KESKUSTELUT > RISTIKOT > RISTIKON VIHJEEN TARKKUUS

4198. Ristikon vihjeen tarkkuus

tonimikael9.9.2008 klo 11:00
Tästähän on keskusteltu käsittääkseni aiemminkin eri säikeissä, mutta jospa nyt täälläkin Minun aloittamani. :)

Tietokilpailussahan yleensä kysymykseen on vain yksi ainoa oikea vastaus, ja sehän asettaa kysymykselle sellaisia vaatimuksia, että "väärät oikeat" eivät olisi mahdollisia.

Eihän ole tietokilpailussa mitään järkeä kysyä, että "kuka on Blom?" tai vielä lakonisemmin "Blom?" (ja tuon toisen loppuun äänen kohoaminen, jolla ymmärretään täälläkin venäjänsukuisessa ;) maassa, että kyseessä on kysymys). Tai toisinpäin kuulostaa vielä hassummalta, että "kuka on Atte?". Tietokilpailuissa tuollainen asiahan tulisi esittää esim. muodossa "mikä on musiikkivaikuttaja Artto Blomin (ristikoistakin tuttu :)) lempinimi?". Vaihtoehtoja lienee enää yksi.

Mutta että ristikoissa. Ristikoissahan vihje saa olla paljon väljempi ja epätarkempi, koska eihän oikeita vastauksia kuitenkaan loppujen lopuksi (hyvin laaditussa ja vihjeitetyssä ristikossa) ole kuin yksi. Pitäähän sen yksittäisen sanan käydä yksiin/ristiin muiden sanojen kanssa.

Kun joskus on kiistelty täällä siihen tapaan, että onko esim. vihje "rahaton" sanalle "köyhä", kun eihän köyhä suinkaan aina ole rahaton. Sitten oli se esimerkki, että onko "musta" hyvä vihje sanalle "lammas". No, entä "Blom" vihjeenä sanalle "Atte"?

Hassua, että (ainakin omasta mielestäni) huonoin noista vihjeistä on "musta", vaikka varmasti "lammas" on suhteessa noihin muihin pareihin useimmin "musta". No, ehkä joissain muissa maissa köyhän (täydellinen)rahattomuus on hyvinkin yleistä. Mutta, että Atte olisi Blom! Suomessa ainakin todennäköisyys Aten Blomiuteen lienee noin 1/6000.

(Tässä on tietty se ongelma, että kummin päin noita vihje/ratkaisusanapareja luetaan. Mietin tuossa juuri, että pitäisikö noiden esimerkkien vihjeiden ja ratkaisujen olla toisinpäin. Yleensähän kuitenkin se paikkansapitävyys tarkistetaan ratkaisusanasta vihjeeseen päin, eli "vanhoja"-vihjeellä saatuaan "isoisät"-ratkaisusanan voi ratkoja purnata, että eihän "isoisät" suinkaan aina ole "vanhoja". Keskustellaanpa sitten vaikka tästäkin asiasta täällä tai muualla, miten vain, muttei kuitenkaan nyt Ihan Miten Vain. On niitä Blomejakin kuitenkin melkein 3000, ettei niistäkään varmaan kovin merkittävä osa ole Atteja.)
2. Jaska9.9.2008 klo 14:23
Tonimikaelin pohdiskelussa on on lievä sofismin sivumaku. Eihän Blomien lukumäärällä ole mitään merkitystä ratkojan assosiaation kanssa. Blomien lukumäärä on ratkojalle epäoleellinen asia, koska hän etsii vihjeeseen sopivaa nelikirjaimista sukunimeä. Esim. Vuokilan ristikkokirjassa niitä on tarjolla yksi! Ratkojalle on yksi hailee, onko (ristikko)julkisuudessa tuntemattomia sukunimeltään nelikirjaimisia Atteja tuhat vai kymmenen tuhatta, koska ratkaisusanaksi ko. sukunimi tulee kyseeseen korkeintaan Aulis Lehdon ristikossa.

