KESKUSTELUT > RISTIKOT > OKAT VAI OKAAT
2032. okat vai okaat
marjaana12.10.2005 klo 17:58
taas tuli oikosulku...Onko OKAT oleva sana?
2. KP12.10.2005 klo 18:16
Okka monikossa okat turkkilainen painoyksikkö...Mutta okaat on oikea muoto kysymykseesi...
3. marjaana12.10.2005 klo 18:21
Ei voi muuta sanua kuin että: Harmin paikka!
4. JTak12.10.2005 klo 23:34
Olli "Oka" Huttunen -> OKAT. Ei kovin hyvä, mutta ehkä hätätilanteessa jos pelastaa jotain elämää suurempaa ja mahtavaa, niin kelpaa.
5. jupejus13.10.2005 klo 08:58
Okat - pelastukseksi voisi käydä ja minusta hyvin käykin okahiiret eli tuttavallisemmin sanottuna; okat.Nyt lemmikiksi marjaana ostaamaan kaksi okaa, niin saat sanoa, että huushollissasi on okat.
6. jupejus13.10.2005 klo 09:18
Juolahti vain mieleen, että mistä pitkä vokaali tulee oka-sanalle.Noinhan sanotaan, että okaat (jos piikkejä), mutta tarvitsisiko se loppu-ässän? Taipuuko se oas-sanasta (okas)?
Ola - Olat
Olas - olaat
(oras - oraat)
Oka - okat
Oas - okaat ( vai oakset)
7. JTak13.10.2005 klo 09:35
OKA - OATOAS - OKAAT
OTA - ODAT
Kaikki tarkoittavat suunnilleen samanlaista piikkiä.
8. jupejus13.10.2005 klo 10:14
Taitaa olla melko harvinainen muoto arkikielessä tuo "oat" (jossain murteessa ehkä). Vähän samanlainen kuin vastaavasti "täyt" (noin kyllä eräissä murteissa sanotaan, se puolustukseksi täky-sanan kohdalla).
Roka - rokat
Rokka - rokat
Toka - tokat
Tokka - tokat
Moka - mokat
Mokka - mokat
Loka - loat
Lokka - lokat
Eli vaihtelua on.
Onneksi tavalliset ihmiset taivuttavat sanan kuin heille korvaan parhaiten sopii, eli nyt nuo lemmikkieläimien, okahiirien ystävät, sanovat okat (ei oat, eikä okaat), niin minkähänlaisella aikaviiv...peellä kielenhuoltajat tulee perässä??;)
9. ile13.10.2005 klo 11:19
Rakennusliike Alfred A. Palmbergin tytäryhtiö Oka Oy vaikuttaa Kymenlaaksossa. Muistaakseni jossain päin maailmaa juoksee vettä Oka -nimisessä joessa.
Ja ennen vanhaan juotiin Oka -kahvia.
Silti en monikon OKAT käyttöä ristikkossa suosittele. On se niin 'huono' sana, jonka korvaamiseen luulisi löytyvän helpostikin keinoja.
10. kp13.10.2005 klo 13:04
Miksei?Jos hyväksytään ulkomaalaiset rahat, niin miksei
painoja?
En kiellä sitä ajatusta, etteikö tuon sanan saisi parempaan.
- Mutta, kun paino on...okka, siis monikossa okat.
11. JTak13.10.2005 klo 13:15
Montako okaa (okkaa?) sinä painat kp?
12. KP13.10.2005 klo 15:50
En ole käynyt vielä Turkissa.
13. Antti Viitamäki13.10.2005 klo 17:54
Mistä muuten tiedämme varmuudella, että monikko on OKAT? Onko OKKA jo niin tuttu ja suomalaistunut sana että se taipuu astevaihteluineen kaikkineen?
14. ile13.10.2005 klo 18:09
Fonectan julkaiseman Helsingin seudun puhelinluettelon sivuille on mahtunut viisi Okkaa.
15. ö14.10.2005 klo 00:31
OKA oli VAZ:n automerkki Neuvostoliitossa. Se oli mopoa vähän pienempi. Epäilemättä on oikein sanoa Okat.
16. Hui_hai14.10.2005 klo 11:34
Se että on oikein sanoa OKAT ei tarkoita OKAT olisi toivottava ristikkosana. Ainakaan noin haetuilla vihjeillä. Toivottavasti OKAT jäävät sinne hätätapaussanojen laariin, josta niitä kaivetaan esiin vain , jos on tarpeen hienon laatimuksen aikaan saamiseksi...
17. KP14.10.2005 klo 12:13
Jos näin on, niin sinne laariin voi pudottaa unssit, latit,pesot... johnit, susanit, ja paljon muuta...
18. JTak14.10.2005 klo 12:22
Niin okat ja unssithan on yhtä tunnettuja painomittoja?
19. Kaitsu14.10.2005 klo 13:04
Olen aivan samaa mieltä KP:n kanssa, sinne ne unssitkin ym. kuuluvatkin. Vai aloittaako kukaan teistä laatijoista sijoittamalla ensimmäisiksi sanoiksi unssin risteämään peson kanssa?
20. Libero14.10.2005 klo 16:29
Kaitsu 14.10.2005 klo 13.04:"Olen aivan samaa mieltä KP:n kanssa, sinne ne unssitkin ym. kuuluvatkin."
Unssi kuuluu monen suomalaisen naisen (ehkä miehenkin) arkeen. Valotan tätä puolta.
Muun muassa englantilaisissa, ranskalaisissa ja saksalaisissa kosmetiikkatuotteissa sisällön määrä on useimmiten sekä millilitroina että nesteunsseina. Yksi "British fluid ounce" on 28,4 millilitraa. Niinpä 50 ml jotakin kauneusvoidetta on yhtä kuin 1,6 fl. oz. Tämä tieto on hintavertailussa tarpeen.
Kyseiset tökötit ovat tuontitavaraa, jota saattaa Kaitsu olla sinunkin vaimosi kasvoilla päivittäin nesteunssin murto-osan verran. Suosittelen myös KP:tä tekemään ekskursion vaimonsa kosmetiikkahyllylle. (Onhan teillä kummallakin vaimo?)
Unssiin painoyksikkönä suomalainen törmää esimerkiksi ulkomaisissa resepteissä, jotka nekin ovat monen arkea. Muunnellessaan tilavuus- ja painomittoja kokin on kyllä tiedettävä, montako grammaa yksi unssi on.
Luin nuorena Stefan Olivierin sotaromaanin "Uskollisuus kunniamme". Kirjailija kertoi päähenkilöä esitellessään, ettei hänessä ollut unssiakaan rasvaa. Siis myös suomentaja käytti unssia.
Unssia ei tulisi rinnastaa okaan eikä heittää sitä okan tavoin edes hätätapaussanojen laariin. JTak kysyy aivan aiheellisesti: "Niin okat ja unssithan on yhtä tunnettuja painomittoja?"
21. Kaitsu16.10.2005 klo 03:29
Libero hyvä!Unohdit erään merkittävän unssin käyttösovelluksen muuten hyvin perustellussa kirjoituksessasi (14.10.2005 klo 16:29) jalometallien hinnat ilmoitetaan useimmiten $/oz.
Myönnän ettei unssia ja okaa voida rinnastaa sen perusteella kuinka hyvin ”vieraita” mittayksiköitä ristikonratkojat todennäköisesti tuntevat. Itselleni eivät nuo kuvailemasi unssin esiintymisyhteydet ole kovinkaan tuttuja, kun en reseptien kanssa juurikaan puuhaile, eikä vaimoakaan ole taloudessani. Toisaalta taas juuri tuo vaimottomuus, EU:hun liittymisen keralla, on osaltaan vaikuttanut minun unssitietouteni kehittymiseen. Nykyisinhän on monien suomalaistenkin tuotteiden tuoteselostuksien yhteydessä mainittu tuotteen paino unsseina. Tällaisia tuotteita ovat varsinkin useimmat pakatut elintarvikkeet, jotka vaimottomana joudun itse ostamaan.
Oikeastaan vieroksumiseni unssia kohtaan johtuu länsimaisten teollisuusmaiden sitoutumisesta SI-järjestelmän käyttöön, jossa moiset mittayksiköt ovat ”pannaan julistettuja”. Piintyneistä tavoista on kuitenkin ilmeisen vaikeaa luopua, siksipä maailmalla törmää yhä mitä kummallisimpiin mittoihin, vaikka kaikki siirtymäajat tuon SI-järjestelmän käyttöönotolle ovat jo aikaa sitten menneet. Tosin minullakin vielä hevosvoimat autoni moottorissa hirnuvat ja naulat ovat yhä tuumamittaisia, joten en voine ryhtyä unssinkäyttäjien kivittäjäksi.
Syy miksi otin tuon unssin esimerkiksi oli se, että KP oli sitä jo käyttänyt ja se jäi mieleeni hänen listauksestaan. Ja syynä koko kirjoitukseeni oli käsitykseni ristikon laadinnassa käytettävien sanojen subjektiivisesta arvojärjestyksestä. Uskoakseni, itse en ole koskaan ristikkoa laatinut, laatija sijoittaa ristikkoon ensimmäiseksi tärkeimmiksi katsomansa sanat ja/tai lauseet, jotka hän haluaa ristikkoon laittaa. Näin syntynyttä kudelmaa sitten täydennetään risteävillä sanoilla, jotka sopivat jo paikoillaan oleviin sanoihin, kunnes viimein joudutaan käyttämään OKAN tai ATAN tyylisiä ”pakkosanoja”. Mikäli kuvaukseni laadintatapahtumasta on hivenenkään oikeaan osunut, on laatijalla siis subjektiivinen arvojärjestys sanoille ja hän valikoi käyttämänsä sanat tuon arvojärjestyksen ja laadintatilanteen mukaan.
