KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > JOHAN LUDVIG RUNEBERG
654. Johan Ludvig Runeberg
Pena15.1.2004 klo 17:10
"Porvoo juhlii J. L. Runebergia2004 vietetään Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) syntymän 200-vuotisjuhlaa eri puolilla Suomea. Juhlavuosi näkyy erityisesti Porvoossa, jossa kansallisrunoilija asui perheineen 40 vuoden ajan vuodesta 1837 lähtien."
http://www.runeberg.net/
Kansallisrunoilijaa kunnioitetaan myös laivan nimenä.
Entisaikojen saaristohöyry J.L.Runeberg:
http://www.saaristomaailma.fi/Runeberg.htm
2. JP Ikäheimonen16.1.2004 klo 12:08
No tuohan oli hyvä sivusto.Olen usein tuskaillut Stoolin suomennosta (Cajander) kun se on niin jäykkä. Vai on Mannisellakin suomennos...
Runeberg on oikeasti hyvä runoilija mutta vain ruotsiksi. Sama taitaa päteä mihin vain runoon ja runoilijaan.
Eikö Suomeen mahtuisi toinenkin kansallisrunoilija (Eino Leino)? Olisi siis Suomen suomen kansallisrunoilija ja Suomen ruotsin kansallisrunoilija. Kuka se käskee että niitä saa olla vain yksi. Onhan meillä kaksi kieltäkin.
3. Pena27.1.2004 klo 17:47
Uusimaa:"Raati kiitteli kirjavuoden moni-ilmeisyyttä
Ehdokkaat: Margaretha Hupa, Rakel Liehu, Sofi Oksanen, Virve Sammalkorpi, Esa Sariola, Heimo Susi, Merja Virolainen, Johan Bargum.
Ehdokaslistalla on kaksi runoteosta, yksi novellikokoelma ja viisi romaania. Ruotsinkielisiä joukkoon on päässyt kaksi.
Runeberg-palkinnon valintalautakunta kiitteli vuoden 2003 kirjallisuuden moni-ilmeisyyttä. Sen mielestä takavuosien puheet kirjan kuolemasta voi unohtaa. Raati piti kirjavuotta myös debyyttien vuotena, moni esikoiskirjailija on tehnyt läpimurtonsa.
Raadille urakka oli valtava: se luki 160 teosta. Näistä nelisenkymmentä oli runokokoelmia. Liikkeellä olivat mestaritekijät mutta myös esikoisrunoilijat.
Valintalautakuntaan kuuluivat puheenjohtajana kriitikko Anna Friman Helsingistä, kriitikko Tuomo Karhu Turusta ja runoilija Risto Rasa Somerolta.
Palkintolautakunta valitsee kahdeksan ehdokkaan joukosta vuoden 2004 Runeberg-palkinnon saajan. Palkinto jaetaan kansallisrunoilijan päivänä, helmikuun viidentenä, kahdeksannentoista kerran. Päivä on tavallista juhlavampi, sillä silloin juhlitaan myös sitä, että Johan Ludvig Runebergin syntymästä on kulunut kaksisataa vuotta.
Palkintolautakuntaan kuuluivat kriitikko Otto Lappalainen, kriitikko Elisabet Nordgren ja kirjailija Tuula-Liina Varis.
Runeberg-palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Sen maksavat Sanomalehti Uusimaa, joka on perustanut palkinnon, ja Porvoon kaupunki."
4. Pena5.2.2004 klo 16:30
IS:"Rakel Liehu saa Runeberg-palkinnon
(5.2. 11:02)
Kirjailija Rakel Liehu saa tämänvuotisen Runeberg-kirjallisuuspalkinnon romaanistaan Helene. Palkintosumma on 10 000 euroa.
Liehu on palkitsijoiden mukaan tutkinut Helene Schjerfbeckin elämää ja taidetta perusteellisesti, mutta uskaltanut myös rohkeasti eläytyen heittäytyä kohteensa tajuntaan ja tuoda mukaan oma taiteilijan kokemuksensa ja taiteilijan maailmansa.
Palkinto luovutettiin Liehulle tänään Porvoossa. (STT)"
5. Pena5.2.2004 klo 16:39
IS:"Karpela laski Runebergin juhlarahan liikkeelle
(5.2. 14:25)
Kulttuuriministeri Tanja Karpela on laskenut liikkeelle Runebergin juhlarahan. Kymmenen euron hopeisella juhlarahalla kunnioitetaan Johan Ludvig Runebergin syntymän 200-vuotisjuhlaa.
J.L. Runeberg ja runous -juhlarahan on suunnitellut koru- ja esinemuotoilija Heli Kauhanen. Rahan arvopuolelle on tyylitelty kansallisrunoilijan kasvot edestäpäin ja tunnuspuolella on otos ruotsinkielisestä vuoden 1831 Helsingfors Tidningarista, koska Runeberg kirjoitti tuotantonsa pääasiassa ruotsiksi.
Rahan halkaisija on 38,6 millimetriä ja paino 27,4 grammaa. Raha on seosta, jonka painosta 925 promillea on hopeaa. Sitä lyödään 30 000 kappaleen määrä. Ensimmäisen kappaleen Rahapaja lahjoitti ministeri Karpelalle. (STT)"
6. Eki5.2.2004 klo 18:43
Janne Holménin isän kaima Rune Berg?
7. Pena5.2.2004 klo 19:37
Kaukalossa ilvehtijä: Berg-eleen Aki!Täytyykin olla tarkkana tuon Runeberg-palkinnon saajan sukunimen kanssa, ettei vain mene "hu" ja "kki" sekaisin.
No, joka tapauksessa Rakel Lie! :)
8. ile5.2.2004 klo 19:43
Pena, eikös tämä vihjaamasi Rakel Liekki olekin oikeasti salanimi, jonka taakse piiloutuu eräs varsin miehekkään sukunimen omaava Lare?
9. Pena5.2.2004 klo 20:14
Taitaa tosiaankin semmoinen muodostua!ilehän on oikein Liekki-asiantuntija! ;-)
10. Sopuli6.2.2004 klo 13:04
Liekkiasiantuntija? Liekittää ruokia Liekkihotellissa Rakel Liekille Liehuva liekinvarsi taustamusiikkina.
11. mats6.2.2004 klo 13:23
Liehuva Liekinvarsi on komea biisi.Markku Blomqvist sen kai ensin esitti ja säv. Jukka Siikavire san. Erkki Mäkinen. Muistaakseni Timo turpeinenkin painiskeli sen kanssa.
12. Sopuli6.2.2004 klo 13:39
Upea on, saa väreitä selkärankaan. Muistatko Mats oliko sillä jotakin tekemistä euroviisujen kanssa?
13. iso S6.2.2004 klo 14:32
http://www.yle.fi/euroviisut/suomen.php?1977Liehuva liekinvarsi sjoittui vuoden 1977 karsinnoissa 9 ehdokkaan joukossa sijalle 8 ja voitti Seija Simolan esittämän kappaleen 'Yötön yö' pistein 206-190. Edustajaksi valittiin Lapponia 431 pisteellä.
14. Matti6.2.2004 klo 19:51
Pakko yhtyä edellisiin, liehuva liekinvarsi on upea biisi. Muistanko väärin vai esittikö Aake Kalliala sitä joskus jossakin TV-ohjelmassa.Toinen hieno mutta harvoin kuultu kappale on Aale Tynnin runoon sävelletty Ylitse vuoren lasisen. Sekin saa väreet liikkeelle. Ja se tekstihän on aivan mahtava.
Valhetta valhetta valhetta vaan, kaikki laulut maan.
Valhetta valhetta valhetta vaan, silti ne lauletaan.
Ylitse vuoren lasisen poika ratsastaa.
Entäpä jollei olekaan siellä prinsessaa.
jne
Aivanhan tässä innostuu. Pitää lopettaa ja mennä seuraamaan kumihuuli Frangénia.
15. Pena8.2.2004 klo 21:34
IS:>Risto Ahdin Runeberg-suomennokset julkistettiin
(8.2. 20:41)
Kirjailija Risto Ahdin suomentama kokoelma J.L. Runebergin runoja julkistettiin viikonloppuna Tampereella Henki ja elämä -kirjallisuustapahtumassa. Kooltaan taskuun mahtuvan kokoelman nimi on Idyllejä ja epigrammeja.
Ahti kertoi ihailevansa Runebergin runoissa ennen kaikkea vahvaa tunnetta.
- Runebergin rohkeus olla tunteessa mukana on hyvin miehekästä.
Tästä esimerkkinä Ahti luki Siperian kauppakeskukseen kokoontuneelle kuulijakunnalle runon Viehtymys.
"Katselen tyttöjä,/en näe muuta,/kauneimman tahtoisin valita/ja hidastelen valinnassa.//Toisella on kirkkaat silmät,/toisella posket hehkuvammat,/kolmannella huulet täydelliset,/neljännellä sydän lämpimämpi.-/Jokainen suloisuudellaan/hurmaa sydämeni./Yhtäkään en voi hylätä;/saisinpa jokaiselle antaa suuta!"
Ajatus Runebergin runojen uudesta suomentamisesta sai alkunsa havainnosta, että suomalaisilla on kansallisrunoilija, jota he eivät tunne.
