KESKUSTELUT > RISTIKOT > KIITOKSIA KIITTÄMÄTTÖMILLE

11661. Kiitoksia kiittämättömille

Ylläpito11.9.2024 klo 15:57
Tässä säikeessä voi jakaa kiitoksia sellaisille osallisille, joiden kontribuutio ei näy lehdessä.

Tämän viikon Seuran aukeaman ristikon kuvat lähetti Iso S. Kiitokset hänelle!
2. iso S30.9.2024 klo 10:47
Kissa kiitoksella elää, minussa henki pihisee ilmankin. Eilen ratkoin tuon ristikon. Hyvät lauseet Eki oli kuvista rustannut ja lauseiden ympäristökin oli priimaa. Kansan kärttyisen käden iloksi vaikeusaste oli huomattavan maltillinen. Sehän on aikakauslehdessä varmasti enemmistön mieleen ja passaa hyvin minullekin. Kiva kun ratkominen on elämäntehtävä, mutta ei niin kiva jos yhden ristikon!

Ekille kiitos siitä että nyt voin lisätä ceeveeheni osaamisalueeksi ristikon kuvittamisen. Jään odottamaan kutsua hillotolpalle.
3. Eki30.9.2024 klo 10:54
Kiitos Ossi kiitoksista. Katsotaan jos jatkoa seuraa.

Passelin uusimman numeron maistiaisissa kiitetään Pirjoa Vantaalta, joka jäi kiittämättä itse lehdessä.

Kiitän itseäni Portugalissa käymisestä ja se tulee näkymään ristikoissa, tänään ensimmäinen kuva Iltiksen Starttiksessa. Monesta kuvasta toki ei näe, että se on juuri tuolta, mutta on mukava laatia matkalla juuri ottamistaan kuvista, mm. Annassa numero 42 oleva kuva joutui melkein saman tien ristikkoon.
4. Kp30.9.2024 klo 14:57
Kiitos mulle tehdyistä ristikoista. Ja lukemattomista vielä tekemättömistä ristikoista, jotka vielä on tulossa.
5. Eki30.9.2024 klo 15:29
Kuka on tehnyt sulle ristikoita?
6. pelaaja30.9.2024 klo 16:27
:)
Voi kun se joku tekisi mullekin yhden henk.koht. Sitten kiittäisin.
7. pius30.9.2024 klo 18:20
Kiitos!


siis ihan kaikille.
8. Ritu30.9.2024 klo 22:03
Jos nuo kuvat, jotka iso S lähettänyt, olivat Seuran numerossa 37, niin minusta ne olivat kyllä päässeet varsin mielenkiintoiseksi laaditun ristikon pääkuviksi. (Kuvissa siis ompelukoneet.) Mielestäni viikkolehden ristikkona ratkoja sai luksusta. Kyllä se vaan monipuolinen aakkosten käyttö ilahduttaa. Eräässä vihjeessä mainittiin sana dekkarinikkari. Sehän olisi kiva ratkaisusananakin tupsahtaa eteen jostain ristikosta.
9. iso S1.10.2024 klo 09:37
Ritu, siinähän ne olivat. Kuvat ovat peräisin elokuun alkuviikon "korkean paikan leiriltä" (1034 m). Ompelukoneet olivat hotellin porraskäytävän koristeena. Varsinkin valtion nimeen viittaavan koneen merkki huvitti suuresti. Saattaisi huvittaa muitakin, joten lähetin kuvat Ekille sillä ajatuksella, että hän keksisi niille sopivaa käyttöä. Kyllä keksikin. Omassa mielessäni pyörähti sana helvetinkone, mutta onneksi Eki sen teki paljon hienovaraisemmin.

Julkisuutta kaihtavana pyysin että nimeäni ei mainita lehdessä. Sitä en ymmärtänyt pyytää, ettei nimimerkkiäni mainita täällä. Oma vika, en viitsi kantaa kaunaa mokoman takia.

Yleensä lomakuvien kohtalona on se että ne katsotaan kerran ja sitten ne hautautuvat sinne jonnekin. Tuntuu mukavalta että nämä kaksi tuottivat (toivottavasti) hetken hupia laajemmallekin porukalle.
10. Jiikoo1.10.2024 klo 11:45
[Kyseistä Seura-lehteä en ole sattunut saamaan käsiini. Kiitokseni suuntaan tämän keskustelupalstan ylläpitäjälle ymmärtäväisestä suhtautumisesta asian vierestä -sepustuksiini! (Itse yritän ymmärtämättömiä ymmärtää ja tämänkin toki saa minun puolestani poistaa.)

Ompelukoneista: Ennen kuin talouteemme 48 vuotta sitten hankittiin edelleen palveleva Bernina Minimatic 807, saimme lainata suvun piiristä ihan kotimaista tuotetta, Tikka-ompelukonetta. Valmistajayritys Tikkakosken tehtaat tunnettaneen maailmanlaajuisesti aseista, mm. legendaarisesta Suomi-konepistoolista ja sittemmin metsästysaseista. Tuo Tikka-ompelukone oli lajinsa edustajaksi aivan käsittämättömän painava kapistus, todellakin ”raudan ääressä tehty”!

Ehkäpä monikin lukijoista tietää, miksi näin. Muille kerrottakoon, että Suomi joutui viime sotiemme jälkeen toimittamaan voittajavaltiolle sotakorvauksena melkoisen määrän ompelukoneitakin. Tilaaja oli tottunut määrittelemään saatavansa tonneina eikä kappaleina. Näin tässäkin tapauksessa. Ja sai mitä tilasi! Toimittajataho keksi suunnitella vietävän tuotteen sellaiseksi, että selvisi kappalemääräisesti oleellisesti vähemmällä.

Berninaa vuonna 1976 ostaessamme en aavistanut joutuvani vierailemaan työni puolesta koneen valmistaneella tehtaalla Sveitsin Steckbornissa joitakin vuosia myöhemmin, kahdestikin. Siitä ei sentään sen enempää.]
11. Funny1.10.2024 klo 15:57
[Mistä tuollainen tieto, että Tikka-ompelukoneita olisi mennyt sotakorvauksena? Tai että painoa olisi tahallaan nostettu. Firmahan oli neuvosto-omistuksessa vuosina 1947-1957. Poljettavat ompelukoneet ovat luonnostaan painavia vankan rautaisen jalustan takia.]
12. Jiikoo1.10.2024 klo 21:17
Lainaus: 11. Funny 1.10.2024 klo 15:57
[Mistä tuollainen tieto, että Tikka-ompelukoneita olisi mennyt sotakorvauksena? Tai että painoa olisi tahallaan nostettu. Firmahan oli neuvosto-omistuksessa vuosina 1947-1957. Poljettavat ompelukoneet ovat luonnostaan painavia vankan rautaisen jalustan takia.]

Vedenpitävää tietoa ei minulla tietenkään ole. Jos suomalaisperäinen, sotakorvausten valmistamiseen valjastettu teollisuuslaitos olisikin ollut pakko-otettuna vieraan vallan ”omistukseen”, niin olisikohan ”omistajalla” ollut kontrolli koko laitoksen toimintaan aina tuotekehitystä myöten?

En osaa sanoa mitään varmaa noiden ”rakkaalle” naapurille toimitettujen ompelukoneiden käyttövoimasta. Poljettavista Tikka-ompelukoneista minulla ei ole omakohtaista havaintoa (äitivainaalla oli lapsuusaikoinani poljettava Singer). 1970-luvun tyttöystäväni (v:sta 1974 lähtien vaimoni) sukulaiselta ennen Berninaa lainattu syntisen raskas Tikka-ompelukone joka tapauksessa pyöri sähköllä. Sitä ennen olin aivan 1970-luvun alun poikamiesaikoinani lainannut enoni vaimolta sähkö-Husqvarnaa ja sen turvin tekaissut itselleni vakosamettifarkut korkeimman omakätisesti! Monikohan nykyajan nuorimies on syyllistynyt samaan?
13. Funny1.10.2024 klo 22:00
Luulenpa, että kyse oli pikemminkin tuotekehityksen puutteesta. Vanha poljettava malli muutettiin sähkökäyttöiseksi, mutta täysrautainen runko pysyi samana. Minulla sattuu olemaan tuollainen poljettava Tikkakosken ompelukone vuodelta 1957, äidiltä peritty. Tyylikäs laite, mutta tosiaan painava ilman jalustaa ja poljinosaakin, mutta sitä olivat muutkin vanhat ompelukoneet. Arvelisin, että sotakorvausaikaan ei vielä sähköisiä Tikka-ompelukoneita valmistettu.

Ja vielä yksi juttu, dollareissahan nuo sotakorvaustuotteet arvioitiin eikä painon mukaan.
14. Jiikoo1.10.2024 klo 23:13
Funny, taidanpa olla aseeton puhumaan sinun – konkreettista kokemusta omaavan – painavaa sanaasi vastaan. Minulle tuo jostakin kuulemani ja tänne välittämäni tarina oli aivan tarpeeksi maukasta tavaraa ollakseen totta.

Mitä tuohon sotakorvausten tilaajatahoon tulee, niin uskoakseni siellä päin osataan totuuden muuntaminen niin hyvin että siihen en edes minä ikinä kykenisi.

Asiasta toisempaan:

Lainaus: 9. iso S 1.10.2024 klo 09:37
”Varsinkin valtion nimeen viittaavan koneen merkki huvitti suuresti. Saattaisi huvittaa muitakin, joten lähetin kuvat Ekille sillä ajatuksella, että hän keksisi niille sopivaa käyttöä. Kyllä keksikin. Omassa mielessäni pyörähti sana helvetinkone, mutta onneksi Eki sen teki paljon hienovaraisemmin.”

Seuran ristikkoa edelleen näkemättä: onkohan ystävämme iso S nähnyt korkean paikan leirillään mahdollisesti tämänmerkkisiä ommelluskoneita?

https://aijaa.com/cFW9xa
15. MMM1.10.2024 klo 23:30
Seuran ristikot voit nähdä helposti eKirjasto kautta. Pitää vain asentaa Android tai iPhone/iPad-äppi. Äppi ei tosin ihan kaikilla käyttöjärjestelmäversioilla toimi, mutta kai perheestäsi edes yksi laite on, johon sen saa asennettua.
16. Jiikoo1.10.2024 klo 23:53
MMM, kiitos muistutuksesta! Kyllä minulla passiivinen tieto tuosta eKirjasto-mahdollisuudesta on ollutkin; myös äppikelpoisia digilaitteita taitaa kahden vanhan variksen taloudestamme löytyä enemmän kuin tarvetta vastaavasti. Ristikot sitten oma lukunsa: jo pelkästään tilatuista HS/SK/IS Digi Extra/PuPe-tuuteista pukkaa ratkottavaa enemmän kuin tarpeita, kykyjä ja jaksamista vastaavasti. Sanaseppoihinkin tulin heikkona hetkenäni keväällä liittyneeksi, uusin jäsenlehti tuli juuri. Edellisen numeron pakkasin kesäksi mökkikamojen mukaan ja liki avaamatta se taitaa olla yhä.
17. Jiikoo2.10.2024 klo 00:16
MMM, onnistuit houkuttelemaan minut lataamaan luuriini tuon äpin ja sain Seuran nro 37/2024 ristikon töllisteltäväkseni. Kaksi upeankomeaa ompelukonevanhustahan siitä löytyy, Helvetia ja Phoenix!

Jää myöhemmän selvityksen varaan, saanko eKirjasto-äpin myös läppäriini, jolla tätä kirjoitan. Hyvää loppuyötä!
18. Pena2.10.2024 klo 09:43
Kiitos Eki postista! Oliko Portugalin Pena kiva? Tuleeko kuvia ristikoihin?

[www.parquesdesintra.pt]
19. Eki2.10.2024 klo 10:21
Hieno paikka, kyllä tulee kuvia.
20. iso S2.10.2024 klo 10:25
Lainaus: 14. Jiikoo 1.10.2024 klo 23:13

Seuran ristikkoa edelleen näkemättä: onkohan ystävämme iso S nähnyt korkean paikan leirillään mahdollisesti tämänmerkkisiä ommelluskoneita?

https://aijaa.com/cFW9xa

Kuten itse jo huomasit, se erityisen huvittava merkki oli Helvetia, joka suomalaiselle tuo mieleen kuuman paikan. Aikoinaan aikapommista käytettiin nimitystä helvetinkone. Jos oikein muistan niin jossain vanhassa kirjassa Tarzanin arkkivihollinen Rokoff oli asentanut sellaisen laivaan, johon oli vanginnut Janen. Tarzan tietysti pelasti tilanteen, klassiseen tyyliin viime hetkellä.

Kamarin nurkassa kököttää minullakin äidin (ja osittain isän) muistona 50-luvun jalalla poljettava Tikka. Tarkka hankintavuosi ei ole tiedossa. Joko 70-luvulla tai 80-luvulla isä toi kokeiltavaksi sähköllä toimivan koneen, olisiko ollut Pfaff. Äiti tuskastui siihen kun se "hyökkäli" ja vauhdin säätely onnistui tutulla koneella paremmin. Tikka palveli uskollisesti noin 60 vuotta ja toimisi luultavasti vieläkin, jos osaisi pujottaa langat. Koneen voi kääntää piiloon, jolloin vehje toimii pöytänä. Pöytälevy oli ajan myötä kulahtanut, joten jossakin vaiheessa parikymmentä vuotta sitten isä hioi ja lakkasi sen. Nyt on kauniskuvioinen pinta, tuon ikäisistä koneista ehkä Suomen hienoin. Myöhästyneet kiitokset molemmille. ja menköön samaan syssyyn myös Tikkakoskelle. Kestävän koneen tekivät.
21. Jiikoo2.10.2024 klo 10:49
Lainaus: 20. iso S 2.10.2024 klo 10:25
”Kuten itse jo huomasit, se erityisen huvittava merkki oli Helvetia, joka suomalaiselle tuo mieleen kuuman paikan.”

Rohkenen kuvitella, että voisi tuoda ruotsalaiselle/suomenruotsalaisellekin. Olin tyhmyyttäni myös kuvitellut, että kokovehnä voisi olla ruotsiksi helvete, mutta onkin kuulemma fullkorn. Helvetinmoista herkkua joka tapauksessa.

”Kamarin nurkassa kököttää minullakin äidin (ja osittain isän) muistona 50-luvun jalalla poljettava Tikka.”

Äitivainaan (1916–2013) poljettava Singer oli minulle mieluisa lelu noin 70 vuotta sitten. Kun käsipyörän keskiössä olevan hihnavoimansiirron kytkimen käänsi pois päältä, pyöri jalkapolkimen mekanismi vapaasti, jopa melkoisen huimaa kyytiä. Saattoi kuvitella olevansa ties mikä helikopterilentäjä! Luultavimmatusti tuokaan Singer ei ole vielä päätynyt romikseen vaan löytyy jonkun sisareni varaston perältä tai näyttelee kukaties jopa kukkapöydän roolia.
22. Funny2.10.2024 klo 10:57
Pienenä tuli ompelukoneella leikittyä, ja poljinmekanismi kävi tutuksi.

Aikoinaan yritin ottaa koneen käyttöön, mutta se oli täysin jämähtänyt. Onneksi löytyi käyttöohje. Kuva näyttää parikymmentä kohtaa, johon piti pudottaa tippa öljyä. Johan alkoi rullata. Käyttöohjeesta selvisi myös langan pujotus. Ja sen jälkeen kokeeksi tikkasin kokoon ratkenneen housuntakasauman. Joskus myöhemmin otin nuo housut käyttöön muistamatta koko juttua, kunnes fillarin selkään noustessa takamus ratkesi uudestaan, onneksi ei julkisella paikalla. Opin siitä, että pitää tikata hieman useampaan kertaan.

Kone on ollutkin alas käännettynä, ja toimii nykyisin kosketinsoittimen alustana. Jos laite olisi Singer, paikalla olisi sekä soittaja että laulaja.
23. Eki2.10.2024 klo 15:26
Penan kysymiä Pena-kuvia tulee useita Apu Ristikot -lehteen 11/24.
24. ++juh3.10.2024 klo 20:10
Lainaus: 17. Jiikoo 2.10.2024 klo 00:16
Jää myöhemmän selvityksen varaan, saanko eKirjasto-äpin myös läppäriini, jolla tätä kirjoitan.
- - - - -

Asensin tähän omaan läppäriini Bliss OS -käyttöjärjestelmän, joka on "Android PC-koneille". E-kirjastoäppi toimii.

Bliss OS -asennus vaatii "varsin paljon" tietokoneosaamista.
25. Jiikoo3.10.2024 klo 23:01
[++juh, kiitos vinkistä! Eipä taida olla minun juttuni. PC-koneet ovat olleet keskeinen työkaluni viimeisten 36 vuoden ajan ja minulla on niitä ehtinyt olla toistakymmentä, mutta olen jäänyt osattomaksi alan opetuksesta. Itseopiskelua sen verran kuin on kulloinkin ollut välttämätöntä, mikrotukea ei yksinäisellä sudella liioin ole ollut kuin pari kertaa tilauksesta akuutteihin tapauksiin, omien konstien loppuessa. Vaimoni mikrotueksikaan en olemattomilla kyvyilläni suostu, hän joutuu kutsumaan mikrotuekseen poikamme, jolla on korkeakoulutason koulutus nimenomaan tietotekniikan linjalla.

Pitänee siis imuroida eKirjaston tiedostoja Android-luurilla ja siirtää niitä siitä tarpeen mukaan läppärille.

Mitä em. Seuran ristikoihin tulee: satuin juuri eilen saamaan pitkäaikaisena SK:n tilaajana postilaatikkooni Seuran näytenumeron. Vaimoni on ehtinyt ratkoa siitä kokeeksi yhden Sanaris-aukeaman ja minä yhden Aurifera-sivun :•) ]
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *