KESKUSTELUT > RISTIKOT > NIMITTÄIN
5937. Nimittäin
RA30.12.2010 klo 21:10
Keskusteltaisko (eris)nimistä ristikoissa? Siis sekä ratkaisusanoina että vihjeinä. Mitä ideoita ja periaatteita laatijoilla? Mitä herättävät ratkojissa? Lainaan tähän alustukseksi pari kommenttia täältä:
**Lähettäjä: Olavi Kivalo 25.12.2010 klo 10:28:
... kolmitähtinen kärsii kovasti yksipuolisuudesta. Mitä muuta tästä pitäisi sanoa: ”Tyttöjä, meillä pidempänäkin”, ”Tyttöjä vaikka -3.”, ”Tyttö e keskelläkin”, ”Palindromityttö”, ”Nimi ilman kolmattakin”?
**Lähettäjä: sedu 26.12.2010 klo 20:57:
RAAMATUSSA-vihjeeseen näyttää tulevan nimi, jota raamatusta ei löydy.
**Lähettäjä: O 26.12.2010 klo 21:10:
sedu.
Googleen raamattu ja ----, niin siitä löytyy!
**Lähettäjä: sedu 27.12.2010 klo 10:45:
Erehdyin. Oli käytössä vain vuoden 1938 raamattukäännös. Siinä nimi on 5-kirjaiminen. Uudemmassa on lyhyempi.
**Lähettäjä: RA 27.12.2010 klo 13:56:
... Ekin mielestäni joskus liiaksi valtaama tapa tiputella nimiä mm. TV-, musa- ja leffamaailmasta (kuin viestien? kaikkihan nämä tietävät) pysyi tässä suht hyvin kurissa.
2. 30.12.2010 klo 21:40
Säikeen avaajan pitäisi pysytellä kirjailijaketjussa.
3. RA30.12.2010 klo 21:58
[Mikä hätä sinulla nyt taas on?]Alustukseksi vielä yksi tuore keskustelunpätkä:
**Lähettäjä: PS 29.12.2010 klo 22:35:
... Paria kohtaa en kyllä vieläkään ymmärrä, "garyn alku"...
**Lähettäjä: iso S 29.12.2010 klo 22:55:
Mahtaisikohan Garyn alkuun auttaa haku "Gary jalkapallo" ja pieni kelaaminen. ...
**Lähettäjä: Seppo 29.12.2010 klo 22:56:
Garyn alku > näyttelijä Gary Sinise
4. 30.12.2010 klo 22:13
Juuri niin. Siellä sivuston ylläpitäjäkin viihtyy.
5. iso S30.12.2010 klo 22:44
Hukkaan meni minultakin neljään luokkaan jäänyt kansakoulu. Kyseinen ristikko jäi minulta kesken ja Garysta oli koossa vain _IN_. Erehdyin luulemaan, että kyseessä olisi ollut Gary Lineker. Tosin ymmärsin hämmästellä että tämä laatija olisi päästänyt läpi lontoonkielisen ratkaisusanan LINE. Hesarissahan mitään ratkaisusanoja ei enää jaksa ihmetellä!Asiaan: liikaa mitä tahansa on liikaa, olipa sitten kysymys henkilönnimistä, paikannimistä, eläin-, kasvi- tai kivikunnasta, muutamia esimerkkejä mainitakseni. Poikkeuksena tietysti se jos kyseessä on ristikon teema, jolloin mikä tahansa määrä on liian vähän!
Kohtuullinen määrä nimiä on mielestäni täysin sallittavaa, monipuolisuuden lisäämiseksi jopa suotavaa. Ongelmaksi jää se että meistä jokaisella on oma käsityksensä tuosta kohtuudesta. Minusta melko selvää liiallisuutta on silloin jos samassa aukiossa on kaksi samaan luokkaan (esimerkiksi henkilönnimet) kuuluvaa sanaa pitkittäin ja kolmas poikittain, ja nämä kaikki kuuluvat ns. kolmanteen kategoriaan.
Nimien kategoriat ovat (vanha jako, keksin sen juuri):
1. Nimet, joilla on myös yleisesti tunnettu konkreettinen merkitys (Kari, Vesa, Vuokko jne.)
2. Yleisesti tunnettujen henkilöiden nimet
3. Yleisesti tuntemattomien henkilöiden nimet
Kolmoskategoria jakautuu vielä kahteen osaan: henkilöt jotka ovat tehneet jotain kohtuullisen merkittävää (alalla joka ei välttämättä ole kulloisenkin ratkaisijan mielenkiinnon kohteena), ja sellaiset joita voi luonnehtia lyhyesti neljällä sanalla: syntyi, eli, kuoli, haudattiin.
Kolmosluokan nimiä ei pitäisi päästää ristikkoon enempää kuin 1-2 per (ristikkolehden) sivu eikä ilman taistelua senkään vertaa. Hyvällä vihjeityksellä voi ärsytystä lievittää, mutta ei yleensä poistaa.