MUSTA on tosiaan huono vihje lampaalle, koska mustat lampaat ovat selvä vähemmistö. Vrt. KELTAINEN -> AUTO. Hyväksyttävä on tietysti MUSTAKIN, ja IHMINENKIN MUSTA tai SUVUSSAKIN MUSTA ovat jopa oivallisia tuttuudestaan huolimatta. Sen sijaan KELTAINENKIN auton vihjeenä on vielä kyseenalainen ratkojan reaktiota ajatellen. Useimmilla se kaiketi olisi plääh...

Mainitun mustan tapainen "vähemmistövihje", voi olla erityisen vaikea ja ärsyttävä kuvavihjeessä. Siis kun ratkaisusanana on jokin kuvan epäoleellinen yksityiskohta tai sitä on muuten hankalaa tai mahdotonta mieltää ilman risteäviä apuja. Kaiva se oikea ratkaisusana sitten yli tuhannen joukosta! Onneksi kaikki laatijat eivät syyllisty moiseen.

Yksisanaiset vihjeet ovat harvoin yksiselitteisiä, joten ratkojalla on tarjolla useampia kuin yksi ratkaisusanavaihtoehto hoksottimista ja tiedosta riippuen. Silloin ratkaisusanan on tuotettava postiviinen ahaa ratkojan ähellyksen hyvitykseksi.
Laatija ei saisikaan herpaantua, jos tilanpuutteen takia on pakko käyttää (lyhyttä) yksisanaista vihjettä. Voihan käytössä olla vain yhden ruudun yksi rivi, jolloin ilman luuppia erotettava kirjainmäärä on korkeintaan kahdeksan.

Omat vaatimuksensa asettaa tällöin ristikon vaikeusaste.
Esim. ratkaisusanalle ROOMA on pehmikseen tarjolla KAUPUNKI (pääkaupunki ei siis mahdu) tai ITALIAA. Entä keskikseen/kovikseen? Mitä itse käyttäisit? Oma ehdotukseni on
- - - - -
- - - - -
- - - - -
- - - - -
SOORE. Sehän sinullekin tuli melkein heti mieleen! En muuten muista koskaan nähneeni, muistatko sinä? Tuskin ainakaan monta kertaa. Joten siitä vaan, jos ristikkoon Rooma pukkaa!
3. jupejus9.9.2008 klo 21:09
Musta > lammas

on vertauskohtana ontuva että osuvakin. Samantyyppisiä vertauskohteita varmaan löytyisi miltei joka sanalle, mutta jos tuollaista vihjetapaa käytetään on edellytys, että musta on jollain tapaa tunnetusti käsitteellinen ilmaus lampaalle.
Ja niinhän asianlaita onkin. Musta yhdistetään lampaaseen osuvammin kuin harmaa.

Musta lammas on käsite jopa irtoavana merkityksenä itse lampaasta. Perheen musta lammas ei välttämättä ole määkivä elukka.

Mutta toisin päin olisi parempi lammas > musta.
Tuolloin kävisi varmaan myös lammas > harmaa.

Onko kaunis > missi
tai keltainen > jäänsärkijä.
Entäpä viisas > pöllö
vai olisiko parempi vaihtoehto viisas > ratkoja.

Ratkojassa ei ole enää suoranaista käsitettä mukana, mutta mikä estää, etteikö viisas voisi olla ratkoja. Ratkoja (olipa minkä ongelman tahansa) on nähdäkseni viisas.
Ratkoja > viisas
4. iso S5.1.2024 klo 16:38
Ristikoiden ratkontaa harrastaa Suomessa väitteen mukaan noin miljoona ihmistä, kuka enemmän, kuka vähemmän, ja vaihtelevalla menestyksellä. Vähintäänkin ratkonnan kestäessä ihminen varmaan pitää itseään ratkojana. Ristikon vaikeudesta ja ratkontaa yrittävästä riippuu, voiko ratkontaa yrittänyt lopuksi todeta "olen ratkonut ristikkoa" vai "olen ratkonut ristikon". Viisas voi olla ratkoja, mutta viisauskaan ei takaa että ristikko tulee ratkaistuksi. Toisaalta olen sitä mieltä että ihminen ei välttämättä ole erityisen viisas, vaikka oppisikin ratkomaan helppoja ristikoita. Ratkoja voi olla viisas tai olla olematta ja ratkoja voi olla ratkaisija tai olla olematta.

Ristikoissa samaistetaan viisas ja älykäs, vaikka näillä kahdella on vissi ero, jota havainnollistaa tämä aforismi: älykäs selviää näppärästi tilanteesta johon viisas ei joudu.

Viime kuun puolivälin paikkeilla tuli vastaan vihje, joka havainnollistaa sitä että laatijan käsitys saattaa perustua enemmän mielikuvaan tai luuloon kuin todelliseen tietoon. Vihjeenä oli leveäsuinen ja ratkaisuna vasarahai. Toki vasarahai on leveäsuisempi kuin esimerkiksi minä, mutta ei sen leveäsuisempi kuin vastaavan kokoiset "normaalit" hait. Jos hakee vasarahain kuvia, näkee että "vasara" on suun etupuolella. Silmät ovat ulokkeiden päässä eli silmät ovat kauempana toisistaan kuin tavanomaisella virtaviivaisesti muotoillulla hailla. Tämä on vasarahain erityinen piirre, ei suun leveys.
5. eol5.1.2024 klo 17:51
Lainaus: 4. iso S 5.1.2024 klo 16:38
"Vihjeenä oli leveäsuinen ja ratkaisuna vasarahai."

Vasarahai ei tosiaan taida olla yhtään sen leveäsuisempi kuin muutkaan hait, mutta ehkäpä laatijan tarkoituksena olikin perustaa vihjeensä juuri siihen, että kaikki rauskut ja hait luokitellaan kuuluviksi rustokalojen luokan (Chondrichthyes) ala- tai osaluokkaan leveäsuiset (Elasmobranchii).
6. eol5.1.2024 klo 17:58
("kuin muutkaan hait" po. kuin muut hait)
7. Matti5.1.2024 klo 19:58
Usein ristikoissa on vihjeenä esim. 10,00 ja ratkaisuna on tasan. Tuohan ei pidä paikkaansa, koska 10,00 on likiarvo. 10 on tasan.
8. Funny5.1.2024 klo 20:09
Jos sanon, että ulkona on 10 astetta pakkasta, onko varmaa, että se on tasan?
9. Jaska5.1.2024 klo 22:34
Ei, se saattaa olla 10,00 astetta.
10. iso S6.1.2024 klo 10:12
Jos sanot että ulkona on 10 astetta pakkasta niin saattaa olla että lasket leikkiä, olethan Funny.
11. Funny6.1.2024 klo 10:35
Todellakin, eihän täällä viikkokausiin ole ole ollut niin lämmintä.

Entä, jos sanon, että jokin tuotteen hinta on 10,00 euroa? Silloinkin lasken leikkiä, koska tietenkin se on 9,99. Mutta jos se aivan yllättäen olisi 10,00€, niin hinta olisi tasan kympin eikä mikään likiarvo.
12. seurailija6.1.2024 klo 10:39
Jos tuotteen hinta on 9,99, siitä pitää maksaa tasan 10,00 euroa.
13. Funny6.1.2024 klo 11:07
Hinnat pyöristetään vain jos maksaa käteisellä. Joku neropatti aikoinaan kertoi, miten hän hyödyntää pyöristykset. Jos pyöristys on ylöspäin, hän maksaa kortilla, jos alaspäin, hän maksaa käteisellä. Siinä voi säästää parikin euroa vuodessa.
14. seurailija6.1.2024 klo 11:12
On siinä tosiaan ihan omaisuuksista kysymys.
15. Funny6.1.2024 klo 11:33
Pyöristykset tietenkin lasketaan kassalla ostosten loppusummasta, joten ei sillä suurta merkitystä voi olla. Nuo 9-loppuiset hinnat ovat hassuja, mutta vielä hassumpia ovat ostajat, koska nuo ysihinnat todella edistävät myyntiä. Se on tutkimuksissa havaittu. Minäkin olen viime kauppareissulla ostanut seitsemän sellaista tuotetta. Vain neljä viiteen senttiin päättyvää löytyy viime kassakuitista.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *