatijapalkkiot. Vaikka täällä onkin niistä puhuttu sammutetuin valoin, erot ovat suuret. Jos lehti maksaa tekijöilleen hyvin, sen on vaikeampi päästä plussalle.
Palkkio ei kerro mitään laatijan tuntipalkasta. Huonosti maksavalle lehdelle voidaan tehdä nopeasti ja hyvin maksavalle hartaasti ja antaumuksella.
Asia olisi yksinkertaisempi, jos kaikki voisivat tehdä "sitä myyvintä sorttia" eli helppoja lehtiä. Mutta eihän liikemaailma ole sellainen. Vaihteluakin tarvitaan. Jotkut saattavat tehdä tuottavien lehtien oheen myös yhtä tai useampaa tappiollista lehteä, jotta valikoima olisi toisiaan täydentävä. Tappiollisen lehden poisto saattaisi jopa aiheuttaa muiden lehtien kannattavuuden muuttumisen miinukselle.
Ristikkolehtien takaa löytyy monenlaisia kustantaja-, laatija- ja ratkojakohtaloita, mutta niiden yksityiskohdat jäävät enimmäkseen meille tuntemattomiksi.
KOMMENTOI