Kivalon mainitsemat ylimalkaiset vihjeet ovat kolmoskategoriaan verrattavia tai vielä tylympiä. Vihjeestä ei ole mitään uskomattomasta tuurista riippumatonta mahdollisuutta päätyä oikeaan ratkaisuun ilman poikittaisten apua, eikä ratkaisun syntyminen anna mitään oivaltamisen iloa. Luultavammin tuloksena on tympääntynyt helpotuksen huokaus.
Laatijoitakin pitää toki ymmärtää, ei se aina niin helppoa ole. Nimien vihjeittämisessä pitäisi kuitenkin pyrkiä edistämään luonnon monimuotoisuutta, eli mahdollisuuksien mukaan kohdentaa henkilöt eri elämänaloille. Silloin jokaiselle ratkojalle tulee sekä tuttua että tuntematonta aihepiiriä.
6. Jaska31.12.2010 klo 00:06
Naisnimiä, etunimikaimoja, sukunimi jne. ovat yksi syy niistä useista, minkä johdosta lopetin HS-ristikkojen ratkonnan muutama vuosi sitten.Yhdyn iso S:ään siinä, että laatijoiden on vaikeaa välttää henkilöiden etunimiä. Anita se vaan tunkee säännöllisesti koviksiinkin! Siispä pari-kolme per ristikko voi vielä hyväksyä vihjeestä riippuen. Esim. mies myös I kolmantena -tyyppisiä vieroksun.
Yleisesti käytössä olevisa vieraskieliset ratkaisusanat ovat ilman muuta hyväksyttäviä. LINE esim. vihjeellä SILJAN jälkeen (pehmis) tai NUKKUNEEN KERA (kovis).
7. Jaska31.12.2010 klo 00:09
...olevat vieras...
8. Jaska31.12.2010 klo 00:12
Par. Yleisesti käytetyt...
9. [O]31.12.2010 klo 00:23
[Ymmärtääkseni tämä "Nimittäin", mihin hienosti pääsin RA n listalla peräti kolmanneksi (ei yllättänyt), niin oliko
tarkoituksena kaikkien laatimat ristikot?]
10. O31.12.2010 klo 00:45
Lähettäjä:RA ei harrasta "Kijailijat ketjuun" .
11. ()31.12.2010 klo 05:07
(Ymmärtääkseni, niin oli ja RA on kyllä kirjailijaketjussa.)
12. [RA]31.12.2010 klo 11:46
[Lähettäjä: , O ja (), mikä vika tässä aiheessa on niin, että pitää itse asiaan mitään sanomatta kiirehtiä sössimään säie asiaankuulumattomilla kommenteilla? Eikö aihe tule avausviestissäni selväksi? Miksi siitä ei voisi keskustella?O, kyllä. Kyllä tarkoituksena on keskustella ihan kaikista ja kaikkien laatijoiden ristikoista. Ei esimerkiksi joka toisesta tai joka kolmannen laatijan.
- Mitään listaa en ole tehnyt, enkä siis sinua myöskään missään suhteessa kolmanneksi rankannut. Nuo lainaukset ovat vain tuoreita keskustelunpätkiä tältä keskustelualueelta ja laitoin ne VAIN keskustelun alustukseksi siksi, että mielestäni niissä tulee esiin jokin puoli tästä nimet ristikossa -aiheesta. Huoh!]
13. sanoittaja31.12.2010 klo 14:55
Minä pidän enemmän tyylistä, jossa nimen pystyy ratkaisemaan oivaltamalla. Silloinhan nimen omistajan ei edes tarvitse olla julkisuuden henkilö. Se että laatija laittaa etunimen vihjeeksi sukunimen (tai toisinpäin) johtunee siitä, että se todennäköisesti mahtuu pieneen tilaan paremmin kuin oivaltavampi vhje.Vihjeet tyttöjä tai sukunimiä sulatan vain, jos ne ovat piilokirjaimettomia ja risteävät sanat ovat ratkaistavissa.
Parempi palindrominainen, kuin Pavlova.
Parempi poika teatterissa, kuin Blom.
Parempi sukunimi LI -alullakin, kuin Ismo.
Parempi uus, kuin Ismail.
Tärkeää on kuitenkin pyrkiä tehdä sekä sanoitukseltaan että vihjeitykseltään tarpeeksi monipuolisia ristikoita.
14. Juha N31.12.2010 klo 15:58
Vihjetyypit NAINEN, NAISIA, NAISNIMIÄ, NAISKAIMAT, SUKUNIMI, SUKUNIMIÄ ärsyttävät minuakin. (Ja jos mahdollista, niin vielä enemmän ärsyynnyn, mikäli kuvavihjeeksi on piirretty naisen pää tai kaksi. Laatija/toteuttaja on tällöin muka nähnyt ratkojan eteen vaivaa, kun on "elävöittänyt" ristikkoa kuvavihjeellä...)Samoin BLOM -> ATTE -tyyppiset vihjeet kiukuttavat. Ratkaisu on tällöin joko läpikirjoitettava itsestäänselvyys tai sitten yhtä mahdoton kuin jos vihjeenä olisi ETUNIMI. Tilanne ei vaadi ällin murenaa: joko tiedät sanan tai et. Jälkimmäisessä tapauksessa joutuu sitten turvautumaan hakuteokseen, jos ratkonta ei muuten edisty.
