KESKUSTELUT > RISTIKOT > RISTIKKOENNÄTYKSIÄ HYVÄSSÄ JA PAHASSA
1313. Ristikkoennätyksiä hyvässä ja pahassa
iso S9.1.2005 klo 19:14
Ristikon hyvyyttä tai huonoutta ei voida mitata jollakin yksittäisellä tunnusluvulla. Jotkut niistä ovat kuitenkin suuntaa-antavia. Yhden asian liiallinen tavoittelu ennätysmielessä tuppaa kostautumaan kahta kauheammin muualla. Siitä huolimatta heitän muutaman ehdotuksen, millaisia enätyksiä voisi etsiä. Pohjaksi laskin tulokset Iltiksen vuodenvaihteen Pehmiksestä. Että ennätykset olisivat 'virallisia', suosittelen että ihan pieniä ristikoita ei noteerata. Pitäisi olla sanoja vähintään 15 * 18 rivillä/sarakkeella ja ristikon pitäisi olla julkaistu 'kaupallisesti'.Sanojen keskipituus (min ja max): 5.47 kirjainta per sana.
Suurin ero vaaka- ja pystysanojen keskipituudessa: 0.909
(tässä vaakasanat 5.9733 ja pystysanat 5.0645)
Suurin piilokirjainten osuus: 13.21 % (65 piilokirjainta, 492 kirjainta kaikkiaan)
Suurin ero vaaka- ja pystysanojen piilokirjainprosenteissa: 4.675 (pystysanoissa 44, vaakasanoissa 21)
Suurin osuus henkilöitä ratkaisusanoina: 25.595 % (43 henkilösanaa 168:sta). Tarkoitan sellaista ratkaisusanaa, mikä on selkeästi jonkin tietyn henkilön (todellinen tai elokuvan, kirjan tai sarjakuvan henkilöhahmo) etu- tai sukunimi.
Yleisimmän kirjaimen osuus (min ja max): 15.244 % (75 A:ta, kaikkiaan 492 kirjainta). Tämä on kai yksinkertaisin tapa mitata kirjainjakauman tasaisuutta.
Pankaa paremmaksi tai pahemmaksi; muitakin tunnuslukuja voi keksiä. Esimerkki (Vuokilan laadinta) on kaukana ääripäistä. Kimmokkeena oli lähinnä nimivihjeiden runsaus. Sitä voi pitää heikkoutena, ellei kyseessä ole selkeä teema, kuten tässä; silloin enempi on parempi.
Vaaka- ja pystysanojen pituusero oli mielenkiintoinen havainto. Tämä lienee yleensä pienempi. Minimiennätystä ei ole mielekästä hakea, koska nollan pystyy laatimaan jos ottaa sen tavoitteeksi.
2. Eki9.1.2005 klo 19:49
Laatijan täsmentävänä kommenttina vielä sen verran, että ko. tehtävässä oli 12 kuvaa Mikko-nimisistä henkilöistä koko tehtävän teemana ja jo niistä tuli 14 erisnimeä. Ei ollut helppo urakka.Laskeskelkaa vaan!
3. iso S10.1.2005 klo 08:47
Näin on hauskasti hommat: tietty tunnusluku voi kuvata yhtä sujuvasti ristikon hyvyyttä tai huonoutta ja laatijan laiskuutta tai viitseliäisyyttä, osaamisesta tai osaamattomuudesta puhumattakaan. Siksi niiden laskeskelu on vain mielenkiintoista leikkiä tilastohullujen pitämiseksi poissa muusta pahanteosta.Muutama ennätysten luokka jäi mainitsematta. Nämä liittyvät sanojen pituuden luokitteluun:
Enintään 4-kirjaimisten sanojen osuus: 42.86 %
Enintään 5-kirjaimisten sanojen osuus: 58.33 %
Enintään 6-kirjaimisten sanojen osuus: 80.95 %
Näistä kannattaa etsiä vain minimiä, koska ilen, Ekin ja muiden hurjien minimi-6-kirjaimiset täräyttävät satasen ja sitä ei voi parantaa.
Vähintään 9-kirjaimisten sanojen osuus: 4.76 %
Tästä kannattaa etsiä vain maksimia, koska edelliset mittaavat jo lyhytsanaisuutta ja joku voi tehdä lyömättömät pohjat käyttämällä enintään 8-kirjaimisia sanoja. Valitsin ysin kuvaamaan pitkien sanojen osuutta, koska 9 kirjaimen sanalla voi yhdistää kaksi 4*4-aukiota.
Pisin sana (minimi): 15 kirjainta.
Maksimin haku ei ole tasapuolista, koska esimerkiksi sanaa seitsemänkymmentäviisiprosenttinen (34 kirjainta) ei voi käyttää normaalissa sivun ristikossa, missä on noin 22-26 riviä ja 16-20 saraketta. Kyseinen sana on ollut Hesarin ristikossa. Vihjeenä muuten oli musta pallo mistä oli näkyvissä kolme neljäsosaa.
4. Juhani Heino10.1.2005 klo 19:24
Sanaseppojen taajuustutkimuksen yhteydessä keksimme muitakin tunnuslukuja:- efektiivinen keskipituus: piilokirjaimet lasketaan 1-kirjaimisiksi sanoiksi (niitähän ne ovat toiseen suuntaan) eli ne laskevat keskiarvoa
- keskisyvyys (kutsun tätä JHy-arvoksi Juha Hyvösen mukaan): vihjeruudut ovat "saaria" ja ruudun syvyys määräytyy sen mukaan miten kaukana se on "rannasta"
- aukioisuus (kutsun tätä omahyväisesti JHe-arvoksi): perustuu siihen miten isoja neliöitä aukioihin mahtuu
Ehkä nämä jäivät vähän hämäriksi, mutta laitan selitykset kaavoineen Sanaseppojen WWW-sivuille jos taajuustutkimus laitetaan (viimein) sinne.
Silloin tällöin olen vähän pohtinut kytkeytyneisyys-arvoa mutta en ole keksinyt mitään toimivaa kaavaa. Luku olisi siis sitä huonompi mitä eristetympiä ristikon alueet ovat. Nykyään ei kai ole sellaisia ristikoita joissa jokin alue olisi aivan irrallaan muusta, mutta sellaisen olen nähnyt jossa ainoa yhteys oli ratkaisulauseen sanojen kautta.
5. ++juh10.1.2005 klo 19:30
Joitain kaavoja:http://ristikkotuumin.fi/juh/ana/tunnusluvut.html
6. Just10.1.2005 klo 22:08
Lasken joskus ristikoista"ilmavuusprosentin" eli sen, montako prosenttia ruudukkoalasta on ratkaisuruutuja ja paljonko vihjeruutuja.
Epämääräisen muisteluksen mukaan korkein havainto on
noin 89/11%, toinen ääripää suunnilleen 76/24
7. J Takala11.1.2005 klo 08:16
Niin nyt lasketaan vain tunnuslukuja eli ei ole väliä sisältäänkö ristikko ainuttakaan hyvää sanaa?
8. MM11.1.2005 klo 08:30
Puhumattakaan ulkoasusta. Mitä vähemmän on vihjeruutuja, sitä aneemisempi on ulkonäkökin. Nooh.. sehän onkin täysin merkityksetön seikka kunnon SANAsepolle.
9. Luuppi11.1.2005 klo 08:45
Niin, harvat tekniset mittarit pystyvät mittaamaan ristikon hyvyyttä. Yksi sellainen mittari voisi olla aukioiden aukinaisuus. Siis kuinka monta sanaa työntyy ulkopuolelta aukioihin.
10. iso S11.1.2005 klo 09:01
Niin, tässä en ole kiinnostunut ristikon elämyksellisestä laadusta vaan nimenomaan näistä teknisistä mittareista - mihin kaikkeen laatijat onnistuvat venymään niin hyvässä kuin pahassa. Sanojen laatu on niin subjektiivinen asia että sitä ei voi mitata. Jonkinlaisena kriteerinä toimii vaatimus että ristikko on julkaistu kaupallisesti. No, kuten on nähty, ei se välttämättä kovin paljon takaa.Mikään ei estä ilmoittamasta myös aistinvaraista arvostelua tyyliin 'sanastollisesti ja muutenkin kelvollisessa ristikossa tämätuose mittarin X arvo oli Y' tai 'ristikko teki uuden ennätyksen Z mutta sisältö oli sutta ja sekundaa'.
11. J Takala11.1.2005 klo 09:12
Ja kuinka moni sunnuntairatkoja edes hoksaa, että ristikossa on sanapituutta tai aukioisuutta tavallista enemmän?No, kilpaillaanhan maratonillakin, eikä tavallinen katsoja varmaan huomaisi kuka kilpailijoista juoksee matkan nopeimmin, jos ei olisi yhteislähtöä.
12. Eki11.1.2005 klo 12:05
Takalan herättämästä ajatuksestahan on täällä usein keskusteltu ja ratkojat ovat usein korostaneet eniten vihjeitä, eivät ollenkaan laadinnan hyvyyttä ja hienouksia.Itse olen edelleen sillä kannalla, että avaran ja laadukkaan laatimuksen vaikutus on pitkäjänteisempi ja laajempi kuin mitä sen arvostus sinällään pelkkänä suorituksena.
Aukioisessa laadinnassa niitä paljon parjattuja ikäviä piilokirjaimiakin on yleensä paljon vähemmän. Tukkoisilla laatijoilla on usein viisikirjaimisessa sanassa kaksi piiloa ja monella joukossa myös taajaan orporuutuja (jos ne viimeksimainitut nyt taas tähän asiaan mitenkään kuuluvat).
13. Juhani Heino11.1.2005 klo 15:35
Ja sitten vielä se puoli että isoilla aukioilla saa paremmin aikaan vaikean sanaRISTIKON eikä mitään tietokilpailua. Eikä välttämättä niin paljon kikkailuakaan, vaikka itse siitä kyllä pidän (tosin kahden kirjaimen poisto alkaa olla jo liikaa).Luupin mainitsema aukioiden aukinaisuus on sama idea kuin mulla kytkeytyneisyys. Jospa joku keksisi sille algoritmin.
Orporuuduista tulisi ensin mieleen että niistä tulee diskaus: ne eivät ole "oikeissa" kuvaristikoissa joten ei tarvitse laskea tunnuslukujakaan. Ehkä tämä on liian raaka käsitys. Mähän taas hyväksyisin kolmikirjaimiset sanat.
14. Miimu30.11.2009 klo 21:37
Tässä yhdenlainen ennätys:-http://www.shoppingblog.com/blog/1070910
15. Matti30.11.2009 klo 22:50
No nyt olen kaiken nähnyt. (Onkohan tekstissä mainittu kaupunki Ivov sama kuin laadittaessa ristikkojen ongelmakohtien pelastus Lvov?)
KOMMENTOI