Uskon edelleen, ettei monikaan laatija innosta kiljuen sijoita ristikkopohjaansa ensimmäiseksi unssia ja pesoa risteämään keskenään, vaan nuo ovat esimerkkejä sanoista, jotka muodostuvat ristikkoon muiden sanojen ehdoilla. Saatan tietenkin olla väärässä uskomuksineni, mutta jos niin on toivoisin ristikonlaatijoiden ihastuvan mielenkiintoisempiin sanoihin.
22. kp16.10.2005 klo 09:49
"Uskon edelleen, ettei monikaan laatija innosta kiljuen sijoita ristikkopohjaansa ensimmäiseksi unssia ja pesoa risteämään keskenään, vaan nuo ovat esimerkkejä sanoista, jotka muodostuvat ristikkoon muiden sanojen ehdoilla".Kaitsu olet aivan oikeassa. En minäkään ahda sanoja pakolla ristikkoon... -Vaikka mieli tekisi... Sana on kuin vaate, jota
huomaa pitävänsä aina päällä. Oletteko huomanneet?
Kaapit täynnä asuja, mutta aina se haalistunut pusero päällä.... Toisaalta, jos pitäisi jotakin vaatetta päällä josta ei
tykkää, niin voisiko siitä alkaa pitämään?....
23. jupejus16.10.2005 klo 09:49
Ristikoihin ilmaantuu myös vokaalialkuisia sanoja, pakostakin, ja u-alkuisia ei ole kovinkaan paljon (hyviä), siksi unssille nähtävästi ristikkoon sijaa löytyy aika ajoin. Piilokirjaintakaan ei saa käyttää, mikä estää tuossa tilanteessa punssista nauttimisen. Unssissa en näe sanana mitään sopimatonta. Okka on kyllä perin harvinainen paino - tai en ole ennen kuullut.
24. Hui_hai16.10.2005 klo 10:05
Unssi on sana joka kuuluu ainakin minun sanavarastooni ihan muutenkin kuin ristikoista. Sitäpaitsi se on laajalti käytetty (ainakin anglosaksisissa maissa) ja ihan kelvollinen sana.Mutta että oppisin pitämään jostain sanasta, jota en tunne mutta jota laiska laatija käyttää päästäkseen pälkähästä? Tuskin koskaan. kp:n vertausta käyttääkseni: Jos pitäisin jotain vaatetta päällä josta en tykkää niin en taatusti oppisi pitämään siitä. Jos joku pakottaisi minut käyttämään sitä julkisella paikalla (sopii muuten yrittää!), niin tuntisin itseni loukatuksi ja häväistyksi enkä taatusti haluaisi ikinä sylkäistäkään moisen lumpun perään.
Ei huono sana muutu hyväksi sillä, että sitä paljon käytetään. Eivät ole atat tai Atiutkaan muuttuneet.
25. kp16.10.2005 klo 10:18
Tai noissa sanoissa voisi ajatella, että ovat makuasioita?-Ja äiti aikoinaan opetti: ettei makuasioista kiistellä...
Miksi kettu sanoi aikoinaan: Happamia nuo pihlajanmarjat.
-Koska mieli niitä teki, muttei saanut, koska olivat korkealla.
26. Libero16.10.2005 klo 14:24
Kaitsu 16.10.2005 klo 3.29:"- - on laatijalla siis subjektiivinen arvojärjestys sanoille ja hän valikoi käyttämänsä sanat tuon arvojärjestyksen ja laadintatilanteen mukaan."
Unssi on mainio sana. Ilman sitä et olisi yön hiljaisina hetkinä kirjoittanut vastaustasi, joka oli pelkkää ja vain pelkkää mannaa. Ei haittaa, vaikka tulin paljastetuksi: jalometallien hinnat eivät näköjään kuulu arkeeni. :)
Olennaista on se, että suoraan ja mutkattomasti kerrot subjektiivisesta arvojärjestyksestä, joka laatijalla on käyttämilleen sanoille. Tätä olen kaiken aikaa uumoillut! Kuulun niihin, jotka eivät usko minkäänlaiseen "objektiiviseen tiedonvälitykseen", siis en ristikoissakaan.
Ratkojallakin on sanoille oma subjektiivinen arvojärjestyksensä. Tästä syystä sukset menevät joskus ristiin laatijan subjektiivisen arvojärjestyksen kanssa. Kun laatija ja ratkoja kumpikin tahollaan pakertavat samalla taajuudella, nämä subjektiiviset arvojärjestykset iloisesti kohtaavat. Silloin kun jostakin laatimuksesta tai sen yksityiskohdasta syntyy kiivasta kritiikkiä, eri arvojärjestykset ottavat musertavasti mittaa toisistaan.
Onkin painonsa arvosta kultaa (montakohan dollaria per unssi?), että laatija on persoonallinen oman tiensä kulkija. Ammattitaitoa taas on, että laatija kykenee eläytymään erilaisten ratkojien subjektiivisiin arvojärjestyksiin. Tehtävä on inhimillisesti katsoen karu, mutta kuten käytäntö osoittaa, se tuottaa usein mehukasta hedelmää.