Arvostan laatijoita, jotka näkevät vaivaa, ettei ristikkoon kovin monta silkkaa etu- tai sukunimeä päädy. Silti ihan täydellinen nimien välttely tuskin koskaan onnistuu: muun hyvän kustannuksella joutuu yleensä joitakin mukaan ottamaan. Sopivilla vihjeillä saa tällöin kuitenkin paljon anteeksi.
Juuri siksi hyväksyn alustuksessa kritisoidut vihjetyypit "TYTTÖJÄ, MEILLÄ PIDEMPÄNÄKIN", "TYTTÖJÄ VAIKKA -3", "TYTTÖ E KESKELLÄKIN", "PALINDROMITYTTÖ". Nimivihjeestäkin muodostuu älyä koetteleva testi, kunhan risteävistä sanoista saa ensin hieman apuja.
Kun edellä iso S toteaa, ettei vihjeestä ole "mitään uskomattomasta tuurista riippumatonta mahdollisuutta päätyä oikeaan ratkaisuun ilman poikittaisten apua", niin itse olen sitä mieltä, ettei tarvitsekaan - ainakaan visaisiksi tarkoitetuissa ristikoissa. Tilanne on tällöin ihan sama kuin kytkösvihjeiden kanssa. Työ tekijäänsä neuvoo :)
15. sanoittaja31.12.2010 klo 16:03
Hetken asiaa miettineenä...Parempi Sukunimi se on Petelläkin, kuin Ismo.
16. Juha N31.12.2010 klo 16:22
Olen samaa mieltä kuin sanoittaja. Paras elämys syntyy, jos laatija on rakentanut nimivihjeet silkalla päättelyllä aukeaviksi.Valitettavasti mainitun kaltaiset loistovihjeet vain ovat sikäli kertakäyttöisiä, että seuraavilla kerroilla ratkaisusana on jo valmiiksi tiedossa. Kukin ahaa tulee vastaan kerran.
17. iso S31.12.2010 klo 16:31
Juu, niin, aivan, aina ei ole välttämätöntä olla mahdollista päätellä vihjeestä ratkaisua, mutta mielestäni vihjeen kyllä pitäisi kohtalaisessa määrin rajata vaihtoehtoja. Toinen mahdollisuus on se että laatija on käsittämättömällä taidolla sommitellut vihjeet niin että ristikossa on yksi tahallisen "heikko" kohta, josta pääsee liikkeelle, ja tästä päästään aina eteenpäin niin että jo ratkaistut avaavat mahdollisuuden seuraavan sanan varmistumiseen. Näin tehdyssä ristikossa hyväksyn ilomielin sumeatkin vihjeet ja nostan vielä hattua (naulakosta, koska harvoin ratkon hattu päässä).Sen sijaan tuota poikittaisten apua ei voi saada jos kaikki vihjeet ovat ympäripyöreitä. Silloin tehtävä muuttuu "sijoita sanat" -tyyppiseksi, sillä kovennuksella, että vihjeistä pitää generoida kaikki mahdolliset ratkaisut ja päätellä, mitkä eivät kuulu joukkoon. Huvinsa kullekin.
Äärimmilleen yleistämällä viheliäisen visaisen vihjeittäminen on helppoa: jokaiselle ratkaisusanalle vihjeeksi "sana". Siinä riittää pähkimistä toisellekin rupeamalle.
Muuten olen sitä mieltä että ristikosta pitää ratkettuaan jäädä tunne "se on siinä" ja soveltuvin osin tämä pätee myös vihjeeseen ja ratkaisusanaan. Kikkavihjeissä kikan pitää tulla ymmärretyksi viimeistään ratkaisusanan synnyttyä (muutaman minuutin viive sallitaan), ja "luokkavihjeissä" poikittaiset eivät saa jättää epävarmaa tunnetta.
18. sanoittaja31.12.2010 klo 17:19
Kyllä mielestäni oivaltavia kikkavihjeitä voi ja pitääkin kierrättää. Pääsevätpä sitten mahdollisimman monet niistä nauttimaan. Ahaa -elämystä ei ehkä kahdesti tule, muttei tule niistä vanhoistakaan moneen kertaan käytetyistä.Tämänpäiväiseen laadintaani yritin saada mahdollisimman vähän nimiä muun sanaston siitä kärsimättä. En onnistunut.
Kolmetoista nimeä, joista yksitoista iso S:n kakkos- ja kolmoskategorioista. Tuskin vihjesanoiksi tulee kuitenkaan tyttöjä ja poikia. Ulkomaalaisiin nimiin taitaa kuitenki olla hankalampi laittaa oivaltavia vihjeitä. Luulisin.
19. ()1.1.2011 klo 15:06
(RA, moitit vaatimatonta persoonaani eilen klo 11:46. Tarkoitus oli kyllä vilpittömästi vastata O-nimimerkin epämääräiseen kysymykseen, koskeeko kaikkien laatijoitten ristikkoja. Ja sinunkin puumerkkisi olen joskus nähnyt kirjailijaketjussa, joten korjasin O:n väärän tiedon. Olen pahoillani, että pitkästä aikaa kun piipahdin säikeistöllä ja uskalsinn avata suuni sekin tulkitaan sössimiseksi. Tekstini oli suluissa eikä edes tarkotettu minkäänlaiseksi kommentiksi asialliseen säikeeseen. Kommentoikoon ne, joilla on asiaa. Hyvää Vuoden Jatkoa!)
20. Jukkis1.1.2011 klo 19:36
Tämän voisi hyvin laajentaa käsittämään kaikki erisnimet, siis myös paikannimet, erilaiset jumalat ja muut taruolennot jne. Luulenpa, että aika hyvän indikaattorin ristikon laadulle saa laskemalla, kuinka suuri osa ratkaisusanoista kirjoitetetaan isolla alkukirjaimella. Mitä pienempi prosentti, sitä parempi ristikko. Esim. muuan (tietääkseni tietokoneella ristikkoja suoltava ja niitä paksuina kirjoina julkaiseva) laatija kunnostautuu erisnimien käytössä. Yhden ristikon satunnaisotos Seuraristikot-lehdestä: 38 % ratkaisusanoista erisnimiä.
21. RA1.1.2011 klo 20:40
Pelkästään suomalaisten etunimien vihjeitys on vaikeaa, jos sen haluaa tehdä monipuolisesti. Vahinko tapahtuu siis oikeastaan jo siinä vaiheessa, kun laatija päästää ristikkoonsa paljon nimiä.- Ennen vanhaan ristikoissa oli usein nimipäiväkalenterin päivämääriä. Nyt niiden käyttö vihjeinä on tainnut vähentyä?
- Yksi nykytrendi on vihjeittää tyyliin LÖYTYY TEATTERISTA > ATTE. Joskus näin syntyy hauskoja, mukavalla tavalla hämääviä muotoiluja.
- Sitten on tyyli TYTTÖ T:LLÄKIN, POIKIA P:LLÄKIN jne., joiden vihjearvo on nolla ennen risteävien apuja. Nämä ovat minusta aika tylsiä mietittäviä vielä apujen kanssakin, koska nimissä on niin paljon samantapaisia ja vielä yhden apukirjaimen jälkeen vaihtoehtoja on paljon. Usein myös piilokirjaimeksi voisi laittaa useamman kirjaimen. Joskus tuo vihjeessä mainittu kirjain onkin äkättävä muualta kuin nimen alusta. Tylsää! Joku yllä jo sanoi, että pari tällaista menee ristikkoa kohti, mutta ei enempää. Olen samaa mieltä.
- Yksi vihjeitysvaihtoehto on vihjeittää sukunimellä, jos löytyy riittävän tunnettu henkilö. Mutta kuka nyt sitten riittävän tunnettu? Eikä kuitenkaan aina se sama, jota on toistettu ristikko ristikolta vuosikaudet?
- Yksinkertaisinta on laittaa vihjeeksi TYTTÖ, TYTTÖJÄ, POIKIA tai vielä yksinkertaisempaa NIMI. Siinä ei tarvitse miettiä laatijan eikä ratkojan.
22. sanoittaja2.1.2011 klo 11:29
Nimivihjeistä puhuttaessa esim. POIKIA P:LLÄKIN ei minun mielestäni ole ns. nollavihje. Siitähän pystyy selvittämään montakin asiaa, varsinkin jos tuntee laatijan vihjeytystyylin.NIMI -vihje sen sijaan on nollavihje, kun puhutaan nimenomaan nimistä.
23. Juha N2.1.2011 klo 12:42
POIKIA P:LLÄKIN on mielestäni erinomaisen kutkuttava vihje. Se on ikään kuin sana-arvoitus: mikä on sellainen monikoitu pojannimi, jonka eteen voi lykätä P-kirjaimen niin, että yhdistelmän merkityksenä pysyy 'monikoitu pojannimi'. Miettiminen on erinomaisen haastavaa ja ratkaisun keksiminen suhteellisen palkitsevaa.Myös P-ALULLA MIEHIÄ on mukava vihjetyyppi, mikäli sen tosiasiallinen merkitys on NAISIA, MUTTA P ALKUUN LISÄTTYNÄ MIEHIÄ. Kuten yleensä onneksi onkin ollut; tilanpuuteen vuoksi näin täsmällistä vihjettä ei vain ole ollut mahdollista antaa.
Epämiellyttävää on, jos P-ALULLA merkitseekin ratkaisusanan alkukonsonantin vaihtoa P:ksi. Mielestäni laatijan tulisi olla johdonmukainen siinä, että tarkoittaa tällaisella niukkaan tilaan puristetulla ja siksi ei-niin-yksikäsitteisellä vihjetyypillä kuitenkin aina yksikäsitteisesti samaa asiaa.
24. tme2.1.2011 klo 13:09
Minusta tunnettu erisnimi on hyvä ristikkosana. Esim. AHTISAARI, PUTIN, TOLSTOI, CHIRAC etc. En oleta, että kaikkien tarvitsisi tietää, koska monet harvinaisemmat suomen kielen sanat eivät myöskään ole kaikkien tuntemia. Vai oletetaanko, että ratkojan tulisi osata nykänen ulkoa, mutta ei seurata uutisia? Näihin saa usein mielenkiintoisia vihjeitä, jotka eivät mene kategoriaa tietää tai ei tiedä.Suomalaisia etunimiä tulee helposti ristikon täytesanoiksi. Minusta ylimalkainen hieman rajaava vihje on ok. Usein vähintään vokaalien ja konsonattien rytmiä pystyy arvailemaan. Jos ristiin tulee hyviä sanoja, joissa oivaltavat vihjeet on sanojen muotoutuminen tätä kautta minusta palkitsevaa.
25. RA2.1.2011 klo 13:10
Tuotapa juuri tarkoitin nollavihjeellä; POIKIA P:LLÄKIN -vihjeestä ei voi tietää, hakeako ratkaisusanaksi vokaalilla alkavaa nimeä, johon voi laittaa P:n eteen [ATET/PATET, ALIT/PALIT] vai hakeako myös konsonantilla alkavaa nimeä, johon voi alkuun vaihtaa P:n [RAULIT/PAULIT, RAUNOT/PAUNOT]... vai hakeako peräti nimeä, johon jonnekin väliin voi ujuttaa P:n [UROT/URPOT] tai vaihtaa välistä jonkin kirjaimen P:ksi [TONIT/TOPIT]. Vai ehkäpä kyseessä ei olekaan suomalainen etunimi...
Tottahan se, että näkee kirjainmäärän, jonkin verran helpottaa tätä arpomista. Mitään erinomaisen kutkuttavaa en Juha N:n tavoin tällaisessa kyllä osaa kokea.
26. Olavi Kivalo2.1.2011 klo 13:14
Voisiko sanoa, että vihje on kutkuttava, jos 50% ratkojista kutkuttuu?
27. iso S2.1.2011 klo 14:41
Voisi, ja voisi sanoä että samainen vihje on harmittava jos loput 50% harmistuu.Pelkkä poikia-vihjehän voi muuten olla viekas harhaute, jonka ratkaissanan loppuun laitettu "ainoa varma" eli T onkin väärin, kun ratkaisu onkin vaikkapa vasoa. Poikia P:lläkin ei taida sisältää tällaista mahdollisuutta. Ainakaan verbeistä penikoida ja porsia en onnistu hahmottamaan p:n pudottamisella tai toiseen kirjaimeen vaihtamisellä poikimiseen sopivaa sanaa. Jos voisi, niin melkoisen kieroa se oisi.
28. Juha N2.1.2011 klo 16:23
RA:lle: En juuri muista törmänneeni tapauksiin, joissa "P:LLÄKIN" merkitsisi alkukonsonantin vaihtoa P-kirjaimeksi. Jos olen törmännyt, niin en ole minäkään niistä pitänyt. Tässä olen siis kanssasi yhtä mieltä.Onneksi vihjetyyppi "KIRJAIN/KIRJAIMIA + ADESSIIVI" tuntuu vakiintuneen merkitsemään sitä, että kirjain/kirjaimet lisätään vihjesanan alkuun tai loppuun (vaikka kieliopillisesti adessiivin käyttö ei olekaan ihan oikein: vrt. mainoskielen "sininen pipo valkealla tupsulla").
Jos ratkaisija voi olla suht varma, ettei tarkoiteta alkukonsonantin vaihtoa toiseksi, niin kaikki on hyvin; eikö?
Hyvässä laadinnassa on minunkin mielestäni suotavaa välttää etunimien käyttöä. Tämä silti harvoin täysin onnistuu, etenkin jos laadinnassa on myös muita kunnianhimoisia tavoitteita kuin etunimien välttäminen.
Valitettavasti laadintaan siinneistä pakollisista etunimistä vain osa on vihjeitettävissä sillä tavalla nokkelasti, että ratkojilta tulisi vain kiitoksia: ALTAPÄIN PUIHIN LIITETTY -> AKIT, TYTTÖ LENTÄVÄN ALUSSA -> HELI, EIDEN LUOMISEEN? -> EKOLA (E-KOLA), HÄNESTÄ PITÄÄ ÄÄNTÄ -> JORI, PANTTAAT KOOLLA -> ANITAT.
Loppujen kanssa joutuu sitten kikkailemaan esim. tyyliin
1) P:LLÄ POIKIA -> ANUT, tai
2) POIKIA P:LLÄKIN -> ATET.
Koska ensin mainittu sisältää lisävihjeen MUUTEN KYLLÄ TYTTÖJÄ (joka vain ei mahtunut vihjetilaan) ja toinen kertoo, että kyse on kahdesta pojannimestä, niin ratkojalle on jo annettu aika paljon helpotusta. Eikö vain? Mutta ei kuitenkaan liikaa helpotusta: aivojen käyttö on edelleen suotavaa.
