KESKUSTELUT > RISTIKOT > ONKO KIELITOIMISTON VAI LAATIJAN "VELVOLLISUUS" KEKSIÄ SANOJA?
1447. Onko kielitoimiston vai laatijan "velvollisuus" keksiä sanoja?
Kari Päivärinta8.3.2005 klo 10:25
Kumman teistä on "vastuussa" uusista suomalaisistasanoista, kielitoimisto vai laatija?
Mielestäni laatijalla ei ole oikeutta "keksiä" sanoja, vaan
rakentaa ristikko niistä sanoista, jotka kielitoimisto
kelpuuttaa... Esimerkkinä: laulajamies, kun oikea ainoa
muoto on mieslaulaja...
2. Eki8.3.2005 klo 10:35
Mm. Suomen kielen perussanakirjassa sanotaan alkusanoissa: "Perussanakirjan tarkoituksena on kuvata suomen nykyisen yleiskielen keskeiset sanavarat. Tällaiseen teokseen ei ole mahdollista ottaa mukaan kaikkia kielessä esiintyviä sanoja. Esimerkiksi yhdyssanoja ja johdoksia voidaan muodostaa suomen kielessä lähes rajattomasti."Ristikoissa on niin paljon muitakin tärkeitä seikkoja kuin yksittäinen "jonkun mielestä vähän ontuva yhdyssana".
Asiasta on aloitettu keskustelu tasan vuosi sitten:
http://sanaristikot.net/keskustelut/index.php?p1=v ast.php&p2=info_3.php&id=766&alku=765&t=k1
3. Kari Päivärinta8.3.2005 klo 11:00
Jos laatija tuntee vastuunsa, niin ristikko palvelee Suomensanastoa. Jos ristikko menee sellaiseksi "puuroksi", että
yhdyssanat "käännetään" toisinpäin, kuin ne kuuluu, niin
ristikko menettää uskottavuuden Suomen kielen vaalijana.
Tiedän, arvaan: Tällainen yhdyssanojen kääntäminen on
laatijalle joskus helpompaa saada tietty sana ristikkoon...
Ja kauheampaa on, jos sellaiset "siansaksan" yhdyssanat
yleistyvät ristikossa, jossa kolme neljä erllistä sanaa on "ympätty" yhteen...ja eikä merkitse mitään...
4. Eki8.3.2005 klo 11:03
Jotta asiaan saadaan perspektiiviä, kysyn Karilta ja muiltakin, onko esim. sana Tetu hyvä ristikkosana. Laulajamies (ei luultavasti minun käyttämäni sana, mutta silti mielestäni ihan kelpo) ei ole mitään siansaksaa. Ristikoissa laulajamiestä paljon suuremman ongelman muodostavat huonot lyhyet sanat, joilla päästään näennäisesti laadinnassa eteenpäin.
5. kari päivärinta8.3.2005 klo 11:13
En tarkoita henkilökohtaisesti ketään, joka kayttäisi taikäyttää tällaisia sanoja. En ollenkaan. Vaan tarkoitan
puhtaasti sanoista, jotka ovat hyviä ristikossa... Tetu on
ihan hyvä. Selvennän vielä. Keinotekoisesti käännetyt
yhdyssanat ja tekemällä tehdyt lauseet pitäisi unohtaa
ristikoista...
6. Eki8.3.2005 klo 11:29
Onko laulajamies tms. joskus ristikossa pahempi kuin Tetu taajaan ja vihjeellä "Teuvo usein" tms.? Minusta ei. Jos tuntisin jonkun tetun, voisin ehkä hieman muuttaa käsitystäni. Nyt se jos mikä tuntuu keinotekoiselta.Kaikki tietysti sanovat, että keinotekoiset yhdyssanat eivät ole ristikossa hyviä, ja niin pitääkin, mutta ristikon kokonaisuus ja sen miellyttävyys kohderyhmän ratkojalle ovat kai kaikkein tärkeimpiä.
7. Antti Viitamäki8.3.2005 klo 11:45
Kari Päivärinta:Ainoa oikea muoto on mieslaulaja? Miten niin oikea muoto? Mieslaulaja ja laulajamies tarkoittavat minun mielestäni eri asioita! Mieslaulaja-sanan funktio on kategorisoida ensisijaisesti sukupuolen mukaan:
"Sekakuorossa on sekä mies- että naislaulajia."
Tuntuisi hivenen hölmöltä sanoa:
"Sekakuorossa on sekä laulajamiehiä että -naisia."
Laulajamies viittaa esimerkiksi puolisosta puhuttaessa elinkeinoon tai elämäntapaan:
"Julia Robertsin entinen laulajamies Lyle Lowett."
Ei voi sanoa:
"Julia Robertsin entinen mieslaulaja Lyle Lowett."
No, esimerkkisanasi nyt sattui olemaan vähän kehno, mutta ymmärrän toki pointin.
Silti, Perussanakirjassa tai missään muussakaan sanakirjassa ei ole eikä varmasti voikaan olla kaikkia mahdollisia yhdyssanoja. Ja kuka lähtee joka kerta soittamaan kielitoimistoon, kun jotain sanaa empii? Kyllä minun mielestäni laatijan pitää itse maistella sanaa ensinnäkin sanoitusvaiheessa ("onko tällaista sanaa olemassa?") ja toisekseen vihjeitysvaiheessa ("miten saan välitettyä vihjeelläni sanan oikean merkityksen?").
Minä pistän sanan joskus Googleen, ja jos löytyy selvä määrä osumia, joissa kaikissa sanan merkitys mielletään samalla tavalla, niin uskallan luottaa siihen että useimmat ihmiset ymmärtävät sanan.
Esimerkkisanasi kohdalla minun on vaikea kuvitella, että joku ei ymmärtäisi sen merkitystä. Minun on vaikea uskoa sitäkin, että kielitoimisto kieltäisi sen.
8. Matti8.3.2005 klo 11:56
Ihan mielenkiintoinen kysymys: Onko ristikon tehtävänä (mm.) toimia suomen kielen vaalijana?Miten sen ottaa. Ei kai kukaan ole ristikoille ylhäältä päin tehtäviä asettanut. Laatija sen päättää.
Mielestäni ristikon tehtävänä on tarjota ratkojille "kivaa" ratkottavaa. Useimmiten kai tämä on täysin sopusoinnussa edellä mainitun tehtävän kanssa. Ei kuitenkaan aina. Liika purismi rajoittaa turhaan käytössä olevien sanojen määrää, ja näin myös mahdollisia vihje-ratkaisupareja.
Mikä on sitten turhaa purismia? Se on taas tätä rajankäyntiä, jossa laatijan maku ratkaisee. On olemassa hyvää makua ja huonoa makua.
Tetusta tuli mieleen mamu. On kuulemma ammattipiireissä (kuntien sosiaalitoimi) täysin yleistynyt termi maahanmuuttajista. Eikä ole, vaikka en sitä ensin uskonutkaan, lainkaan halventava, rasistinen tms. Kelpaisiko ristikoihin?
9. Kari Päivärinta8.3.2005 klo 12:23
Hyvä esimerkki käännetystä sanasta on eläinsika pitääolla sikaeläin. Laulaja johdannaisia "hyväksyttyjä" löysin laulajajoukko, laujajamieli, laulajaneito, laulajankyhmy, laulajapoika, laulajasuku, laulatar, laulajatoveri, laulajaveikko... Tarkoitan, että miten helppoa se olisikaan saada ristikkoon avaruutta ja sanojen pituutta pitemmäksi, niin se ei ole "oikein" ratkaisijoita kohtaan keksiä sellaisia sanoja, joita ei ole...
On laulajaneito, jos hieman on mielikuvitusta, niin ehkä olisi
laulajamies tai laulajanainen. Mutta kun ei ole: on mieslaulaja
ja naislaulaja
Minä kysyn kielitoimistolta sanan(t), jos vähänkin epäilen
sen olemassaoloa, tai sen monikkomuotoa. Se vaiva on
pieni, siihen verrattuna, että ratkaisijat saavat "parempaa"
ristikkoa... Ristikon kehittämiseen on aina tarvetta...
10. Antti Viitamäki8.3.2005 klo 13:01
Nyt en oikein ymmärrä, miksi toistamiseen vertaat sanoja mieslaulaja ja laulajamies - kun mielestäni juuri varsin selkeästi osoitin, että ne eivät edes tarkoita samaa asiaa. Se on yhtä merkityksetöntä kuin jos vertaisit sanoja rivitalo ja talorivi!Ja väitätkö että esimerkkilausekkeeni "Julia Robertsin laulajamies" olisi kielitoimiston mielestä väärin? Sinuna soittaisin ja kysyisin ensin. :-)
"Hyvä esimerkki käännetystä sanasta on eläinsika, pitää olla sikaeläin."
Tätä kommentoisin niin kuin amerikkalaiset: "Duh!" ja jatkaisin että muita hyviä esimerkkejä olisivat maitokevyt, kynäkärkikuula ja kakkarapäivän. Vielä hullumpia olisivat moottorihame, haarukkalieju ja naissohva.
Totta kai on olemassa miljoonia sanayhdistelmiä jotka eivät ole mahdollisia - kuka kumma käyttäisi missään sanaa eläinsika? Millä tavalla se on hyvä esimerkki tässä tilanteessa, ei kai kukaan näe eläinsika-sanassa mitään rajatapausta?
Olen kyllä kanssasi aivan samaa mieltä siitä, että laatijan velvollisuus on ponnistella kohti mahdollisimman hyvää sanastoa - mutta jos yhdyssanojen suhteen ottaa ohjeekseen Perussanakirjan, niin veikkaisin että käyttämättä jää valtava määrä täysin kelvollisia sanoja.
Joka haluaa, pitäytyköön Perussanakirjassa! Melko outoja juttuja sieltäkin varmasti löytyy, jos lähtee penkomaan. Joka haluaa, soittakoon kielitoimistoon. Minä ajattelin vielä jatkossa luottaa omaan korvaani - ja Ekin ja Liisan, jotka ristikoitani taidolla syynäävät ennen kuin ne menevät lehteen.
11. Kari Päivärinta8.3.2005 klo 13:27
Nyt näyttää,että yksinkertainen asia menee monimutkaiseksi.Tuo ottamani esim. laulajamies ei suinkaan ole yhdyssana:
vaan laulaja mies. Eilen pisti sanojen uudesta käytöstä
eräässä mainoksessa oli tunnettuus,pitää olla tunnettavuus. Kielitoimiston asia on hyväksyä sanoja kieleen. Laatijan on, vaan hyväksyttävä tämä tosiasia.
12. Kari päivärinta8.3.2005 klo 13:49
korjaus edelliseen kirjoitukseeni: Eilen pisti silmään sanojenuudesta käytöstä...
13. Juhani Heino8.3.2005 klo 13:56
Itsekin olen kovasti vierastanut tunnettuus-sanaa kun olen sitä kuullut.Mutta en ymmärrä tuota lausetta: "Tuo ottamani esim. laulajamies ei suinkaan ole yhdyssana: vaan laulaja mies". Missä yhteydessä? Antin esimerkissä ainakin Lyle Lovett on laulajamies samalla tavalla kuin Kaija Kärkinen on laulajavaimo.
14. Antti Viitamäki8.3.2005 klo 14:08
Tunnettuus väärin? Siis Perussanakirjaankaan (1996) ei voi enää luottaa? Tunnen itseni varsin vanhaksi.
15. Kari Päivärinta8.3.2005 klo 14:35
On kaksi tapaa käyttää sanoja: Puhekieli ja se minkäkielitoimisto "kelpuuttaa"...
On siis kysymys, kumpaa ristikossa tulisi käyttää?
Kuten alkujuonnossa mainitsin: kummalla on "oikeus"
keksiä ristikkoon sanoja, laatijalla vaiko kielitoimistolla?
Ei ole siis kysymys siitä onko olemassa jotain sanaa vaiko ei.
Laulajamies ei ole oikea muoto. Se on puhekieltä, kuten nyt
tuo tunnettuus. Ristikossa tuo ajatus pitää olla tunnettavuus.
16. Antti Viitamäki8.3.2005 klo 15:01
Minä kun muistelisin, että kielitoimisto nimenomaan ehdotti sanaa "tunnettuus" korvaamaan sanan "tunnettuisuus" - eikä siitä ole edes mitenkään älyttömän kauan.Joka tapauksessa sana on Perussanakirjassa eikä sen edessä ole edes merkintää "puhek." - joten kielitoimisto käsittääkseni kelpuutti sen aivan virallisena suomen kielen sanana kymmenen vuotta sitten. Onko tilanne tosiaan muuttunut?
17. Kari Päivärinta8.3.2005 klo 15:04
Otetaan sen verran takaisin. Tunnettuus on tosiaanPerussanakirjassa.
18. Antti Viitamäki8.3.2005 klo 15:04
Itse asiassa tunnettuus kuulostaa minusta sellaiselta sanalta, ettei sitä kukaan ikipäivänä rupeaisi spontaanisti viljelemään puhekielessä. Sanahan on äärimmäisen jäykkä, keinotekoisen ja haetun oloinen. Äärimmäisen kaukana puhekielestä.
19. Hessu8.3.2005 klo 17:27
KP, nämä kielipuheesi koskien puhekieltä ja yhdyssanoja ovat aika omituisia ja turhaan kielenkäyttöä rajoittavia. Tunnen eräänkin naisopettajan, jonka laulajamies ei opettajavaimonsa mielestä ole kummoinenkaan mieslaulaja. Puhekielellä tuo olisi paremminkin: Mä tiän yhen opettajamuijan eikä sen äijä oo sen miälestä mikää ihme laulaja.
KP kirjoitti: "Tuo ottamani esim. laulajamies ei suinkaan ole yhdyssana:
vaan laulaja mies."
Aika harvaan paikkaan nuo sanat sopivat peräkkäin ilman mitään välimerkkejä. Tähän kylläkin: "On se laulaja mies eikä nainen!"
20. Kaitsu8.3.2005 klo 17:31
Kuinkas uusia sanoja oikein syntyy ja kuka niitä synnyttää?Mielestäni on itsestään selvää, että uusia sanoja keksitään tarpeen mukaan ja keksijä on kyseisen ilmauksen tarvitsija. Kirjailijat ovat eräs ammattikunta, jotka keksivät runsaasti uussanoja, mikä työn luonteen huomioiden ymmärrettävää onkin.
Moni historian merkkihenkilö on tunnettu moninaisten uussanojen keksijänä. Käytäntö osoittaa keksityn sanan sopivuuden kieleen. Jostain syystä ei jalkarattaasta tullut kieleemme 1800- luvun kulkuvälinekeksinnölle nimeä vaan joku keksi sopivamman ja nyt puhumme polkupyörästä. Eikä vakiintunut suomenkieleen Urkin sateenkaarirautukaan, vaikka se kielitieteellisesti kaiketi olikin oikein muodostettu ja lanseeraajana oli ehkä tunnetuin kalamiehemme.
Kännykkä ja salarakas edustavat uusimpia yleisesti käyttöön otettuja sanoja. Nuokin sanat on keksitty tarpeeseen, niiden keksijöistä ei liene tietoa, eikä kaiketi ole tarpeenkaan tietää kenen sanoja ne ovat. Tietääkseni ei ole olemassa lakia joka oikeuttaisi tai kieltäisi keksimästä sanoja.
Sanat menettävät merkityksensä yhteiskunnan muuttuessa. Näin on käynyt monen maanviljelykseen liittyvän sanan. Toisaalta sanan merkitys saattaa muuttua kuten virkatiellekin on käynyt, sen alkuperäinen merkitys lienee ollut ansojen kokemisreitti.
Sikaeläin on mielestäni rinnastettavissa kissaeläimeen ja siten ymmärrettävä, mutta mikä on eläinsika? Onko olemassa sikoja, jotka eivät ole eläimiä (unohdettakoon nyt sikailevat ihmiset)? Velipuoli, äitipuoli jne. ovat minun mielestäni selviä ilmauksia, mutta olen melko monen itseäni nuoremman henkilön kuullut käyttävän puoliveli-ilmaista. Heidän mielestään velipuoli on kuulostanut hassulta.
Ristikoissa pitäisi mielestäni käyttää yleisesti tunnettuja ja käytössä olevia suomenkielen sanoja. Joskus kuitenkin ristikkoon saadaan tiettyä elämyksellisyyttä käytettäessä murre-, slangi- ammatti- tai ”väärin muodostettuja” sanoja. Laadittaessa varmaankin päädytään joskus sellaiseen kirjainyhdistelmään, josta ei synny kunnollista suomenkielen sanaa. Jos tuollainen kirjainyhdistelmä saadaan hyvällä vihjeellä ymmärrettäväksi, sillä on jokin selkeä merkitys, eikä sana ole rakenteeltaan suomenkielen sääntöjen vastainen, voidaan sitä mielestäni käyttää ristikossa.
21. Hessu8.3.2005 klo 17:41
Toisesta mainitusta esimerkistä vielä:Joskus paikat remonttiin pistänyt sikailija saattaa olla ihan oikea eläinsika, eikä mikään ihmissika. Tällainenkin kieli-ihme on mahdollinen ja aivan hyväksyttävä, sillä onhan suomi oikea ihmekieli. :-)
22. HH8.3.2005 klo 17:54
Siis näinkö: Mieheni on täysi sika, mutta on meillä navetassa pari eläinsikaakin.
23. Hessu8.3.2005 klo 18:04
En minä tuota virheenä pitäisi. :-)AV kirjoitti: "muita hyviä esimerkkejä olisivat maitokevyt, kynäkärkikuula ja kakkarapäivän. Vielä hullumpia olisivat moottorihame, haarukkalieju ja naissohva."
Antti, ole sinäkin varovainen. Kyllä melkein mitä vaan voi joku joskus käyttää ihan oikein. Minäkin voisin joskus viettää kakkarapäivän erilaisia kakkaroita leipoen ja mutustellen. Moottoriselkärepun keksijä taas voi hyvinkin seuraavaksi kehitellä moottorihameen. Miksi sitä sitten sanoisit? Huonekalujen seikkailuista kertovissa piirretyissä taisi eräs nuori naissohva pitää kovasti nojatuolipojasta...
No, enhän minä näitä ristikoihin... :-)
24. Kari Päivärinta8.3.2005 klo 18:12
Pitäisikö tässä vetää sellainen johtopäätös, että laatijoita on kahdenlaisia. Jotka pitäytyvät oikeaan kieliasuun
ja joillekin ei se ole niin "nöpönnuukaa"...
Laadin ristikoita yksityisille henkilöille, firmoille jne. Kaikki
edellyttävät hyvää kieltä... Tuo mallisana eläinsika tarkoittaa,
että sitä ei ole olemassakaan eikä sitä voi kelpuuttaa
ristikkoon. On sana sikaeläin, joka voisi olla esim. pekari.
25. Eki8.3.2005 klo 18:16
Nämä esimerkit eivät kerro ristikon laadusta tai sen miellyttävyydestä ratkojalle vielä paljon mitään ja ovat hypoteettisiä.
26. Kaitsu8.3.2005 klo 18:26
Kari PäivärinnalleMinä en laadi ristikoita, joskus ratkon niitä ja mielestäni ei eiläinsikaa todellakaan voida risytikossa käyttää ennen kuin sille keksitään jokin järkevä määrittely. Joskus aikoinaan täällä keskusteltiin sarkasarista ja se taas mielestäni sopii ristikkosanaksi, koska jokuhan voi valmistaa sarin sarasta, jolloin sitä on loogista kutsua sarkasariksi.
27. Eki8.3.2005 klo 18:35
Tuoltahan se on meidän linkkipalstaltamme aina löytynyt yhteys Kari Päivärinnan ristikoihin, tsekatkaa nyt vaikka kiperä vihhderistikko tai ihan mikä vaan. Siitä päässee selville, onko laatijoita kahdenlaisia.http://www.ristikko.net/
28. Kaitsu8.3.2005 klo 18:40
Mielestäni lähes jokaisella laatijalla on oma tyylinsä ja joidenkin laatimuksista minä pidän toisien taas en. Sitä miksi pidän tai en, en osaa eritellä kunnolla. joissakin vain on sanat ja vihjeet, kuin ristikkoalan kayttökin minun mieltymykseni mukaista.
29. Hessu8.3.2005 klo 18:41
En minäkään eläinsikaa ristikkoon laittaisi, koska sanan käyttömahdollisuudet ovat äärimmäisen rajoitettuja, ja sen selittäminen ristikkovihjeellä olisi liki mahdotonta. Joka tapauksessa se vaikuttaisi laatijan huonoudesta johtuvalta pakkosanalta.Sen sijaan moottorihameen tai naissohvan voisin vaikka piirtää. Kun ne kerran on piirretty, niin ainakin niiden kuvat ovat olemassa. Ainakin ratkaisulauseen "MOOTTORIHAMEEN PIIRUSTUKSET" pitäisi siis kelvata?
Kuka täällä muuten ei ole pitäytynyt oikeaan kieliasuun, paitsi KP itse? Hänen mielestäänhän laulajamies pitäisi kirjoittaa erikseen!
30. Bert8.3.2005 klo 18:44
Sitten kun robottisikoja on maailmassa enemmän kuin sikoja, aletaan lihaa ja verta olevia sikoja sanoa eläinsioiksi. Ei ehkä kuitenkaan meidän elinaikanamme.
31. MM8.3.2005 klo 18:53
Tuommosiakin aiheeseen liittyviä jutusteltiin reilu vuosi sitten:http://sanaristikot.net/keskustelut/index.php?p1=v ast.php&p2=info_3.php&id=706&alku=855&t=k1
32. ++juh8.3.2005 klo 18:59
Onko eläinlapsia olemassa? Minkä sanakirjan mukaan?
33. Kaitsu8.3.2005 klo 19:06
Minusta eläinlapsi on sopiva ylesilmaisu. Joillekin eläinlajeille on spesifioituja jälkeläisnimiä kuten karitsa, kuutti jne. sitten on pentu, poikanen jne, joita käytetään epämääräisemmin mutta ei kalan pentu kuulosta kovinkaan hyvältä, joten niilläkin on tarkennusmääreensä. Kun eläin tarkoittaa kaikkia eläimiä yleensä ja lapsi on neutraali jälkeläistä kuvaava sana on loogista, että eläimen jälkeläinen olisi lapsi
34. tero8.3.2005 klo 19:10
Tää nyt on taas tätä. Luetaanko sanakirjoja vai ajatellaanko omilla. Ehkä on paras että jotkut luottavat vain sankirjoihin.
35. HH8.3.2005 klo 19:23
On ristikossa ollut myös kuuttiemo. Mutta ehkä tästä on jo aikaisemmin ollut puhetta.- Äiti, voivatko siat saada lapsia?
- Tokkakai.
- Sepä kummallista. Minä luulin että ne saavat vain pieniä porsaita.
36. Kari Päivärinta8.3.2005 klo 19:54
Kuuttiemo on oikea muoto. Tero, siitä tuossatuossa "aloituslaatikossa" on kyse. Sanakirjat on jollakin
tavoin kielitoimiston "hyväksymiä", siis sitä virallista Suomea.
Olin alussa ja olen vieläkin sitä mieltä, että nämä ovat vain
ristikkosanoja. Eki, ei ole kysymys mistään "morkkaamisesta"
kuka käyttää mitäkin sanoja ristikossa eikä helpoista tai
vaikeista ristikoista. Vaan kieliasusta, onko se kielitoimiston
vai laatijan "keksimää". Olen sillä kannalla, että kielitoimisto
"määrää" ja "hyväksyy" sanat. Mutta käykää hyvät ihmiset
sivuilla en sitä kiellä...
37. Eki8.3.2005 klo 20:22
Minä olen vain yrittänyt päästä tämän asian ytimeen, ei tässä sen kummempaa. Jos uusi aihe tuodaan, pitäisi se saada edes ymmärretyksi, ja nyt täytyy sanoa, että otsikon tarkoitusta en vieläkään ymmärrä siten kuin se on esitelty. Minusta siinä ei piile juuri lainkaan hyvän ristikon sisintä olemusta, vaikka on se periaatteessa tärkeä puoli asiasta. Mutta juuri tällä tavalla esitettynä minusta aihe menee ohi hyvän sanaston(kin) ideologian.
38. HH8.3.2005 klo 20:32
Täytyy sitten olla harvinaisen nuori synnyttäjä tuo kuuttiemo.Kielitoimisto ehdottaa, mutta lopullisen ratkaisun tekevät ne, jotka kieltä päivittäin käyttävät. Esimerkiksi kassler on jo pitemmän aikaa pitänyt olla kasleri, mutta kaupan väki ei ole sitä käyttöön ottanut. Se on edelleen kasler.
39. Kari Päivärinta8.3.2005 klo 20:53
Johdannossani koetan selittää, että laatijan pitäisi rakentaaristikko niistä sanoista, jotka kielitoimisto on virallistanut.
Samoin kuin (joidenkin mielestä tiedän on ontuva vertaus)
rakennuksella "hyväksytyt" rakennusaineet kelpuutetaan.
Jos määräykset sanovat, että laudat kiinnitetään nauloilla
ei siihen nastat käy. Alussa olevaan kysymykseeni vastaus
mielestäni on: Kielitoimiston. Ja jos asiakas sanoo, että
kieli ristikossa pitää olla oikeaa, niin sana täytyy löytyä
jostain lähteestä. Jos ei löydy, niin sitä ei ole "olemassa"
tai se on laatijan "keksimä".
40. Hessu8.3.2005 klo 21:18
Omassa kiperässä (!?) ristikossasi näyttää olevan sellaisia sanoja kuin ITTE, KAALIA, AKAASIA. Ovatkohan nuo kielitoimiston virallistamia muotoja?Tai no oli se yhdestä kohtaa kiperä: en osannut sanoja KREIKASSA = E_AS ja HERMEEN ÄITI = M_IA. En jaksanut ruveta piilokirjaimia mistään metsästämään.
Linkki: http://www.ristikko.net/kipera.html
41. kari päivärinta8.3.2005 klo 21:18
Totta, kuuttiemo on niin nuori, että ei taida onnistua emonaoleminen millään...
42. kari päivärinta8.3.2005 klo 21:24
kaalia=koota jäännoksiäitte=särkelä
kreikassa=elas
hermeen äiti=maia
43. Hessu8.3.2005 klo 21:30
Tiedän kyllä, että on olemassa näytelmä nimeltä "Särkelä itte", mutta jos ITTE ei ole puhekieltä niin mikä sitten? :-)
44. Eki8.3.2005 klo 21:39
Akaasia on sana, josta ei kannata soittaa kielitoimistoon, nimittäin silloin menee laadinta uusiksi. Olisi siis tämänkin ristikon pitänyt mennä.Kaalia on merkitty "kans." eli taitaapa olla melkoisen kaukana menneisyydessä sen käyttö, en tosin osaa sanoa, kun tuli minulle ihan uutuutena.
45. Antti Viitamäki8.3.2005 klo 21:53
Uskoakseni kaikki ovat jo kyllä ymmärtäneet sen, mitä säikeen aloituksella ajat takaa - mielestäni esimerkkisi vain ovat olleet varsin kummallisia ja harhaanjohtavia.Kuten parikin kirjoittajaa on jo todennut, "laulaja mies" pro "laulajamies" on asia jossa ei ole oikein tolkkua. Tarkoitatko samaa kuin että pitää olla "suomen kieli" eikä "suomenkieli", eli että kyse on sanaliitosta eikä yhdyssanasta? Siihen totean vain että puhut järjettömyyksiä. Jos taas tarkoitat, että moista yhdyssanaa ei vain mielestäsi voi olla olemassa, niin miksi ihmeessä ilmaiset asian noin hankalasti?
Totean nyt kuitenkin uudemman kerran tähän alkuperäiseen aiheeseen, että ilman muuta kannattaa pyrkiä mahdollisimmaan hyvään ja yleisesti tunnettuun sanastoon. Perussanakirja ja Kielitoimisto ovat varmasti ihan hyviä konsultaatiotahoja tässä asiassa, mutta eihän asiat niinkään ajatellen ole täysin ongelmattomia.
Mitä jos laittaisin ristikkoon sanan sähkäle? Sehän on sana, jota Kielitoimisto on ehdottanut elektroni-sanan suomalaiseksi vastineeksi, eli se on Kielitoimiston hyväksymä. Silti olen melko varma, että ratkojilta (mikäli ovat aktiivisia) saisi kuulla melko oudoksuvia kommentteja.
Tai jos - ja tällä vedän mukaan aiheen johon Eki on viitannut useampaankin otteeseen näillä sivuilla - ristikkoon tulisi ratkaisusanaksi gerbilli eikä gerbiili. Taas olisivat palautelinjat kuumana - "eihän se voi mikään gerbilli olla, kun se kerran on gerbiili!". Niin niin, mutta kun kielitoimisto suosittelee gerbilliä!
Samoin voisi oudoksuttaa moni, moni muukin asia. Taivutatko itse viive-sanan viiveet vai viipeet? Kielitoimiston mukaan molemmat ovat oikein ja viipeet se suositeltavampi.
Ja juuri kuulit että ei saa enää olla akaasia, vaan akasia.
Ajan tällä nyt takaa vain sitä mitä niin monta kertaa ennenkin: kieli on elävä olento. Mikään niin sanottu virallinen taho ei voi pysyä ajan tasalla, saati tehdä lopullisen varmoja ja vääjäämättömästi oikeaksi osoittautuneita ratkaisuja yhä uusien pulmien edessä. Jopa Kielitoimisto muuttaa mieltään! Ja loppujen lopuksi: kuten HH totesi, Kielitoimisto vain SUOSITTELEE - ei määrää.
Siksi sanon, että kaikkein tärkeintä on laatijan tai lehden oma kielellinen taju ja niiden ihmisten palaute, jotka kyseisen laatijan tai lehden ristikoita ovat ratkoneet. Jos ratkoja sanoo että ei tuollaista sanaa, niin ehkäpä häntä kannattaa kuunnella, tai voi olla yksi asiakas vähemmän.
Jokainen voi tykönään miettiä, minkä verran laittaa painoarvoa millekin asialle. Olen Ekin kanssa yhtä mieltä siitä, että vähän oudonkin kuuloiset yhdyssanat, joista kuitenkin selvästi ymmärtää mitä ne tarkoittavat, ovat monta kertaa parempia kuin kaiken maailman ihmeelliset pikkusanat jotka "vain täytyy tietää".
46. Kaitsu8.3.2005 klo 22:07
Kiitos Antti Viitamäki (ja muutama muukin)Tuota olen yrittänyt jankkauksellani tavoitella, jonka niin selkeästi osasit sanoiksi yllä pukea.
47. Tero8.3.2005 klo 22:22
Otetaan vertaus vaikkapa musiikin maailmasta...kuka tahansa voi oppia soittamaan nuoteista Ukko Nooan. Se jolla on nuottikorvaa soittanee sen ilmankin. En siis tyrmää kielitoimistoa tai sanakirjoja apuvälineenä mutta älkääme soitelko pelkkää Ukko Nooaa jos parempaakin osaamme. :)
48. Kari Päivärinta8.3.2005 klo 22:52
Itte sana olisikin itsessään puhekieltä, muttei tässäyhteydessä Särkelä/itte. Akaasia on vanha muoto,
parempi on akasia, tai paremmin:uudempi muoto. Kaalia on nykysuomen sanakirjassa, mutta perussanakirja ei tunne
sitä. Aina tulee uusia painoksia, joissa kieliasu muuttuu,
mutta ei se sulje pois niitä sanoja, jotka ovat niissä
aikaisemmissa painoksissa. Ja sanojen kirjoitusasuja voi
olla enemmän kuin yksi: esim. taaro, taro tarro...
49. Eki8.3.2005 klo 22:59
Siinäpä taas yksi sana, jota ei ristikosta toivoisi löytävänsä, olipa kirjoitusasu mikä tahansa kolmesta. On toki tärkeä moniaalla maailmassa, mutta Suomessa tuttu lähinnä ristikoista.Siksi löytyy täältä:
http://www.sanaristikot.net/faksanat/index.php?p1= taro.php&p2=info.php
50. RA8.3.2005 klo 23:00
Mitä tuo ITTE Särkelän yhteydessä tarkoittaa?
51. RA8.3.2005 klo 23:04
Meinaan, kun ei oikein mistään löydy. Olen toki oppinut sen ristikkoon raapustamaan....
52. Eki8.3.2005 klo 23:06
Ilmari Turja on kirjoittanut teokset Särkelä itte, kertoo Julius Särkelästä.Piti vielä sanoa, että minusta selvästi vanhojen kirjoitusasujen käyttö on otsikon vastaista laatijan lepsuutta.
Lyhyistä sanoista sanoin jo useamman kerran ja taro toi sen taas havainnollisesti esiin.
53. Hessu9.3.2005 klo 00:41
KP kirjoitti: "Itte sana olisikin itsessään puhekieltä, muttei tässäyhteydessä Särkelä/itte."
Siis jos jonkun teoksen nimessä on puhekieltä, niin ristikossa se ei enää olekaan puhekieltä???
Ristikossa voi siis käyttää esimerkiksi sanoja MNÄÄ ja REIS, koska Nortamon teoksia ovat: "Mnää ja Tasala Vilk ja Hakri Iiro" sekä "Rojohoppe viimene reis".
En tajua, selittäkää minulle laatijaidiootille! Vai olenko oikeammin idioottilaatija?
54. HH9.3.2005 klo 00:55
Erittäin hyvä kysymys! Minä tarjoaisin tähän ratkojakeskeistä lähestymistapaa, samaa kuin fakkiutumista koskevassa keskustelussa vähän aikaa sitten. Ristikon tärkein tehtävä on ratketa halutussa kohderyhmässä. Kun tähän pyritään, silloin vastauksia ei löydetä tutkimalla yksittäisiä sanoja tai sanaryhmiä (murteet, slangi). Tietyssä kohderyhmässä ITTE on Särkelä-vihjeellä ongelmaton.
55. Tupu9.3.2005 klo 01:37
Joutessani luin jopa kaikki sivujuonteet. Totean samaa kuin olen jo ennenkin eli että löydän kyllä hyviä ristikoita ilman tällaisia outoja rajoituksiakin. Kunnon laatijoilla se tuntuu olevan jossain selkäpiissa se taito ja ymmärrys.
56. Kari Päivärinta9.3.2005 klo 09:09
Ei ole ollenkaan kysymys, onko sana fakki-, murre-, slangisana... On kysymys niistä sanoista, jotka kielitoimistoon virallistanut. Taro sana on kirjoitettu nykysuomen sanakirjaan ja sitähän ei saa sieltä pois, vaikka kuinka joku
yrittää. Toki joitakin sanoja voi ehkä "karttaa", mutta
käyttökelpoisia ne kuitenkin ovat...
57. Eki9.3.2005 klo 09:19
Kari, tämä sotii nyt kaikkea aloittamaasi vastaan. Sanoit kysyväsi epävarmat sanat kielitoimistosta, mutta et suostu kysymään sanoja, joita joku aiempi vastaava instanssi on pannut kansiin (ja jotka se tai kielitoimisto myöhemmissä teoksissaan on kumonnut väärinä/vanhentuneina muotoina)Taron tapauksessa on kyse vain siitä, että se ei ole uusille ratkojille myönteinen sana. Monet kirjoitusasut tekevät siitä entistä huonomman. Kyllä se käyttökelpoinen on, kuten sadat muutkin laatimuksiin helposti työntyvät sanat, mutta tässä säikeessähän oli kysymys (myös) siitä, että laatija näkisi vaivaa ristikoidensa kanssa.
Onhan tässä huomattu, että ristikoita tehdään eri tavalla. Toiset totuttavat ratkojat fakkisanastoon, toiset yrittävät tehdä normaalielämää luotaavia ristikoita, joissa ei ristikoiden pohjatietoutta tarvita. Kumpi karkottaa uudet yrittäjät, kumpi kasvattaa uutta ratkojasukupolvea?
Tarojen ja muiden fakkien lisäksi Tetun tapaisten vakiintumattomien lempinimien käyttö (ja hyvinä sanoina pitäminen) on mielestäni laatijalta hyvin arveluttavaa.
58. Kukalie9.3.2005 klo 09:39
Kelpaako sana tai kirjoitusmuoto SÖUL vielä ristikoihin? Olen huomannut sitä edelleen.
59. Ratkoja9.3.2005 klo 09:44
gerbiili [8: MOT Finnish 1.0a]gerbiili mongolianhyppymyyrä, koe- ja lemmikkieläimenä käytetty pikkunisäkäs, jonka ruumiin pituus on noin 15 cm
Gerbilli on tuntematon sana.
MOT-sanastin perustuu Suomen perussanakirjaan.
sinsilla 1 eräs Andeilta peräisin oleva kaniinia muistuttava jyrsijä 2 edellisen arvokas turkis
chinchilla [tšintšilla] engl. valkeaturkkinen persialainen rotukissa, jonka karvojen kärjet (tipping) ovat muunväriset
60. Kari Päivärinta9.3.2005 klo 09:45
Soitin juuri kielitoimistoon 9.3. kello 9:39...Kolme painosta nykysuomen sanakirjaa on pysynyt
samana kaikkina aikoina. Vaikka uusiin painoksiin ei sovi
kaikkia uusia ja vanhoja sanoja, ei se merkitse sitä, että
sanat ovat kielitoimiston hylkäämiä..
Eki, etsi Googlella kielitoimisto ja soita sinne...
Minä juuri sen tein. Tuo laulajamies oli siinä mielessä
huono esimerkki, että se käy kummankin päin. Mutta
miespappi sanaa ei voi kääntää toisinpäin.
61. Eki9.3.2005 klo 09:46
Itse käytän enää Soulia, mutta jos se toinen on piilokirjain, on pakko panaa vihjeeseen mukaan musiikkiviittaus, muuten pitäisi kuitenkin hyväksy vanha ja virheellisesti muodostetuksi osoittautunut muoto Söul.Mielipiteeni: jos muotoa Söul on ihan pakko käyttää, vihjeen pitää olla tyyliä "pääkaupungin aiempi kirjoitustapa".
62. Eki9.3.2005 klo 09:51
Gerbilli/gerbiili-asiassa pyysin kirjallista lausuntoa kielitoimistolta. Se näkyy pakinassani.http://www.sanaristikot.net/pakinat/index.php?p1=g erbiili.php&p2=info.php
Tuolloin elettiin vuotta 2000. Tuota otusta en epäselvyyksien takia ole ristikoissani käyttänyt.
Kari, päästä nyt piinasta ja kerro, mitä kielitoimisto sanoi muodosta akaasia?
63. Ratkoja9.3.2005 klo 09:57
Söul [8: MOT Finnish 1.0a]Söul po. Soul
Käyttämäni MOT-sanastin on päivitetty 24.4.2003
64. Kari Päivärinta9.3.2005 klo 10:11
Viittaan hieman edelliseen kirjoitukseeni.Kaikki ne sanat, akaasia muoto mukaan lukien ovat
käyttökelpoisia. Kun tulee uusia painoksia, niin se tarkoittaa
että sanasta on kaksi tai useampi muoto. Mainitsin tuon
taron esimerkkinä. Siitä on kaikki muodot oikein ja se on
hyväksyttävä sana (vehkakasvi), vaikka meillä harvinainen.
Gerbiili (mongolianhyppymyyrä) muoto on sanakirjassa,
alkuperäisasussa Gerbilli, tässäkin on kaksi kirjoitusasua.
65. Ville9.3.2005 klo 10:12
Jos Kari Päivärinnan perusidea oli, ettei pidä tehdä keinotekoisia sanoja esim. yhdyssanoja vääntelemällä, niin siitä ei kukaan varmaan ole ikinä ollut eri mieltä. Pitäähän sanojen tarkoittaa jotain. Mutta outo ajatus on, että jollakin kielipoliisilla olisi tyhjentävä ja poissulkeva lista "olemassaolevista" sanoista. Vieläpä yhdyssanoista, joita suomen kielessä voi Ekin jo alkuun lainaaman teoksenkin mukaan muodostaa lähes rajattomasti. Merkityksellisiä "käännettäviäkin" yhdyssanoja löytyy vaivatta:
Toimistokielessä on laajastikin tunnettuja sanoja, joita kielitoimisto ei ehkä tunne. Eikä näkemäsi eläin välttämättä ollutkaan susikoira, vaan kenties koirasusi. Lentopallokentällä on totinen paikka, jos vastustajan lyöntivoima on sellainen, että voimalyönnit vain paukkuvat kenttään. Eikä taida putkivahvistin toimia ilman vahvistinputkia?
Esimerkit osoittanevat myös sen, että mielekkyysehdon täyttyessä on seuraavaksi mietittävä, voiko sanaa pitää riittävän laajasti tunnettuna. Tämän kriteereistähän on tietysti täysi yksimielisyys... ;-)
66. Eki9.3.2005 klo 10:23
Ainakin kolmannen kerran ja tästä olemme siis eri mieltä: taro on fakkisana, ei hyvä ristikkosana, mutta ei millään lailla kielletty.Olemme eri mieltä myös vanhojen muotojen hyvyydestä.
Olkaamme siis. Ihmiset muodostavat mielipiteensä ristikoittemme hyvyydestä ratkomalla.
Täytyy kyllä sanoa, etten ymmärrä tämä säikeen perusideaa, nyt kun pohdin sanastonvalintasi myöhempää filosofiaa. En nimittäin tiedä, kuka joskus on erityisesti sitä rikkonut. Ainakaan niin, että se on ristikon tilaajaa (kenties firmaa, tekee Sanaris sellaisille myös) tai ratkojaa haitannut.
Huonot fakkisanat haittaavat paljon enemmän. Piste,
67. Teemu Pallonen9.3.2005 klo 10:39
Perussanakirjan CD-versiosta: GERBIILI pitää olla: GERBILLI. Eli ei mitään kahta hyväksyttyä muotoa.
68. Eki9.3.2005 klo 10:44
Gerbiili/gerbilli on suurimpia ongelmia, koska kielitoimiston vastaus oli epämääräinen ja heidänkin kantansa saattaa muuttua. Onneksi sana ei helposti tuppaa ristikoihin!Kielitoimistosta voi puhelimella saada erilaisia vastauksia
- eri kielitoimiston ihmisiltä
- eri ristikkoihmisten soittaessa
Siis jos kyseessä on kahdenkeskinen keskustelu, jonka kulkuun kummatkin vaikuttavat. Siksi pyysin gerbillistä virallisen lausunnon kirjallisena.
69. Just9.3.2005 klo 11:10
Kyllä laatijallakin on lupa käyttää tervettä järkeä sanoja valitessaan.Mustavalkoisesti ei sanaa voi pitää hyvänä ja oikeana vain sillä perusteella, että se löytyy jostain opuksesta.
Ja päinvastoin, moni uudissana puuttuu Nykäsistä ja Pesosista, mutta on silti tuttua yleiskieltä ja sopii ristikkoon paremmin kuin taro ja atra.
70. Kari Päivärinta9.3.2005 klo 11:30
Mikä on fakkisana? Se on oppi-. ammattisana...Tässä tapauksessa (ammatti)laatijan sanasto.
Ei mikään "mörkö" tai "peikko", vaan sana joka esiintyy
ristikossa eniten. Vielä kerran. Ei pidä sulkea mitään
sanaa "keinotekoisesti" pois, kun sitä ei kielitoimistokaan
tee. Kysykää toimistosta jotain sanaa ilman"vedättämällä" johonkin haluamaanne suuntaan: Mitä mieltä olet(te) tästä
tästä sanasta...
Jos sanat luokitellaan ns. fakkisanoihin: Luettelon otsikko
pitäisi olla YLEISEMMIN RISTIKOSSA ESIINTYVÄT SANAT.
Ei niin, nämä ovat fakkisanoja, näitä älä käytä.
Ja niin se vain on, että kielitoimisto on "perustettu" kielen
huoltoon-annetaan sen se tehdä...
Noista sanojen kahdesta muodosta. On se alkuperäinen
versio/muoto ja "suomennettu" suomalaisen suuhun oleva
muoto. Ei suinkaan tarkoita, (maininta paremmin) sitä, että
se sulkisi pois sitä "suomennettua" muotoa....
71. Eki9.3.2005 klo 11:43
Sellaiset ristikoissa yleisimmin esiintyvät sanat, joita ei normaalielämässä juuri tapaa, ovat useimpien laatijoiden välttelylistalla. Täydellistä ristikkoa ei ole ja fakkisanoja on kaikilla, toisilla paljon enemmän kuin toisilla. Myös fakkisanaristikoille ilmeisesti on yleisönsä. Tästä saatiin esimerkkiä myös keskustelussa Veijo Wirénin kanssa.Asiaan liittyy monia muitakin seikkoja kuten se, miten fakkisana vihjeitetään. Kaikesta on täällä keskusteltu. Keskustellaan edelleen!
72. HH9.3.2005 klo 12:16
Ehkä tuohon Ekin tekstiin sen verran lisäystä, että ristikon fakkisanoilla ei tarkoiteta sanoja, jotka esiintyvät ristikoissa usein tai "eniten". Kun Kari näyttää käsittävän sen eri tavoin kuin muut.
73. Kaitsu9.3.2005 klo 12:27
No voihan fakkisanaMinun käsitykseni mukaan fakkisana on semmoinen jota ei juuri muualla kuule käytettävän kuin ristikoissa ja niissä se on lienee suosittu, koska se helpottaa laatimista.
Jos edellinen tulkinta on paikkansa pitävä, tulisi itseään ja työtään kunnioittavan laatijan mielestäni välttää fakkisanojen käyttöä.
Jos taas tulkintani on väärä, niin voisiko joku ystävällisesti selittää minulle mikä se fakkisana sitten oikein on?
74. HH9.3.2005 klo 12:43
Etkös sinä juuri sen oikein kertonut: sana johon "tavallinen" ihminen törmää vain ristikoissa.
75. Kari Päivärinta9.3.2005 klo 13:22
Kun etsii nykysanakirjasta fakkisanan sen ymmärtää(tai pitäisi ymmärtää) niin kuin se merkitsee. Ei sen
kummempaa. Onko ratkaisijat, enää "tavallisia" ihmisiä?
He kyllä ymmärtävät ristkkomaailman sanat. Katsokaa
nyt ihmeessä kielitoimisto fakkisanalla tarkoittaa.
76. Eki9.3.2005 klo 13:28
Joka alalla luodaan siis uusia termistöjä, ristikoiden alalla fakkisanalla ymmärretään seuraavaa:http://www.sanasepot.fi/julkaisut/termit.html#fakk i
Termiä tärkeämmäksi tässä pitäisi kuitenkin muodostua ristikoiden sisällön ja se ei fakkisanoilla parane eikä uutta polvea tule, jos ratkojat muuttuvat salaseuraksi.
77. Aulikki Nenonen9.3.2005 klo 14:10
Maailman luonto: Nisäkkäät 2.osa. WSOY 1999.Hyppymyyrät: pienin kääpiögerbiili, suurin antilooppigerbiili.
MMM Jere Malinen kirjoittaa koko aukeaman verran gerbiileistä. Tieteellinen nimi monelle on Gerbillus "jotakin".
Luotan tässä tapauksessa enemmän Jere Maliseen ja gerbiiliyhdistykseen kuin kielitoimiston gerbillisuositukseen.
78. Kari Päivärinta9.3.2005 klo 14:11
Keille ristikkoja laaditaan, tai pitäisi laatia?Toisille laatijoille,vai ratkaisijoille? Jos toisille laatijoille, niin
tehtäköön tämä "keinotekoinen" sanojen karsinoituminen.
Mutta, jos ihmisille, niin ei ole laatijan "oikeus" sulkea pois
sanoja. Jokaisessa ammattikunnassa on se tietty perusta,
joka muodostuu vuosien saatossa ja ne (sanat) ymmärtää
ajan kanssa. Ratkaisijat toisinaan kysyvät jostakin sanasta
ja hyvä niin, mutta eivät ajattele, että tämä on joku fakkisana, (jota olen yrittänyt tolkuttaa, ei välttämättä paha
asia) ja tämä ei ole...
79. airisto9.3.2005 klo 14:13
aksia-akaasia, aralia-araaliahttp://www.sanasepot.fi/julkaisut/termit.html#nvas t
KP-Eki
80. Antti Viitamäki9.3.2005 klo 14:33
Pitäisiköhän tästä fakkisanasta muotoilla etusivulle jokin yleinen määritelmä? :-)Kysyn kuten HH:kin tuossa taannoin: Mikä siinä voi olla niin vaikeaa?
Fakkisana on - yleiseltä merkitykseltään - sana, joka on yleinen vain tietyn alan ihmisten kielenkäytössä, muualla jopa täysin tuntematon.
Ristikoissa ei esiinny sanoja, jotka esiintyisivät yleisesti VAIN JA AINOASTAAN ristikoissa. Ristikoissa fakkisana pitää määritellä hieman eri tavalla:
Sanaristikossa fakkisana on sellainen sana, joka on yleisesti tunnettu vain sanaan liittyvän erikoisalan/erityisryhmän ihmisille ja ristikoita paljon ratkoville ihmisille. Esimerkkejä:
ATTA - lehdenleikkaajamuurahaisten suvun latinankielinen
nimi, tuttu vain (muurahaisia tutkiville) biologeille JA ristikoita paljon ratkoville - kenenkä muun luulette tietävän moisen sanan? (ja okei, siis nimenomaan tuon merkityksen)
TATA - pienehkö ja muulle maailmalle suhteellisen merkityksetön ja tuntematon kaupunki Unkarissa, toki tuttu kaikille tatalaisille ja lähialueen asukkaille, ehkä unkarilaisille JA ristikoita paljon ratkoville
Lisää etusivulta löytyvästä ristikkosanalistasta.
Eli jatkossa voitte pohtia seuraavasti: Tässä minulla on sana. Onko tämä sana FAKKIsana? No - mistä olen oppinut sanan? Ristikoista? - Hyvä on, varoituskello soi. Olenko kuullut sanan jossain muuallakin? Kenen suusta? Toisen ristikkoihmisen? Tännekö sen joku oli kirjoittanut? - Hyvä on, nyt helisee jo pahasti. Onko kyseessä jokin pieni paikka tai kohde kaukomailla, jokin sellainen mistä maailmanhistoria ei erityisemmin ole kiinnostunut, ei suuria, kansainvälisesti tunnettuja, vuosittaisia tapahtumia? Mistä tämä paikka muka pitäisi tuntea? Ei mistään muualta kuin ristikoista? - Asia selvä, kyse on fakkisanasta. Onko kyseessä jokin henkilö? Okei, mutta en siis ole kuullut hänestä muuten koskaan mitään. No, seuraanko hänen alaansa? Onko hän näyttelijä tai vastaavaa, tekeekö aktiivisesti töitä, onko nimi lehdissä, onko tehnyt mitään merkittävää, puhutaanko hänestä vai onko hän kuitenkin sen verran small-timer ettei enemmistö ihmisistä tunnu tietävän? Naapurinikaan eivät tienneet, työpaikallani eivät tienneet? Mutta ristikoissa esiintyy vähän väliä? - Onneksi olkoon, kyse taitaapi olla fakkisanasta.
Ei se niin kovin vaikeaa voi olla.
Rajanveto on totta kai hankalaa, varsinkin kun asiaa yritetään hämärtää erilaisilla sivujuonteilla.
Onko esimerkiksi ATIK fakkisana? No, kun rupesin ratkomaan ristikoita joskus 12-vuotiaana, en ollut ikinä kuullutkaan moista sanaa. Tiesin vain että ATIK on ISMAIL ja ISMAIL on ATIK. Samaan tapaan tiesin laittaa muurahaisen kuvan kohdalle ATTA, TEA oli ISTA ja niin edelleen.
Olin melkein kahdenkymmenen ennen kuin sain todella selville jotain olennaisempaa Atik Ismailista. Kai minulle joskus yläasteen jälkeen oli selvinnyt että kyseessä on jalkapalloilija, mutta parikymppisenä näin erään nuorisoteatterin esittämänä hänen (kirjansa pohjalta kirjoitetun?) näytelmän. Ahaa, mies siis edelleenkin tekee edes jotain! Mutta urheilua kun en seuraa käytännössä yhtään, niin MINUN mielessäni ATIK on jonkin sortin fakkisana. Rajatapaus varmasti aika monen mielestä, eikö niin?
Eihän sitä kukaan laatija varmasti TARKOITUKSELLA laita ristikkoonsa? Vai ilmoittautuuko joku? Kuka on kiljaissut riemusta kun on saanut ristikkoonsa juuri ATIKin, tai minkä tahansa etusivulta löytyvän ristikkosanalistan sanoista? Olisin kiinnostunut kuulemaan.
Tämä oli taas sitä laatijanäkökulmaa enemmänkin.
(jatkuu)
81. Antti Viitamäki9.3.2005 klo 14:34
(jatkuu)Ja nyt seuraa vähän yhteenvetoa täällä käydystä fakkisanakeskustelusta:
HH peräänkuuluttaa täällä ratkojanäkökulmaa ja sitä että tärkeintä on tehdä ristikko, joka on yksiselitteisesti ratkaistavissa viimeistä kirjainta myöten. Hän kertoo Kirppu-lehtien linjaksi sen, että fakkisanoja vältetään, mutta että jos sellainen ristikossa on, sille ei laiteta fakkimaista VIHJETTÄ! Toisin sanoen Kirpuista ei pitäisi kaiketi löytyä vihjeitä, jotka ovat pinttyneesti tyypillisiä valtaosassa ristikoita.
Mutta mikä ehkä vielä olennaisempaa (tai näin olen ymmärtänyt), Kirpuissa lähdetään siitä että yhdestäkään sanasta ei jää epävarmaa oloa: "ratkaisinko tämän kohdan nyt oikein?" Jos ratkaisusana on fakkisana tai muuten tuntematon sana, niin vihjeenä on esimerkiksi sanaleikki jonka ratkoja varmasti ymmärtää viimeistään sanan ratkettu.
Taannoin oli esimerkkinä (oliko nyt helposta vai lasten Kirpusta) ratkaisusana RIAS. Aivan varmasti kyse on fakkisanasta - kuinka moni ei-maantieteilijä väittää törmänneensä siihen muualla kuin ristisanoissa? Tiesittekö että rias on espanjaa ja kääntyy sanatarkasti "jokia"? Aivan mahtava ratkaisusana, eikö vain? Joka miehen yleistietoa!
HH perusteli, että RIAS sai olla tuossa ristikossa, koska siinä ei ollut piilokirjaimia ja vihje oli ANKE-. Toisin sanoen, kun sana on ratkennut muiden sanojen avulla, ratkoja voi olla varma että sana RIAS on oikein, koska "ankerias" on mielekäs sana. Epäilemättä hämmennystä ei olisi syntynyt myöskään siinä naurettavan epätodennäköisessä tapauksessa että ratkoja olisi saanut ratkaisusanaksi ASTI, koska "ankeasti" on myös mielekäs sana. Mutta silloin toki olisi ollut monia muita hämmentäviä ratkaisusanoja vihjeisiin nähden. :-)
Hyvä on, RIAS-sanan voi laittaa ristikkoon, jos vihje on tyyliä ANKE- eikä sanassa ole piilokirjaimia. (No itse en tekisi näin.)Mutta eihän se poista kuitenkaan sitä tosiasiaa että RIAS on fakkisana, eihän? Vaikka sille laittaisi kuinka selkeän vihjeen, siis vaikka vihjeenä olisi koko tietosanakirjamääritelmä lyhentämättömänä ja esimerkkeineen, niin sana on SILTI fakkisana, koska TUON KAIKEN TIEDON SAATUAANKAAN ratkoja ei todennäköisesti tule törmäämään sanaan missään muualla!
Mutta HH:n pointti fakkisanan vihjeittämiseen siis ilmeisesti: sana ratkeaa vihjeen perusteella tai sen ja poikkeavien sanojen yhteisellä avulla, VAIKKA RATKOJA EI TIETÄISIKÄÄN SANAN OIKEAA MERKITYSTÄ.
Ekin täällä ilmoittama linja ei ehkä ole niin tarkka kuin HH:n. Sanaris Oy:n ristikoissa voi esiintyä fakkisanoja, ja joskus niillä saattaa olla jopa fakkimaiset vihjeet - mutta tätä toki pyritään viimeiseen asti VÄLTTÄMÄÄN.
(Käsittääkseni Eki haluaisi kuitenkin linjan olevan enemmän siihen suuntaan että jos ristikossa on fakkisana, niin PAITSI että pyritään vihjeittämään se niin ettei epäselvyyksiä jää niin MYÖS pyritään kertomaan jollain tavalla, mitä sana todella tarkoittaa tai mistä on kyse.)
(jatkuu)
82. Antti Viitamäki9.3.2005 klo 14:34
(jatkuu)Laatijanäkökulmasta: kuten jo aiemmin totesin - kai nyt joka ikinen laatija pyrkii välttämään sellaisia sanoja, joita ei usko kenenkään tietävän? Ei kai kukaan nyt ensimmäisenä tökkää sellaista ristikkoonsa?
Ja ratkojanäkökulmasta: kai nyt joka ikinen ratkoja MIELUUMMIN ratkoo ristikon jossa on sanoja jotka hän tietää jo ennestään? Tämä voi olla varsin subjektiivisista lähtökohdista heitetty kysymys, mutta kun minä en ole ainakaan koskaan oppinut ristikoista yhden yhtä todella mielenkiintoista saati hyödyllistä sanaa, vaikka satoja sanoja olen oppinutkin. Että näin.
Fakkisana/fakkivihje -keskustelua on hämmennetty myös käsitteillä fakkiutunut ja fakkiutumaton.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt niin sanojen merkityksestä on ollut kahta koulukuntaa:
A) Fakkiutunut ristikko on ristikko jossa on fakkisanoja. Mitä enemmän, sen fakkiutuneempi - yksi tai kaksi fakkisanaa ei keskimäärin vielä merkitse kovin paljoa. Fakkiutumaton tarkoittaa ristikkoa jossa ei ole fakkisanoja - tai sitten on ehkä yksi tai kaksi, mutta nekin hyvin vihjeitettynä.
B) Fakkiutunut ristikko on ristikko jossa on fakkisanoja joilla on fakkivihjeet - etunimi sukunimelle, sukunimi etunimelle, karttavihje tuntemattomalle paikalle, päivämäärä (oudolle) etunimelle jne. Yksi tai kaksi tällaista sana-vihje-paria tarkoittaa vasta lievää fakkiutuneisuutta. Fakkiutumaton taas tarkoittaa ristikkoa, jossa vihjeiden ja ratkaisusanojen väliset suhteet eivät ole fakkiutuneita, tai jossa ristikko ratkeaa yksiselitteisesti vaikka ratkoja ei tietäisikään mitä ratkaisusana tarkoittaa.
Menikö niin kuin pitikin, oliko vieläkin liian epäselvä? Pitkä ainakin, sen myönnän.
Pitäisikö näistä nyt sitten saada jonkinlaiset tiivistetyt versiot johonkin nähtäväksi, niin ettei aina tarvitse käydä kilometrien mittaisia keskusteluja siitä mitä se fakki taas oikein tarkoittikaan?
Jaa-a, mitähän sillä sitten voitettaisiin.
Jos tein vääriä tulkintoja, älköön kukaan suuttuko. Yritin tulkita käytyjä keskusteluja mahdollisimman neutraalisti ja avoimin mielin.
Kommenttia? (Kääk, vielä?)
:-)
83. Eki9.3.2005 klo 15:33
Antin tekstiin voisin melkein nimeni alle panna, niin paljon se myötäili omia ajatuksiani. Turhan pitkä se toki oli.Sitä minä vain ihmettelen, että miten KP kuvittelee, että ratkojaystävälliset ristikot tehtäisiinkin pääasiassa laatijoille??? Kyllähän niissä laatija pistää kaiken ammattitaitonsa peliin, ratkojan hyväksi.
Tälle palstalle eksyneet (ainakin äänekkäimmät) ovat hyvin painokkaasti toivoneet oivallusviihdettä eikä taatusti vieraita sanoja (VW:n yhteydessä paljastui, että monet fakkiutuneissa ristikoissa yleiset sanat eivät ole ollenkaan täällä tuttuja), vaikka ne olisivat kuinka yleisiä tietyillä laatijoilla.
Kyllä minä olen valmis hyväksymään, että KP tekee juuri sellaisia ristikoita kuin mihin on tottunut, ja jätän korrektina ihmisenä tarkemmin sanomatta, mitä niistä ajattelen, laatijana ja/tai ratkojana. KP yrittää turhaan täällä tuputtaa omaa ideologiaansa. Saahan sitä tuputtaa, mutta eikö se jo tullut selväksi, että lähes vastakkainen näkökulma on vahvoilla. Pääsanoma on ymmärretty, mutta yksityiskohdista ollaan täysin eri mieltä.
Tässä ei ole mitään henkilökohtaista, kyse on ristikoista ja vain ristikoista sekä niiden vaikutuksista suomalaiseen ratkontakulttuuriin. Sanon edelleen, että KP:n opeilla ristikkoväki kuppikuntaistuu entisestään. Tarvitaan ehdottomasti toisenlaisiakin ristikoita, mutta KP ja hengenheimolaisensa voivat pitää oman kuppikuntansa.
Pyritään erilaisinakin elämään alalla sopusoinnussa.
84. Kari Päivärinta9.3.2005 klo 16:10
Ei ole minun minun kannastani kysymys. Vaan voiko laatijajakaa sanoja hyväksttyihin ja ei toivottaviin.
Kun soitin kielitoimistoon, niin sieltä sanottiin, että kaikki
sanat ovat käyttökelpoisia. Uskokaa nyt tämä tosiasia.
Ei ristikon hyvyys tai paremmuus toiseen verrattuna ole
kielitoimiston hyväksytyistä sanoista kiinni. Kokonaisuuteen
vaikuttaa ihan muut seikat. Tosin, kun yksityisille laatii
ristikoita on katsottava sanoja tarkemmin: tilanteen mukaan.
85. Eki9.3.2005 klo 16:23
Laatija pyrkii valitsemaan sanat siten, että niistä syntyy ratkojalle (kohderyhmälle) mahdollisimman miellyttävä ristikko. (Vihjeet ovat sitten toinen juttu, mutta taitava laatija tietää, mistä ratkaisusanoista syntyy halutunlainen ristikko.)Ei siinä sen kummempaa. Sen on jo useampi täällä sanonut.
Kielitoimisto määrittelee sanat, mutta ei sillä muuta ammattitaitoa ole ristikkoviihteeseen vaikuttaa.
86. Antti Viitamäki9.3.2005 klo 16:33
Kari Päivärinta:"Ei ristikon hyvyys tai paremmuus toiseen verrattuna ole
kielitoimiston hyväksytyistä sanoista kiinni. Kokonaisuuteen
vaikuttaa ihan muut seikat."
Ja minä kun luulin että juuri tätä olemme koko ajan yrittäneet sanoa sinulle.
"Voiko laatija jakaa sanoja hyväsyttyihin ja ei-toivottaviin?"
Totta kai voi. Minä ainakin päätän korkeimman omakätisesti, mitä sanoja hyväksyn ja mitä en toivo. En kuuntelisi esimerkiksi sinun ohjeitasi (joita en edelleenkään tahdo kunnolla ymmärtää).
"Kun soitin kielitoimistoon, niin sieltä sanottiin, että kaikki
sanat ovat käyttökelpoisia. Uskokaa nyt tämä tosiasia."
Miten niin uskokaa jo? Mikä tosiasia? Eikö esimerkiksi Eki ole vastannut jokaiseen esimerkkiin että käyttäköön kukin mitä käyttää? Ketä sinä nyt yrität saada uskomaan ja mitä?
Ja miksi ihmeessä Kielitoimisto olisi ristikkosanojen ylin auktoriteetti?
Ja vielä uudestaan nämä kaksi kohtaa:
"Kun soitin kielitoimistoon, niin sieltä sanottiin, että kaikki
sanat ovat käyttökelpoisia. Uskokaa nyt tämä tosiasia."
"Ei ristikon hyvyys tai paremmuus toiseen verrattuna ole
kielitoimiston hyväksytyistä sanoista kiinni."
Mitä ihmettä sinä nyt ajat takaa? Osaisitko muotoilla asiasi jotenkin yksiselitteisemmin ja vähemmillä kirjoitusvirheillä? Jospa esimerkiksi lukisit viestisi kertaalleen, ennen kuin lähetät sen?
Ystävällisesti,
AV
87. Kari Päivärinta9.3.2005 klo 16:36
Nyt sen sanoit Eki. Tätä olen yrittänyt sanoa kaiken aikaa.Kielitoimisto määrittelee sanat ei laatija.
Ammattitaito ja ristikkoviihde heijastuu ristikosta.
Laatija ei määrittele siis sanoja. Jos laatija ei käytä
joitakin sanoja, kuin toinen, niin siitä muodostuu
toisennäköinen ristikko kuin toisella. Ei parempi eikä
huonompi
88. Eki9.3.2005 klo 16:44
Mutta nyt Kari luit sen kuitenkin ajattelematta mitään muuta, mitä olen sanonut. Jo ensimmäisessä viestissäni tässä säikeessä totesin kieliauktoriteettienkin antavan oikeuden muodostaa itsekin sanoja.Tarpeen tullen, maalaisjärjellä jne. jne.
Valitan, mutta jos ristikkosi ovat esimerkki siitä mihin "opeillasi" pääsee (ja pakkohan niiden on olla)... no, jätän sanomatta.
Jos minä nyt sitten olisin kaikessa tässä "väärässä" ja olisinkin edesauttamassa huonojen ristikoiden leviämistä Suomeen, niin siinäpä olisikin maamme ristikkoelämä ollut huonossa jamassa jo pitkään.
Oletko Kari koskaan vertaillut eri laatijoiden ristikoita? Anna arviosi niistä, ihan vilpittömästi, haluaisin kuulla. Kerro myös omat parhaat ja huonot puolesi!
89. Kari Päivärinta9.3.2005 klo 17:11
Ekille:Luin, että kielitoimisto määrittelee sanat.
Niinkuin se on. Jos, kuten aamulla soitin toimistoon, he ovat
sitä mieltä, että kaikki sanat ovat käyttökelpoisia, niin jos
en ole ihan väärassä olet sulkemassa tiettyjä sanoja pois.
Fakkisanojen karsinaan. Ja niiden käyttö tai käyttämättömyys olisi mitta ristikoiden paremmuuteen.
Täytän toki toisten laatimia ristikoita. Enkä sitäkään ole
sanonut tietääkseni, että ei uusia muotoja voi laatija
laittaa ristikkoon. Mutta sen verran vaivaa laatijan on
nähtävä, että soittaa kielitoimistolle ja kysyy sanasta.
Tästä tässä on kysymys. Kumpi on"korkeammassa" asemassa sanojen suhteen laatija vai kielitoimisto?
Enkä, sanon nyt suoraan: ottaessani tämän puheeksi
tarkoita ketään laatijaa. Kaikki tekee omalla sarallaan
varmasti, niin mainioita ristikoita kuin suinkin voi...
Ristikoita laaditaan ihmisille... olkoon he pääosassa, ilman
heitä meiltä laatijoilta loppuisi hyvin nopeasti leipä ja sen
päältä voi...
90. Eki9.3.2005 klo 17:24
Miksi sanoja ei voisi luokitella parempiin ja huonompiin? Ei se ole sama asia kuin sallitut ja kielletyt.Enkä vieläkään ymmärrä, että kielitoimisto antaisi luvan edelleenkin käyttää esim. muotoa akaasia??? En, en ja en. Kirjoissa ei ainakaan hyväksytä. Elämme vuotta 2005. Ristikot elävät ajassa. On toki olemassa paljon vanhoja muotoja, joita ei ole otettu pois käytöstä.
91. RA9.3.2005 klo 18:04
Kun kielitoimistosta vastattiin, että kaikki sanat ovat käyttökelpoisia, niin oliko yhtään puhetta, missä yhteydessä?Vai uskotko, KP, heidän tarkoittaneen, että kaikki sanat ovat YHTÄ käyttökelpoisia missä tahansa?
Totta kai sanaristikkosanoja voi (ja pitää) luokitella parempiin ja huonompiin. Ja siinä taitaa auttaa kovasti ratkojanäkökulman ottaminen tai ristikon kohderyhmän kannalta ajattelu. Jos teette ristikon kielentutkijoille, niin hyviä ristikkosanoja voivat olla samat sanat, jotka ovat kelvottomia vaikkapa OHO:ssa.
92. Kari Päivärinta9.3.2005 klo 18:09
Eki Kun sanot: On olemassa paljon vanhoja muotoja, joitaei ole otettu pois käytöstä". Kun jujun juoni, asian ydin onkin,
että niitä vanhoja muotoja ei otetakaan pois käytöstä..
Nekin ovat kieltä, niikuin uudet sanat. Esim, akaasia on
vanha muoto, ja uudempi muoto on akasia. Ne ovat
samanarvoisia... Kun tehdään uusi painos ja siinä on sana
akasia ei se tarkoita, että sen vanha muoto olisi hylätty,
eikä uusi painos tarkoita, että se vanha painos olisi hylätty.
Se vanha painos ja ne sanat ovat käyttökelpoista kieltä.
Ristikot elävät ajassa, siitä olemme yhtä mieltä, ja hyvä niin,
mutta ei vanhojen sanojen kustannuksella. Vanhat/uudet
muodot eivät ole toisiaan pois sulkevia, vaan tasa-arvoisia.
93. HH9.3.2005 klo 18:12
Kari, kirjoitit ihan oikein, että ristikoita laaditaan ihmisille. Voisitko siis ajatella, että juuri noiden ihmisten, ratkojien mielipide pitäisi ottaa sananvalinnoissa huomioon. Eihän heistä kukaan tunne kaikkia olemassa olevia "oikeita" sanoja.Kirpuissa jaetaan kartettavat sanat kolmeen ryhmään: fakkiutuneet, vanhentuneet suomen kielen sanat, ja muuten tuntemattomat sanat. Tällainen jäykältä kuulostava jako on ainakin omalla kohdallani tarpeellinen, koska minun pitää pystyä täsmällisesti perustelemaan laatijoillemme, miksi en jotakin sanaa hyväksy.
Nyt on keskustelua ristikoista. Bravo!
94. Eki9.3.2005 klo 18:24
Okei, Kari, sinä käytät (myös) muotoa akaasia. Useat laatijat eivät hyväksy vanhentuneita muotoja. Onko siinä jotain pahaa?
95. Agricola9.3.2005 klo 18:25
Wanhoista kirioista löytyypi sitten pali hyvei sanoi ja tasa-arvoisia ovatten kaikk.Panca sijs wanha ia noori iotca risticoi ladihitte hirmutta muca ilman este nijte ia nejte!
96. Kari Päivärinta9.3.2005 klo 19:07
Siinä, että laatija käyttää, tai on käyttämättä vanhojamuotoja ei ole mitään pahaa. Eikä toisin päin. Jos käyttää,
niin siinäkään ei ole mitään pahaa. On vain kysymys siitä,
jos jonain päivänä jos/kun kielitoimisto"pyyhkii" isolla kumilla vanhat muodot unohduksiin, niin niitä ei silloin ole.
HH Millä perusteella et hyväksy joitakin sanoja, kun
kielitoimisto ne hyväksyy? Kiinnostaa...
97. Kari Päivärinta9.3.2005 klo 19:24
HHRatkaisijoiden mielipide on laatijalle arvokas.
Ei tässä keskustelussa olekaan siitä kysymys, ettei
ratkaisijoita oteta huomioon. Vanhat muodot sanoista,
eivät tee niitä fakkisanoiksi ja niiden käyttäjä olisi
huonompi laatija. Välttää voi laadinnassa niitä vanhoja
muotoja, etenkin katsoen tilanteen keille laatii ristikon.
98. HH9.3.2005 klo 20:19
Akaasian kohdalla minä olen Karin tavoin vanhanaikainen. Kerran olen laittanut ristikkoon tuon lyhennetyn muodon. Vanhat muodot eivät tee sanoja fakkisanoiksi. Fakkisanoja ovat ne, joita "tavallinen" ratkoja ei tiedä olevan olemassakaan. Mutta vanhentuneissa sanoissa sellaisia on paljon.Vielä vuosikymmen sitten eräät ristikkolehdet näyttivät haluavan sellaisia ristikoita, joissa on runsaasti vanhahkoja suomen kielen sanoja. Ja varmaan monet ratkojat silloin sellaisia toivoivat. Sinä Kari taidat olla tuon vanhan koulukunnan edustaja, viimeinen mohikaani.
99. Kari Päivärinta9.3.2005 klo 21:06
Minulla on taito laatia juuri sellaisen ristikon, kuin tilaajayksityisihminen, tai firma haluaa. Ilman vanhoja sanojen
muotoja tai niiden kanssa. Mikä on tavallinen ratkoja?
Jos joku on ollut ristikkomaailmassa ja "metsästää" lehtiä,
niin hän ei suinkaan ole tavallinen, vaan on varmaan
oppinut ristikoiden perussanaston (tuon fakkisanaston).
Onko laatijalla "oikeus" pudottaa joitakin sanoja pois?
100. HH9.3.2005 klo 21:14
Kyllä, "fakkiutuneet ratkojat" ovat olemassa oleva kohderyhmä, eikä se ryhmä ihan pieni ole.
101. Kari Päivärinta10.3.2005 klo 09:13
Kuka muistaa Osmo Kailan, entä Arthur Wynnen?Kuka muistaa, että suomalainen kuvaristikko täytti
20.3.2005 viisikymmentä vuotta?
Nämä "fakkiutuneet" parempi minusta vanhan-ajan
ihmiset (ratkojat), jotka ovat täyttäneet ja pyytävät
ristikoita, (kiitos heille) ja oppineet "vanhan ajan" sanaston nyt opittava uusi? Heille meidän "laatijoiden" pitäisi olla sen verran"kiitollisuuden velassa", että laadimme näille vanhan ajan konkareille ristikkoja. Ilman heitä ei maailmassa olisi
ristikoita (Atrhur Wynne)... Tuo ristikoiden uudistaminen ja
ajassa eläminen, kuten sanoin ei ole kiinni sanojen muodoista. Älkäämme viekö näiltä vanhan-ajan kansalta
sitäkin iloa, jonka ristikon täyttäminen heille tuo...
102. Timppa10.3.2005 klo 09:23
Kaikella kunnioituksella, mutta haluaisin käyttää ristikoiden "täyttämisestä" verbiä "ratkoa". Ei maailma siitä varmasti parane, mutta kuitenkin...
103. KP10.3.2005 klo 09:48
Tässä oli tarkoituksella jätetty sana ratkominen pois.Vanhassa painoksessa (Nykysuomen sanakirjassa) ole sitä merkitystä suoraan sanottu. Perussanakirja mainitsee
ratkoa ristikoita. Vanhan ajan ihmisille se on paremmin
täyttämistä.. Tämä ei ole hiustenhalkomista, vaan mielestäni
sopi asian yhteyteen sana täyttäminen paremmin.
104. Ville10.3.2005 klo 09:55
Minusta Eki ja Antti Viitamäki ym. ovat sanoneet tässä keskustelussa kaiken olennaisen useampaankin kertaan. Kaipa lienee uskottava, että KP todella on eri mieltä. Ristikkolehtien tarjonnan runsautta ja sisältöä katsoessa kyllä uskoo, että paljon täytyy olla sellaisiakin täyttäjiä (vrt. ratkojia), jotka tosiaan haluavat kerta toisensa jälkeen latoa ruutuihin ne heti Porkkalan palautuksen jälkeisinä vuosina oppimansa ammattisanat. Heille se oikeus suotakoon.
Itseltäni vanhan koulun kliseekokoelmat kyllä jäävät rauhaan. Yleensä kaikilla elämänaloilla pyritään menemään perinteen hyvien osien pohjalta eteenpäin. Itse arvostan todella paljon sitä työtä, jota Eki (niin tunnetun nimisessä yrityksessä kuin muuallakin toimivine) hengenheimolaisineen ovat juuri tuossa hengessä tehneet.
105. Eki10.3.2005 klo 09:55
Kari, kaikella kunnioituksella, mutta olet jo toinen "mummoja" aliarvioiva laatija tällä saitilla. Nykyisin mummot ja vaarit myös surfaavat internetissä ja seuraavat aikaansa muutenkin. He eivät ole homogeeninen ryhmä.Osmo Kailakin eli ajassa valitessaan HS:n ristikkoaiheita. Tuoreen diplomaatin nimen ROZANNE RIGDWAY hän sijoitti yhden rivin välein ja haasteellisuutta laatijalle siinä riitti. Tapasin Kailan useasti ja keskustelin hänen kanssaan ristikoista. En tunnista häntä viimeisen viestisi tarkoitusperistä lainkaan.
Ei tässä tiettyjen sanojen välttämisessä ole mitään pahaa juuri kenellekään. Paitsi Karin oletettavalle fakkiutuneelle asiakaskunnalle, joka valitettavasti on pieninä palasina maailmalla eikä yhden asiakkaan lehden ääressä.
Kehottaisin vakavasti välttämään mieluummin sanoja tyyliin ELAS (olipas tuossa ristikossasi vielä erittäin huonolla vihjeellä), MAIA ja TETU.
Yksi puoli asiaan lisää, joka Karin ristikoista paistaa läpi. Jos laatija ei pysty laatimaan sanaa sellaisilla sanoilla, jotka ratkojan pitäisi tietää, hän lisää vihjeeseen avun piilokirjainta varten, esim. helpossa ristikossasi "Finnair ennen 4.O". Tämä voi kuulostaa ratkojaystävälliseltä, mutta kyllä se on lähinnä laatijaystävällistä. Pääsee vähemmällä. Ja ärsyttää monia ratkojia.
Kuten jo useasti olen yrittänyt sanoa, ristikon hyvyys ei mene laatijan itselleen asettamien haasteiden takia. Yleensä se tulee ilmi lyhyissä sanoissa, ja Karilla se ilmenee erityisen runsaana. Jos lyhyet huonot sanat (kuten ELAS) on pantu sinne tahallaan, en ymmärrä. Miksi esim. sana EDES olisi huonompi kenellekään ratkojalle?
Kari, laadi siis ihan sellaisia ristikoita kuin haluat ja toivon, että osaat kohderyhmäsi tarpeet tyydyttää.
Kuten täällä useampikin laatija on kertonut, olemme vakuuttuneita toisenlaisista ratkojamieltymyksistä ja toisenlaisista laatijan taidon hyväksikäytön kriteereistä. Sanoillasi tai varsinkaan ristikoillasi tuskin pystyt uskoamme horjuttamaan.
Nyt yritän lopettaa. Asiat kiertävät jo kehää. Toivon mielipiteitä laajemmaltakin porukalta. Ottakaa mitä tahansa sanaristikot.netin tehtävä ja verratkaa sitä mihin tahansa Karin tehtävään. Vain siten päästään konkretiaan tässä keskustelussa.
Kuka laatija tai mikä "laatijaleiri(stö)" vaalii parhaiten ristikoiden keksijöiden asiaa?
Tuoreemmassa viestissä Kari muuten päästää mielenkiintoisen totuuden: hänen ristikoitaan täytetään, useimpien muiden ratkotaan! Tätä termistön tekijätkin varmasti ajoivat takaa.
106. KP10.3.2005 klo 10:42
Toki minä sen tiedän, että "mummot" ja "vaarit" osaavatkäyttää tietokonetta. Jo se vastaus määrä joka tulee
minulle kertoo sen. Sana täyttäminen sopi asia yhteyteen
paremmin, kuin ratkominen. Lukekaa hyvät ihmiset teksti
niin kuin se on kirjoitettu. Eikä niin kuin sen haluaisitte
olla. Ja tuo piilokirjaimen antaminen (ei kaikissa tapauksissa)
on puhtaasti sen takia vuosien mittaan tullut, että palautuksissa on ilmennyt ihmisten ärsyyntyminen siitä,
että ei ristikko ole täyttynyt. Sehän ajanvietettä, ja kaikkein
ärsyttävin tilanne on, että piilokirjaimet on haettava kirjoista
parempi se sanoa suoraan...
107. HH10.3.2005 klo 10:58
Lapset käyttävät ratkomisesta verbiä tehdä. "Näitä ristikoita oli kiva tehdä."
108. KP10.3.2005 klo 11:03
Eki tuo huono sana ELAS on ristisanakirjassasi ja tuohuono vihje kanssa... Morkkaatko itseäsi?
109. Eki10.3.2005 klo 11:28
Kreikassa > ELAS on sama kuin Suomessa > TPSL.Valitettavasti löytyy jatkuvasti laatijoita, jotka luulevat ristikkosanastoja tehtävän laatijoille. Ne tehdään ratkojille, jotka joutuvat ratkomaan sellaisten laatijoiden ristikoita, joissa tuollaisia sanoja esiintyy. Löytyy sieltä hyviä(kin) sanoja.
Tuossa on kieltämättä paradoksia, mutta minä en ole keksinyt sanastoja, vain tehnyt sellaisen.
110. Just10.3.2005 klo 11:36
Jospa ELAS on Ekin kirjassa sen vuoksi, että jos laatija tohtii sensen ristikkoon laittaa niin ratkoja saa mielenrauhan kun sana opuksesta löytyi.
Tuntuu olevan laatijoilla sellaista ajattelua, että sana saa ristikkokelpoisuutensa jos se on Ekin kirjassa tai Nykäsessä.
111. Just10.3.2005 klo 11:39
Eki, ehdit edelle, en peesannut, en!