(Kai OKA on subjektiivisen arvojärjestyksen synonyymi, onhan?!)
27. mor16.10.2005 klo 14:46
Liberon kirjoituksen perusteella on lopultakin helppo laskea persoonallisen laatijan arvo:yksi unssi on n. 28g
kullan dollariarvo per unssi on tällä hetkellä n. 470 USD
oletetaan, että laatija painaa keskimäärin n. 80 kg
Näillä tiedoilla saamme oivan laatijan arvoksi noin 1.340.000 dollaria!
Olkaa iloisia arvossanne!
28. MAL12.3.2009 klo 12:14
Voisiko ROKA- sanan monikko olla ROAT, kun ei ROKAT mahdu?
29. Jaska12.3.2009 klo 12:38
Ei voisi, paitsi tahallisena tai tahattomana virheenä tietysti. Ristikkosanana sanan voisi kelpuuttaa hätätilassa, siis vain jos korjaus olisi ylivoimaista, esim. vihjeellä AMER. KIRJAILIJA. Ks. kirjailijaketju. Netistä tuon tietenkin kaivoin.
30. Matti12.3.2009 klo 13:35
Laitanpa tänne. Ristikkoon tuli OHET. Mikä on yksikön nominatiivi? Ohe? Vai eikö sanalla ole perusmuotoa lainkaan? Ohella, ohessa, ohen, muissa sijamuodoissa kyllä löytyy. Sitten taas monikon sijamuodoissa on ongelmia. Ohissa? Molemmissa tien ohissa kasvoi leskenlehtiä?
31. Eki12.3.2009 klo 13:38
Ohi.
32. kp12.3.2009 klo 13:52
oheen?
33. Eki12.3.2009 klo 13:53
Oheen!
34. Eki12.3.2009 klo 14:29
Siisreunustan = ohen
reunustaan = oheen
35. jpq12.3.2009 klo 14:51
Sotkeudun ketjuun sen verran onko se okko okot vai okkot oletan okot? ja siis kun tämä kappellimestari Okko Kamu mietin siis tuon taivutusta. Voi harmin paikka että haluan tietää etukäteen jos tarvitsen. Vielä olen onnistunut välttämätään monikon tarvetta sanalle.
36. Matti12.3.2009 klo 15:10
No olihan se tosiaan Nykäsessä huolellisesti selitetty, kun jaksoi katsoa. Tien ohi = tien vieri, ja vasta kakkosmerkityksenä tien sivuitse.
37. JTak12.3.2009 klo 18:13
Okko-nimen monikkoa voi verrata vaikka etunimeen Jaakko, Jaakkon vai Jaakon?
38. Eki13.3.2009 klo 10:30
"Erään ristikkolehtiperheen" kotisivuilla väitettiin uudelleen viime yönä klo 3, että ROKA taipuu ROAT. MAL on sielläkin (nimellä Maija) asiaa kysynyt, koska se löytyy noista lehdistä.Kummallekin Maijalle (sillekin, joka vastaa Maijalle ja pyytää olemaan käyttämättä useampaa nimimerkkiä, vaikka Maija ei sanojensa mukaan olekaan nimimerkki hupsvain) kerron saman kuin hupsvain:
ROKA > ROKAT
LOKA > LOAT
Jos ei usko, voi katsoa vaikka kohdasta POKA, jonka monikko on POKAT. Ristikkolehden päätoimittajan kannattaa kyllä opetella lukemaan Nykästä. Muuten tulee sutta ja sekundaa.
39. JTak13.3.2009 klo 10:46
Kaikille ei välttämättä Nykysuomen sanakirja ole tuttu, joten asiaan antaa lisävaloa, kun tietää perusjutut sanojen merkintätavoista.Hakusanan perään on ensinnäkin merkitty sanan taivutusluokka numerona, ja luokka on sama sekä loka- että roka-sanalla. 1. osan alussa on jokaisesta taivutusluokasta esimerkkisana, joka roka-sanan kohdalla on koira. Roka siis taipuu samaan tapaan kuin koira-sana. Loka-sanan perässä on kuitenkin tähti (*), joka tarkoittaa astevaihtelua taivutuksessa. Roka-sanan perästä tuo tähti puuttuu. Joidenkin sanojen kohdalla tähti on vieläpä sulkeissa, jolloin molemmat taivutustavat ovat sallittuja.
Nykysuomen sanakirja on aika moniselkoinen välillä, mutta ykkösosan alussa on aika hyvät ohjeet. Mutta kuten iso-H sen niin osuvasti sanoo: "Noita ohjeita voi olla vähän vaikea ymmärtää". Se on ihan totta.
40. Jaska13.3.2009 klo 10:52
Pahatkin moat ovat yleisiä joissakin risikkolehdissä.
41. Eki13.3.2009 klo 10:54
Ei sotketa peruspalveluministeriä tähän jupakkaan.
42. Jaska13.3.2009 klo 11:18
Tuo nyt oli moistani vähäisimpiä.
