KESKUSTELUT > RISTIKOT > KUVARISTIKOIDEN ANALYYTTINEN ARVIOINTI
580. Kuvaristikoiden analyyttinen arviointi
Henry Haapalainen17.12.2003 klo 02:02
Analyyttinen arviointi on kuin yhteinen kieli, jonka avulla hyvinkin erilaisista ristikoista tai laatijoista on mahdollista keskustella asiantuntevasti, ja myös oikeudenmukaisesti heitä tai niitä toisiinsa verrata. Otan esimerkkiristikoksi uuden PP:n Sami Hämäläisen ristikon (sivu 5), koska sen satuin juuri äsken ratkomaan.KOKONAISIDEA
Tässä arvioidaan pääkuvaa, pääkuvasta lähteviä sanoja tai lauseita (teemaristikossa teemasanoja), ja ristikon nimeä (jos sellainen on).
Pääkuvassa on jokin lelu (Lego?), josta lähtevät kaksi sanaa ulottuvat koko ristikon yli. Ei tämä kovin mieleenjäävä ole, saisi olla jotain vitsiä tai yllätystä.
SANOITUS
Sanojen keskipituus näyttää luontevan hyvältä. Alku- tai loppupiiloja ei ole. Nämä kertovat hyvästä sanoituksen tekniikasta.
SANASTO JA KIRJAIMISTO
Ristikossa ei ole fakkisanoja, ei myöskään vanhahtavia tai tuntemattomia sanoja. Etuvokaaleja ja vieraita konsonantteja on yhteensä 14, mikä on kelvollinen luku. Laatija on kiinnittänyt näihin asioihin huomiota ja käyttänyt sanoitukseen riittävästi aikaa.
TOTEUTUS
Ristikko on tietokoneella tehty ja värillinen. Kaikista kuvista ja teksteistä saa helposti selvää. Yleisvaikutelma on kuitenkin vähän jäykähkö, ilmavuutta saisi olla enemmän.
VIHJEITYS
Myös vihjeitykseen on käytetty aikaa, siinä ei mikään häiritse. Hyvä helpohkon ristikon vihjeitys.
MUUTA ERITYISTÄ
Ristikossa on yksi virhe: vihje lehmällä ja vastaus utareet. Yhdellä lehmällä on vain yksi utare. Utare on se iso pallukka siellä lehmän mahan alla. Utare koostuu kuudesta maitorauhasesta, joista tiehyet johtavat nisiin eli vetimiin. Maitorauhasista kaksi takimmaista ovat yleensä surkastuneet.
YHTEENVETO
Ristikko on monella tavoin hyvä. Suurin heikkous on vaisu kokonaisidea, ja se on ristikossa ehkä tärkein asia. Entä arvosana täsmällisenä numerona? Ei sentään, niin tarkkaan arvioon ei päästä. Suuruusluokka olisi kai kahdeksikon molemmin puolin.
2. Eki17.12.2003 klo 02:27
Kiitos hyvästä analysoinnista. Täyttä asiaa. Ei eroa merkittävästi siitä, mitä itse tuosta ristikosta sanoisin. Niille, jotka eivät tiedä: PP tarkoittaa tässä Punaista Pelikaania, jossa skaala on yhdestä kolmeen tähteen. Tässä ollaan yksitähtisissä.
Kunnioitan taannoista pyyntöäsi, ja se estää minua suorittamasta "vastapalvelusta". Ehkä mätkin Sinua vihdalla vain symbolisesti :)
Pyydän kauniisti, että ilman todisteita et alkaisi heitellä siellä täällä nimimerkkisyytöksiä eri henkilöille. Sellaiset viestit saattavat kokea jatkuessaan poistamisen kohtalon.
Ystävällisesti
Erkki Vuokila
3. Henry Haapalainen17.12.2003 klo 02:37
Nyt Erkki huolehdit väärästä asiasta. Minä vastaan omalla nimelläni omista kirjoituksistani, sinun ei tarvitse. En kirjoittaisi sellaista, mitä en vaadittaessa pysty todistamaan.
4. Kaitsu17.12.2003 klo 04:05
Henry HaapalaisellePuhut paljon ja nyt palstalle sopivaa asiaa. Vastasin jo Antti Skytän vastaavanlaiseen kirjoitukseen, joten kysyisin joistakin käyttämistäsi termeistä.
Alku- ja loppupiilo, fakkisanasto ja etuvokaali lienevät teille tuttuja, mutta minulle tulee tunne kuin sumuisessa yössä. Jos sana alkaa vokaalilla onko se etuvokaali?
Tällaisiin naurettavuuksiin joutuu törmäämään kun ryhtyy seikkailemaan tuntemattomalla maaperällä. Tästä lienet huomannut etten ole kirjoitustyön ammattilainen jos se ei ole jo kirjoitus ja kielivirheistäni sinulle valjennut. Sanaristkot ja kielpulmailut vain kiinnostavat minua ja termistön tuntemattomuus vaikeuttaa mm näiden sivujen seuraamista.
PS
Jätän jatkossa nimeni pois tekstieni lopusta
5. J Takala17.12.2003 klo 07:57
Kaitsu, Sanaseppojen www-sivulta löytyy ristikkosanasto, joka varmasti on apuna, jos vastaan tulee outoja sanoja:http://www.nic.fi/%7Esanas/julkaisut/termit.html
Etuvokaaleja ovat e, i, y, ä ja ö. Takavokaaleja a, o ja u. Henry on luultavasti tarkoittanut etuvokaaleilla ainoastaan kirjaimia y, ä ja ö, koska muuten tuo lukumäärä tuntuisi tosi vähäiseltä, jos siinä on mukana e ja i-kirjainkin.
Utareet-sanassa ei ole varsinaista virhettä, ainakaan jos luotetaan Perussanakirjan antamiin tietoihin.
Arviointiasteikko näyttää hyvältä. Itse ottaisin huomioon myös ristikon ilmavuuden, jonka arviointiin vaikuttaisi piilokirjainten ja aukioiden määrä. Omasta mielestäni on ainakin huomattavasti mukavampi ratkoa sellaista ristikkoa, jossa on useita aukioita kuin sellaista, jossa ristikon rakenne perustuu lukuisten piilokirjainten käyttöön ja aukioiden välttämiseen.
6. iso S17.12.2003 klo 08:55
Vielä täydennyksenä: luokittelu etu- ja takavokaaleihin ei ole ristikoita varten keksitty. Jako johtuu siitä, missä osassa suuta äänne muodostuu.YÄÖ-kirjaimet eivät istu helposti yhteen UAO-kirjainten kanssa, joten niiden saamiseksi ristikkoon pitää erityisesti ponnistella. Sanasto tuppaa köyhtymään, jos osa suljetaan ulkopuolelle pelkän etuvokaalisuuden vuoksi. Siirtyminen onnistuu e- ja i-kirjainten kautta, yhdyssanojen avulla tai aukiosta ulos mennessä niin, että aukion ulkopuolelle menee esimerkiksi vain sanan alkava tai lopettava konsonantti.
Piilo eli piilokirjain on sellainen ratkaisusanan kirjain, minkä kohdalla ei ole risteävää sanaa. Runsaat piilokirjaimet tekevät ristikosta vaikeammin ratkottavan, etenkin jos piilokirjaimia sisältävä sana on ratkojalle tuntematon. Piilokirjaimeton sana ratkeaa itsestään, jos osaa ratkaista kaikki poikittaiset sanat. Piilokirjaimia ei saa koskaan olla kahta peräkkäin.
Alkupiilo on sanan alussa oleva piilokirjain ja loppupiilo vastaavasti sanan lopussa oleva. Sanan keskellä oleva piilo on usein helpommin arvattavissa kuin sanan päässä oleva. Alkupiilo on erityisen kenkku, jos sanan joutuu tarkistamaan jostakin. Hakuteokset ovat yleensä aakkosjärjestyksessä (jotkut ristikkosanastot ovat ns. NIREPAKAT-järjestyksessä), joten pitää hakea kaikilla mahdolliselta tuntuvilla alkukirjaimilla.
Itse olen etsinyt vastausta vihjeeseen 'makuusija', kun ratkaisusanaksi tuli (alkupiilo)OLA. AOLA, BOLA, COLA,... viimein POLA tärppäsi. Arvatkaa harmittiko.
Fakkisana tarkoittaa esimerkiksi jotain ammattitermiä, joka on tietyllä alalla yleisesti tunnettu, mutta muun alan ihmisille yleensä tuntematon. Ristikoissa fakkisanoiksi voi laskea sellaiset siperialaiset kylät ja atamaanit, mitkä ovat sopivan kirjainvalikoimansa vuoksi pesiytyneet laatijoiden pelastusrenkaiksi. Tyypillisiä esimerkkejä ovat ANAS, ATTA ja NIAS. Jos Siperiassa on kylä nimeltä ZWEQX ja se on ristikossa, niin se ei ole fakki, vaan muuten huono ratkaisusana. Fakiksi se muuttuu vasta runsaassa käytössä, ja noilla kirjaimilla siitä ei ole pelkoa.
Fakkisanojen vaikeusasteen luokittelu riippuu ratkojan kokemuksesta. Paljon ratkoneelle ne ovat helppoja aloituskohtia (Sumatran vieressä oleva täppä on aina NIAS) ja vasta-alkajalle täysin käsittämättömiä (mistä ja mitä pitäisi hakea, kun vihjeenä on muurahaisen kuva? Ensimmäisenä ei varmaan tule ATTA päähän rippikoulupohjalta).
7. Tuomas L.17.12.2003 klo 09:43
Mainittakoon vielä, että e ja i ovat tarkkaan ottaen välivokaaleja, joskaan ne eivät sijoitu etu- ja takavokaalien "puoliväliin", vaan ovat lähempänä etuvokaaleja. Käytännössä termillä "etuvokaalit" viitataan yleensä etu- ja välivokaaleihin.
8. Jukkis17.12.2003 klo 10:24
Pikku yksityiskohta: Lapsuuteni lehmien keskellä viettäneenä voin sanoa varmana mielipiteenäni, että lehmällä on nimenomaan utareet.
9. Hui hai17.12.2003 klo 10:49
Tämä yksityiskohtahan kertoo oivalla tavalla, että niin varmaa tietoa ei ole ettei joku voi olla syvällä vakaumuksen rintaäänellä eri mieltä. Palstaa seuranneet muistavat varmaan esim. keskustelun aiheesta puolet vähemmän vs. kaksi kertaa vähemmän.
Eläköön yksilöllisyys!
10. Jouni17.12.2003 klo 11:20
Henrylle sapiskaa siitä, että hän paljasti ratkaisusanan ristikosta, jonka palautusaika ei ole päättynyt.Muuten Henryn kirjoitus oli oiva esitys siitä miten ristikkolehtien päätoimittajat laatutasoa arvioivat. Ainakin minulle se valaisi asiaa paljon.
11. tjn17.12.2003 klo 11:45
Aiheesta on näilläkin sivuilla puhuttu pitkin matkaa eri otsikoilla. Tässä muutamia poimintoja, missä näkyy aiheen numero ja tämänhetkinen kansionumero suluissa:479 (9) Kuka on ristikoiden paras laatija?
426 (14) Mahdoton ristikko
319 (15) Laadintaennätykset
302 (21) Ristikkojen laadinta
298 (22) Lasten ristikot
271 (23) Arvosteluasteikko
105 (30) Laatukeskustelua
112 (32) Laatijan huonoja valintoja
Lieneekö tämäkään otsikko viimeinen tästä aiheesta ? :)
Minusta parasta on se, että näillä sivuilla voivat kiinnostuneet keskustella asiasta ja vaihtaa mielipiteitä.
Lehtipisteen myyntimittari ei ole muuttanut asentoa, vielä.
12. Kaitsu17.12.2003 klo 14:23
UtareTäällä meilläpäin nuo utareasiat ovat kyllä HH:n kuvaamalla tavalla. On jotenkin luontevampaa käyttää monikkomuotoa myös utareista puhuttaessa, koska niistä varsin usein puhutaan vetimien yhteydessä ja niitähän on monta joka lehmällä. Ne ovat vetimet ne jotka ulkonevat utareista/utareesta.
13. Egon17.12.2003 klo 14:36
Täällä Hämeessä on kyllä lehmällä aina ollut utareet. Utare on tuttu vain ristikoista. :)
14. Tane17.12.2003 klo 14:52
Suomen kielen perussanakirja, osa 3, Edita 2001:Utare tav. mon. Eräiden nisäkäsnaaraiden vars. lehmän maitorauhanen, nisä(t)
Mitäpä lukee muissa sanakirjoissa?
15. Marianna17.12.2003 klo 18:02
CD-Perussanakirja, hakusana utare:utare 49 (taivutus: utareen, utaretta, utareeseen, utareet, utareita jne.; eräät sijamuodot myös rinnakkaismuodosta udar) tav. mon. eräiden nisäkäsnaaraiden, vars. lehmän maitorauhanen, nisä(t). Lehmän, lampaan, vuohen utareet, utaret. Utareet täynnä maitoa.
Leik., mon. rinnat, tissit.
49 viitannee taivutuskaavaan
16. Jouni17.12.2003 klo 19:03
Tässä lopullinen totuus tissiasiaan.Uusi Tietosanakirja:
Utareet, nisäkkäiden, erityisesti märehtijäin ja hevoseläinten, maitorauhaset. Utareet on parillinen elin. Kummassakin puoliskossa on uuhella, vuohella ja tammalla yksi nänni eli vedin, lehmällä kaksi nänniä.
---
Lehmän utareiden vasemman ja oikean puoliskon erottaa toisistaan sidekudoksinen väliseinä...
17. Henry Haapalainen17.12.2003 klo 19:26
Täällä Palojoella on elävä todiste tuota lopullista totuutta vastaan: lehmä jolla on viisi lypsävää nisää. Kirjat antavat keskenään ristiriitaista tietoa. Se tieto jonka kerroin tuli laatija Janne Uusitalon tädiltä. Hän on ammatiltaan agronomi.
18. jupejus17.12.2003 klo 22:42
Jos vihje oli 'lehmällä' ja vastaus monikossa, niin selkeämpi muotohan vihjeelle olisi ollut monikossa; lehmillä.
19. Eki17.12.2003 klo 22:49
Useimmat laatijat mieluummin, jos ei ole tarkoitusta huippuhelppoutta hakea, jättävät turhat monikot sentään pois.Hiihtäjällä: SUKSET
Hiihtäjillä: SUKSET
Eka vihje on piirun verran parempi (?).
Utareisiin en ota sen enempää kantaa, kun olen koulutukseltani metsänhoitaja. Sukset ovat yo. tapauksessa puusukset.
20. Henry Haapalainen18.12.2003 klo 01:06
Eikö kukaan muista sitä neloskanavan Giljotiinin jaksoa, jonka finaalissa Janne Virtanen esitti kysymyksen: Montako nisää on lehmän utareessa? Toinen kilpailijoista painoi nappia ja vastapuoli joutui vastaamaan. Hän vastasi: kuusi. Ei, sanoi Virtanen, ja giljotiinin terä välähti. Kisa loppui siihen, mutta Virtanen kysyi myös voittajalta, olisiko hän tiennyt oikean vastauksen. Kisan voittaja vastasi: yksi. Ei, sanoi Virtanen, vaan neljä.Silloin päätin ottaa tuosta asiasta selvää lopullisesti, mutta helppoa se ei ollut. Kirjoista ei varmaa vastausta löytynyt. Ja mm. naapurini, maatilan emäntä arveli että utare on nisä. Isäntä kyllä tunsi asian tarkasti noita surkastumia myöten, ja hänen vastauksensa oli sama kuin asiantuntijalla, johon aiemmin viittasin.
Loppupäätelmä tästä kaikesta on ainakin se, että siinä Giljotiinissa se hävinneen vastaus oli täydellisen oikea, ja tuomio siis väärä.
21. Jouni18.12.2003 klo 09:34
Koska utareet on parillinen elin, näyttäisi siltä, että utareet on monikollinen sana samalla tavalla kuin sakset, housut ja aivot. Utare-sanaa voi silloin käyttää vain samantapaisesti kuin saksea, housua ja aivoa.
22. Jouni18.12.2003 klo 09:56
Vielä tuohon Giljotiinin kysymykseen:Jos puolikas aivoista on 'aivo', silloin myös puolikas utareista on 'utare'.
Uuden Tietosanakirjan mukaan lehmällä on utareiden kummassakin puoliskossa kaksi nisää. Oikea vastaus olisi siis ollut kaksi.
23. J Takala18.12.2003 klo 10:41
Giljotiinin kysymystentekijältä huono kysymys. Visoissa ei saisi olla tulkinnanvaraisia kysymyksiä. Omasta mielestäni oikea vastaus olisi joko 1 tai 4. :)
24. Eki18.12.2003 klo 11:41
Ja nyt jäämme enää toivomaan, että kukaan ei todellakaan vedä tästä keskustelusta utaretta sieraimeensa, on se niin hyytävä ajatuskin... ;)Ilmeisesti 3 on suhteellisen väärä vastaus... ellei puhu kolmesta parista. Sitten kelpaisi 1-6!
Pitikin allekirjoittaneenkin lähteä kysymystentekoalalle. Olen kyllä huomannut, että virheitä tulee äärimmäisen helposti ja mihinkään yksittäiseen tietolähteeseen ei voi luottaa. Yksiselitteisyys on muutenkin helppo mokata, vaikka olisi kuinka simppeli kysymys.
"Kuka on juontanut Uutisvuotoa?"
Vastaan: Simo Frangén.
(Hän on ainakin kerran tuurannut Peter Nymania.)
25. Egon18.12.2003 klo 15:35
Hyväksyn kyllä ristikoihin sekä utare että utareet -sanat. Mielestäni niitä kumpiakin käytetään yleisesti.Tuosta Henryn maininnasta, että lehmällä on kuusi nisää, olen ainakin osittain samaa mieltä, koska olen nähnyt lehmän, joka on antanut maitoa kuudesta nisästä. Lypsykoneet eivät vain pysty lypsämään maitoa kuudesta nisästä kerrallaan. Jalostuksella onkin pyritty eroon, ja varmasti onnistuttukin, kuusinisäisistä lehmistä.
26. jupejus19.12.2003 klo 11:10
Jounille vaan, kun utareet kiinostavat, että mitä muita nimityksiä utareista on käytetty. Kuullut olen ainakin sanan; tuumet (monikossa). Onko noissa nisien määrässä eri eläimillä (lajittaen) eroja, tarkoittaen poikkeuksia, yleensä luomakunnassa ei kaikki ole välttämättä 2 + 2 = 4.Vielä tuohon vihjeeseen, jos vastaussana on utareet, eikö vihjeen kiistattomin muoto "lehmän kautta" olisikin; lehmilläkin.
27. mats19.12.2003 klo 12:00
Jos tuumet tarkoittaa utareita niin tuleekohan tummeli (utarevoide) jotenkin samasta kannasta?
28. Jouni19.12.2003 klo 13:06
Nykysuomen sanakirja:Tuumen, naudan utareet
Miten olisi hinkit ja bosat?
29. jupejus19.12.2003 klo 17:05
Tuohan onkin mielenkiintoinen sana. Tuumen tarkoittanee siis kokonaista utaretta - ei selvästikään monikkosana.Tuumenet olisi ehkä mon.muoto, mutta 'kuukkelissa' ei ollut tuolta kohdin sanalle kuin joitain kalkkunan höyhentyviä.
Olen kuullut sanan muodossa tuumet (ja vain niin käytetyn), mutta siinä voi olla mukana murretta.
Jos tuumen on utareet, voisiko utare olla utareet?
Tuosta voisi myös aasinsiltaa pitkin kysyä vihjeytyksestä.
Vihjeen merkityksestä vastaussanaan?
Mikä vihje = vastaus - joka sopii ja mikä ei sovi?
a. Hiihtäjällä = sukset. (Ymmärretään noin, vaikka yksikin suksi voisi olla).
b. Hiihtäjällä = sauvat. (Ennen vanhaan hiihdettiin yhdellä sauvalla, mutta nykyään se kai ymmärretään noin)
c. Hiihtäjälläkin = sauvat.
d. Hiihtäjällä = sauva.
e. Hiihtäjälläkin = sauva.
f. Kävelijällä = sauvat (sauvakävely).
g. Kävelijälläkin = sauvat.
h. Kävelijällä = sauva.
i. Kävelijälläkin = sauva.
Entäpä utare-sana (mitkä hyväksytään?);
1. Lehmällä = utare
2. Lehmällä = utareet
3. Lehmälläkin = utare
4. Lehmälläkin = utareet
5. Lehmillä = utareet
6. Lehmilläkin = utareet
7. Tammalla = utare
8. Tammalla = utareet
9. Tamallakin = utare
10. Tammallakin = utareet
11. Tammoilla = utareet
12. Tammoillakin = utareet
30. Timppa19.12.2003 klo 17:11
Sauvakävelystä tuli mieleen Alivaltiosihteeri lanseeraama suosittu harrastus, vauvakävely. Sopii hyvin näin perjantai-illaksi, yritetään pysyä jaloillaan ja jokelletaan jotain käsittämätöntä...
31. Henry Haapalainen19.12.2003 klo 19:13
Ei tuo utare-asia minusta noin merkittävä ole. Mutta jos vijeenä on nisä ja vastauksena utare (tai päinvastoin), niin kyllä se aika rumalta näyttää. Pointti oli vain siinä, että nisät eivät ole utareita.
32. Tapsa19.12.2003 klo 20:53
Sauvakävelyn synonyymi on dementiakävely!
33. JiiTee19.12.2003 klo 21:16
Eikös pikemminkin dementiahiihto?
34. tapsa19.12.2003 klo 21:35
Voipi olla, mutta ei Vopiolla
35. Timppa19.12.2003 klo 21:41
Tapsa, johtuuko nimi siitä, että sukset unohtui...? Eipä sillä, sauvakävely olisi varmasti terveellistä, lääkäritkin ovat jo sitä suositelleet. Vai ovatkohan luokitelleet minut jo dementikoksi...
36. Henry Haapalainen20.12.2003 klo 02:10
EgonilleJos puhutaan elinten surkastumisesta, silloin puhutaan vähintään kymmenien tuhansien vuosien kehityksestä. Muistaakseni arvio lehmän käytöstä maidon tuottamiseen on noin 20.000 vuotta. Jos lehmillä silloin olisi ollut kuusi nisää, tuskin ne olisivat myöhemminkään surkastuneet. Surkastuminen liittynee siihen, että takimmaiset nisät ovat olleet vasikalle liian hankalassa paikassa. Rodunjalostuksella tässä asiassa ei ole osaa, vielä vähemmän lypsykoneiden vaatimuksilla.
37. Harrastelijatiedemies20.12.2003 klo 13:36
Henry, jos sata vuotta sitten olisi ollut vaikkapa vain kymmenen neljänisäistä mutanttia ja miljoona kuusinisäistä normaalia lehmää, niin panemalla jatkuvasti kuusinisäiset teuraaksi ja neljänisäiset lisääntymään meillä olisi nyt jo pelkkiä neljänisäisiä. Näin se keinotekoinen evoluutio toimii hyvinkin äkkiä. Sata vuotta sitten ei ollut useimpia nykyisiä koirarotujakaan.
38. Harrastelijatiedemies20.12.2003 klo 13:46
Kaikilla nisäkkäillä muuten on parilliset maitorauhaset. Lehmänkin vasen ja oikea udar erottuvat vielä päältä katsoen joten kuten toisistaan, vaikka ovatkin aika lailla yhteenkasvaneet. Sisäpuolella ero on ihan selvä. Vasemman utareen tiehyet johtavat vasemman puolen vetimiin ja oikean utareen johtimet oikean puolen vetimiin. Ja välissä on seinä.Lehmällä on siis utareet. Ei paljasteta enempää ratkaisusanoja. :-)
39. Jouni20.12.2003 klo 13:47
Sikäli kuin minun tulkintani utareitten parillisuudesta on oikea (vrt aivot) ei utare-sanaa voi yksinään käyttää sen enempää kuin aivo-sanaakaan. Se esiintyy oikein vain yhdyssanoissa kuten utaretulehdus, vrt aivotulehdus.Pitää puhua utarepuoliskosta vrt aivopuolisko eikä aivo.
40. Harrastelijatiedemies20.12.2003 klo 13:53
Voi olla noin, Jouni. Minä kyllä vertaisin utareita ennemmin tisseihin kuin aivoihin. Ja onneksi sentään on olemassa vasen tissi ja oikea tissi. :-)
41. Eki20.12.2003 klo 14:03
Mielessäni on eräs Sanaseppo-lehden kirjoitus, jossa silloinen aktiivijäsen todisti, että maatto-sanaa ei voi käyttää, vaikka se löytyy Perussanakirjasta. Kyllä sitä laatijoiden keskuudessa ihmeteltiin, varsinkin kun siitä tämä kirjoittaja tuntui tekevän niin suuren numeron. Sana oli ollut SM-ristikossa. Mutta ainakaan insinöörit eivät ilmeisesti sen käytöstä tykänneet.Tässäkin uhmataan kielen korkeimman auktoriteetin tulkintaa asiasta. Kannattaisi kyllä ensin vakuuttaa heidät, sitten saisimme raamattuihimme korjaukset. On meidän laatijoiden aika paha lähteä yksitellen kyseenalaistamaan harkitut merkitykset. Ei tulkinnoista tule loppua.
Perussanakirja siis hyväksyy utareelle sekä merkityksen nisä että nisät. Ei kirjan tekijäkunta varmasti kaikkien alan erikoistuntijoita sisällä, mutta tähän ovat päätyneet.
Ei tämän minunkaan mielestäni ennen tätä keskustelua niin merkittävä asia ollut. Eikä vieläkään. Vapaamielisyyttä ja joustavuutta peräänkuulutan mieluummin kuin pilkuntarkkaa syynäystä.
Tässä vielä Ismo Alangon lyriikkaa, makuasioita edelleen:
Rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpana,
rakkaus on ruma sana, runojen raiskaus.
42. Harrastelijatiedemies20.12.2003 klo 14:15
Onko täällä, Eki, jostakin merkittävästäkin asiasta keskusteltu? :-)Ei ole tosiaankaan paljon väliä tällä(kään) asialla, mutta pilkkuahan täällä viilaillaan, ei suvaitsemattomuuden vuoksi, vaan koska se on hauskaa!
43. Eki20.12.2003 klo 14:20
Aivan, htm, pidetään edelleen hauskaa!
44. Jouni20.12.2003 klo 14:38
Aivan oikein Eki ja htm!Sitäpaitsi voihan saksien toista puoliskoa kutsua sakseksi niin miksei utareitten toista puoliskoa voisi kutsua utareeksi.
45. ile20.12.2003 klo 15:55
Laitetaan tähän luettavaksi vielä se, mitä Terho Itkosen Kieliopas tietää kertoa utareesta.'utare: gen. utareen, partit. utaretta, illat. utareeseen, mon. partit. utareita (joskus myös udar : gen. utaren, partit. udarta; tästä paradigmasta ei juuri yks. illatiivia eikä monikkovartaloisia muotoja) usein mon. (koti)eläinnaaraan, varsinkin lehmän maitorauhanen, nisät: utareet täynnä maitoa
46. jupejus20.12.2003 klo 16:05
Nokos tuo "tuumen", sehän on selvästikin yksikköä kuvaava sana, mutta on 'naudan urareet'?Onko tuo kielemme kummajainen?
47. Eki20.12.2003 klo 16:26
Naudan urareet, onko yksikkö urareki? Raskaita ovatkin kantaa :)
48. Jouni20.12.2003 klo 17:03
Urareki eli lammuskat on työreen levityskehys, jonka muodostaa kaksi reen kaustojen suuntaista, roukkujen yhdistämää laitapuuta. Sekin on siis parillinen härveli ja pitäisi esiintyä vain monikossa urareet.
49. jupejus20.12.2003 klo 17:27
Lammuskasta on murteissa monta muotoa eri puolilla Suomea käytössä kirjaimen parin heitoilla, mutta niinhän sekin kasaantuu yhdeksi kokonaisuudeksi.Mutta mistä tulee sana udar? Onko se vanha suomalainen sana vai tullut vaikka nyt lääketieteen kautta. Siitä on varmaankin muotoutunut sana utare ja käytännöllisempi muoto utareet. Tuumen (miten onkaan kaunis sana) voisi olla "vanhaa" suomea.
50. Matti20.12.2003 klo 18:23
Miksi ravulla on saksi, kaksikin, mutta räätälillä sakset, yhdet tai useammat?Siksikö että ravulla on saksipari, joista toinen on saksi, mutta räätälillä on saksia epälukuinen määrä, joissa kaikissa on teräpari? Ei kovin johdonmukaista kylläkään.
51. Egon20.12.2003 klo 19:07
Vielä utareista:Lypsykarjan jalostuksen eräs päätavoitteista on utareen rakenteen parantaminen.
http://www.faba.fi/jalostus/lypsykarja/jalostustoi minta/#Rakenne
Yhtenä kohtana utareita arvosteltaessa ovat lisävetimet (=nisät), jotka tarkoittavat juuri näitä kahta enemmän tai vähemmän surkastunutta nisää. Eli niistä pyritään jalostuksen avulla eroon. Jalostuksen päätavoitteena toki on maidontuotanto-ominaisuudet.
Luonnonmukainen evoluutio perustuu geenimutaatioihin ja siten se on huomattavasti hitaampaa (=enemmän sattuman kauppaa) kuin jalostuksessa erittäin tarkasti valituista vanhemmista syntyvien jälkeläisten ominaisuuksien kehitys. Siinä valitaan jo mutatoituneet yksilöt, jotka risteytyvät keskenään. Näin saadaan selviä tuloksia jo muutamassa vuosikymmenessä. Tämähän on selvästi nähtävissä, jos verrataan keskimääräisiä lehmän maidontuotantolukuja esim. 1960 -luvulla ja 2000 -luvulla. Ne ovat kasvaneet huimasti.
Kyllähän lisänisien surkastuminen on alkanut jo vuosituhansia sitten, mutta kyllä niiden surkastumisen nopeus on viime vuosikymmeninä varmasti monikymmenkertaistunut.
Yllä olevan linkin tekstissä muuten käytetään sanaa utare ja nisistä sanaa vedin.
Tulipahan tekstiä. :-)
52. Vanha Ratkoja20.12.2003 klo 19:12
Maatto eli maadoitus on aivan korrektia kieltä.Työturmatapauset ym Ammatilaisten rekemät kytkennät eivät ole virityksiä.
