KESKUSTELUT > RISTIKOT > APU 19/14 SUURRISTIKKO
7976. APU 19/14 suurristikko
tapio9.5.2014 klo 20:30
Laatijoiden maantieto huonossa jamassa? Vihjeen 'LAPISSA' ratkaisusana ei nimittäin ole Lapissa vaan muualla päin suomea.2. heikki9.5.2014 klo 21:53
Samassa ristikossa on jälleen kerran samaistettu käsitteet teho ja voima. Olen joskus siitä urputtanut laatijalle, joka vastasi, että jokin sanakirja sanoo näin ja että kyllä jatkossakin tulee olemaan teho = voima. Todellakin, vuoteen 1960 asti oli tehon yksikkönäkin hevosvoima, joka sitten vielä pitkään kummitteli automiesten kielessä. Nykyisissä automainoksissa on sentään jo tehot kilowatteina. Vuonna 1960 tuli nimittäin kansainvälinen SI-järjestelmä, joka määritteli suureet ja niiden yksiköt. (Joissakin brittimaissa käytetään silti vielä maileja ja jaardeja, kun eivät hekään hyväksy metriä.) Koko elämäntyöni olen tehnyt opettamalla kouluissa suureita ja yksiköitä, mutta mikään ei tehoa Apu-lehden ristikon laatijoihin. Olen tänä vuonna jo repinyt palasiksi kolme lehteä, jossa on ollut sama moka: voiman ja tehon samaistus. Ehkä Avun lukijoita pidetään yksinkertaisina ja vähäjärkisinä, kun heille voi syöttää mitä tahansa puppua?
3. Eki9.5.2014 klo 22:04
Tämä ei ole minun firmani tuotos ja itse välttelen kyllä näitä ammattitermeinä virheellisiä vihje/vastaus-yhdistelmiä kuten teho/voima ja rotu/laji, mutta kun uusinkin raamattumme (ei siis "joku sanakirja", rispektiä vähän, heikki!) Kielitoimiston sanakirja kertoo tehon pääsynonyymeiksi "vaikutus, voima, tehokkuus, efekti", en kyllä rupea vakavasti enkä leikilläni väittämään, että kollegalla olisi väärä vihje. On vain pystyttävä sietämään sekä ammatilliset synonyymit että kuvaannolliset.
4. tapio9.5.2014 klo 22:18
Ei ristikot ole tietyn ammatin ihmisille, joo. Mutta maantiedossa pitäisi olla ammattimainen ote.
5. Wexi9.5.2014 klo 22:48
Kyllä mun mieli tekee peesata Heikkiä. Teho ja voima kun eivät ole sama asia (eiköhän tuo opeteta jo peruskoulussa, siihen tuskin tarvitaan ammatillisia opintoja).Samanoloinen erhe, kuin olisi väittää sähköistä tehoa rinnastettavaksi virtaan, tai jännitteeseen.
6. HT9.5.2014 klo 23:11
"Nykyisissä automainoksissa on sentään jo tehot kilowatteina." Enimmäkseen on sekä kilowatteina että hevosvoimina, mutta kun nyt huvikseni vilkaisin toyota.fi-sivulta Corollan ja Proacen teknisiä tietoja, pelkkiä heppoja näkyi. Joku merkki kertoi vain kilowatit, harvinaista kyllä.Aikanaanhan siirryttiin pelkkiin kilowatteihin, mutta melko pian annettiin periksi ja hevoset pääsivät taas mukaan. Kreikkalaisissa autojutuissa en muista nähneeni watteja koskaan.
Tehosta ja voimasta tuli mieleen paino ja massa, joista niistäkin on täällä väännetty kättä muutaman kerran.
7. Jaska9.5.2014 klo 23:27
Dementia etenee. En saanut mieleeni puolustustehojen uutta komentajaa. Muistin vain, että oli siihen asti ilmatehojen komentaja. Piti luntata se netistä. On meritehojenkin nokkamies joskus puolustustehojen ylimmäksi yltänyt.
8. Funny9.5.2014 klo 23:32
Monia lääkkeitä pidetään tehokkaina, mutta se on erehdys. Eihän niissä voi olla mitään tehoa, jos ei synny watteja.Taikka sitten pitää oivaltaa, että yleiskielessä ja ammattikielessä kaikilla sanoilla ei välttämättä ole sama merkitys. Olen huomannut, että tämä on toistuva kiistojen aiheuttaja.
9. Wexi9.5.2014 klo 23:52
Teho ja tehokkuus... Eivät ne nyt (mielestäni) suoraan rinnastettavia ole.
10. Matti9.5.2014 klo 23:53
Tästä on taitettu täällä peistä aikaisemminkin. Todellakin, yleiskieli ja esim. fysiikassa käytetty erikseen määritelty kieli ovat ihan eri asioita. Yleiskielessä teho voi aivan hyvin olla voima, vaikka se fysiikan opettajaa saattaa kauhistuttaakin. (Työ on voima kertaa matka, miten siitä voi muka saada palkkaa, tai lomaa!)Ristikoissa liikutaan luonnollisesti yleiskielen alueella.
11. Junamies10.5.2014 klo 00:00
Tässä aika lähellä oli aikoinaan toinenkin Lappi.
12. Tiio10.5.2014 klo 08:24
Mattia tekee mieli peesata, käyttökieleen vakiintuneet ilmaukset evät fysiikan tai muunkaan alan opettajavoimin muuksi muutu. Ei vaikka mitä tekisi. Voimalaitoksella tehdään tietysti voimaa, jota siirretään voimalinjaa myöten lähemmäs meitä. Jossain kohtaa se sitten muuttuu sähköenergiaksi, ainakin laskutustietojen mukaan.
13. iso S10.5.2014 klo 09:12
Vanha paradoksi aiheesta työ on voima kertaa matka. Roikottakaapa sadan kilon painoa (massaa) täysin paikallaan (matka on nolla) niin kyllä se työstä käy muille kuin fysiikanopettajille!
14. Wexi10.5.2014 klo 10:01
Fysiikanopettajalle... ? Niin kuin tuossa jo aikaisemmin mainitsin, nämä ovat jo peruskoululaisille tuttuja asioita...
15. tapio10.5.2014 klo 11:57
Siitä Lapista. Sain ratkaisusanaksi ROKUA, joka on kansallispuisto Kainuun- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella Oulun läänissä.
16. tapio10.5.2014 klo 20:30
Mitä VOIMA-ratkaisuun tulee, se vielä asiatarkati ok, mutta SK 13 oli'KUVAA TYÖN NOPEUTTA' > WATTI, mikä ei ole enää asiatarkasti oikein.
Tehossa kyse nopeudesta ja voimasta, jolloin nopeuden lisäys ei välttämättä korreloi tehon kanssa.
17. tapio10.5.2014 klo 20:30
Mitä VOIMA-ratkaisuun tulee, se vielä asiatarkati ok, mutta SK 13 oli'KUVAA TYÖN NOPEUTTA' > WATTI, mikä ei ole enää asiatarkasti oikein.
Tehossa kyse nopeudesta ja voimasta, jolloin nopeuden lisäys ei välttämättä korreloi tehon kanssa.
18. Jukkis10.5.2014 klo 21:00
Olet edelleen väärässä tämän asian suhteen.
19. heikki11.5.2014 klo 11:58
Tehon määritelmä symbolikielellä on P = W/t, siis teho on "työntekovauhti" ja sen yksikkö on watti = joule/sekunti.--Palaan vielä Ekin 'raamattuun'. Kun jokin aika sitten purnasin, että alkuaineelle At eli astatiini on ristikossa käytetty muotoa astaatti, on tuo sana ilmestynyt useihin ristikoihin tämän jälkeen. Tuollaisen 'raamatun' laatijat eivät tiedä kemiastakaan mitään! Tunnetusti pääte -aatti yhdistetään suoloihin, on nitraatit, sulfaatit ja asetaatit. Vaikka saksan kielessä on Astat, kyllä suomen kemian kirjat ja taulukot käyttävät muotoa astatiini.
20. HT11.5.2014 klo 12:47
Näkyy olevan horjuvuutta tuon aineen nimessä. Wikipedia sanoo "astatiini eli astaatti", Facta 2000 "astaatti, sama kuin astatiini" jne. Eli vaikka kemistin korvaa -aatti loukkaakin, pitänee mukautua sen toisenkin muodon esiintymiseen ristikoissa.Näitähän riittää monella alalla. Nisäkästoimikunta haluaa muuttaa piikkisian nimeksi piikikäs, kun kerran kyseessä ei ole sika jne.
21. Matias-Myyrä11.5.2014 klo 13:16
Kielitoimiston sanakirjakin sanoo:astatiini (taivutus: astatiini/a, -lla jne.) halogeeneihin kuuluva alkuaine, jota syntyy luonnossa radioaktiivisten aineiden hajotessa, astaatti.
astaatti = astatiini.
22. iso S11.5.2014 klo 13:41
Siihen aikaan kun isä ensimmäisen tomaatin osti, tunnettiin neljä perusmakua: suolainen, hapan, makea ja karvas. Nykyinen käsitys on se, että tomaatin makua ei pysty konstruoimaan noista, joten tarvitaan viides perusmaku, umami. Tomin päätettä -aatti ei siis enää saa yhdistää suoloihin, joten kemistien hermostuttamattomuuden vuoksi pitää hedelmän nimeksi vaihtaa tomatiini.
23. tiipii11.5.2014 klo 13:54
Kiitos iso S, repesin!
24. heikki11.5.2014 klo 14:51
Mihinkäs se pinaatti unohtui? Varmaan ristikonlaatijoilla on jokin mesenaattikin.
25. heikki11.5.2014 klo 17:25
Vielä lähdetieto aikaisempaan. Se oli vuonna 1962 Turun Yliopiston luentosalissa IX, missä kemian professori selosti päätteiden merkitystä: -idi, -iitti, -aatti. Esimerkkinä yhdisteet kloridi, kloriitti ja kloraatti. En muista enää, oliko sanan alkuosalle ehtoja, mutta ainakin etikkkahapon suolat ovat asetaatteja. Halogeenirimpsu on painunut kalloon muodossa, fluori, kloori, bromi, jodi, astatiini, eikä jo opitun unohtaminen suju helpolla.
KOMMENTOI