- Ehkä tämä kokoelma auttaa suomalaisia tajuamaan, millainen heidän ehkäpä suurin runoilijansa olisi ollut, jos tämä olisi kirjoittanut suomeksi, Ahti toivoo. (STT)>
16. Pena16.2.2004 klo 21:38
HS:"Runebergin nettisivuilla vilinä
Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) juhlavuoden kunniaksi avatulla internetsivustolla www.runeberg.net on kuukauden aikana käynyt yli 43 000 lukijaa."
17. Pena5.2.2006 klo 07:25
Ja paljonkohan lienee käynyt parin vuoden aikana?Hyvää Runebergin päivää kaikille!
18. Tsööts5.2.2006 klo 07:46
Kai olen vastarannan kiiski, mutta en vain pysty pitämään kansallisrunoilijana ruotsiksi kirjoittanutta. Onneksi omalla kansallisrunoilijallani on myös nykyään oma päivänsä, heinäkuun 6.
19. Pena5.2.2006 klo 08:46
Parempi vastarannan kiiski kuin ei kiiski ollenkaan!d=)
20. Jaska5.2.2006 klo 23:12
Tsööts, et ole kiiski, vaan vastavirtaan nouseva lohi! Toivon, että sinusta vielä tulee kulttuuriministeri. Kyllähän Runeberg Ruotsin kansallisrunoilijaksi kelpaisi taidokkaine riimeineen, mutta häneen ja suomeksikin runoilleisiin verrattuna Leino on HENGEN JÄTTILÄINEN. Ei ole Leinon voittanutta, yli käynyttä Armaksen. ---
Kansat katoo
ei katoa mahti,
jonka on laulanut mahtaja heimonsa hengen.
21. Tsööts6.2.2006 klo 13:40
Sielun veli Jaskalle:En enää pelkää. Yö on haihtunut,
ei mua enää hullun houreet vaivaa,
on murhe mulla työksi vaihtunut,
nään kukat, kummut sekä sinitaivaan
kuin ennen kuultavina, kirkkahina;
ja veren aallot hyrskyy valtavina,
ma tunnen voimaa vaikka vuoret siirtää,
taas aatos kantaa, pilvilöitä piirtää,
ja käsi sydämellä maailmalle
ma lausun, voitetulle voittajalle:
se kuitenkin liikkuu!
Kun vieno joutuu keskeen karkean,
niin useasti karkeampi voittaa.
Ken kuulee ärjyessä ulapan,
jos lapsi lammen heljän ääntä soittaa?
Ja lapsi vaikee. Min' en vaiennut,
näin monta sortuvan, en sortunut,
ma opin sotalaulut lainehilta
ja tarmon julman taivaan jumalilta,
voin käyttää kalpaani kuin kanneltain,
löin monta iskua ja itse sain:
se kuitenkin liikkuu!
Se liikkuu sentään, sydän ylväs tuo,
min luulin murtuneen jo hautaan mustaan,
se päältään rautapantsarinsa luo,
se itkee, nauraa, hehkuu innostustaan.
Taas tohdin toivoa, taas tohdin luottaa,
taas eespäin nähdä, uutta aikaa uottaa,
nään tuhat silmissäni tulikerää,
maailmat syntyy, sydänhaaveet herää,
ja vaikka pettäis kaikkein muiden usko,
maa pimeneisi, haihtuis huomenrusko,
se kuitenkin liikkuu!
Te tuokaa tänne Lapin tunturi
ja sydän tää sen alle haudatkaatte,
se senkin alla vielä liikkuvi,
maanjäristykset tuntea te saatte;
se polkekaa, se pistää kantapäähän,
se jäätäkää, niin kukat kasvaa jäähän,
se pankaa pihteihin, se katkoo pihdit,
se vangitkaa, niin vaikee vankinihdit,
ja voittolauluin kivikaaret kaikaa,
kun irti, ihannoiden uutta aikaa,
se kuitenkin liikkuu!
Ma tiedän kyllä: tulee kuolema
ja elonlangan armaan poikki leikkaa,
voi olla kylmä, valju huomenna
se mies, mi tänään vereväisnä veikkaa,
maan alla maata, päällä multaa syli;
mut yli haudan, kuolemankin yli
käy vapaus, jolle sykki sydänkulta,
se elää, henkii, vaikka painaa multa,
se palaa liekin lailla syksy-öissä,
tyrannit pelkää, mutta kansain töissä
se kuitenkin liikkuu!
Ah, isänmaani, armas aatoksein,
suruni, riemuni ja itku illan,
ma sulle veisaan virttä Galilein,
kun tuuli leikkivi yön suortuvilla,
maa, metsä huokaa, nurmen kaste lankee.
Sua herättääkö edes hetki ankee?
En usko. Yössä myrkky-yrtit itää,
maan ohjaksia henget pienet pitää.
Mut alla tuskan, alla tuhmuudenki
ja sorron, pimeyden, tään kansan henki
se kuitenkin liikkuu!
KOMMENTOI