Viime vuosina tapahtuneet pienjänniteonnettomuudet ovat pelkästään amatöörien tekemiä.
Sanoi Vanha Ratkoja
Oikeasti alan insinööri
53. Eki20.12.2003 klo 20:31
Kyseinen sivun juttu maatosta oli ujutettu lehteen toimituskunnan näkemättä sitä, tuskin olisi hyväksytty sellaisenaan. Kyllä siinä tosi pateettisesti todistettiin, että muoto on huuhaata, vaikka maattaa sinällään on oikea verbi. Turhan tiukka pipo, sanoisin...
54. Matti20.12.2003 klo 20:48
En ymmärrä mikä maatossa mättää. Se on suomea ja se on käytössä. En päätäni pane pantiksi mutta olisin varma, että termi löytyy opistojen oppikirjoista. Omasta mielestäni maatto on paljon oivempi sana kuin maadoitus.
55. ++juh20.12.2003 klo 21:12
Diploooomi-insinöörit eivät tiettävästi maata vaan maadoittavat. Onko maatto jäänyt teknikoiden ja insinöörien likaiseksi työksi?Siis kun esimerkiksi ukkosenjohdattimesta vedetään maajohto, joka kaivetaan fyysisesti maahan, niin kyseessä on maatto. Mutta kun jotain maadoitetaan, se liitetään (laitteen) nollapotentiaaliin.
Tai sitten ei taikka juu tai jotain siltä väliltä.
Maatto on (taas vain käsittääkseni) kuitenkin vanhentunut termi. Vai käytetäänkö sitä edelleen opistotasolla?
(En ole diploooomi- enkä muukaan insinööri, en edes teknikko. Olenpa vain kaikkien alojen "erikoisasiantuntija", olenhan ristikoiden laatija.)
56. Henry Haapalainen21.12.2003 klo 01:49
EgonilleIlmeisesti käsitin tarkoituksesi väärin. Sorry.
57. tjn21.12.2003 klo 12:16
Tekniikan sähkömiehenä annan tässä hieman selvennystä maatto-keskusteluun.Maattaa ja maadoittaa ovat synonyymejä samoin kuin maatto ja maadoitus. Maatto on sama kuin maattaminen eli tekemisen nimi ( vrt. laittaa - laitto, annostaa - annostus ).
Kun "maadoitus on ok" niin maadoittaminen eli maattaminen on tehty.
Teillä ja toreilla maatto ja maadoitus voivat tarkoittaa myös "hardwarea" eli maanpinnan alla kulkevaa maadoitusjohtoa/-verkkoa. Asiantuntijakeskusteluissa kuitenkin aina pyritään käyttämään oikeita termejä kuten esim. maadoitusjohto ( maattojohto ). Ilman lauseyhteyttä sana maadoitus (maatto) tarkoittaa "kaikkien asiaan kuuluvien maadoitusten tekemistä" eli sähköistä kytkemistä maadoitusjohtoon.
Meniköhän liian teoreettiseksi :)
Maatto/maattaminen ovat mielestäni vanhahtavia termejä.
58. jupejus21.12.2003 klo 12:38
Eikös kolmeosaisessa katkaisijassa ollut; +, 0 ja maatto?Maa ja maatto tarkoittanevat paljon samaa arkikielessä?
59. tjn21.12.2003 klo 12:59
Jupejus, maatto ja maa ovat tosiaan sama asia.0:aa ei passaa sekoittaa maadoituksiin. 0-johdinta tarvitaan "sähkönkuljetuksessa". Maata/maattoa/maadoitusta tarvitaan suojaukseen/turvallisuuteen. 0-johdin voidaan myös kytkeä maadoitusjohtimeen, mutta se ei ole itsestäänselvyys. Elleivät sähköasiat ole tuttuja, kannattaa 0-johtimeen suhtautua yhtä varovaisesti kuin itse vaihejohtimeen.
60. Matti21.12.2003 klo 13:45
tjn, tuo selvensi asiaa, ainakin itselleni.
61. Egon21.12.2003 klo 20:07
HenrylleLukiessani uudestaan viestini 18.12.03 klo 15.35, täytyy myöntää, ettei se varmasti niitä selvimpiä tekstejä ollut. Siitä voi hyvinkin saada väärän käsityksen. Yritän parantaa tapani. :-)
62. Ylläpito8.6.2009 klo 01:47
Utareasiaa menneisyydestä.
63. Henry8.6.2009 klo 13:00
Tämä olikin jo etsitty luettavaksi.
KOMMENTOI