KESKUSTELUT > RISTIKOT > HUONON YHDYSSANAN VIHJE
2840. Huonon yhdyssanan vihje
tonimikael14.8.2006 klo 01:57
Miten muodostaa vihje, kun laadintaan änkeää huono, keksitty, teennäinen yhdyssana?Otan esimerkin:
ETULAVA (google, 4 osumaa)
Tämä olisi helppo ohittaa laittamalla vihjeeksi esim. HYÖTYTANSSIPAIKKA. Mutta eihän sellaista ole. Ja, jos nyt etulava jotain tarkoittaa, niin ei ainakaan tuota. Eli jotain muuta olisi keksittävä...
Onhan niin, että laatijalla ei ole oikeutta käyttää sellaista sanaa, jonka merkitystä se ei itsekään tunne? Eli mitä omituisempi sana on, sitä selkeämmin sen todellinen/mahdollinen merkitys tulisi tulla esille vihjeessä.
Sehän on tosi, että joskus on vain "pakko" hyväksyä laatimukseen esim. tuo etulava. Syitä on tietysti monia, joita emme käy nyt pohtimaan.
Eikö olekin niin, että päästäessään tuollaisen teennäisen yhdyssanan laatimukseensa, laatijan tulisi niin paljon arvostaa ratkojaa, että alkaa tosissaan miettiä, että voiko sellaista olla kuin esim. tuo etulava. Ja jos voi, niin mikä se on? Ja tätä kautta rakentaa sille sanalle vihje.
Ja jos ei mitään järkeenkäypää selitystä sanalle keksi, sana on hylättävä. Kaikkihan lienemme sitä mieltä, että epäsanoja emme ristikoihin laita.
Toinen esimerkki voisi olla vaikka AURARATA (suomenkielisiltä sivuilta google 0 osumaa). Hieman visaisemmassa helpolla pääsisi keksimällä sille vihjeeksi LANANATA (aurata -> lanata, keksimmäiset tavut tuplana). Mutta eiköpä ratkojalla tulle ratkaisun saatuaan olo, että "joo, niinhän siitä tämä tulee, mutta mikä ihme on aurarata?".
Tämä olkoon pontimena ja alkusysäyksenä jatkokeskustelulle.
Mitä sanotte ratkojat? Entä laatijat?
PS. Yksi suhtautumistapa tähän on tietysti se, että käyttää laatimuksissaan vain kirjoista (nykysuomen sanakirja + muut viralliset) löytyviä yhdyssanoja. Tällä perusteella esim. sana SYOPÄYHDISTYS pitäisi hylätä. Sovitaanko siis, ettei tässä säikeessä huomioida tätä suhtautumistapaa ollenkaan? :)
2. Antti Viitamäki14.8.2006 klo 06:55
En tiedä, onko sana ETULAVA mitenkään valtavan hyvä esimerkki tästä ongelmasta. Ellei minun kielikorva nyt aivan tyystin ole lomille lähtenyt, niin sillähän on koko lailla selvä merkitys: Mille tahansa esiintymisestradille esimerkiksi on aina määriteltävissä sen eri alueet: etulava = lavan etuosa, takalava = lavan takaosa jne.AURARATA onkin sitten jo vähän kyseenalaisempi. AURAREITTI lienee selvä - mikä olisi AURARATA? Mitään rataa, jota pitkin aurat säännöllisesti etenevät, tuskin voidaan määrittää. Voisiko kyse jotenkin olla radasta jonka aura on tehnyt? Sekään ei kuulosta luontevimmalta mahdolliselta ajatukselta.
Uusimpaan sanakirjaan nojaamalla pääsee tietenkin aina miettimästä sitä, onko sanaa olemassa vai ei. Mutta kuten tonimikael mainitsikin, sanakirjoissa ei ole - eikä varmaan koskaan voikaan olla - listattuna kaikkia mahdollisia yhdyssanoja. Tilannekohtaisia yhdyssanoja, joiden laittaminen kirjoihin olisi jopa typerää, on todennäköisesti muodostettavissa toistakymmentätuhatta, kukaties reilusti enemmänkin.
3. Jyrki14.8.2006 klo 07:47
Kantani ratkojana, ei laatijana:Myös kuorma-autojen lastaamisesta puhuttaessa voidaan käyttää etulava-sanaa. Jos kyseessä on umpilava-auto (siis sellainen katettu vaunu, joka täytetään lähinnä takaa - tosin nekin ovat kyllä sivulta avattavissa), niin etulavalle ei kannata lastata sellaista tavaraa, joka pitää purkaa ensiksi, vaan sellainen on syytä lastata takalavalle. Etulava on siis lyhyempi ilmaus lavan etuosalle. Mikähän sanalle siis vihjeeksi, jos viitataan tähän kuorma-automerkitykseen?
- LASTATAAN ENSIN ? No jaa, ehkä, mutta moniko sen osaa päätellä jollei tunne kuljetusalaa, eikä vihje välttämättä pidä aina paikkaansakaan.
- OSA KUORMATILAA ? Voisi olla ihan käypä.
- KUSKIN SELÄN TAKANA ? Tämäkin taitaisi toimia mukavasti.
jne.
Aurarata ei mielestäni ole toimivaa suomea ainakaan tällä hetkellä, koska tällaista termiä ei taida olla käytössä mihinkään tarkoitukseen. Aurahan on paitsi lumensiirtoväline, myös ainakin lintujen lentomuodostelma ja se ihmisen mikälie sähköinen kehä, johon jotkut uskovat. Ei nyt ole sanakirjaa vieressä, jotta voisin katsoa, onko sanalla muitakin merkityksiä. Mutta viimeiseen aurarata ei ainakaan yhdisty oikein mitenkään. Lintujen lentomuodostelmaan termin voisi kuvitella ainakin teknisesti liittyvän (lintuauran lentorata -> aurarata), mutta äh, ei, siihenkin se on tarpeeton, koska oikeasti puhutaan lintujen lentoreitistä tai muuttoreitistä. Siispä aurarata tuntuu kyllä vahvasti hylättävältä sanalta.
Lumiauran yhteydessä puhuisin enintään auran radasta, mutta sekään ei ole kovin tarpeellinen termi. Paremminkin puhuisin auran tekemästä urasta tai auran avaamasta tiestä.
Ratkojana voisin sanoa yleistäen, että tuollaisia auraradan tyyppisiä sanoja vieroksuisin ristikoissa. Sellaisen kohdatessa mieleen tulee lähinnä juuri se, että laatija on joutunut vaikeuksiin sanan muodostuttua ristikkoon väkisin, ja sille on sitten pitänyt keksiä jokin yhtä luonnottomaksi jäänyt vihje. Tosin tällainenkin sana herättää kuitenkin vähemmän ärtymystä kuin oikea virhe, esim. väärä vihje-ratkaisupari, tai latteat vihjeitykset, esim. POIKIA - ATET, NAISNIMI - ESSI, MONI - USEA...
4. jupejus14.8.2006 klo 10:49
Olen ehkä kuitenkin sitä mieltä, että yhdyssanoja voi ristikkoihin "keksiäkin", jos ne suinkin pysyvät todellisuuden rajoissa. Ei ne ratkomista ärsytä yhtään, päinvastoin, joskus piristää, kun näkee hauskan sana-yhdistelmä-oivalluksen.Aurarata alkaa olla jo keksimisen makuinen, jos sitä ei silmistä löydä kummina kuvioina, mutta etulavahan on aivan hyvä. Voihan etulava olla kuskin edessäkin. Ennenhän oli sellaisia polkuopyöriäkin, missä oli edessä sileä lava, jolla rahdattiin pientä tavaraa. Etulavahan on se mikä on edessä - tai edessä oleva lavan osa ja takalava taas...
5. jupejus14.8.2006 klo 10:52
Ja mitä tulee itse aiheeseen, että vihjeestä kysymys, niin eikös auraradan vihjeeksi kävi halobaana.
6. Pena14.8.2006 klo 10:53
Entäs NAPATAATTA?
7. Hessu14.8.2006 klo 10:58
Tässähän näitä on etulavoja:http://www.mo-ped.se/tra1197a.htm
Ei kai "lanata" sentään kelpaa vihjeeksi sanalle "aurata"? Ovat minusta aika lailla eri asioita.
