KESKUSTELUT > RISTIKOT > LAATIESSA SOKAISTUU?
3948. Laatiessa sokaistuu?
tonimikael21.4.2008 klo 20:20
Tuossa tein siskolleni synttärilahjaksi ristikon. Siellä oli yhtenä ratkaisusanana USEUS. Vihjeenä sille oli 90460 (lapsuudenkotikuntamme postinumero). Eli pientä harhautusta hain. Käväisin tuossa yks ilta kylässä hänen luonaan ja kyselin, että onko tullut täyteen, no kuulemma oli, ilman Miestä ei ois kuulemma onnistunut. Haki sitten ristikon eteemme ja huomattiin, että eihän se ihan täynnä ollutkaan. Muutamia kirjaimia yhdestä alueesta vielä puuttui, ja yksi noista puuttuvista sanoista oli tuo USEUS.Pikkuisen siinä sitten vinkkailin hänelle, ja saatiinhan se ristikko sitten ihan täyteen täyteen. Mutta että tuo sana USEUS. (Tässä välissä todettakoon, että siskoni miehensä kanssa tykkäävät ratkoa juuri tuollaisia kahden tähden (jopa plus perässä olevia) ristikoita ja saavatkin ne yleensä pienellä ja keskisuurella ponnistuksella täyteen.) Hän ei edes kunnolla heti tajunnut sen sanan siihen ristikkoon ilmestyttyä, että mitä se sana useus oikein tarkoittaa. Ja kun hänelle sitten annoin muita esimerkkejä (siisti -> siisteys...), hän sitten hyväksyi sen ja totesi "jaa".
Tuo nimenomainen sana useus kun tuppaa olemaan helpoissakin ristikoissa aika yleinen. Aina välillä sille on vihjeenä kuva, jossa on jotain monta. Eli ratkaisusana ensinnäkin on sellainen, jota ei normaalielämässä käytetä juuri lainkaan ja vähän käsitteenäkin sellainen, ettei se todellakaan kaikille "tavallisille ihmisille" ole mikään ihan helppo.
Onko se siis sitten helppojen ristikoiden sana? Ja jos on, niin onko sille muuta hyvää (ja helppoa) vihjettä kuin MONEUS tai LUKUISUUS?
Tämä nyt tuli vain mieleen ja uskoisin, että vastaavanlaisia sanoja (tai vihjeitä) on muitakin.
Höpistään nyt sitten vaikka tästä. :)
2. Eki21.4.2008 klo 21:49
Jokaisesta kommentista oppii, vaikka ei kaikkea tietenkään pysty välttämään, joten rajansa tässäkin.Minulla on jäänyt mieleen jostakin tiistaipehmiksestä tonimikaelin tuskastelu sanasta TARVIS, jota hän ei tuntenut lainkaan. Minä luulin, että sen kaikki tuntevat. Nyt tuon tuskastelun perusteella päättelin, että varmaan kohtuullisen suuri osa kansasta (20-40%?) ei tunne. Tai ainakaan yksi. Tai sitten se simputti. Mieleen jäi kuitenkin, ettei kannata ihan noin vain tupata helppoon ristikkoon.
3. Jaska21.4.2008 klo 22:00
Entäpä pehmiksissäkin suht. koht. tavallinen "muinaisyläsuomen" sana ETSO. Sitä ei tunne esim. Pesonen, todennäköisesti ei kansankaan enemmistö. Veikkaan, että lyö tarviksenkin kirkkaasti tuntemattomuuskisassa!
4. PP22.4.2008 klo 14:54
Tämä ei ole sitä, mitä tonimikael tarkoitti, mutta mieleeni tuli sana NYPLYY vuosientakaisessa ristikossa. Minulle se oli itsestäänselvyys. Aina, kun oli tehty pitsiä, oli ollut nyplyy työn alla. Ristikko sai tavallista vähemmän ratkojia, vaikka oli pelkkää kirjoitusnopeustasoa. Kyseltiin ja pähkäiltiin sanaa 'nyplyy' Verrattiin samantyyppisiin sanoihin (onko tyrmäys = tyrmyy, hämäys = hämyy jne). Ei sellaisia sanoja voi olla. Mutta sellaisia on kuin leikkaus = leikkuu tai hakkaus = hakkuu. Samalla analogialla on syntynyt NYPLYY.
5. PP23.4.2008 klo 15:49
Olin ratkonut sanaristikoita aina. Sitten ilmestyivät ensimmäiset kuvaristikot joskus 50-luvulla ja minut oli myyty.Mitä vaikeampi, sen parempi. Tuli uusia sanoja, joita en ollut kuullutkaan. Sellaisia olivat mm. NILI, OUTA, KOLU, RAKKA, TALAS, UISKO, TAARI, TAALE, RETA, KAATIOT jne. Tietokirjoja opin käyttämään ja kirjasto tuli tutuksi, sillä täyteen oli ristikko saatava. Ja mikä ihaninta, vieläkin tulee vastaan 'never heard' -sanoja. USEUS -sanakin löytyi vasta
ristikoista. Eihän sinänsä hyvää sanaa käytetä puheessa; sen korvaavat paljous, runsaus ja lukuisuus. Moneus kuulostaa tekosanalta.
6. TJV23.4.2008 klo 16:57
Tarvis tuntuu korvaani alunperin uusmaalaisena ihano.k.:lta. Usein näkyy käytettävän tuosta mieleenitullutta
sanaa elintarpeet, mielestäni elintarvikkeiden sijasta.
Ennenkuin vuodatustani jatkoin tämän pidemmälle, katsoin
Nykäsestä sanaa. Tuli vastaan elintarve s. tav. mon.
1. elämän tarpeista. I Elintarpeiden tyydyttäminen.
2. vars. vanh. kielessä ja jokapäiväisesti käytettynä:
ruoka-aine, ravintoaine; nyk. elintarvike.
Kun sanakirja näin siis sanoo, onhan tuo jotenkin otettava
todesta. Ja minä kun halusin arvostella tarpeita väärin
käytettynä. Toteaahan Nykänen onneksi lopussa, että
nykymuoto on elintarvike. Väärän muodon paljokaan
käyttö ei silti tee jotakin oikeaksi.
Luulin aikoinaan myös oppineeni turpiinin. Mikä lähde
tahansa kertoo nykyään yhtä paljon turbiineista.
Pianosta ei ole vielä tullut pienoa.
KOMMENTOI