Pointtini on se, että kyseinen vihjetyyppi on kuitenkin visaisissa ristikoissa miljoona kertaa parempi kuin BLOM, PAKKANEN -> ATET. Ratkaisun joko tiedät (hahhahhaa, olipa iisi vihje, pääsinpä eteenpäin käyttämätä aivojani), et tiedä mutta lunttaat hakuteoksista (huh, onneksi on google, muuten en saisi näitä ristikkoja ratkottua), tai et tiedä etkä lunttaa (plääh: jos sain nuo risteävät sanat oikein, niin tähän tulee ATET, keitä sitten ovatkaan. Ja miljoonakaksikymmentäseitsemän kertaa parempi (laskin tarkkaan) kuin pelkkä NIMIÄ.
Jos laatija on pakkopaikassa joutunut sijoittamaan laatimukseensa nimen ELENAT, niin laatuvihjeet ovat vähissä. LOPUSTA JUOMA KERJÄÄ - no, ehkä tämän kerran voi käyttää. Mutta en ole ensimmäisenä kritisoimassa, jos vihjeeksi tulee TYTTÖJÄ MYÖS -1. TAI -3. taikka TYTTÖ H:LLAKIN.
Olavi Kivalo kysyi: "Voisiko sanoa, että vihje on kutkuttava, jos 50% ratkojista kutkuttuu?" No, nämä ovat sitten niitä makuasioita. Joka ei kutkutu niin kritisoikoon vapaasti. Itse kutkutun. Laatija ei ole mennyt antanut sanaa ilmaiseksi, mutta ei ole myöskään turvautunut NAINEN-tyyppiseen äärimmäiseen ympäripyöreyteen. Sen sijaan hän on antanut ratkojalle sana-arvoituksen, joka useinkin ratkeaa päättelyllä, kun on yksi risteävä sana tiedossa.
Esimerkiksi vuodenvaihteen IS-kovikseen Toni oli laittanut vihjeeksi A HE:NÄ MIEHEKSI. Siis NAINEN, JOKA A->HE -VAIHDOLLA MUUTTUU MIEHEKSI. Tähän keksi päättelyllä yhden väärän ratkaisun jo ilman risteävistä sanoista tulevia apuja, ja kun oikea nimi lopulta löytyi, ei reaktioni suinkaan ollut PLÄÄH.
29. Juha N2.1.2011 klo 16:40
Kirjoitin pelkistä etunimistä, mutta esimerkkiluetteloon änkesi näköjään myös yksi sukunimi.
30. HM3.1.2011 klo 10:23
Mielestäni huono esimerkki nimien käytöstä on PuPe1:n s 16. On tuttuja nimiäkin, mutta pitkä liuta outoja tyyppejä, jotka täytyy googlettaa, eikä sittenkään välttämättä selviä. Mieluummin omaan oivallukseen liittyviä vihjeitä, kiitos!
31. RA3.1.2011 klo 14:04
Laskeskelin, että tuossa HM:n mainitsemassa Pertti ja Päivi Malon ristikossa on noin 25 nimivihjettä. Palautusaika on menossa, joten EI vastauksia tänne, mutta laitan tähän muutamia esimerkkejä:AUTOJA (4)
KURAN SIVUJOKI (4)
FREESTYLETYTTÖ KARI (4)
DEBORAH (4)
RADIO (4)
JAAKKO (5) (sen verran saanen paljastaa, ettei ole ITÄLÄ)
BRIDGES (4)
LANDSTRÖM (5)
ZEUKSEN ÄITI (4)
TOIMITTAJA LEO (5)
VANTAATA (5)
AMPUJA HANNA (5)
WARREN (5)
AHLAPURON KAIMA (6)
THE GOON SHOW'N MILLIGAN (5)
NAGY (4)
"KEKE" (5)
ASANTI MALI (5)
KAUPUNKI UNKARISSA (4)
Kun ristikon ratkojissa on paljon tietoniekkoja, niin olisipas kiinnostavaa kuulla, mitä aihe- ja aika-alueeltaan tällainen nimi- ja tietorykelmä herättää ristikkoa ratkoessa. Seppo R, Riitta R, Juha N, Päivi S, iso S, Juhani Heino ja kaikki muut tietoniekat - ja tietysti kaikki muutkin ratkojat! - , miltä vaikuttaa? Innostavaa, tylsää vai jotakin siltä väliltä?
Eräs ristikoiden laatija sanoi taannoin, että hänestä ristikoiden kuuluukin jakaa myös tietoa. Tällä hän tarkoitti, että ihan mieluusti laatii ristikkoihinsa nimiä sillä ajatuksella, että "jos et tätä ole tiennyt, niin nytpähän opit".
- Itselleni tuossa Malojen ristikon nimisumassa oli puolisen tusinaa täysin tuntematonta.
32. iso S3.1.2011 klo 16:56
En ole mikään niekka, mitä nyt joskus nenänalus tulee ajelluksi huolimattomasti. 12/25 noista pystyn arvaamaan, ja veikkaan että lähes kymmenen menisi laakista oikein. Muutamassa saattaisi riittää pieni poikittaisten apu, muutamassa tukea tarvittaisiin liki valmiiseen ratkaisuun asti."Kuvan ulkopuolelta" välihuomio: muutamasta sanasta on aistittavissa että Malo on syntynyt silloin kun Kekkonen ei vielä (eikä enää) ollut presidentin synonyymi. Aistimista helpottaa näiltä palstoilta tihkunut arviota vahvistava tieto.
No, vihjeinä ja sanastona nuo eivät sinänsä vaikuta innostavilta, mutta en silti mene teilaamaan ristikkoa jota en ole nähnyt. Poikittaisissahan saattaa olla ylimaallista hohtoa, ja lisäksi olen ratkojana sikäli omituinen että ratkon vapaaehtoisesti myös helppoja. Minua kiinnostaa saada tuntuma siihen, onko laatija selvinnyt työstään tuskan hiki otsallaan, riman ali luikerrellen vai taidon ja kokemuksen yhdistelmän tuomalla (ainakin näennäisellä) helppoudella.
33. Jaska3.1.2011 klo 20:40
Viisitoista ratkesi heti, tosin kaikki eivät välttämättä ole samoja kuin laatijalla. Merkinnee, että ristikko on pehmis. Tylsyydestä en osaa ratkomatta sanoa.
34. Kravattimies4.1.2011 klo 04:07
Täällähän puhutaan meikäläisten ristikosta ihan asiaa. Hyvä niin.Ristikko on piilokirjaimeton. Kuten usein ennenkin niin pääkuvan on ottanut Päivi. Minusta se on oikein hyvä kuva.
Kuvan molemmilla puolin on neljän levyiset korkeat lakanat, vasemmalla puolella yhdeksän riviä korkea, oikealla puolella kahdeksan riviä korkea. Kummallakin puolen lakanoiden kaksi alinta riviä ovat pidempiä kuin neljä kirjainta.
Silloin kun lähetin ristikon lehteen, olin arvioinut sen vaikeammaksi (kax) kuin normaali tuotantoni (yxpuoli).
Kirjainkirjokin on laajempi. Tosiaan erisnimiä tuli liikaa.
35. Pena4.1.2011 klo 07:33
Onneksi olikin piilokirjaimeton, muuten olisi varmaan jäänyt aukkoja.[Onko tulva noussut jo Kravatin korkeudelle?]
36. sanoittaja4.1.2011 klo 08:19
Piilokirjaimeton ristikko on siitä hankala taiteenlaji, että siinä joutuu haluamattaankin tekemään kompromisseja.Nimiä ei minun mielestäni Kravattimiehen ristikossa liikaa ollut, mutta osa nimistä oli sellaisia, että joutui tarkistamaan tietolähteistä. Oivaltavammat vihjeet tai lisäapuvihjeet olisi ainakin allekirjoittaneelle paikoittain kelvanneet. (Laatijana toisten ristikoita on vähän hankala arvioida, kun omissakin ristikoista löytynee paljon kritisoitavaa.)
37. Juha N4.1.2011 klo 23:51
RA:n vihjelistassa oli minulle useampi outous, mutta ei noiden nimien mukanaolo tässä tapauksessa haitannut.Piilokirjaimettoman ristikon ratkonnassa antoisinta on usein LAADINNAN paljastuminen - ei niinkään itse ratkontaprosessi. (Täyskovisten osalta ratkonta on toki se kaikkein mehukkain juttu.)
Tällainen spesiaaliristikko on ikään kuin koneisto, jonka haluaa purkaa osiin, jotta näkisi, mistä se on rakennettu. Silloin on sekundaarista, millaisia vihjeitä toteutuksessa on käytetty, eivätkä nimivihjeet tai outoudet samalla tavalla haittaa.
Olen ollut todistamassa, kun lakon tehnyt kuvaputkitelevisio puretaan osiinsa olohuoneen lattialla (!). Siinä herra insinöörille ensin työläästi selvisi, missä järjestyksessä osat lähtevät irti. Ihmeellisen näköisen piirikartan ja outojen mittalaitteiden avulla paljastui, mikä komponentti oli lakannut toimimasta. Vika korjattiin, ja osista kasattiin TOIMIVA televisio. Kyllä oli siistin näköistä, vaikka mitään en itse ymmärtänyt. Kyseinen insinööri kuulemma tykkää ostaa vekottimia, jotta voi heti purkaa ja koota ne.
Itselleni on haastavien ristikkolaadintapohjien tapauksessa antoisaa YRITTÄÄ arvioida, mistä laatija on lähtenyt liikkeelle ja miten edennyt.
(Samoin musiikin kanssa on kivaa tehdä välillä salmenhaarat: purkaa jokin mielenkiintoinen segmentti osiinsa, kun kuunnellessa tulee vastaan ihmeellinen harmonia, jota ei ilman nuottien tutkimista vielä tajua. "Ai, se olikin H-duuri, joka tuli keskelle G-duurimaailmaa, sillä H-duuri on G-duurille V/V/V/V.")
