KESKUSTELUT > RISTIKOT > RATKAISULAUSEIDEN MERKITYS
2660. Ratkaisulauseiden merkitys
Eki29.5.2006 klo 08:47
Kun täällä ratkojat kertovat kokemuksistaan, usein kommentit liittyvät yksittäisiin vihjeisiin.Ratkaisulauseet ovat tärkeässä osassa siinä, millaiseksi laatimus on muotoutunut. Jos ratkojalle ne eivät ole tärkeitä, tekeekö laatija niiden kanssa turhaa työtä? Riittäisikö, että pääkuvassa on söpö kisu ja siitä tulee sana KISU, jos ristikko muuten on kuin unelma?
On selvää, että mitä enemmän lauseita on (ja etenkin, mitä enemmän niistä on sellaisia, joista ei voi kirjaintakaan muuttaa), sitä enemmän ne vaikuttavat sanastoon, usein negatiivisesti. Laatijana kyllä kaipaan haasteita ja "sopiva" määrä lauseita piristää työntekoa, mutta joskus niiden kanssa on lirissä ja tekee mieli heittää ainakin yksi yli laidan.
2. iso S29.5.2006 klo 10:09
Joskus aikojen alussa lauseita ei muistaakseni käytetty, ainakaan yleisesti. Noin 25 vuotta sitten ne olivat yleistyneet. Siihen aikaan, vuoden 1980 kieppeillä, suhtauduin niihin lievästi kielteisesti. Ajattelin kuvaristikoita kuvitettuna SANAristikkona jolloin lauseet olivat mielestäni "otsikon vierestä".Myöhemmin takki on kääntynyt. Lauseissa on enemmän ilmaisuvoimaa kuin yksittäisissä toisiinsa liittymättömissä sanoissa. Niiden avulla ristikolle voi esimerkiksi
-luoda teeman (joku aihealue, mitä jotkut yksittäiset sanat toivottavasti tukevat)
- korostaa ristikon ajankohtaisuutta
- vahvistaa mielikuvaa ristikon ainutkertaisuudesta (ratkojasta voi tuntua että tämänhän olen nähnyt ennenkin jos ristikossa on vain samat "taas - siat" -sanat ristissä kuin sadassa edellisessä ratkotussa)
- uittaa mukaan monimutkaisempaa huumoria kuin pieneen ruutuun sullotuilla vihjeillä ja/tai yllättävillä ratkaisusanoilla
- säädellä ristikon vaikeusastetta
- näyttää laatijan osaamista
Jos isosta pääkuvasta tulee pelkkä KISU-tyyppinen sana niin minusta siinä on vahva pinnaamisen maku: laatija ei ole viitsinyt laatia koko ristikon alaa vaan on säästänyt vaivojaan lätkäisemällä ison pääkuvan syömään kuudesosan työstä. Pääkuvan täytyy tällaisessa tapauksessa olla erityisen hieno, sellainen että se on itsessään julkaisemisen arvoinen ja ihmisen silmää ilahduttava. Muuten olisi parempi ettei varsinaista pääkuvaa olisikaan. Siksi hyväksyn kisu-tyyppiselle "päälauseelle" nurkumatta enintään 3*3 ruudun kuvan jos kuva on tavanomainen.
Mitä enemmän pääkuvasta lähtee lauseita ja sanoja, sen upeampi näyttö laatijan kyvyistä - mutta vain jos tästä ei ristikon rakenne ja sanasto merkittävästi kärsi. Liika yrittäminen kostautuu eikä ratkominen ole silloin kivaa. Tuskin oli laatiminenkaan, ellei ole paatunut masokisti.
Ristikon vaikeusaste saattaa nousta paikallisesti turhan korkealle jos kaikki pääkuvan alueesta vasemmalle ja alas lähtevät sanat johdetaan samasta kuvasta ilman "puskurivyöhykettä" omine vihjeineen. Hesarin kuukausiliitteessä on nähty tästä valaisevia esimerkkejä. Hienosti laadittu, kun kaikki lähitienoon sanat liittyvät kohtuullisen luontevasti keskellä ristikkoa olevaan pääkuvaan, mutta aika hankala hankkiutua siihen vaiheeseen missä suoritusta pääsee arvostamaan. Tällaisessa ristikossa poikittaisten sanojen laatu ja vihjeiden vaikeusaste vaativat tavallista tarkempaa harkintaa.
Kaavamaiset ratkaisulauseet (esimerkiksi joku yleisesti tunnettu sanonta) ratkeavat kokonaisuudessaan kun saa yhteen sanaan muutaman kirjaimen. Näin saa apuja suureen määrään poikittaisia sanoja. Yllättävästi rakennetut ratkaisulauseet antautuvat kirjain kirjaimelta poikittaisten sanojen avulla eikä viimeistä sanaa ole sanottu vaikka kaikki muut on jo ratkaistu. Tätä tarkoitin sillä että lauseita voi käyttää tietoisesti ristikon vaikeusasteen säätelyyn.
Hyvät lauseet rikastavat ratkontakokemusta, mutta lauseet eivät ole välttämätön pakkopulla. Jos ristikossa on joku erikoisjuju (vaikkapa ei yhtään T-kirjainta) niin lauseiden pakottaminen mukaan saattaa aiheuttaa sen että täytyy päästää mukaan läjäpäin kökköisiä sanoja, sallia hirveä määrä piilokirjaimia tai jollain muulla ratkojan elämää synkistävällä tavalla mahdollistaa tavoitteeseen pääseminen.
Laatijan ei kannata yrittää enempää kuin kyvyt antavat myöten. Kehittymisen vuoksi päätä pitää hakata jonkin verran seinään mutta ei niin paljon että otsa on jatkuvasti verellä ja aivotärähdys pysyvä olotila.
3. Eki29.5.2006 klo 10:28
Yksi mielenkiintoinen pointti äSSän kirjoituksessa.Hän ei odottanut muutosta lauseettomuudesta lauseellisuuteen. Ensin jopa vastusti muutosta. Kuitenkin vaikutukset olivat positiiviset, kun hän huomasi, että tulokset toimivat (myös) hänelle (ainakin osaksi) mieluisina.
Ristikot olivat monipuolistuneet ja niihin oli tullut uusi ulottuvuus.
4. Eki29.5.2006 klo 10:28
Oli siinä monia muitakin mielenkiintoisia pointteja.
5. RA29.5.2006 klo 19:29
Olen kuta kuinkin samaa mieltä kuin iso S (hym-hym). Eli että eivät suinkaan ole laatijan ponnistelut hyvien pääkuvien ja pääkuvalauseiden eteen yhdentekeviä tai turhia.Kun miettii, millaiset ristikot ovat (hyvinä ratkontakokemuksina) vuosien varrelta jääneet erityisesti mieleen, niin kyllä ne ovat juuri niitä, joissa on ollut
- joku hyvä teema tai muu jippo JA/TAI
- mielenkiintoinen, erikoinen, uteliaisuutta herättävä pääkuva ja siitä laatijan kehittelemät fiksut, verbaalisesti taitavat lauseet.
Tyhjänpäiväinen iso kuva ja siitä itsestään selvät ja arvattavat sanat tuo minullekin mieleen, että laatija on tuossa vain "ostanut hieman vapaa-aikaa". Jos mitään erityistä ei keksi, olisi ehkä paras tehdä perusristikko ilman sen kummempia pääkuvia ja -lauseita tai -sanoja.
Muistan vieläkin parin vuoden takaa Sanasepossa 1/2004 olleen Jyrki Takalan ja Patrik Mattsonin ristikon, jonka nimi oli Ai jaa? Siinä oli "pääkuvana" kirjaimet AI. Siitä lähti vain yksi lause: KÄYTÄ TEKOÄLYÄ RATKONNASSA (eli viitattiin AI = Artificial Intelligence). Sen lisäksi ristikon jippo oli se, että useisiin ruutuihin tulikin kaksi kirjainta eli juuri nuo samat AI.
- Siis vain yksi pääkuvalause, mutta hienosti toteutettuna.
Muistan vieläkin Juha Hyvösen Klooni-nimisen ristikon Sanaseppo -lehdessä 2/2003. Siinä koko ristikon vasen reuna oli "pääkuvaa", jossa luki isolla TAPAHTUI ja sitten oli seitsemän päivämäärää. Pääkuvalauseiksi (vaakaa) tuli mm. 29.5.1953 -> AASIASSA MOUNT EVEREST VALLOITETTIIN, 6.5.1973 -> KURT WALDHEIM TULI KYLÄÄN jne. Koska useimmilla ratkojilla tuollaiset yksittäiset päivämäärät eivät tod.näk. ole tarkassa muistissa, idea toimi hienosti, enkä usko, että kovinkaan moni koki ns. plääh-elämystä siitä, että pääkuvan lauseet kääntyivätkin liikaa helpottaviksi idean selvittyä (tai oikeammin se ideahan selvisi heti).
Tuo vaarahan pitkissä pääkuvasanoissa, teemoitetuissa lauseissa ja esim. ennestään hyvin tuttujen sanontojen ja sanaleikkien käytössä on. - Mainittakoon, että esim. Simbergin Alf ja Skytän Antti ovat mestareita välttelemään tätä vaaraa! Tuoreahkoissa IS-Koviksissaan 2-3 sanaiset pääkuvalauseet ovat olleet muutamaa kirjainta vailla valmiina, enkä silti ole tiennyt, mitä niihin tulee (mm. Antilla 13.5. KUULA KALLON ULKOPUOLELLA tai Alfilla 14.4. KAUPAN SAVENVALUTAIDETTA - Alfin ihan tuoreinta ei voi vielä paljastaa).
Itse huomaan innostuvani ratkomaan eniten, kun pääkuvastasta "jotenkin" näkee, että se on selvästi juuri tähän ristikkoon valittu. Ratkon monesti ihan tosihelppojakin ristikoita pelkästään siksi, että herää uteliaisuus tietää, mitä laatija on kehitellyt pääkuvasta.
Pääkuvan idea ja lauseiden sisällöllinen / verbaalinen anti on tärkeää. Tulee mieleen mm. Ekin IS-Kovis, jossa oli kuva KAMPIN metroasemalta (siis kuvassa oli kyltti KAMPPI) - toinen ratkaisulause oli JALAN TYÖNTÖ NILKKOJEN VÄLIIN.
Tottahan sitä (nykyään jo) älyää arvostaa sitäkin, että laatija on osannut laittaa nuo lauseet vielä monin kerroin keskenään ristiin ja saanut ne ulottumaan ristikon reunaan. Mutta totta puhuen, itse en vain - nimenomaan - ratkoessa siitä sen kummempaa lisänautintoa saa.
6. Libero29.5.2006 klo 19:49
Hyvät pääkuvat ratkaisulauseineen ovat palkitsevia. Niistä ristikko jää usein lähtemättömästi mieleen. Tosin yksi unohtumattomista muistoistani liittyy aukeaman ristikkoon, jota en koskaan ratkonut. Vuosia sitten silmäilin pääkuvan mitäänsanomatonta rakennusta ja pitkiä, pitkiä avoimia ratkaisulauseita epäuskoisesti. Ajattelin, ettei sellainen ristikko ollut ihmistä varten.
Sitten joskus tajusin jujun ja ryhdyin rustaamaan vastaussanoja toiseen yhtä mahdottomalta vaikuttaneeseen ristikkoon. Ratkaisulauseet olivat mielestäni ylettömän vaikeita. Niiden hahmotusprosessi oli ensikertalaiselle huima juttu piinallisuudestaan huolimatta. Onnistumisen tunne oli mahtava.
Parhaita muunnelmia aiheesta ovat normaalikokoiset ristikot, joissa pääkuvasta lähtee esimerkiksi kaksi tai kolme toisistaan riippumatonta pitkähköä ratkaisusanaa. Jos näitä sanoja on enemmän ja etenkin jos ne ovat yhdessä sumpussa, niin ainakin visuaalinen kokonaisvaikutelma kärsii.
Aukeaman ristikoissa pidän laitoja kiertävistä ratkaisulauseista. Silloin keskialueella on tilaa hengittää. Toinen kiinnostavaksi osoittautunut vaihtoehto on se, jossa useiden samanarvoisten pääkuvien ratkaisulauseet lähtevät pystysuoraan ja jatkuvat ristikon alalaitaan. Makuasiapakettiin kuuluu se seikka, että pystysuorat ratkaisulauseet näyttävät ylipäätään paremmilta kuin vaakasuorat.
Kun keksin pääkuvan jonkin vaikean ratkaisusanan parin kirjaimen alkupääomalla, se merkitsee, että olen päässyt laatijan kanssa samalle taajuudelle. Mikäli pääkuvasana tai -lause on helppouden takia ennalta arvattavissa ja antaa heti startissa useita apukirjaimia, useimmiten kyseessä on muutoinkin helponpuoleinen ristikko. Silloin marssijärjestyksellä ei oikeastaan ole väliä ja lopputulos voi joka tapauksessa tyydyttää.
Pääkuva ratkaisulauseineen tekee ristikosta ainutlaatuisen. Ei mene hukkaan laatijan työ. Teemaristikko on oma lukunsa: taidokas sellainen on kiinnostavuudessaan ristikkotaiteen huippua. Siinä ei voi olla panematta merkille, jos teemaa rakentavat sidesanatkin ovat laadukkaita. Tätä laatua ei välttämättä edes odota, joten se on ylimääräistä hyvää.
Vaikka pääkuvan kisu olisi kuinka söpö, niin siitä lähtevässä ratkaisusanassa saisi olla sen verran kirjaimia, että ristikon laita tulisi vastaan.
7. Antti Viitamäki29.5.2006 klo 20:39
RA:Varmaan tämän olisi kohta todennut joku muukin, mutta mainitsenpa vain että tuo Hyvösen Klooni-ristikkohan ON nimenomaan "klooni", eikä lähtökohta suinkaan ole hänen oma ideansa. Ratkaisulauseet ovat Aulis Lehdon Hesarin ristikosta. Aulis Lehto jos kuka lienee edelleenkin se varsinainen ratkaisulauseiden kingi suomenkielisissä sanaristikoissa - Hesarin ristikoissa on vieläkin varsin usein vastaavanlaisia lausekokoelmia.
Auliksen ongelmaksi on - ilmeisestikin lähinnä iän myötä - muodostunut se, että ratkaisulauseita lukuun ottamatta sanasto on rapistumaan päin. Hyvönen halusi kloonilla kokeilla, kuinka hyvillä sanoilla ristikon voi laatia, jos sen lähtökohtana ovat moiset rajoitteet. Eipä hän tainnut itsekään olla lopputulokseen mitenkään erityisen tyytyväinen.
Aiheesta lisää Juhan nettisivuilla:
http://ristikkotuumin.fi/juh/pseudo/
8. jupejus29.5.2006 klo 20:40
Jotenkin on juurtunut selkäytimeeni ratkomisen eteneminen eli tulee vain aina lähdettyä ristikon viimeisestä alanurkasta. Luulen, että se on pääkuvalauseiden syytä. Kun ratkomista joskus muinoin opetteli, niin pääkuvista harvoin sai selville haettavia sanoja. Sanat piti selvittää hiljalleen kohti pääkuvaa janoten samalla, mitä pääkuvan lauseista tulee. Mikäli sanat eivät heti ratkomalla selvinneet, mitä kuvasta lähtee, niin ainakin ne sanat jäivät vaivaamaan mieltä. Nuo lauseet oli kuin pakko selvittää.
Tuossa valossa tärkeitä ovat lauseet, innokkeina ja samallahan ne luovat ristikon sisällön, hengen.
Tosin nyt on kyllä oppinut arvostamaan ristikkoa mielenkiintoiseksi, vaikka ei pääkuvan lauseita juuri olisikaan. Ristikon hyvä, miellyttävä, vaihteleva sanastokin palkitsee aivan samalla tavoin.
Se meneekö lauseet kulmasta kulmaan, pystyyn suoraan, vaakaan kiemurrellen vai jäävätkö ristikossa puolitiehen, ei merkitse kyllä mulle mitään. Lauseiden ajatukset, sanat - ovat ne jotka merkitsevät.
9. iso S29.5.2006 klo 20:50
RA, se Tapahtui-ristikko näyttää löytyvän edelleen osoitteestahttp://ristikkotuumin.fi/juh/pseudo/pseudo_hs_2220 .pdf
Vilkaisepa myös ristikon syntyhistoriaa osoitteesta
http://sanaristikot.net/keskustelut/index.php?ryhm a=1&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=46&alku=0&t=k1
Ristikko on laadittu yllytyshulluuden uhrina käyttäen 25.4.2003 julkaistun Hesarin ratkaisulauseita. Tarkoituksena oli osoittaa että Lehto ei ole ainoa joka pystyy kutomaan lauseita noin tihein välein ja lisäksi on mahdollista tehdä se ilman Taav-tyyppisiä sanoja.
Tulos ja onnistumisen aste on makuasia mutta minusta se oli ällistyttävä, erityisesti ottaen huomioon sen vähäisen ajan mikä laadintaan ja toteuttamiseen oli enintään käytetty. Tai, mitäpä tuota kiertelemään, omia laadintarimpuiluja ajatellen tulos oli pikemminkin nöyryyttävä. Lisäksi tuo häpeän puna oli itse aiheutettua koska toimin yllyttäjänä. Nimimerkkini oli silloin OSui.
10. RA29.5.2006 klo 21:24
Kiitos muistutuksista Antti ja Iso S, olin vain unohtanut ko. ristikon puitteet. Näkyyhän nuo antamanne tiedot lukevan tuon Juhan ristikon yläosassakin - nyt kun sen esiin kaivoin, otin silmän käteen ja katsoin. - Minusta se oli joka tapauksessa hieno ristikko ja jäi mieleen. Olkoon Juha itse siihen kuinka pettynyt tahansa.Pointtini oli kuitenkin se, että noinkin voi mielestäni "pääkuva + monta ratkaisulausetta" -ideaa käyttää, kunhan ei valitse liian itsestään selvää aihetta.
Muistelisin, että Eki teki joskus PuPeen vastaavalla rakenteella ristikon, jossa samalla lailla vasemmalla ja koko ristikon pituudelta oli "pääkuvana" sana KOKO VIIKKO tai TÄYSI VIIKKO tms. ?
11. Eki29.5.2006 klo 21:39
Vasemmassa reunassa luki TÄYDET VIIKOT, ei muuta. Näin piti päätellä. Koko viikkojahan ovat MA-MA, TI-TI, KE-KE, TO-TO, PE-PE, LA-LA ja SU-SU.
Lauseet yhäältä alas:
SPICE GIRLSIN TAIKKA GENESIKSEN LEVY
APINAN OHELLA LAPSIEN IHANNOIMA NALLE
ENNEN MIKAA MESTARUUTEEN FORMULOISSA
RAVEISSA MUTTA MUSIIKISSAKIN TAVATTU
MONTAKIN TUTTUA SUOMALAISTA LAULAJAA
AIKANAAN PELANNEEN KIEKKOJIRIN SUKUA
TAANNOIN SUKLAASTA VALMISTETTU TUOTE
Oli tosi tiukka laadinta ja lauseissakin on toivomisen varaa, etenkin alimpia piti stemmata tosissaan ja sitten Teemuvmielä lähetti minulle tuoreen Susu-patukan eli TAANNOIN oli väärä tieto.
12. iso S29.5.2006 klo 22:05
hym-hym, koska olihan alinkin puolitotuus. Ei siinä täysin kielletä tuoreiden patukoiden valmistusta. Idea oli kuitenkin tavanomaisesta poikkeava ja toteutus kattoi pinnaamatta koko skaalan. Ristikon viikko tosin vaihtuu keskellä päivää, muutenhan täydet viikot olisivat MA-SU, TI-MA, KE-TI, TO-KE, PE-TO, LA-PE ja SU-LA.
Noissa on muutamia haastavia sanoja, mutta muistammehan näyttelijät Emma Tima, Keti El-Hai ja Toke Wulf.
Tima-haussa Imdb löytää hauskasti tällaisen:
Ike Turner (Actor, Taking Off (1971))
aka "Ike and Tima Turner"
Ike Turnerin sivu paljastaa ihmeparin olevan elokuvassa
"The Cinnamon Cinder Show" (1963) TV Series (as Ike and Tima Turner) .... Himself
ja sen tiedoissa on
Ike Turner .... Himself (as Ike and Tima Turner)
Tina Turner .... Herself (as Ike and Tina Turner)
Sieltä vihdoin saa kohtalaisen selkeän varmistuksen siitä että kyseessä on painovirhe. Joku halukas saa vapaasti lähettää sinne oikaisun ja katsoa kuinka kauan kestää korjaus.
Korjausehdotuksen lähettäminen vaatii rekisteröitymisen. Joskus aikoinaan ilmoitin pari mahdotonta päiväystä (tyyliin 31.11. tai syntymäpäivä sama kuin kuolinpäivä, silti ehtinyt näytellä useissa filmeissä) ja muistaakseni muutamassa viikossa virheet oikenivat. Mitään muuta hyvää siitä ei itselleen saa kuin tunteen hyvin lievästä maailmanparantamisesta.
13. MM30.5.2006 klo 08:20
Lainaukset RA:lta"...laatijan ponnistelut hyvien pääkuvien..."
"...uteliaisuutta herättävä pääkuva ja siitä laatijan kehittelemät fiksut, verbaalisesti taitavat lauseet."
"...herää uteliaisuus tietää, mitä laatija on kehitellyt pääkuvasta."
Ihan vaan pienenä välispiikkinä taas, että kuvittajallakin on joskus vähäinen rooli pääkuvalauseen toimivuudessa. Minkäänlaista pääkuvaa kun ei välttämättä ole vielä olemassakaan, vaikka tuo laatija nerokkaana verbaaliakrobaattina olisikin valmiiseen teelmäänsä niitä värssyjään piripintaan juntannut.
14. corona30.5.2006 klo 10:25
Juuri MM:n pääkuvien kuvituksen yhteydessä on ekstrana verbaalihuumori. Vaikka ei ristikoista välittäisi tuon taivaallista, niin ne tuovat arkiseen aherrukseen piristysruiskeen ja makoisat naurut.Esim. Pro 4/06 (ammattiliiton lehti)
Laivaseminaari:
luennoitsija: "Ja tässä hyvät kuulijat, ovat päivän aiheet. Onko jollakulla jotain kysyttävää? (lista käsiteltävistä aiheista)
osanottaja: Kyllä! Joko laivan ravintolat ovat auki?
15. Antti Skyttä30.5.2006 klo 18:16
Ratkaisulauseet ovat yksi kuvaristikon selkärankoja ja siksi ansaitsevat erikseen oman säikeensä.Historia on kulkenut yksinkertaisista ja vähäisistä monimuotoisempiin ja runsaisiin.
Alkuhämärissä (suuruusluokka 50 vuotta sitten) vastaukseksi tuli hyvin usein mahdollisimman suora kuvaus, malliin: PITKÄT HIUKSET, KORKEA TALO, NAURAVA NAINEN.
Oli silloin joitakin yksittäisiä helmiäkin. Yhdestä Heikki Kalvan laatimasta Seuran suurnuotasta muistan valokuvan, jossa hiekkarannalla makaa vieri vieressä bikinipukuisia kaunottaria ja kuvasta lähti lause RINNAT RINTA RINNAN.
Nykyinen tarjonta on varsin monipuolista. Siitä voisi erottaa joitakin "lajityyppejä".
Joissakin ristikoissa pääkuvalauseet ovat edellä mainittua suoraa kuvausta. Ne sopivat mielestäni helppoihin ristikoihin.
Harhautteita on ainakin kahta lajia.
Toinen lähtee siitä, että kuva toimii joidenkin verbaalikieppien kummuttajana, tällöin sanaleikit ovat varsinainen anti.
Toinen pyrkii toimimaan kuin taikuri eli kiinnittää voimakkaasti huomion johonkin selvästi näkyvään ja varsinaiset lauseet lähtevät jostakin näennäisesti hyvin pienestä kuvan yksityiskohdasta.
Sitten ovat vielä ne lauseet, jotka on rakennettu jonkun teeman ympärille, vaikkapa Hesarin Tapahtui-jutut tai runomuotoiset lausekokonaisuudet.
Itse laadin lauseet aina päättymään ristikon laitaan. Kun tuo takaraja on olemassa, mielestäni laatijan pitää osata se myös käyttää.
Itse arvostan toistensa kanssa ristiin meneviä lauseita (paitsi tietenkin niissä tapauksissa, joissa kaikki lauseet ovat joko vaaka- tai pystysuuntaisia).
Jotenkin minusta tuntuu, että vastauslauseiden erilaiset harhautemahdollisuudet eivät ole läheskään niin monipuolisesti kaluttuja kuin yksittäiset kovisvihjeet vähitellen alkavat olla.
16. Matti30.5.2006 klo 20:21
Oudoksun tuota vaatimusta, että lauseen pitää jatkua alueen laitaan saakka. Kas, ratkojalle kun asia on kokolailla yhdentekevä. Mutta ymmärrän, että laatimus on tekijänsä taideteos, ja siihen liittää mielellään kunnianhimoisia tavoitteita niiden itsensä vuoksi. Sama koskee alkupiiloja.
17. Jaska30.5.2006 klo 20:37
Ja saattaa olla, ettei ratkoja edes huomaa jotain poikkeuksellista saavutusta. Hyvösellähän oli viime vuonna Sanasepossa aton ristikko. Useimmat eivät kai hoksanneet koko jujua ennen kuin RA, vai kuka se olikaan, suoritusta suitsutti.
18. RA30.5.2006 klo 20:44
MM (hym-hym), varmasti on kuvittajallakin rooli, enkä usko, että niin vähäinenkään! Kirjoitinhan ja olen jo aikaisemminkin kirjoittanut, että pelkästään hyvä(t) kuva(t) saa(vat) tarttumaan ristikkoon, mihin ei muuten tarttuisi. Korostetaan nyt sitten niinkin päin, että "mitä kuvittaja on laatijan lauseista keksinyt"! En siis tarkoituksella tuota kuvittajan roolia ohittanut tai vähätellyt (hym-hym). Mutta samalla tässä arvuuttelen, että kai nyt useimmiten sentään laatijalla (siis sillä, joka ne lauseet on keksinyt), on jokin lähtöajatus, millaisesta kuvasta nuo lauseet saadaan lähtemään?? Vai??
Tuo Antin ajatus vielä keksimättömistä vastauslausemahdollisuuksista saa - toivottavasti - teidän ammattilaisten aivot raksuttamaan!
19. RA30.5.2006 klo 20:45
Jaska, hym-hym. ;-)
20. ++juh30.5.2006 klo 23:22
Jaska, se ristikko oli kylläkin vainaa.
21. Libero31.5.2006 klo 00:26
Matti ja jupejus saivat miettimään, miksi minulle ratkojana ei ole yhdentekevää, missä pääkuvan ratkaisusanat tai -lauseet sijaitsevat tai mihin ne päättyvät. Kiinnitän asiaan aika lailla huomiota.Päässäni toimii sellainen hahmotussysteemi, että ristikon laitaan päättyvät lauseet näyttävät paremmilta kuin laitaan päättymättömät. Kun ne näyttävät paremmilta, ne tuntuvat myös helpommilta hahmottaa. Ristikko, jossa pääkuvan sanat ja -lauseet ulottuvat ristikon raamiin saakka, on mielestäni ehjä ja visuaalisesti sopusointuinen.
Jos laatijalla, kuten Antti Skytällä, on itselläänkin tavoitteena tavoittaa ratkaisulauseillaan ristikon laita, niin ymmärrän sen peräti hyvin. Laatija varmaan perustelee tavoitettaan toisin kuin ratkoja.
Mistään vaatimuksesta en omasta puolestani puhuisi. Kun ristikossa jokin juttu tuntuu paremmalta kuin jokin toinen, niin siihen on tavallisesti jokin henkilökohtainen syy. Minulla se syy liittyy taipumukseeni tarkastella kaikkia asioita ja ilmiöitä ensin suurin silmin ja vasta sitten muilla keinoin.
Esimerkiksi historistikoissa pääkuvasta syntyvät monet ratkaisusanat ovat ymmärrettävästi myös ristikon keskellä ja paikoittain sumpussa eli vierekkäin ja alekkain. Mirja Pihlajamäki on omaksunut tyylin, joka noudattaa pääkuvan ratkaisusanojen hajasijoitusperiaatetta.
Ratkon näitäkin ristikoita mielelläni ja usein. Kahden pallon ja miinuksen historistikko sekä Mirja Pihlajamäen kaksitähtinen saattavat olla minulle piirun verran vaikeampia kuin määritelty vaikeustaso edellyttäisi. Aiheesta riippumatta hahmotan ne vaikeimman mahdollisen kaavan mukaan.
Ristikot toimivat eräänlaisina peileinä nekin. Kun pääkuvat ratkaisulauseineen ja sijoitteluineen ovat itselleni näin tärkeitä, ne eri vivahteineen rikastavat ratkontaa. Otan vain omanlaiseni hahmotuskyvyn rajoitteet - tai ansiot - jollakin tavoin huomioon. Kryptoissa sanojen hahmotusongelmia ei ole ollenkaan, mutta krypto onkin maisema. :)
22. JTak31.5.2006 klo 07:51
Laatijaurani alkutaipaleella suuresti arvostamani Jouko Nyyssönen antoi ristikoistani palautetta, ja yksi kohta oli juuri tuo, että päälauseiden tulisi loppua ristikon reunaan. Siitä lähtien olen pyrkinyt tuota ohjetta noudattamaan.Samaisessa palautteessa erään harvinaisen nimen vihjeeksi olin laittanut "ei löydy almanakasta". Joukon palaute oli "miksi löytyy ristikosta?" Ja aivan oikeassa hän tietenkin tuossakin oli.
23. Matti31.5.2006 klo 09:59
Nostetaan nyt sen verran omaa häntää, että minä sitä Juhan vainaata suitsutin (hym-hym).
24. Jaska31.5.2006 klo 10:32
Kiitos, ++juh. Hyvösen ristikko oli siis vokaalien osalta vain allinen. Kumma juttu, ettei RA huomauttanut kömmähdyksestäni.
25. Jaska31.5.2006 klo 10:36
P.S. Kummastelu peruutettu syyllisen tunnustettua.
26. Jaska31.5.2006 klo 10:55
P.P.S. Minulla on hämärä muistikuva täysin attomastakin kuvaristikosta, jota ratkoin muutama vuosi sitten. Saattoi olla kryptokin. Löytyisikö kuvan kirkastajaa?
27. Eki31.5.2006 klo 11:02
Ensimmäinen "Aaton ristikoksi" nimetty, jonka muistan, oli Sanasepossa 80-luvun alussa (tai Iisakissa se taisikin olla) edesmenneen Markku Nylundin laatimana.Tämmöinen krypto:
http://www.sanaristikot.fi/ristikot/nayta_flash.ph p?file=kryptot/04/ss8602&s_posti=
Ei ihan mutta melkein:
http://www.sanaristikot.fi/ristikot/nayta_flash.ph p?file=kryptot/04/pel9706&s_posti=
28. RA31.5.2006 klo 12:24
Muisti pätki ja meni ristikot sekaisin. Se ATON, jota itse hymistelin, olikin Pitkälän Tonin PuPessa 2/2006 julkaistu ristikko.
29. Matti31.5.2006 klo 15:30
Kuten täällä on jo pariin kertaan todettu, on laadittu sellaisiakin ristikoita, joista puuttuvat kaikki takavokaalit, siis a, o ja u. Olen ainakin yhden sellaisen ratkonut kauan sitten.
30. iso S31.5.2006 klo 16:03
Joo, muistaakseni minäkin olen tehnyt pienen (13*17) takavokaalittoman, minkä nimi oli "Ei auo". Jotkut muut ovat tehneet täysikasvuisia. Teettömänkin muistelen nähneeni, vaan en tehneeni. Sellaisen nimeksi sopisi "Ei teetä, kiitos!".
31. tonimikael31.5.2006 klo 16:18
Kukas sen kollin hännän... Se mun aaton, josta RA edellä puhui, oli myös teetön.
32. Jaska31.5.2006 klo 17:06
Myös jiitön ja veetön. Koppelosta myös plussaa (hah, RA ei keksi tätä), mutta tekijän kestopystyhäntäisyyden eliminoimiseksi velvollisuuteni on huomauttaa ristikon virheestä. Hällä väliä, saattaa laatija vastata viivana. Mutta kun tarve on sitä taikka tätä - älä vetämättä jätä.
33. tonimikael31.5.2006 klo 17:49
Jaska voitko taata tuon? Taata taata! ;)
34. RA31.5.2006 klo 20:24
J_sk_ / _oni:En keksikkää (-> vähän kipeää, ei koske!) / Enhän keksinnä koko hyvää _onin pähkäilyäkään. Erikoisen hyvä - sanoisinko "imelä". Vieläkin: Hym-hym.
35. [RA]31.5.2006 klo 20:33
[Suomennus: En ymmärrä, mihin Jaska viittaa. + Enpä älynnytkään, että Tonin ristikosta puuttuivat myös T-kirjaimet. Miten olisi seuraavaksi, jos vihjeistäkin jättäisi tietyt kirjaimet pois? :-) ]
36. Jaska31.5.2006 klo 21:02
Äänialaanhan minä. Ja Q:n eteen olisi kuulunut viiva, jotta se olisi ollut linjassa muun pehmis/keskisvihjeytyksen kanssa. Kovis ehkä asia erikseen.
37. Jukkis31.5.2006 klo 21:15
Eikös Viitamäeltä ollut taannoin (viime vuonna varmaan) Pelikaanissa semmoinen, josta puuttui A:t sekä vihjeistä että ratkaisusta? Vai olikohan siinä yksi A ihan keskellä?
38. Antti Viitamäki1.6.2006 klo 02:28
Muistelisin moisen tehneeni. Tein siitä vissiin vielä helevetinmoisen numeron siinä keskellä ristikkoa. :-)Lisäksi uskon väsänneeni pari aatonta, yhden teettömän ja yhden tai kaksi takavokaalitonta koko mahtavan urani aikana.
Joskus se on ihan piristävää. Ylipäätään kaikenlaiset pikku jipot ovat ihan mukavia - siis minulle laatijana. Ratkoessanikin nautin, mutta eipä tuo mitenkään kamalan olennaista ole.
39. tonimikael1.6.2006 klo 02:40
Antti V.: "Ratkoessanikin nautin, mutta eipä tuo mitenkään kamalan olennaista ole."Minulle se on aika olennaista ratkomisessani, että nautin siitä. ;)
40. Antti Viitamäki1.6.2006 klo 02:51
Mutta ratkaisulauseista kai oli kyse... En nyt saa palautettua mieleeni, mitä olivat ratkaisulauseet Ekin parin vuoden takaisessa IS-koviksessa, mutta muistan niitä kovasti ihastelleeni. Näin katoavaisia voivat valitettavasti olla hienotkin asiat.Pääkuvassa oli joka tapauksessa herkkusieniä, ja toinen ratkaisulause(ke) puhui tuhmia. :-)
Ehkä Eki kertoo? Tai vinkkaa linkkiin, jos moinen on sähkön muodossa.
41. Antti Viitamäki1.6.2006 klo 02:52
tonimikael:Ehe ehe. :-)
Juu, ratkominen on kyllä niin kamalaa, että ihan sama miltä se tuntuu.
42. Ylläpito1.6.2006 klo 03:01
Teemalla "valvomme aina kun valvomme":http://sanaristikot.net/keskustelut/index.php?ryhm a=0&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=1282&alku=885&t=k 1
43. tonimikael1.6.2006 klo 03:45
Antti V: Ajatteletko sinä muilla ristikonratkojilla olevan samanlaisen asenteen kuin sinulla? Itse asiassa nuo sun ristikot tuntuu aika usein siltä, ettei niitä ole edes tarkoitettu ratkottaviksi.Ehe ehe. ;-)
44. Antti Viitamäki1.6.2006 klo 06:03
tonimikael:MI-TÄ? Onko joku mennyt RATKOMAAN minun ristikoitani???????
Mihin tämä maailma on menossa...
45. Hui_hai3.6.2006 klo 16:21
Täytynee todeta, että olen ilmeisesti poikkeava. Minulle kun ratkaisulauseet ovat vain samanlaisia kuin muutkin ristikon sanat. Osa kokonaisuutta ei sen enempää. Tosin parhaimmillaan pääkuva ja sen vihje voi olla hieno, upea ja elämyksellinen, mutta niinhän ne muutkin sanat ja niiden vihjeet voivat olla sitä. Monta hyvää ristikkoa on saatu aikaan jopa täysin ilman pääkuvaa ja huonoja pääkuvia/ratkaisulauseitakin on vastaan sattunut. Minusta pääkuva ratkaisulauseineen on vain osa kokonaisuutta sitä täydentäen tai sitten ei, mutta MM.ää lukuunottamatta pääkuvat ilman ristikkoa ovat aika vajaita ja heikolla pohjalla.
KOMMENTOI