KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > HESARIN PARTASUU

2483. Hesarin partasuu

hyde30.3.2006 klo 21:32
Mikäs mies se olikaan se Hesarin viime perjantain (24.3.06) ristikossa ollut partasuu, taisi alkaa r:llä. Mistä ne tuommoisia kuvia kaivaa. Ja minkä tähden. Ovatko vihjeet niin lopussa.
Minulle tuli mieleen Runar (Holmström), jota aikanaan epäiltiin tihutöistä Heinäveden Tulilahdessa, mutta tämä kaverihan taisi kuolla kesken oikeusprosessin.
En minä itäsuomalaisena tajua kyllä sitäkään (ilman murresanakirjaa), mitä ovat kuurnat. Täällä päin sanotaan, että pitää lähteä kuurumaan, kun on lähdettävä nukkumaan.
Niin että jos joku tietää paremmin, kerro mullekin.
2. T.Avis31.3.2006 klo 12:49
Nykysuomen sanakirjan mukaan kuurna on:
1. pituuteensa verraten kapea syvennys, kouru, uurre, ura, varho, vako. - Maant. : pitkänomainen umpilaskeuma, jossa on selvä kulma pohjan ja reunojen välissä ja syvyys enintään viidennes leveydestä. - Mer.: puualuksen keula- ja perävantaaseen laudoitusta varten koverrettu uurre.
2. esineistä, joissa on kuurna. ; puusta, pellistä tms. tehty, päältä avoin astia t. johde, kouru, kaukalo, ruuhi, ränni
3. iso S31.3.2006 klo 14:12
Muisti pätkii teknisistä ja taktisista syistä. Sen verran muistan että kyseessä ei ollut Holmström, vaikka kesken prosessin kuoleminen ei tässä tapauksessa olekaan este.

Ristikolla on vielä ratkaisuaikaa jäljellä joten odotellaan rauhassa; muisti saattaa palata parin viikon päästä :)
4. Olavi Kivalo31.3.2006 klo 14:17
Kuurnat ovat varpuslintuja, joilla on voimakas nokka. Niin voimakas, että sen avulla lintu voi kaivertaa ja avartaa reikiä kovaankin esineeseen. Suomessa tunnetaan vain yksi laji, taviokuurna (Pinicola enucleator). Linnun suomenkielinen nimi ei tarkoita mitään. Se on muinaisen sanasepon sananmuunnos. Elettiinpä ennenkin kieli poskessa. Nokalla voisi näet tuurnata vaikka hevoisen kaviota.
5. Olavi Kivalo31.3.2006 klo 21:36
Eiku näinhän se menikin. Kuurnat ovat varpuslintuja, joiden selkähöyhenet muodostavat 'suomuisen' kuvion, joka muistuttaa menneenvuotista ruohoa, teräväreunaista luhtaheinää eli taarnaa. Suomen ainoan lajin, taviokuurnan, nimi tulee tästä.
6. iso S31.3.2006 klo 21:59
Ei kun näin: olipa kerran kuan sitten puolipöljä lintuharrastaja jolla oli kaksi lemmikkiä, vesilintu ja vahvanokkainen lintu. Hän antoi vesilinnulle nimeksi Taavi, mutta ei osannut käyttää isoja kirjaimia eikä löytänyt näppäimistöstä toista a:ta joten sen nimeksi tuli tavi. Tuttavat nauroivat, ja vahingosta viisastuneena (yleni täyspöljäksi) hän jätti toisen linnun toistaiseksi nimettömäksi.

Aikanaan tavi kuoli ja tuhkattiin. Vahvanokkainen lintu kaiversi sille umpipuusta uurnan täyspöljän päästä saadun mallin mukaan. Se oli ihan ok ja vahvanokkainen lintu sai nimen työnsä jäljen mukaan, tavi-ok-uurna.

Sen pituinen se.
7. Olavi Kivalo31.3.2006 klo 22:56
On myös olemassa taviokuurnan nimen syntyyn liittyvä myytti varhaisemmalta ajalta (jolloin ei ollut vielä näppäimistöjä). Se kertoo seurueesta, jolta loppuivat säilykepurkit keskellä Lapin erämaata. Oli kevät ja lintujen pesimäaika. Puolipöljä lintuharrastaja pantiin etsimään syötävää. Hän löysikin useita hänelle tuntemattoman vahvanokkaisen linnun pesiä, valmisti lentokyvyttömistä poikasista jonkinlaisen muhennoksen ja tarjoili seurueelle. Maku ei hurmannut ja yleinen kommentti oli 'Mitä vitun ruokaa tämä on'. Lintuharrastajalla bongahti: tämähän on vitun ruokaa. Tästä sai taviokuurna nimensä.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *