KESKUSTELUT > RISTIKOT > KIELOSEN PUDOKKAAT
6722. Kielosen pudokkaat
Eki28.3.2012 klo 11:46
Kielosesta (Kielitoimiston sanakirja, uusin kieliraamattumme) toki puuttuu paljon sanoja, joita on Nykäsessä (Nykysuomen sanakirja).Tänään yllätyin siitä, että Kielosessa ei ole muotoa TORATA. Uuteen kirjaan on päätetty valita vain muoto torailla.
Tällaisia yllättäviä pudokkaita voitaisiin tänne kerätä. Siinä ei ole mitään kummallista, jos utala, utami ja utra ovat saaneet siirtyä tuoreempien tieltä, mutta kaikki saavat toki kommentoida asiaa omasta perspektiivistään.
2. ripop28.3.2012 klo 15:37
En nyt ota kantaa noihin pudokkaisiin ,mutta tulokkaista minua huvitti sana niisk.Eli voisin puhtain omatunnoin luoda lauseen : Niiskkin hyväksytty suomen tunnemaailmaan tai jotain sinnepäin.Varsinkin ,jos toinen k olisi piilossa,se voisi olla aika ´tonimainen´.Se oli muuten ideani Tonille,mutta huomattuani niin monen viittailevan tähän uuteen kieloseen ,annoin sen olla.
3. tonimikael28.3.2012 klo 16:04
ripop, kiitos silti ideasta, eihän sitä koskaan tiedä mitä täällä päässä tapahtuu. :)
4. ripop selvennettynä28.3.2012 klo 18:21
Tässä ripop:n teksti helppolukuisemmin:En nyt ota kantaa noihin pudokkaisiin, mutta tulokkaista minua huvitti sana niisk. Eli voisin puhtain omatunnoin luoda lauseen: Niiskkin hyväksytty suomen tunnemaailmaan tai jotain sinnepäin. Varsinkin, jos toinen k olisi piilossa, se voisi olla aika ´tonimainen´. Se oli muuten ideani Tonille, mutta huomattuani niin monen viittailevan tähän uuteen kieloseen, annoin sen olla.
5. -28.3.2012 klo 23:44
Selvennyksen selvennystä: omatunto-sanassa kumpíkin osa taipuu eli pitää olla omintunnoin pro omatunnoin.
6. Kravattimies29.3.2012 klo 00:58
Niiskkin???Miten on suomen kielen taitajat: oliko sellainen sääntö olemassa, että joskus on lisättävä vokaali i, esimerkiksi edellä niisk:in perään tulisi ensin i ja sitten sen jälkeen loppu (kin), tuloksena niiskikin?
7. tonimikael29.3.2012 klo 01:23
Minä olisin yhtäkkiä muodon "niiskkin" kannalla.
8. J29.3.2012 klo 10:15
Luulen että rockkin kirjoitettaisiin ilman väli-iitä.
9. Jaska29.3.2012 klo 10:38
Se kirjoitetaan niisk'kin. Siis ainakin minä kirjoitan noudattaen ääntämistä, jossa ei kuulu geminaatta, vaan kaksi erillistä k-klusiilia.
10. tonimikael29.3.2012 klo 11:23
Minä ainakin lausun Niiskkinin k-parin melko lailla kuin muissakin sanoissa, joissa se on. Eli ilmaa ulos päästämättä ja niin ettei ensimmäistä k:ta ihmeemmin kuule, vain pienen lupauksen tulevasta paristaan.
11. HT29.3.2012 klo 11:32
Kysyin Kielitoimistosta ja mainitsin esimerkkeinä park, rock, Sonck ja teak. Heidän kantansa oli ehdoton: koot kirjoitetaan peräkkäin ilman heittomerkkejä, väliviivoja tai muitakaan ylimääräisiä merkkejä.Tässä yhteydessä panin merkille, että vaikka Nykäsessä on liitepartikkelista -kin asiaa puolitoista sivua, Pesonen ja Kielonen eivät mainitse sitä lainkaan. Vastaaja sanoi olleensa tekemässä Pesosta ja Kielosta ja kertoi, että edellistä luotaessa tehtiin periaatepäätös, ettei liitepartikkeleita oteta hakusanoiksi.
12. Jaska29.3.2012 klo 11:37
Lausuntoni lausunnastasi: parin molempien osapuolien on saatava liitossa äänensä kuuluville.
13. tonimikael29.3.2012 klo 12:08
Ei ole. Pekka-nimen ensimmäistä k:ta en suostu lausumaan kuin häviävän vähän. Älkääkä tekään suostu. Kuulostatte pizzanmyyjiltä.
14. m29.3.2012 klo 17:09
Tarkoittaako Eki, ettei muotoa torata enää olisi, kun ei uudessa painoksessa? Höpö höpö
15. Kravattimies30.3.2012 klo 03:06
Jos kirjasta poistetut kielletään, silloin myös liitepartikkeli -kin on historiaa!
16. m30.3.2012 klo 08:43
Ihan vaan vinkiksi. Vaikka johonkin uuteen kirjaan painetaan sanoja, niin se ei suinkaan tarkoita että muut sanat on puhekelvottomia. Ne on vaan uusia hyväksyttyjä ja vanhaton vanhoja. -Ei niin isoa kirjaa ole, mihin kaikki sanat kerralla mahtuisi.
17. Eki30.3.2012 klo 10:18
m: "Tarkoittaako Eki, ettei muotoa torata enää olisi, kun ei uudessa painoksessa?"Sitähän minä en mitenkään tarkoittanut, miten alustuksestani niin saattoi käsittää. Tarkastin torata-sanaakin siksi, että se oli ristikossani.
Noh, utalaa, utamia ja utraa käytän kyllä tosi harvoin, mutta se on toinen juttu, sanojen arvottamista. Torata kelpaa minulle edelleen ihan empimättä.
18. Matias-Myyrä4.7.2012 klo 11:46
Minusta on ihmeellistä ettei Kielosessa eikä Pesosessa ole sanaa "tellätä". Nykäsessä sille on selitetty viisi merkitystä. Minusta se on ihan selvää suomen kieltä, eikä edes murteellinen.
19. RA4.7.2012 klo 12:19
TELLÄTÄ: Mulla ei ole Nykästä. Mitkä kaikki merkitykset siellä on?
20. Matias-Myyrä4.7.2012 klo 12:38
Nykänen: tellätä1. asettaa, sijoittaa, panna. | T. lautanen pöydälle...
2. asetella, sovitella, järjestellä; laittaa, somistaa. | T. peilin edessä tukkaansa, hattua päähänsä...
3. antaa, "pistää". | T. jklle, jkn kouraan rahaa.
4. iskeä, paiskata. | T. jkta nyrkillä vasten naamaa.
5. deskr. Syödä t. [runsaasta syömisestä]. - Kävelemisestä: patikoida, tallata. | Pitkä matka jalkapatikassa t. ...
[En jaksanut kaikkea kopsata. Kolme pistettä tarkoittaa, että jotain on siitä kohdasta jätetty pois]
21. tiipii4.7.2012 klo 12:45
En ole ennen tellätä sanaan kyllä törmännyt? Missäpäin Suomea tellätä sanaa oikein käytetään? Tällätä kyllä olisi kyllä tuttu, joka tuntuu kyllä sopivan tellätä sanan määreisiin aika hyvin.
22. Eki4.7.2012 klo 12:54
Samoilla linjoilla intiaaniteltan kanssa.
23. Matias-Myyrä4.7.2012 klo 12:59
Meillä päin (Kuopio/Nilsiä) on mielestäni ihan yleinen sana Nykäsen määrittelemissä merkityksissä.Tälläämiseksi äitini sanoo naisten meikkaamista.
24. RA4.7.2012 klo 12:59
Kuin myös. TELLÄTÄ ~ TÄLLÄTÄ.Tosin tuo merkitys "Kävelemisestä: patikoida, tallata. | Pitkä matka jalkapatikassa t. ..." on aivan uusi. Sitä en muista koskaan kuulleeni.
25. iso S4.7.2012 klo 17:03
Eiköpähän tellääminen ole kyökkiruotsista kansan karttyisään suuhun levinnyt (ställa = asettaa). Sana tunnetaan Lappeenrannassa ja Savitaipaleella, jotka eivät kylläkään ole ruotsin ydinaluetta.
26. 4.7.2012 klo 17:19
Lusikka - luskaLainasana venäjästä, eikä pakkolyhenne.
27. tonimikael5.7.2012 klo 00:05
Lusikka on venäjäksi "lozhka".
28. 5.7.2012 klo 00:33
Lusikka on Itäsuomessa arkikielellä luska. (ota luska kättees)
29. fix5.7.2012 klo 08:53
Mikä/mitä on oikeasti roti?Jotain rotia siihen touhuun (kuria).
Olen kuullut selityksen, että roti olisi hyllyn alle laitettava metallipala, jolla hylly "suoristetaan".
30. Eki5.7.2012 klo 09:03
Nykäsen mukaan roti on "kangen alle väännettäessä tueksi pantu kivi, kapula tms." Myöhemmät teokset eivät sanaa ole mukaan kelpuuttaneet.
31. HT5.7.2012 klo 09:40
Jos joku nyt sitten ihmettelee, miksi roti ei ole Nykäsen jälkeen kirjaan päässyt (vrt. tellätä), niin muistutettakoon, että Pesonen on Suomen kielen _perus_sanakirja, jossa on n. satatuhatta hakusanaa (puolet Nykäsen määrästä). Muun muassa kansanomaisia sanoja on karsittu kovalla kädellä, ja semmoiksi myös roti ja tellätä (= tällätä, näin Nykänen) ilmoitetaan.Näkyy roti olevan käytössä varsinkin Savossa, Karjalassa ja Kymenlaaksossa).
32. Arvaa kuka5.7.2012 klo 13:45
Roti tarkoittaa kunnolla olemista ja työkykyä - tolkku on hyvä synonyymi tälle sanalle
33. Tiio5.7.2012 klo 17:21
Kyllä roti tellätään kangin alle, sillä ole mitään tekemistä kunnolla olemisen kansak. Eikä siitä ole mitään apua hyllyin oikasuissa.
34. Eki14.7.2021 klo 07:52
Nyt mietin päinvastoin, miten Kielosessa on sana ruununraakki. Googlaamalla selviää, että kyllä sitä joku käyttää edelleen, mutta monta vähemmän vanhaa on pudotettu kelkasta.
35. ++juh25.2.2025 klo 13:47
Laimi oli aiemmin Kielosessa, vaan ei ole enää. Kielikellon 1/2007 artikkelista "Ruoka-alan vierassanoja" löytyy määritelmä, joka on myös Pesosessa:laimi (myös lime) vars. alkoholijuomaseoksissa käytettävä sitruuna- tai limettimehu.
https://kielikello.fi/ruoka-alan-vierassanoja-k-z/
36. Eikka25.2.2025 klo 14:05
Limen suurkuluttajana kiitos tuosta pudotuksesta, kuka sitten on sen ikinä tehnytkään. Lohjalaisessa elintarvikeliikkeessä oli aikanaan ”reippi” tarjouksessa. Kaverini teki (kuulemma elämänsä ensimmäisen) myymälävarkauden ja näpisti(?) tuon tarjouslapun.
37. Jiikoo25.2.2025 klo 15:20
Lainaus: 36. Eikka 25.2.2025 klo 14:05”Lohjalaisessa elintarvikeliikkeessä oli aikanaan ”reippi” tarjouksessa.”
Tuttavuuksiini – positiivisiin sellaisiin – kuuluu tuolla harvemman asutuksen Suomessa vaikuttava tilallinen kutsumanimeltään Rape. Onneksi häntä ei sentään kukaan taida tuntea nimellä ”Reip” tai ”Reippi”.
Siellä päin vaikutti kuulemma viime sotiemme jälkeen aikansa ulkomaalainen ”somistajagraafikko”, joka taiteili paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin erilaisia mainosjulisteita. Suomen kielen taidossa oli ilmeisiä puutteita. Niinpä seurojentalon eteisaulan seinälle päätyi elintarvikekauppiaan mainos, jossa teksti ”Aina turetta lihaa saatana!”
38. Eikka25.2.2025 klo 15:42
Tattarisuollakin Rape vaikutti aikoinaan, olisiko ollut Rapen grilli nimeltään, Romu-Stockan lähellä (anteeksi, Helsingin metalli ja rauta), en muista tarkkaan)?
39. Funny25.2.2025 klo 15:58
Tavalliselle kielenkäyttäjälle on ns. ykshailee, onko Kielosessa jokin laimi vai ei. Mutta luulenpa, että lähes ainut syy, miksi jokin sana sieltä pudotetaan on, että sitä ei juuri kukaan käytä. Vastaavasti mukaan otetaan yleisesti käytettävät purkaamot ynnä muut virheelliset sanat, sekä koko ajan yleistyvä englannin kieli. Jotain rotia voisi vaatia Kielitoimistolta.
40. Eki25.2.2025 klo 16:39
On laatijoita ja on kustantajia, jotka vaativat sanan löytymistä Kielosesta ja sitten kaikkea siitä väljempään suuntaan olevaa suhtautumista. Minusta olennaista on, ettei käytetä (suuressa määrin) outoa sanastoa, Joskus on typerää, jos jäädään jankuttamaan yhdestä sanasta, kun jokaisessa ristikoissa on kuitenkin aina sanoja, jotka eivät ole parhaasta päästä (tai ainakin joku sana, joka ei ole laatijallekaan mieluinen, mutta kun kaikkien sanojen kuitenkin pitää ristetä toisten kanssa, ei niitä noin vaan voi valita). Kielitoimiston mielivaltaan antautuminen on hieman turhauttavaa. Ihan tiukin linja ei juuri koskaan johda parhaisiin ristikoihin.
KOMMENTOI