KESKUSTELUT > RISTIKOT > SK 31
7016. SK 31
Olavi Kivalo4.8.2012 klo 21:27
Ristikko ei anna aihetta juuri muuhun kuin toteamiseen, että ratkoin sitä yhdessä Idan 5v kanssa, vaikka mikään lasten ristikko se ei olekaan.Täytin pitkin hampain piilosanan, koska se on uuden yrittäjän tekele. Ei auta, vaikka tekijät uudistuvat. Piilosana on omien rajoitteittensa vanki. Vihjeet ovat aina yhtä teennäisiä riippumatta kuka ne vääntää. Samat heikkoudet toistuvat, koska keinot ovat rajalliset.
2. RA4.8.2012 klo 21:34
Kerro tarkemmin, mitä tarkoitat teennäisillä ja heikkouksilla. Esimerkkejä?
3. 4.8.2012 klo 22:10
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan Olavi Kivalon laatimaa ristikkoa ja piilosanaa!
4. Olavi Kivalo5.8.2012 klo 12:21
Olen aiemmin joissakin säikeissä esittänyt kritiikkiä piilosanaa kohtaan yleisellä tasolla. Ratkoin tämänkertaisen yksinomaan nähdäkseni kykenisikö uusi laatija tuomaan jotain oikeasti uutta vihjeytykseen, vapautumaan piilosanan synnynnäisistä ahdistavista rajoituksista, jotka saavat vihjeet maistumaan itseään toistavilta puujalkavitseiltä. Ei kyennyt, mutta tämä kritiikki ei kohdistu laatijaan vaan piilosanaan.Koska ratkaisuaikaa on paljon jäljellä, ei tätä yksittäistä tuotosta voi vielä analysoida, mutta tähän tai piilosanaan yleensä liittyvää ratkontaelämystään voi itse kukin toki kuvailla.
5. Marianna5.8.2012 klo 13:48
Mitä lienevät "teennäiset vihjeet ja heikkoudet", mutta melkoista vääntöä oli, ja se teki ratkonnan kiinnostavaksi. En kaipaa piilosanoja, joissa joka vihje aukeaa ensimmäisellä vilkaisulla. Epäselväksi kyllä jäivät ps 5 (mistä tulee?) ja ps 17 (piilokirjaimet).
6. Eki5.8.2012 klo 13:58
Mitäs Olavi tykkäsi edellisen numeron "Lakonisesta"?
7. Olavi Kivalo7.8.2012 klo 11:03
En normaalisti ratko piilosanoja, joten en ollut vilkaissutkaan sitä (SK30). No toissapäivänä sitten vilkaisin, kun tuli sopiva rako ja kun varta vasten kysyttiin. Vastausaikaa näkyy olevan vielä, joten totean lakonisesti: Ei auta lakonisuus. Ei toimi ’lyhyestä virsi kaunis’ tässä. Edelleenkään en halua kritisoida laatijaa, joka on varmaankin tehnyt parhaansa, vaan tämän sanaleikkityyypin formaattia. Näyttää olevan ylivoimaista luoda vihjeitä, jotka piilottavat ratkaisusanan vihjeeseen olemalla samanaikaisesti itse luontevia sanoja tai lauseita, jotka merkityksensä kautta vielä luontevalla tavalla linkkautuvat ratkaisusanaan. Se ei ole mahdotonta, mutta ilmeisen ylivoimaista. Tuossa SK30:n piilosanassa, jossa puolet vihjeistä on anagrammivihjeitä, on yksi hyvä vihje: ’Vauhdista’.
Kun sana piilotetaan muulla kuin anagrammitekniikalla, kuten pilkkomalla se kirjaimiin ja kirjainryhmiin, ajaudutaan vihjeyttämään näitä osia useimmiten lyhenteinä. Yhdeksi ongelmaksi tulee tällöin yleisesti käytettyjen lyhenteiden määrän rajallisuus ja harvoin käytettyjen teennäisyys. Yleiset lyhenteet tahtovat toistua vihjeissä kyllästyttävästi kerrasta toiseen ja harvoin käytetyt tekevät vihjeistä tympeitä teennäisyydellään. Lisäksi lauseista on hyvin vaikea saada luontevia. Poimittu satunnaisesti (SK17): ’Raastuvanoikeus, Suomen Kuvalehti, Ilta-Sanomat, kaikki samaan koriin’ -> ROSKIS; ’Yliopiston Apteekki, molli. Aha, musiikki tulee japanilaisesta soittimesta’ -> YAMAHA; ’Väliaikainen litu tai muut poimitut palat’ -> VALITUT.
Sananpiilotus luontevaan lauseeseen siten, että lause vielä merkityksellisesti viittaa itse sanaan, on sen verran vaativa prosessi, että se vaativuudeltaan lähestyy pyrkimystä ilmaista ennalta määritelty asia palindromitekstillä. Yleensähän jälkimmäisiä tuotetaan vain katsomalla mitä tulee ja tuloksena on typillisesti tekstinpätkä, jolla ei ole muuta merkitystä kuin olla kuriositeetti tai vitsi (ns. alivaltiosihteeripalindromit). Sananpiilotus on ilmeisesti aina teknisesti mahdollista, mutta tällöin yleensä vain luontevuuden kustannuksella. Tuloksena on usein kömpelöitä, vaikeasti ymmärrettäviä lauseita, joilla on enintään hatara merkityksellinen yhteys ratkaisusanaan.
Miksi maailmassa ei ole vakavasti otettavaa kaupallista palindromimuotoista proosaa tai runoutta? Siksi, että palindrominen rajoite on liian vaativa, jotta voisi kohtuullisin ponnistuksin ilmaista sen mitä haluaa. Miksi suurin osa julkaistuista piilosanoista on pelkkää... no jääköön.
8. Matti7.8.2012 klo 11:23
Itsepä Eki kysyit :-)Oma suhtautumiseni piilosanoihin on paljon sallivampi kuin (yli?)ortodoksisen OK:n. Kaikki hänen mainitsemansa näkökohdat tunnistin, ja ymmärrän niiden aseman piilosanatehtävän tyypittelyssä. Olen kuitenklin halukas katsomaan asioita paljon enemmän läpi sormieni.
Miksi? Siksi, että muuten menettäisin monta kivaa ratkojanautintoa.
9. tonimikael7.8.2012 klo 12:17
Niin, ja on siinä se näkökulma, jonka OK:kin näyttänee hyvin ymmärtävän, että jos aikoo saada näitä piilosanatehtäviä valmiiksi, ei ole aikaa moisiin oivalluksiin ja hieromisiin. Vertauskohtana mainittakoon, kun Antti Skyttä kertoo vihjeittävänsä iltasanomien kovista n. 4(?)pv, niin minulla se ei ole oikein millään mahdollista, kun leipä on tästä työstä kiinni.Mutta kun OK toivoo hyviä piilosanavihjeitä niin tässä muutama (minun ja Juhanan joitain muistinvaraisesti, ehkä uusintanakin):
Varmaankin loputon vanhemmuus on syynä siihen, etteivät ihmiset halua lapsia. (7)
Etsi ensin kaikkein edullisinta, vähennä siitä vero, niin saat tuotteen todellisen kustannuksen. (5)
Perinteisin vappukoriste. (11)
Jaah, eipä niitä nyt enempää tule mieleen tällä kertaa, koettakaa kestää, niin mullakin. :)
10. Olavi Kivalo7.8.2012 klo 21:12
Kiristetään nyt vielä vähän ruuvia. Mestari on ilmaisukeinon rajoitteiden yläpuolella. Jos ilmaisukeino heiluttaa ilmaisijaa, tämä tulee ilmaisseeksi jotain, mitä ei itse asiassa tarkoita. Seuraavassa nimet muutettu. Kalle uskottelee toisille, että serpentiini on perinteisin vappukoriste, vaikka aavistaa, että näin ei välttämättä ole. Kalle väittää myös, että tuotteen todellinen tuotantokustannus saadaan selville etsimällä markkinoiden halvin ja vähentämällä sen hinnasta alv. Hän tietää, että väite on vähän absurdi. Jotkut uskovat huvikseen, useimmat eivät. Kukaan ei varsinaisesti piittaa. He ymmärtävät Kallea.
Ville luonnehtii vauhtia. Hän tietää, mistä puhuu ja ilmaisee sen, minkä tietää, täsmällisin fysiikan termein.
KOMMENTOI