KESKUSTELUT > RISTIKOT > PIENESTÄ KII
2733. Pienestä kii
Eki30.6.2006 klo 12:16
Esimerkkinä laatijan ongelmasta tässä ihan tuore tapaus eli työn alla oleva ristikko. Minulla on helpohkon näköinen 4x4 ruudun kulma, mutta kun siinä on useampia sanoja, joille ei vaihtoehtoja ole (mm. pääkuvan kaksi lausetta kiertää aluetta), joudun pyörittelemään muutamaa ruutua eri kirjaimilla, enkä löydä yhtään nappiratkaisua. Se harmittaa, koska aina jää peni epäiulys, että jostain semmoinen voisi löytyä, vaikka vaihdettavia kirjaimia ei ole koivn monta.Tapauksia, joissa kaikki muut sanat ovat erittäin hyviä, jää jäljelle yskittäinen huono sana, AVAL tai AMAL.
Muuten hyvillä mutta kahdella huono(hko)lla jäisi AMAR/TARI tai AVAT/TATI tai ARNO/ANAT.
Sitten olisi alueita, joissa osassa ei ole varsinaisesti yhtään huonoa sanaa, mutta liian monta tylsää sanaa tai erisnimeä, esim. ROOS/ORKO/TATI tai REOT/ERNO/ANAT/TATI.
Onko minulla ongelma vai onko ihan sama, minkä ratkaisun noista otan, sillä oikeita sanojahan kaikki ovat!
Olen päätymässä ensimmäisen vaihtoehdon jompaan kumpaan, koska muut sanat ovat priimoja ja jää yksi vähän tylsä/vaikea.
2. RA30.6.2006 klo 13:04
Niinpä ovat oikeita sanoja kaikki - osa tosin vähän harvinaisempia. Arvaan, ettei muu osa ristikosta sisällä tuontapaisia sanoja.Kiinnostaisi tietää, missä mielessä huono(hko)ina pidät kakkosvaihtoehdon kahta sanaa?
3. Eki30.6.2006 klo 13:35
Nehän ovat ihan käytettyjä sanoja, mutta sanalla on paikkansa ja minulle ne eivät tässä paikassa tuo oikein hyvää mieltä. Johonkin toiseen paikkaan saattaisin panna ne hyvinkin mielelläni.Tällainen sanojen valinta ja arvottaminen on osaksi laatijakohtaista ja osaksi aika yleistä. Siis niiden keskuudessa, jotka ylipäätään ristikon sanastoa ja sen laatua laatiessaan tarkasti miettivät.
4. airisto30.6.2006 klo 14:16
Mikä ongelma Sinulla on. Pistä ristikkoosi AMAR/TARI, AVAT/TATI, ARNO/ANAT, tai mitä tahansa muitakin oikeita sanoja, kunhan lopetat höpötyksen huonoista? sanoista. Täytesanojahan nämä ovat ja viimeistelevät kokonaisuudessaan kelpo? ristikon.Esimerkkejä ei-oikeista sanoista:"epäiulys, koivn, yskittäinen". ;-)
5. kp30.6.2006 klo 14:17
EkiEn vähättele tuota tapaa laatia yhtään, mutta oletko
pohtinut koskaan: moniko tuon huomaa, jos huomaa, niin
moniko siitä sanoo mitään.
Ja eikö lopulta ristikko ole laatijan tuote ei ratkojan....
-Tietysti laatijoilla on omat "kriteerit", mutta ne eivät saisi?
muodostua painolastiksi. - On muutenkin ilman sitä painolastia joskus vaikea laatia.
6. Eki30.6.2006 klo 14:28
Ei tässä mitään höpötystä tai painolastia, pyrinpä vain tekemään tavalliselle ratkojalle mahdollisimman miellyttävää ristikkoa, tässäkin tapauksessa. Ja herätän keskustelua.
7. kp30.6.2006 klo 14:40
Käsitin ilmeisesti väärin. Käsitin, että olit kysymässä lupaa,miten tai millä sanoilla teen tuon nurkan.
- Tuli mieleeni maalari, joka kysyy toisilta, minkälaisen vedon
hän nyt vetäisi kankaalle.
8. iso S30.6.2006 klo 15:14
Minusta tuntuu että yksi huono sana pistää helpommin silmään kuin kaksi huonohkoa, jos huonohkot ovat hajallaan. Joukossa tyhmyys tiivistyy, joten kaksi huonohkoa samassa aukiossa taitaa olla pahempi kuin yksi huono, etenkin jos näiden välinen tasoero ei ole suuri ja lisäksi sen huonon kylkiäisenä muut sanat ovat parempia.Kallistun siis tässä tapauksessa niukasti AVAL- tai AMAL-linjalle. Näiden välillä voi vaikka heittää lanttia.
Jos menet kahden huonohkon puolelle niin minusta paras kaksikko on ARNO/AVAT.
Näiden pähkiminen ei ole turhaa, mutta liika murehtiminen on silloin kun itse ei näe selkeää eroa eikä pikagallup tuota selkeitä argumentteja jonkun puolesta tai muita vastaan. Laadun miettiminen on kaunis piirre, huomasipa muut eron tuloksessa tai ei. Eivätkä huomaakaan, koska eivät näe niitä muita vaihtoehtoja.
Joidenkin mielestä kaikki sanat ovat yhtä hyviä. Sellaiset eivät tietenkään näe tässä mitään ongelman mahdollisuuttakaan. Itse kuulun siihen sanasovinistien joukkoon missä jotkut sanat ovat suotavampia kuin toiset. Siihenkin uskon että sanan mieluisuus riippuu jossain olosuhteissa jossain määrin siitä ympäristöstä mihin sitä ollaan istuttamassa.
9. iso S30.6.2006 klo 15:15
Mikä ihmeen ARNO/AVAT? Tarkoitin ARNO/ANAT.
10. Eki30.6.2006 klo 16:19
Tämä on siis ihan oikea esimerkki laatijan työstäni. Kun TUNTUISI, että saa vielä paremmat sanat, sitä YRITTÄÄ. Tämä on poikkeustapaus, että vain muutama kirjain on edes muutettavissa (ellei pysty vaihtamaan ympäröivien lauseiden jotain sanaa) ja toisaalta vaihtoehtoja on paljonkin. Joskus yhden tietyn pienen sanan unohtaminen saattaa aiheuttaa sen, että sitä parasta ratkaisua ei meinaa löytyä. Siksi kannattaa pohtia.Jossain toisessa tilanteessa on helpottunut, että huonommatkin sanat auttavat ko. kohdan valmiiksi.
Usein sanojen laatu on sama kuin niiden tunnettavuus. Kun tämä kyseinen ristikko leviää eräälle suurelle alueelle, siellä varmasti on ensikertalaisiakin, jotka jäävät pohtimaan ristikon tuntemattomia sanoja ja pohtivat, onko tällainen harrastus heille omiaan.
11. kp30.6.2006 klo 16:49
Tuosta liiasta? miettimisessä on vaaransa.Minulle on käynyt se. Nimittäin huomasin kerran, etten osannut lopettaa tuollaisen nurkan miettimistä. Siinä tulee
helposti pakonomainen noidankehä. Sitä pyörittelee ja kieputtelee sanoja, josko löytäisi paremmat. Sitä menee tuossa hommassa pahimmillaan tunteja. Ja eikä osaa lopettaa....
12. Hui_hai30.6.2006 klo 17:55
Hmmm. Näen kyllä pähkäilyn kohteen, mutta en ongelmaa. Mikä vika siinä on, että laatija yrittää kaikkensa tehdäkseen maksaville asiakkailleen, ratkojille, mahdollisimman hyvää työtä? Vaikka sitten oman tilipussinsa kustannuksella. Laatijana hän on tietysti taloudellisessa mielessä hölmö, koska huonompikin menisi samaan hintaan kaupaksi. Mutta kenties on ratkojia jotka ovat valmiita maksamaan siitä, että saavat ratkoa mieluummin sellaisten laatijoiden tekeleitä, joiden eteen on nähty vaivaa ja pyritty kaikin keinoin parhaaseen mahdolliseen tulokseen.
Vai onko niin, että se koulukunta joka haluaa kieltää kaikki säännöt ja asettaa kaikki sanat samanarvoisiksi on se koulukunta joka haluaa kieltää toisia laatijoita käyttämästä liikaa aikaa töidensä hiomiseen. Siinähän saattaa vaikka vahingossa syntyä laadukasta jälkeä...[Ja niille, jotka eivät ilman apua huomaa asiaa: Viimeinen kappale on ironiaa. Ja tämä sulkujen sisällä oleva kommentti sarkasmia;-b]
13. qwer30.6.2006 klo 19:25
Suomessa ei ole ristikoihin liittyviä koulukuntia. On vain yhden miehen koulukuntia. Eki, KP ja RK ovat siitä hyvä esimerkkejä. Kinaavat itsensä kanssa, vaikka näennäisesti vaihtavat täällä sivistyneesti mielipiteitään. Saahan varmaan ulkopuolisiltakin apuja kysellä, jos laatiminen juntturaan menee.On täällä esiintynyt muutama takapirukin, Kuten Antti Skyttä. Hyvönen on näköjään jo saanut tarpeeksi.
Mutta suuresti kunnioitan neljättä koulukuntaa: Aulis Lehtoa.
Hän ei ole koskaan osallistunut näihin keskusteluihin.
Mutta tänään on taas mahtava tapahtui-ristikko ilmestynyt.
Siinä viikko taas mukavasti vierähtää.
Kommentit Auliksen ristikoista pyydän kirjoittamaan Hesarin ristikot 2 säikeen alle.
Pieni hajurako se pitää olla.
14. RA30.6.2006 klo 19:31
Kun luin tuon (Ekin) aloitusviestin ja esimerkin, eipä tullut mieleen, että siellä (Ekillä) joku "tuntien noidankehä" olisi menossa tai ettei tuo ressu (Eki) osaisi lopettaa pohtimistaan tai että hän (Eki) oikeasti tarvitsisi pikaisesti laatijakollegoiden tai ratkojien apua ko. ristikkonsa valmistumiseen.Ymmärsin, että kyseessä oli vain keskustelunavaus sanojen käytettävyyden (mitä sanoja, missä määrin, millaiseen ristikkoon) pohtimiseen. Ja siihen, mikä arvo tällaisellä pohtimisella on.
Ratkojana kyllä olisin sitä mieltä, että ehdottomasti parhaita ristikoita ovat ne, joista huomaa (jos huomaa :-), että:
- laatija on miettinyt sanastoa
- ei ole selvästikään kelpuuttanut sanoja mitä tahansa
- on vältellyt fakkisanoja
- on vältellyt muitakin huonosti tiedettyjä esim. ei-niin- tunnettuja henkilö- ja paikannimiä
Jos ristikko - esim. - olisi t ä y n n ä noita aloitusviestissä lueteltujen sanojen kaltaisia sanoja, minusta se olisi tosi tylsä ristikko.
15. Hui_hai30.6.2006 klo 21:18
"Suomessa ei ole ristikoihin liittyviä koulukuntia. On vain yhden miehen koulukuntia." Tässähän qwer on loppupeleissä oikeassa. Jokainen edustaa vain itseään. Siksi en vakavassa osassa edellistä viestiäni käyttänytkään sanaa koulukunta, vaan laatija/ratkoja. Se, että ironiaani, jonka erikseen alleviivaan nimeän ironiaksi erikseen tartutaan ja korjataan on erityisen ironista. Kyseessä on joko erinomaisella huumorilla höystetty kommentaattori tai pelkkä ironinen yhteensattuma:-D Oli niin hauskaa (minusta!), että otetaan loppuhymiö vielä uusiksi:-D
16. Eki2.7.2006 klo 18:22
Kun luin tuon (RAn) viimeistä edellisen viestin, mietin että kyllä siinä (RA) oli aika hyvin tajunnut, mitä alustaja (allekirjoittanut) ajoi takaa. Jees jees.
17. Libero3.7.2006 klo 23:30
Tuli tämän säikeen teema mieleen, kun satuin katsomaan tšekkiläisen Zdenek Milerin haastattelun "Myyrän uudet seikkailut" -dvd:ltä. Hänen piirtämänsä Myyrä-hahmo syntyi pitkällisessä luomisprosessissa. Miler sanoi: "Oli tärkeää saada siitä juuri oikeanlainen."Luulisin, että ratkoja huomaa kyllä, milloin ristikko on juuri oikeanlainen. Voi kuvitella, että laatijan on hienoa lähettää sellainen taipaleelle, viimeisteltynä ja nappiin työstettynä. Kun sitten tulee tuollainen tilanne, ettei nappiratkaisua olekaan näköpiirissä eivätkä vaihtoehdot tunnu hyviltä, niin kyseessä ei onneksi ole yksi ainoa Myyrä.
Jokin kompromisseista saattaa olla laatijan mielestä parempi tai huonompi kuin jokin toinen, mutta sinänsä kompromissi on hyvä ja usein välttämätön, kunhan koko ristikko ei ole yhtä kompromissia.
Kun kp kertoi kerran joutuneensa tilanteeseen, jossa hän ei osannut lopettaa erään nurkan miettimistä, niin onpa hänellä mennyt tosi hyvin. Itse pähkäilen tässä sitä, lähetänkö tämän kommentin vai enkö lähetä. Siis noidankehässä pyöriskelen...
KOMMENTOI