43. Matti13.3.2009 klo 12:17
Miestä syytettiin koan hallussapidosta.
44. PP13.3.2009 klo 12:42
Söin äsken purkkiherneroan. Ruokan maku oli mitä parhain.
45. Eki13.3.2009 klo 13:54
Henry ei tunnu uskovan meidän sanaamme. Hänellä on menossa kina nimimerkin hupsvain kanssa omilla sivuillaan. Edelleen Henryn mielestä oikea monikko on ROAT.Haluan tässä yhteydessä vakuuttaa, että hupsvain ei ole ainakaan kukaan näiden sivujen ylläpidon jäsenistä.
46. Eki13.3.2009 klo 13:57
ROAT on toki se sana, mikä siihen ristikkoon tulee. Siinä mielessä se on "oikein". Mutta kannattaa kyllä selittää asia vähän tarkemmin.Kyllähän virheitä kaikille sattuu. Suomen kielen sanakirjojen taivutusmerkintöjen taitaminen on silti ihan ensimmäisiä opeteltavia, ennen kuin laatimuksia alkaa tehdä. Ja asia pitää tarkastaa tietysti einakin näistä perusteoksistamme, Nykäsestä, Pesosesta ja/tai Kielosesta. Rokaa ei näissä myöhemmissä ole.
47. Matti13.3.2009 klo 17:02
Eat saa kultaa ja toat hopeeta.
48. Jaska13.3.2009 klo 20:02
No niin, eiköhän asia jotullut selväksi AMPUJAN SUKU on reilusti KAKAT, eikä KAAT. Mutta mikä sitten on KAAT? Aivan oikein, PATLITIA.
49. Eki13.3.2009 klo 21:54
Kävin juuri katsomassa väliaikatilanteen. Nimimerkki hupsvainia epäillään riidankylväjäksi, kun hän ehdottaa, että roka-sanan monikko on rokat.
50. tonimiael14.3.2009 klo 01:16
Eki sanoi: "Suomen kielen sanakirjojen taivutusmerkintöjen taitaminen on silti ihan ensimmäisiä opeteltavia, ennen kuin laatimuksia alkaa tehdä."Höh. Kehtasitkin pyytää mut hommiin, etkä taustojani selvittänyt. En ole noita nimittäin koskaan opetellut. JTakin juttukin oli aivan uutta mulle.
51. RA14.3.2009 klo 01:37
Tonilla on luontainen sanojen ristiin meno aisti!
52. tonimoael14.3.2009 klo 02:50
Parempi aisti kuin aina paisti!
53. Eki14.3.2009 klo 09:54
tonimiael, en tullut mukaan tilanteessa, jossa aloit tehdä laatimuksiasi, vaan teit jo julkaisukelpoista kamaa. Uskoin taitoosi tulkita teoksia eikä sinulla olekaan usein virheitä kielioppiasioissa ollut. Kammottaakin tilanne, että laatijan joka toinen valmis ristikko vaatii isoja remontteja, koska mukana on laiton taivutus.Väliaikatilanne toiselta saitilta. Nimimerkki hupsvain on antanut hyvän esimerkin. SÄKÄ taipuu SÄKÄT tai SÄÄT, riippuen merkityksestä. Vastausta ei ole tullut ja sivuilla leijuu edelleen se tieto, että ROAT on oikea muoto.
Jos tilanne olisi näillä sivuilla, selvästi lukuisammat kielioppitaitoiset yrittäisivät esimerkein vakuuttaa väittäjälle tämän olevan väärässä. Jos vastapuoli olisi hiljaa tai vänkää vastaan tai yrittää muuttaa puheenaihetta, alkaisi sieltä päin lopulta usein tulla syytöksiä jankutuksesta, riidankylvännästä tai häiriköinnistä. Tuosta vieraskirjasta on täkäläisten häiriköiden pyydetty pysymään poissa. Näin lienee tapahtunutkin.
Ajauduimme aikoinaan useaan otteeseen vakavaan riitaan siitä, kuka täällä häiriköi ja miten. Poskettomia syytöksiä sateli taajaan. Ensin laatijat kehuivat toisiaan nimimerkkien takaa ja oikeita ratkojia ei paikalla ollutkaan. Sitten ylläpito oli lähes jokaisen nimimerkin takana ja lisäksi poisti viestejä mielivaltaisesti omaksi edukseen. Lopulta ylläpito alkoi sulkea kirjoittajia pois ja varasti nuo nimimerkit alkaen kirjoittaa niillä nimillä. Väitteen mukaan ylläpidon jäsen jopa soitti syyttävälle osapuolelle suljetun nimimerkin puolesta yrittäen hämätä sivujen tilannetta. Jos ko. päätoimittaja ei tuon viimeisen käsittämättömän väitteen jälkeen olisi lopettanut vierailujaan täällä, olisin todennäköisesti ryhtynyt toimenpiteisiin, sillä kuka tahansa järjissään oleva huomaa tuosta lyhyestäkin tarinan kulusta, että se ei kerro tämän sivuston historiasta.
Nämä sivut eivät kuitenkaan koskaan kunnolla ole toipuneet noista monista erimielisyyksistä. Monet nimimerkit ovat kaikonneet, kun kunnon keskusteluja oli vaikea löytää väittelyiden seasta. Voihan toki olla, että samalla puheenaiheetkin on käyty, sillä HS-säikeet ja monet ketjut ovat voimissaan. Monet täällä edelleen vierailevat laatijat mielellään kirjoittaisivat töistään, jos ratkojapuoli pystyisi siihen enemmän kannustamaan.
54. jpq14.3.2009 klo 13:08
Muuten mikä Roka on ? sen mitä vuokilan ristikko sanasto tarjoaa olen kuullut toisella nimellä.
55. Eki14.3.2009 klo 13:11
Viulun jousi.Esau piti rokasta (rokka) ja Yoshiko pitää edelleen rokasta (roka).
56. qwer14.3.2009 klo 16:32
Tomimikael. Sinun kannattaisi kilpailuttaa itseäsi. Ei sanaris ole sinun oikea paikka.
57. qwer14.3.2009 klo 16:47
Po. tonimikael. Ainakin yksi virhe per kirjoitus pitää olla, että pääsee ylläpito huomauttamaan. Ei hymiötä.
58. tonimikael14.3.2009 klo 17:01
qwer, höh, näin laiska mies ei kilpailutushommiin lähde. Ja vielä kun uskon enemmän johdatukseen tällaisissa asioissa. Ja kun tässä on nyt hyvä olla. Mahdollisesti hymiö.Mutta saa mulle ehdotella. :)
59. tonimikael14.3.2009 klo 17:03
Arai soittaa perinteikkäästi rokilla, ei siis ilmaise itseään rokilla.
60. jpq14.3.2009 klo 21:52
Eki: aha siis kuten sinun ja Virenkinkin sanasto sanoo jossain nähty sana troka samassa yhteydessä onko se jotain?
61. jpq14.3.2009 klo 21:53
Ei ainakaan Ekin sanaston (se mikä netissä) mukaan ainakaan.
62. Eki14.3.2009 klo 21:57
Troka on roka monen puheessa mutta ei virallinen muoto, oletan.
63. jpq15.3.2009 klo 01:56
Eki: aha. ja jollain ihmisillä tosiaan väärää tietoa noh en sano nimiä koska minäkin olen erehtynyt ja toisekseen en muista kenellä.
64. annu21.3.2009 klo 13:11
Ostin yhden ristikkolehden siinä on toi viulisteilla,mikään muu ei siihen voi tulla kun ROKA-monikossa ROAT
65. annu21.3.2009 klo 13:16
ristikossa oli "uskonnollisuuden kannattaja"mun mielestä se olisi TEOLOGI,mutta katselin tarkempaan niin löysin TEOSOFI joka tarkoittaa että tämä ryhmä etsii jumalan olemassaoloa.Mikä siis on oikein,muu kun ei käynyt tuohon ratkaisuksi?
66. Timppa21.3.2009 klo 13:38
teologi5 teologisen korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö; myös teologian tutkijasta t. opiskelijastateosofia12 eräs mm. idän uskonnoista vaikutteita saanut uskonnollis-mystinen oppisuunta.
teosofi5 teosofian kannattaja t. harrastaja.
Voisiko olla mahdollista, että vihje on väärin! ;)
Valitsepa ensi kerralla lehti, jossa ei ole tuollaisia virheellisiä ROAT -muotoja. Tai eihän sitä lehden sisältöä tietysti tiedä ennen kuin on ratkonut sen...
67. Olavi Kivalo22.3.2009 klo 10:20
Jos on useampi kuin yksi roka, on ok sanoa rokat. Mutta kun on vain yksi tyhjä maali, niin kiekko vedetään tyhjiin, ja vain yksi suu, niin otetaan suihin. Okko?
68. RA22.3.2009 klo 10:49
Ja sitten jo menee(kin) munille.
69. JTak22.3.2009 klo 12:55
Mielenkiintoisesti tuo roka-tapaus käsitelty sillä toisella palstalla. Onneksi joku siellä kuitenkin kertoi sen oikeankin vastauksen.
70. -22.3.2009 klo 21:23
Erikoista ettei laatija suostu myöntämään selvää virhettä ja yrittää jättää ratkojatkin väärään luuloon.
71. jpq23.3.2009 klo 03:13
-: noh jotkut pinttyneesti oppineet huonoja muotoja jne ja myönnän minäkin että luulin että se makarooni vaikka kuulemma makaroni on oikein. ja muutama muu vastaava virhe tullut itselle.Ei tosin painettuun asti mutta silti. ja oma virheeni juontaa siihen miten ihmiset lausuvat usein tuon.
72. Antti Viitamäki23.3.2009 klo 14:06
Niin, kun kyse ei olekaan siitä, että muistaa erikseen jokaisen sanan, vaan että opettelee ensin perussäännöt ja sitten poikkeukset. Kun itse kieli on ensin saatu haltuun, sillä voi ruveta leikkimäänkin.Jos saa tietää että makaroni "kuulemma" kirjoitetaan yhdellä o:lla, ja kirjoittaa sen jälkeenkin vielä "tamppooni" tai "hormooni", en oikein osaa suositella näin kielikeskeistä alaa. Esimerkiksi tuo oli/omi/oni/ori/ovi-sääntö on kuitenkin opetettu jo yläasteella - ei pitäisi moinen tieto olla kateissa.
Toinen selviö mielestäni on, että kotoa pitää löytyä ajan tasalla olevat lähteet, joista tarkistetaan asiat epävarmoissa tilanteissa. Ja noita lähteitä pitää tietenkin osata käyttää ja lukea.
Kukin toki tehköön mitä haluaa, eikä tässä nyt kuolemanvakavista asioista ole edes kysymys, mutta ainakin minusta on aina yhtä harmillista ratkoa ristikkoa vain tajutakseen että siinä on virhe. Pienet mokat vielä sietää, mutta jos laadinnoksessa on selvää kielellistä tietämättömyyttä, niin lehti lentää nurkkaan melko äkkiä.
Erheitä tapahtuu monista eri syistä, ja sitä varten tehtävät tarkastetaan huolella ennen painoon menoa. Kukaan ei ole täydellinen. Mutta vielä virheettömyyttäkin enemmän minä itse ainakin odotan ristikolta kielellistä seikkailua - en tietovisaa, tylsiä perusvihjeitä tai jatkuvasti suppeaa ratkaisusanavalikoimaa. Jos edes perusasiat eivät ole hallinnassa, niin mistä löytyy rahkeita ja rohkeutta leikittelyyn, kokeiluun, uuden etsimiseen?
Sanaristikoihin suhtaudutaan käsittääkseni hyvin laajalti melko yksioikoisesti - moni niitä ratkookin, mutta saattaa silti ajatella esimerkiksi niin, että sanaristikot ja sudokut ovat suunnilleen sama asia. (Tämä on livenä kuultu kommentti: "Eikös sudokut oo niinku ristikoita, mutta numeroilla eikä kirjaimilla?") Ristikot ovat "vaan jotain tehtäviä, emmä tiä".
Mutta kun sanaristikot voisivat olla myös MAHDOLLISUUS! Mahdollisuus suomen kielen ymmärtämiseen, perusrakenteiden lujittamiseen, salojen avaamiseen! Ihminen, kuten useimmat muutkin eläimet, käyttää leikkiä uuden oppimiseen. Sen ei tarvitse olla tietoista ja systemaattista, mutta me laatijat voisimme ainakin YRITTÄÄ viedä ristikoita kohti tuota maailmaa. Ristikko ei saisi olla LAATIJALLE mikään tehtävä tai pulma: "Mikähän mahtaisi olla sana joka kävisi tähän?" Toki tuollaisia pulmatilanteitakin laadinnassa aina tulee, mutta perusajatuksen pitäisi minun mielestäni olla: "Mitähän kivaa tällä kertaa keksisi ratkojille?"
Enkä nyt puhu erityisesti vaikeista ristikoista - mitä helpompi ristikko, sen enemmän vaivaa sen suhteen että se tarjoaa suomen kieltä osaavalle ratkojalle suomenkielisiä löytöjä! Esimerkki TODELLA helposta, ehkä jopa lastenristikosta: "Haa, kyllähän minä tämän osaan - tähän tulee TRAKTORI! Näytti ensin oudolta, kun tulee kaksi konsonanttia sanan alkuun, mutta onhan meillä tosiaan tällaisiakin sanoja!"
Sepustanko minä nyt ihan joutavanpäiväisiä? Pitäisikö vain olla kiitollinen siitä, että saa sanoja ristiin ja joku huolii ne vielä lehteensäkin? Onko aivan turhaa miettiä ristikkoonsa jotakin IDEOITA, onko aivan turhaa olla huolissaan suomen kielen köyhtymisestä tai katoamisesta? Onko parempi, että ristikoissa on aina samat tutut sanat ja samalle sanalle on aina sama vihje? "Niinhän se on ratkojalle helpompaa - tuttu vihje, tuttu sana, ristikko täyteen nopeasti ja vaivattomasti - sellainen on helppo ristikko!" Tälläkö mennään?
73. Eki25.3.2009 klo 01:12
Roka-sanan monikko on roat, se on siis kerrottu noilla toisilla nettisivuilla. Nyt sitten kerrotaan, että Super Mario oli mukana TV2:n ohjelmassa takavuosina.
74. jpq25.3.2009 klo 08:43
Antti Viitamäki: kyllä ja mulle ei noita muita mokia taitaisi sattua odotas nyt pitää miettiä onko se tamponi oikein...
75. maatu26.3.2009 klo 12:03
Antti Viitamäki. Rakastan yli kaiken tosi vaikeita ristikkoja, joten olet yksi suosikeistani. Oli ihanaa lukea, että otat asian noin vakavasti, vaikka kyllähän sen nyt on huomannutkin. Olen aina ihmetellyt, miten jotkut jaksavat ratkoa helppoja selkäytimellä. Sehän on aivan eri harrastus. Toivottavasti Antti jaksat jatkaa laadintaa, kyllä me osaamme arvostaa, vaikka joskus mielessämme sinua Viitapiruksi nimitämmekin.
76. Haloo27.3.2009 klo 00:24
Toivomus Viita....llé: Tekaiseppas meidán lastenmielisten iloksi lastenristikko.Monesti olen itsemielessáni kaivannut Viita....ltá 'tavallisia' ristikoitakin Pelikaaneihin eiká vain noita harvojen herkkua (joskus ratkee joskus ei, minulta)
Olen ymmártányt, ettá pidát haasteista. Tássápá olisi sellainen. Laatia ja vihjeyttáá.
Mielenkiinnolla jáán odottelemaan traktoreita, printtereitá, ááliöitá, ja anjovispizzoja lastenristikkoon.... ja mitá kaikkea kielellistá kivaa sinne keksitkáán!
77. Eki27.3.2009 klo 00:41
Uuteen Mustaan Pelikaaniin tulee Antilta helppo ristikko. Menossa juuri painoon.
78. Haloo27.3.2009 klo 01:22
Huutoon on vastattu.Jippii!
79. Antti Viitamäki27.3.2009 klo 02:32
Jos mukavia helppoja halajatte, niin omasta mielestäni Toni on kyllä ekspertti. Hän osaa - ja jaksaa panostaa. Minä vieläkin lähinnä pyrin siihen mitä hän on ollut jo pitkään - niin helppojen kuin visaistenkin suhteen.Olen todennut tämän muutaman kerran ennenkin, mutta kerran vielä: hyvä helppo ristikko on kaikkein suurin haaste. Perusjutun - siis ok sanat ja järkevät, selkeät vihjeet - saa kyllä aikaan kun jaksaa nähdä vaivaa. Todellinen kielen maailmaan johdattelu tuolla ylempänä mainittuun tyyliin on helpoissa ristikoissa todella vaativaa hommaa, mutta jaksan uskoa että myös sen arvoista.
Lastenristikko on muuten käsitteenä ihan mielenkiintoinen - ja ollut täällä aiemminkin pohdinnan aiheena. Sanalla lapsi tarkoitetaan kai yleensä lähinnä 12-vuotiasta tai nuorempaa (eli ei vielä teini-ikäisiä). Minkälainen sanavarasto tuonikäisillä on? Missä iässä ylipäätään lapsi alkaa hahmottaa tällaisia tehtäviä?
Useimmat lapset käsittääkseni täyttelevät jonkinmoisia "esisanaristikoita" koulussakin - ainakin minä muistan opettajien väsäilleen joskus kokeen loppuun sellaisia tehtäviä missä piti keksiä kymmenkunta vaakasanaa ratkaistakseen yhden pystysanan. Varsinaisiin ristikoihin lapset törmäävät joissakin lastenlehdissä, tai sitten he seuraavat vierestä kun vanhemmat ratkovat. Lapsille suunnattuja tehtävälehtiäkin löytyy, ja vanhemmat saattavat kaupan hyllyillä pähkäillä samaa asiaa: "Joko meidän Liisi tällaisista kiinnostuisi? Onhan se jo koulussa kirjaimet oppinut."
Tuon minun Mustaan tulossa olevan ristikkoni, jonka Eki mainitsi, ratkaissee aivan yksin ehkä jopa fiksu ala-asteen käynyt. Nuoremmatkin mahdollisesti, jos muutamaan kohtaan pyytävät vanhemmilta apua, mutta ei sitä voi lastenristikoksi sanoa - eikä sitä ole sellaiseksi tarkoitettukaan. Jätän niiden teon Tonille, mutta pidän silti Haloon haasteen mielessä! :-)
Kiitokset tässä samalla nimimerkille maatu. Tuli lämmin fiilis talviyön keskelle.
80. eepell5.4.2010 klo 17:43
vihje: makarooniratkaisuvihjeitä ?
81. Viita5.4.2010 klo 21:40
Pasta
82. Jaska5.4.2010 klo 22:27
Vihje: MAKAROONIRatkaisusana: KIRJOITUSVIRHE
83. Jukkis5.4.2010 klo 22:35
Vihje : makarooniRatkaisuvihje: makarooni
84. RA6.4.2010 klo 00:39
Vihje: makarooniRatkaisuidea: OPASTAA
85. jpq6.4.2010 klo 17:15
Jaska: entäs ratkaisuna sanana: laadintamoka :)
86. Toto Riina6.4.2010 klo 21:13
Selvän teki
87. xKySscPD19.4.2011 klo 16:26
That's really tinhking out of the box. Thanks!
88. Jondalar23.10.2016 klo 17:44
Keskustelua aiheesta turkkilainen painomitta.
KOMMENTOI