38. RA5.1.2011 klo 11:47
NO NYT alan ymmärtää, kuinka tuo Juha N osaa erinomaisesti kutkuttua melkein ristikosta kuin ristikosta...Kuten iso S, Jaska ja Juha N jo kirjoittivatkin, eihän nyt tietenkään KOKO ristikon ratkontakokemus määräydy pelkästään nimien määrällä ja laadulla. Kokonaisuus ratkaisee.
Ratkoin tuon Malojen ristikon jo paljon aikaisemmin kuin se täällä tuli puheeksi. Silloin en kiinnittänyt mitään erityishuomiota nimien kokonaismäärään. Muistan vain ähkineeni hieman turhautuneena vasemman reunan keskialueella, siihen kun sattui monta minulle tuntematonta nimivihjettä (mukaan lukien se valkoruskea piirrosvihje (6)).
Kokonaisuus ratkaisee. Piilokirjaimettomuus (kuten esim. Maloilla) ja muut erikoisviritykset (kuten usein esim. Aulis Lehdolla) ikään kuin saavat antamaan anteeksi huonotkin nimi- ja sanavalinnat. Mahtavatko laatijat itsekin näin ajatella?
Jossakin on kuitenkin piste, missä mielestäni rakenne ja viritykset ovat tulleet jo liian tärkeiksi sanaston kustannuksella. En osaa määrittää, missä se piste milloinkin on. Tiedän vain, että silloin tällöin ratkoessa tulee plääh-tunne ja kysymys: "Oliko tuo piilokirjaimettomuus ja/tai muu erikoisrakenne nyt kaikkien huonojen (nimi)sanojen arvoista?"
39. Maikki5.1.2011 klo 16:13
Olemme niin erilaisia ratkojia. Itselleni tuo Malojen ristikko RA:n mainitsemalta kohdalta täyttyi ensimmäiseksi nimen omaan tuttujen nimien ansiosta. Oli muualla kyllä hankaluuksia...
40. Eki8.1.2011 klo 13:47
Tämähän kuuluu tänne.Lähettäjä: apua 8.1.2011 klo 12:53
Kuten moni muu, minäkin protestoisin hiukan sitä, että henkilönimien osalta Erkki Vuokilan ristikkosanakirja näyttää olevan lähes välttämätön ratkaisemisen apuväline. Mistään muualta ei aina löydykään - ei niin minkäänlaista - vastausta.
Tältä osin painotus on kohtuuton. Kysymys edelleen on, kuka kumma on tuo Sisstrand?
Lähettäjä: Eki 8.1.2011 klo 12:58
Kyllä kai ne muut nimet yleensä löytyvät (ainakin kuukkelilla), mutta tämä kirjoitusvirhe on nyt kertautunut ristikkoon.
Olen yrittänyt sanoa laatijoille, että olisi hyvä tuntea sana, jonka ristikkoon sieltä ottaa tai ainakin jotenkin tsekata, onko se oikein ja varsinkin, onko nimi enää relevantti. Kirjassahan on mm. 80-luvun kansanedustajia ja urheilijoita(vanhempiakin), jotka eivät ole jääneet muihin aikakirjoihin teoillaan.
Lähettäjä: RA 8.1.2011 klo 13:15
[Eikös tuon nyt luulisi olevan laatijoille sanomattakin selvää?]
Lähettäjä: RA 8.1.2011 klo 13:26
[Tarkoitin siis sitä, että kun kyseessä on nyt näinkin kokenut laatijakonkari kuin Aulis, niin eiköhän hän tiedä, mitä tekee - mitä ikinä sitten tekeekin.]
Lähettäjä: aloittelijatar 8.1.2011 klo 13:33
^^
Mikä tämän nimen oikea muoto siis on?
Lähettäjä: 8.1.2011 klo 13:39
laatii hyviä ristikoita
Lähettäjä: 8.1.2011 klo 13:43
vastaus oli 13.15, 13.26
41. Eki8.1.2011 klo 14:10
Ristisanakirjaa tehdessäni minulla oli kova urakka, kun yritin hakea kaikille nimille titteleitä. Jotkut jäivätkin ilman sitä. Silloin ei Googlea tunnettu.Jotkut laatijat toivat mukaan nimiä, joita ei löytynyt mistään. Atso Aho oli ilmeisesti joskus ajanut rallia, mutta on myöhemmin ollut yrittäjä. Iisakki Laati paljastui Verohallituksen entiseksi paajohtajaksi (tms.), luulin sitä ensin sisäpiirin vitsiksi. Eliel Snell löytyi viimein tv-ohjelman järjestäjän paikalta lopputeksteisä.
Nuo kaikki olivat Iisakeissa ja pakkohan ne oli kirjaan panna. Ne olivat kirjan tärkeintä antia, koska niitä ei muualta löytänyt. Kuitenkin samaan aikaan on pakko sanoa, että niiden toivoisi katoavan enkä kyllä muistakaan noita vähään aikaan nähneeni, ehkä silti jossakin on ollut.
KOMMENTOI