Tässä tullaan taas siihen vanhaan ongelmaan, että pitääkö jonkun asian olla oikeasti olemassa, jotta sen voi laittaa ristikkoon. Vai riittääkö, jos asiasta voi piirtää kuvan?
Kuvitteellisessa maatalousnäyttelyssä auroja voi vertailla erityisellä testiradalla, johon on järjestetty monenlaisia auran ominaisuuksia mittaavia tilanteita. Nyt sitten vain piirretään kuva kyseisestä auraradasta. ;-)
8. jupejus14.8.2006 klo 11:10
Hyvä linkki hessulta ;) ja hyvä huomio auraamisesta.Aurata ja lanata on kyllä huonosti synonyymejä. Auraamalla äestetään eli käännetään maata. Hyvin kaukana lanaamisesta. Lumiauralla kyllä tulee sileää jälkeä, mutta silläkään ei tasoiteta kuin lanalla, vaan avataan väylää auki, vähän samalla tapaa kuin maakin avataan auki.
9. Aulikki Nenonen14.8.2006 klo 11:50
Kotikylässäni Ruokolahdella aikoja sitten pellot kynnettin auralla ja sen jälkeen ne äestettiin. Eräs vanha isäntä käytti äestämiseen risukarhia, mutta useimmilla oli hankmo eli lapioäes. Nykyään tuntuu olevan monenlaisia äkeitä. Piikkiäes on nykyajan versio risukarhista.
10. RA14.8.2006 klo 12:32
NAPATAATTA olikin äskettäin ristikossa. Vihjettä en kerro (koska ratkaisuaikaa on vielä jäljellä), mutta vihjeittäjä oli kyllä ottanut kaiken ilon irti sanan hauskasta rakenteesta.
11. Pena14.8.2006 klo 13:01
Hauskahan se. Tuota napataattaa vain ihmettelin jotta mitähän tarkoittanee?"Hyvä, Eeroseni, sinä viisas Eeroseni, sinä kuustuumainen Eeroseni, sinä napa-taatta. - Lukkarin ovi-nurkassa! Minä sinun saakelin opetan."
12. jupejus14.8.2006 klo 13:04
Hyvä kun Aulikki hiukan korjasi tuon "äestyksen". Se on korvaani melko vieras sana. Luullut, että kaikki maan muokkaaminen aurauksesta karhimiseen olisi äestystä, mutta mitä luultavammin olin väärässä.Aurata (tai veltata) on kun maa käännetään viilloksille.
Karhita on kun se maa karhilla tasoitetaan.
Hankmo on sitten se teknillisempi laite, jota jo traktorilla vedetään, joka hienontaa ne auratut viillokset.
Maletti on sitten, joka jyrsii, jauhaaja hienontaa maan - tekee samanlaista jälkeä kuin möyhijäkin.
Mutta yhtä kaikki noilla kampeilla se maa muokkaantuu.
13. RA14.8.2006 klo 13:28
Napataatta on lyhytkasvuisen ihmisen nimittelysana. Sävyltään se on kai ilkkuva tai halveksiva, joten tuo Penan sitaatti on varsin osuva. Tai siis Kiven sitaatti.
14. tonimikael14.8.2006 klo 14:25
Minä toivoin saavani mielipiteitä siitä, että onko keinotekoise(hko)n yhdyssanan vihjeistäminen (vai mikä se sana on) ilman viittausta sanan merkitykseen korrektia. Siihen ei ole kukaan vielä antanut minkäänlaista kommenttia. Mutta aika paljon epäoleellista viisastelua keksimäni huonon sanan hyvyydestä ja ontuvasta lanata-aurata-yhteydestä.
15. tonimikael14.8.2006 klo 14:27
Jyrkiltä tuli hyvää analyysia. Kiitos. :)Ja älkää te muutkaan ottako tuosta mun edellisestä kommentista hernettä nenään! Mutta koittakaa nyt keskittyä olennaiseen! ;)
16. JTak14.8.2006 klo 14:47
Jos voi kuvitella ratkojan ymmärtävän yhdyssanan merkityksen, niin kieroiluvihjeell ei minusta ole mitään estettä. Etulavan voi kukin kuvitella mielessään, aurarata taas on siinä rajoilla. Eli mielestäni ensimmäiseen kieroiluvihje kelpaisi, mutta toisessa tulisi selittää mikä kumma aurarata on.
17. tonimikael14.8.2006 klo 15:03
No tulihan sieltä JoTAKin! :)
18. tjn14.8.2006 klo 15:04
tonimikael: Minun ääneni saa se mielipide, että oli sitten mikä ratkaisusana hyvänsä ( yhdyssana tai ei ), sen tulee enemmistön mielestä olla relevantti ja ymmärrettävä suomenkielinen (yhdys-) sana.ETULAVA olisi ihan jees mutta AURARATA ei pääse rimani yli.
19. Hessu14.8.2006 klo 15:57
Mutta kun nämä etulavamopot ovat niin mukavia! :-)http://www.mo-ped.se/tra10.htm
Kyselet vaikeita, Toni. Mistä sen tietää, mikä sana on kuinkakin monelle ihmiselle tuttu tai helposti käsitettävä tai keinotekoisehkomainen. Itse en tajunnut ollenkaan, mikä on napataatta, mutta aurarataa aloin jo mielessäni suunnitella. :-)
Parempi kai pitää sanan merkitykseen liittymättömät vihjeet lähinnä koira ja kissa -tasoisissa sanoissa, ja selittää edes jotenkin kaikki sitä omituisemmat.
20. Jaska14.8.2006 klo 17:15
"Uudisyhdyssana" on ainakin keskiksessä ja koviksessa hyväksyttävä, jos siinä on järkeä tai jos siinä on jokin näppärä juju nokkeline vihjeineen. Se taas on laatijan arvostelukyvyn asia. Jos kyseessä on pehmis kustantajan vetämin vihjesuuntaviivoin, laatijan tulisi tältä osin hillitä luovuuttaan.Vaimo, jolla Aulis ei ole pannassa, naureskeli HS:n ristikon ratkaisusanaa LOMAVITI. Vihjeenä oli FIZIN PROVINSSI, VAPAA-AJAN LUNTA. Juuri tarjoushintaan 26,90 ostamani Suomalaisen Maailman atlas ilmoittaa kuitenkin Fidziin kuuluvan saariryhmän nimeksi Lomaiviti. Mutta väliäkö hällä, kun vapaa-ajan lumi pöllyää lomavitinä päin ratkojan suojaamatonta pärstää... Hyvä Aulis, taidankin päästää sinut omasta pannastani! Ikävä vain, että olen siinä iässä, etten enää erittäin suurella todennäköisyydellä saa poikaa enkä siis voi antaa sille etunimiksi AULIS LAILARE LOMAVITI.
21. RA14.8.2006 klo 17:55
Mietin tunnin, mietin kaksi, enkä tullut viisaammaksi. :-)Mutta tässä muutamia haja-ajatuksia Tonin ydinkysymyksen tiimoilta:
Kysyin lähes pelkästään helppoja ratkovalta pojaltani (sukulaisuussuhde muutettu), mitä hän ajattelisi, jos helpossa ristikossa olisi keinotekoiselta vaikuttava yhdyssana ratkaisusanana (kuten esim. AURARATA). Hän sanoi, että riippuisi paljon vihjeestä, mutta ensialkuun outona ja huononakin hän sanaa pitäisi. Ja alkoi sitten varsin nopeasti pähkäillä ja keksiä, mitä kaikkea tuo sana voisi tarkoittaa (siis tällä kertaa tämä AURARATA); päätyi mm. (tietämättään) Hessun jo täällä lanseeraamaan maatalousnäyttelyideaan.
Voisin hyvin kuvitella, että siellä täällä samanlaisia keksimisprosesseja käynnistyy, kun moinen sana on helpossa ristikossa. Ei mielestäni huono asia. Riittäisikö vihjeitykseksi yksinkertaisesti aura + rata, tms.??
Kysyin sitten itseltäni (nimi muutettu), mitä ajattelisin, jos jossakin kovistyyppisessä ristikossa olisi keinotekoisen tuntuinen yhdyssana. Päädyin siihen, että hyvää tykkäisin, JOS se ei mikään ihan älytön olisi (kuten "ristikkohullu" ;-). Tuolle mainitulle esimerkkisanallekin löytyy vaikka kuinka monia yllä kerrotun kaltaisia hauskoja + sanaa selittäviä merkityksiä ja itse voi keksiä lisää. Eikös tällainen ole juuri sitä, mitä ristikonratkonnan tuleekin virittää? Vihjekin voisi mielestäni olla millainen sana- tai kirjainleikki tahansa. Eikä siinä erikseen tarvitsisi alleviivata, että nyt tulee "oudohko" yhdyssana.
Totta kai vihjeityksellä on keskeinen merkitys, kun mietitään, minkä sanan ylipäätään voi ristikkoon laittaa;
Miten olisi:
PUHDISDISTAA
KONEIN (8)
Yksi parhaita ristikoita, mitä koskaan olen ratkonut, oli Teemu Pallosen ja Markku Mäkelän SILLÄ SIISTI (Sanasepot 3/2005). Siinä oli vihje PUBISSA VELAKSI JUOVILLE? Ja vastaussana oli LUOTTOHANAT. Ainakin itseäni tuo keinotekoise(hko)lta kuulostava yhdyssana vain nauratti.
22. Jyrki14.8.2006 klo 18:36
Mutta eihän luottohanat ole keinotekoinen. Muistelen kuulleeni sen mm. sentapaisessa yhteydessä kuin 'Pankkikriisi sulki luottohanat', 'Nyt olisi syytä sulkea luottohanat ja opettaa kansa taas säästämään'.
23. RA14.8.2006 klo 20:02
Juuripa noin, Jyrki. Keinotekoise(hko)n yhdyssanan määrittely on mielipidemakukysymysnäkemys.Itselleni tuo Tonin esimerkkisana "aurarata" on tosi tuttu: Alaluokkaikäisinä tyttöjen kanssa aikoinaan mietittiin, mennäänkö luistelemaan kauempana olevalle auraradalle ja ihan vieressä olevalle itse-kolattavalle.
24. tjn14.8.2006 klo 21:07
tonimikael: Olisi kiva kuulla, miksi kysyt tällaista?
25. Hui_hai14.8.2006 klo 22:16
Pitkällisen mietinnän jälkeen olen taipuvainen kallistumaan sille kannalle, että mitä huonompi sana, sitä parempi vihje vaaditaan, että sanan hyväksyisin. Sama logiikka pätee atiuhun ja aurarataan. Tätä en aio edes yrittää perustella mitenkään, koska kyseessä on mielipiteeni ja kuten demokratiassa on tapana: minulla on täysi oikeus olla väärässä oleva ääliö;-)
26. tonimikael14.8.2006 klo 23:38
tjn: Kysyn tätä siksi, kun itse olen omissa ja muiden laatimuksissa törmännyt tämänkaltaiseen vihjeytykseen, jossa omituisille ja ennennäkymättömille sanoille ei anneta minkäänlaista oikeaa merkitystä. Ja ehkä enemmän olen muiden laatimien ristikoiden ratkomiskokemusten (omiani en ratko, ne on jotenkin omituisia) kautta päässyt ratkojan housuihin huomaamaan, että mikä ristikoissa ärsyttää ja mikä on hyvää. Ja kun haluan tehdä vain täydellisiä ;) ristikoita, niin pyrin kaikki osapuolet laatimuksissani kehittämään huippuunsa.Eli lyhyesti sanottuna: Kysyn tällaista siksi, koska haluan palvella ratkojakuntaa paremmin, ja että muutkin laatijat miettisivät näitä.
27. Tsk-tsk15.8.2006 klo 00:11
tonimikael,aina kun sinun pitää kysyä, niin "oikea" vastaus on: ÄLÄ. Paitsi jos tarkoitus on ravistella ratkojien käsityksiä tai kyseessä on ristikon juju. Koviksissahan niitä käsityksiä koko ajan kyllä ravistellaan, joten "oikea" vastaus on joskus: JUU!
(kp:lle rautalankaa: jujulla en tarkoita laatijan hätäratkaisua, vaan ihan oikeaa jujua.)
28. Jyrki15.8.2006 klo 00:43
Ei välttämättä kuulu tähän keskusteluun kiinteästi, mutta kuitenkin tästä aiheesta mieleeni johtuneena:Kun olen lukenut tältä foorumilta keskusteluja, joissa (ilmeisesti) ristikoiden laatijat keskustelevat keskenään erilaisista aiheista, niin välillä tulee mieleen, ovatko he tekemässä ristikoista hiukan liiaksikin omaa tieteenalaa. Viittaan tällä siihen, että ristikoista tuntuu vähitellen tulevan yhä enemmän äärimmäisiä knoppikokoelmia. Tässä knopeilla tarkoitan pitkälle vietyjä sanaleikkejä ja niiden sukuisia keinoja, joilla ristikoista tehdään tarvittaessa supervaikeita.
Tuota sanomaani ei pidä ymmärtää niin, että en haluaisi sellaisia olevan lainkaan olemassa. Niillä on paikkansa, ja ratkon sellaisia itsekin aika usein - täytyy myöntää, että vaihtelevalla menestyksellä. Mutta niiden vastapainoksi kaipaan toisinaan toisenlaisia tehtäviä, esim. vihjeitykseltään "tietokilpailutyyppisiä" ristikoita, joissa vihjeitys ei siis perustu ajatusknoppeihin ja niiden luovuuteen.
Jotenkin ratkojan näkökulmasta tuntuu, että ehkä laatijoiden näkökulmasta tällaisen AURARATA-tyyppisen aiheen käsittely on tarpeellista, mutta ratkojalle tällaisilla kysymyksillä ei sittenkään ole aivan niin paljon painoarvoa kuin laatija uskoo (tai JOILLEKIN ratkojille kai on). Kun ratkaistessani kohtaan tuontapaisen kohdan ristikossa, se saattaa vähän ihmetyttää ja arveluttaa, mutta se menee nopeasti ohi, sillä kun ristikko on ratkaistu, on seuraavan vuoro joko saman tien tai joskus myöhemmin. En pahemmin jää ihmettelemään, oliko laatija nyt huono, kun tuollainen kohta ristikosta löytyi...
Lisäksi voisin veikata, että kukaan ei koskaan saa laadittua täydellistä ristikkoa ;). Aina joku ratkoja tykkää tyylistä, joku toinen ei. Jollakin tapaa äärimmäinen luovuus, jujutus, vihjeityksessä tuntuu lopulta kääntyvän "kummallisen" vihjeityksen kaavaksi ja muuttuu tavallaan tylsäksi itseisarvoksi.
Tämä ei ole puolustuspuhe sille, että ristikoiden pitäisi olla huonoja, vaan tarkoitan tietyn karheuden olevan myös kiinnostavaa. On oikeastaan hauska huomata muutoin hyvässä ristikossa jokin heikko kohta ja arvella, onko se vahingossa vai tarkoituksella laatijalta syntynyt, tai olenko sittenkin itse väärässä enkä vain huomaa sen hienoutta... :)
29. Tsk-tsk15.8.2006 klo 01:09
Kyse on minusta siitä, että ns. "tietokirjaristikoiden" laatijat ilmiselvästi käyttävät tekosyynä sitä, että ristikoista on kiva oppia uusia asioita. Höpö-höpö! Miksi heidän "uudet" sanansa ovat lähes aina 4-5-kirjaimisia ja koostuvat laatijan kannalta helpoimmista kirjaimista?Toisessa ääripäässä ovat ylinokkelien vihjeiden väsääjät, joiden ristikoissa kuitenkin on aika paljon noita "kivoja" sanoja kuin tietokirjalaatijoiden ristikoissa. Nyt ne sanat "pelastavat" ristikon jollain mystisellä tavalla. Höpö-höpö!
Tavallisen ratkojan kannalta ylinokkelat ristikot menevät täysin yli hilseen siinä missä tietokirjaristikotkin. Tavallisen ratkojan visaisessa ristikossa on rakenteeltaan "yllättävähköjä" mutta kuitenkin aivan tuttuja vastaussanoja (esim. SYYSAAMU), mutta ei liian kinkkisiä vihjeitä.
Ristikon avoimuus (vihjeruutujen ja piilokirjainten vähyys) lisää tavalliselle ratkojalle oikeanlaista vaikeutta. Tietysti se lisää myös noiden ääripääristikoiden vaikeutta.
30. Jyrki15.8.2006 klo 01:25
Pääosin samaa mieltä tuosta. Tosin en niputtaisi "tietokirjaristikot" vs. "ylinokkelavihjeristikot" -akselille sitä, millaisia ja minkä pituisia ratkaisusanoja ristikossa on, sillä mielestäni vihjeitystapa ja ratkaisusanat ovat toisistaan (lähes) riippumattomia suureita. Mielestäni ei siis ole mitenkään itsestään selvä, että "tietokirjaristikoiden" ratkaisusanavalikoima on vain tavallisia 4-5-kirjaimisia sanoja. Eri asia on, että valtaosa laatijoista ehkä tekee tuolla tavoin. Uskoisin sen johtuvan siitä, että helpohkoja ristikoita laadittaessa käytetään suht lyhyitä ja tuttuja sanoja, ja vihjeidenkin on oltava melko suoria tietopohjaisia.
31. Tsk-tsk15.8.2006 klo 02:11
Jyrki:ristikko"Mielestäni ei siis ole mitenkään itsestään selvä, että "tietokirjaristikoiden" ratkaisusanavalikoima on vain tavallisia 4-5-kirjaimisia sanoja."
Koetin sanoa, että nimenomonaan ne ristikon "tietokirjasanat", jotka (muka) tekevät ristikosta tietokirjaristikon, ovat yleensä juuri noita laatijalle helppoja sanoja. Eli kyseessä ei oikeasti ole tietokirjaristikko vaan laatijan hätäratkaisusanat, joita hän yrittää perustella.
Vihjeitystapa ja ratkaisusanat eivät tosiaan kai juuri riipu toisistaan, mutta "tavalliselle ratkojalle" optimaalisissa vaikeissa ristikoissa vaikeus on saatu aikaan lähinnä kirjainrakenteeltaan yllättävillä mutta kuitenkin tutuilla sanoilla, ristikon avoimuudella sekä "vaikeilla" kirjaimilla (BCDFGQXZYÄÖ), ei niinkään ylioivaltavilla vihjeillä tai tietokirjojen selailua vaativilla ratkaisusanoilla.
32. tjn15.8.2006 klo 08:24
tonimikael: kiitos perusteluistasi.Kun kuvitellaan laatijankin aina pyrkivän laadukkaaseen sanastoon ristikossaan, eikö tämä ole osoitus hetkellisestä herpaantumisesta hyväksyä epäsana ja uhrata paukut vihjeytysvenkoiluun?
Epäsanojen hyväksyminen ei mielestäni ole enää ristisanaurheilua. Nythän ratkojalla on sellainen käsitys, että ristikkoa ratkoessaan vastaussanat löytyvät joko omasta päänupista tai tietolähteistä. Eli oli vihje miten kinkkinen hyvänsä, ratkaisusanan löytyminen antaa sen ahaa-elämyksen. Epäsanojen kirjoittelu tuskin antaa samaa tunne-elämystä. Eikä laatijan ja ratkojankaan väliseen väittelyyn löydy neutraalia jurya.
Mutta voihan tätäkin asiaa kehitellä ja viedä eteenpäin. Tiedä häntä, mitä sieltäkin voi syntyä. Sellaisen ristikon tyypiksi voisi määrittää EPÄSANARISTIKON, niin ratkojakin tietää etukäteen, mihin päänsä pistää.
33. Hui_hai15.8.2006 klo 17:18
tjn mainitsema epäsanaristikko on hyvin tuttu käsite ainakin tänä vuonna Sanaseppojen kesäpäivillä vierailleille. Siellä laadintanäytöksessä eräällä seurakunnalla karkasi mopo käsistä ja sanat selityksineen olivat,...,tuota, vinkeitä? ;-)
34. tonimikael15.8.2006 klo 17:53
Hui_hai: Ai miten niin mopo karkasi?? ;)
KOMMENTOI