112. KP10.3.2005 klo 11:50
ELAS on tietosanakirjassa, ei kai tietosanakirjoja ole"pannaan" pantu?...
113. Eki10.3.2005 klo 12:07
Kari, ymmärrätkö, miten kaukana vihje Kreikassa on sanasta ELAS ja vielä piilokirjaimen kanssa? Kreikassa on varmaan vuosisatojen aikana elänyt ERAS-nimisiä ihmisiä (ihan esimerkkinä vaan), joka vastaa kysymykseen ihan yhtä lailla. Kreikassa saattaa myös olla paikka, vaikka EMAS, joka olisi tällöin oikeampi ratkaisu.Yleisten ristikkosanojen muuttuminen "ratkojien yhteiuseksi omaisuudeksi" pahenee sillä, että vihjeet ovat vain "sinne päin". Huomaa tuo vertaukseni, että Suomessa-vihjeeseen tilee vastaus TPSL. Sekin olisi parempi.
Tämä on todella merkittävä asia ja olen huolissani ristikoiden tilasta Suomessa, jos ajattelutapasi vielä yleistyisi.
Yhteenveto: itse sana ELAS ei ole kielletty, vaikka lyhenteen kyseessä ollen on tosi monella tavalla huono ratkaisusana. Vihjeesi ja piilokirain olivat harkitsemattomia.
114. HH10.3.2005 klo 12:23
Olen ratkonut ristikoita, jotka ovat paljon parempia tai paljon huonompia kuin tuo Karin ristikko. Jos yksittäiseen ristikkoon tai pariin yksittäiseen sanaan juututaan niin kukahan meistä saisi puhtaat paperit.Ristikko oli ilmeisesti tarkoitettu sellaisille, jotka ovat ratkontaa pitempään harrastaneet. Mutta kiperä se ei ko. kohderyhmälle miltään osin ole.
115. Antti Viitamäki10.3.2005 klo 12:47
Tässä nyt tuntuu, että eräälle ihmiselle ovat tuntemattomia sen tapaiset käsitteet kuin parempi, huonompi, suositeltava ja välteltävä.Jos jokin sana on huonompi, se ei automaattisesti tarkoita sitä että sana on "kielletty". Jos jotain sanaa pitää vältellä, se ei tarkoita sitä että kaikki kirjat joissa sana esiintyy ovat "pannassa".
KP - mihin ihmeeseen oikein pyrit? Väitätkö sinä, että laitat yhtä mielelläsi laadinnokseesi esimerkiksi kreikkalaisen vapausjärjestön kuin minkä tahansa tavallisen suomen kielen sanan? Ei mitään eroa? Ei yhtään mitään? Eikö todellakaan MITÄÄN VÄLIÄ, kumpi ristikkoosi tulee?
Kukaan ei täällä ole ilmoittamassa, mitä sanoja saa käyttää ja mitä ei. On ainoastaan useita ristikkoihmisiä (niin laatijoita kuin ratkojia) jotka ovat huolissaan siitä, minkälaiseksi sanasto kehittyy ja ilmaisevat tuon huolensa kertomalla mitä sanoja heidän mielestään pitäisi suosia ja mitä välttää.
Sinä itse olet tullut tänne kertomaan, että sitä-ja-tätä yhdyssanaa ei voi käyttää, koska Kielitoimisto ei sitä hyväksy. Paitsi että esimerkkisanasi oli sellainen että kaikki muut paitsi sinä tuntuivat välittömästi ymmärtävän sen aivan oikeaksi ja yleiseksi sanaksi, kerroit itse myöhemmin tasan samasta sanasta, että se oli huono esimerkki, koska sitä voikin käyttää - olitko sitten vasta mahdollisesti "tarkistanut asian Kielitoimistosta"?
Ja miksi ihmeessä vedät rakkaan Kielitoimistosi ja Nykäsen ja Pesosen rinnalle RISTISANAKIRJAN? Etkö ole muka koskaan ajatellut, mitä varten ristisanakirjoja tehdään? Mistä lähtien ristisanakirjojen esipuheissa on muka sanottu että "tässä on koottuna ne ristikkosanat, joita voit vapaasti käyttää laatiessasi"?
Ratkojaparat joutuvat kestämään meitä laatijoita, kun aina silloin tällöin ristikkoon on melkein väkisin laitettava sana, jota ei normaalilla yleissivistyksellä tarvitse tietää. Vain tätä harmillista asiaintilaa varten meillä ylipäätään ON ristisanakirjoja! Mitä muuta tarkoitusta varten olet kuvitellut niitä painettavan? Luuletko, että Eki on halunnut tehdä kirjan koska ratkojat eivät muuten osaisi ratkaista hänen ristikoitaan? "Kas tässä teille raamattu, opetelkaa tämä ulkoa, ja saatte aina ristikkoni täyteen"??
Jos tuollainen on ajatuskuviosi ja maailmankuvasi, niin SUOSITTELEN (huom: en käske enkä määrää, enkä kiellä tekemästä toisin) miettimään asiaa uudestaan.
116. KP10.3.2005 klo 12:49
Oikein HH. Mitään ristikkosotaa ei ole tarkoitus käydä...Kaikenlaiset ristikot ovat varmaan sallittuja. Ratkojat
päättäköön. Nuo termit sivustollani eivät tarkoita, niitä mitä
on nyt ymmärretään kiperällä ja helpolla. Ne ovat vain
opastamassa, että toinen ristikko on rakennettu toisella
tavoin kuin toinen.
117. KP10.3.2005 klo 13:39
Eki sanoi, että ELAS on huono sana.Minä siihen: että kirjassasikin ELAS. (ei silloin pitaisi olla
huono, jos omassa teoksessa on).
Ja sanoin, että tietosanakirjasta ELAS löytyy, niin eikö
ristikkosanasto ole silloin "alempi arvoinen" kuin tietosanakirja? Kielitoimisto, vastaa kielen huollosta ja piste.
118. KP10.3.2005 klo 14:12
Myönnän että mieslaulaja/laujalamies käy kummankin päin, soitin kielitoimistoon... Nyt hämärtyy se varsinainen ajatus
mitä pitemmäksi tämä lista menee...
119. Eki10.3.2005 klo 14:16
Vaikka KP aikookin kumota koko säikeen perussyyn, jatketaan silti filosofointia. Olen edelleen sitä mieltä, että asia on tärkeä.Kyllä minä sanoin, että ELAS on monella tavalla huono sana. Miten näissä asioissa päästään mitenkään eteenpäin, jos ei sanota jotain eksaktia? Kari, saat olla eri mieltä. Vielä kerran selitystä:
Kreikassa = ELAS
Kreikassa toimi vuosina 1941-45 tuollainen järjestö.
"Kreikassa" viittaa sitä ennen 1 000 000 000 miuuhun sanaan, paitsi esim. KP:n ristikoissa, näemmä.
Jos kadunmiehiltä menee kysymään tuota sanaa, muutama voi tietää ja ne ovat joko historioitsijoita tai ristikonharrastajia. Onhan se ihan mielenkiintoinen tieto. Mutta Kreikassa-vihjeella useimmalla ristikkoihmiselläkään ei ole hajuakaan, mitä sana tarkoittaa. Jos piiloa edes arvaavat. Ristikkoväki on mukana ristikkosalaseurassa, jossa eivät oikeastaan kaikki edes ymmärrä, mitä toiset vihjeet tarkoittavat. Viihtyvätkö he siellä oikeasti? Riittääkö heille, että he ovat vähän hajulla, mitä milläkin vihjeellä ja sanalla tarkoitetaan?
http://sanaristikot.net/keskustelut/index.php?p1=v ast.php&p2=info_3.php&id=1164&alku=165&t=k1
Miksi ristikoissa muuten lukee kiperä ja helppo, jos niillä ei tarkoiteta sitä, mitä niillä yleensä tarkoitetaan? Mistä ihmiset voivat tietää, että kyse on vain erilaisesta rakennustavasta? Lisää ristikkoväkeä hämmentäviä asioita, joilla ei harrastajien määrää ainakaan lisätä.
Sotaako tämä on? Eikös tässä vain vaihdeta mielipiteitä?
120. KP10.3.2005 klo 15:01
Montako sanaa siihen mahtuu jos avonaisia kirjaimia on E-AS, piilossa L? Kun siis nämä E A S kirjaimet ovat
ristikkoon ilmestyneet... Ja onhan niitä tekemiäsi opuksia,
joista sen voi katsoa... Olisi toki pitänyt kirjoittaa ennen
Kreikassa.
Nyt se viimeinen valo sammui. Se kysymys, jonka esitin
alussa... Haluatko, että alan ruotia sinun ristikoita.
Sekin onnistuu oikein hyvin. En haluaisi, kun tässä ei ole ollenkaan kysymys kuka on huonompi/parempi laatija kuka ei... Vai haluatko ärsyttämällä ärsyttää ihmiset katsomaan
ristikoitani? Käykää olen siitä oikein mielissäni...
121. Antti Viitamäki10.3.2005 klo 15:06
"Eki sanoi, että ELAS on huono sana.Minä siihen: että kirjassasikin ELAS. (ei silloin pitaisi olla
huono, jos omassa teoksessa on)."
KP - mahdoitko edes lukea kokonaan minun kommenttiani, tai sitä ennen nimimerkin Just kommenttia? Ymmärrätkö yhtään mitä ajoimme takaa?
Toistetaan nyt sitten vielä kerran:
On olemassa sanoja, joita ei tiedoiltaan/koulutukseltaan keskivertoihminen todennäköisesti tiedä. Vain todella hyvät laatijat pystyvät jatkuvasti tekemään ristikoita, joissa ei ole ensimmäistäkään tuollaista sanaa - enkä oikein jaksa uskoa että hekään, ristikosta ja vuodesta toiseen.
Ristisanakirjoille on tullut kysyntää juuri sen takia, että ristikoissa on tällaisia sanoja! Ei kukaan ole päättänyt, että kaikki maailman sanat käyvät ristikkoon, ja ruvennut laatimaan listaa kaikista niistä oudoista sanoista, joita haluaisi laadintoihinsa sijoittaa!
ELAS on sana, joka minun puolestani saa olla ristikossa - ja niin varmasti Ekinkin puolesta. Itse olen sitä ja kymmeniä muita vastaavia käyttänyt, kun en ole laadinnosta muuten saanut läpi menemään. Luulisin, että Ekikin on sitä joskus jossain ristikossaan käyttänyt. Mutta onko se esimerkiksi hänen tai minun tai kenen tahansa mielestä HYVÄ tai SUOSITELTAVA ratkaisusana, on ihan eri asia!
Huomaa edellisessä viestissäni kysymys: Onko sinulle aivan sama, laitatko ristikkoon Kreikan vapautusarmeijan lyhenteen vai jonkin tavallisen suomenkielisen sanan, tai ylipäätään jonkin selvästi tunnetumman sanan?
Jos sinulla laatiessasi tulee piilokirjain tyyliin A_TA, onko sinulle AIVAN SE JA SAMA, laitatko piilokirjaimeksi I:n (AITA) vai T:n (ATTA). Molempia sanoja toki näkee ristikoissa, mutta eikö toinen tosiaankaan ole mielestäsi toista parempi?
"Eki tuo huono sana ELAS on ristisanakirjassasi ja tuo
huono vihje kanssa... Morkkaatko itseäsi?"
"Tuo huono vihje kanssa"?? Väitätkö että Ekin ristisanakirjassa ELAS-sanan kohdalla lukee "Kreikassa"??
Katsopa uudemman kerran, mitä siellä lukee. Ymmärrät varmasti kuitenkin, minkälainen ero on vihjeillä "Kreikassa" ja "Kreikan vapautusarmeija" ? Varmasti ymmärrät, sillä jos et ymmärtäisi, minulle ainakin heräisi kysymys, oletko edes oikealla alalla.
"Nyt hämärtyy se varsinainen ajatus mitä pitemmäksi tämä lista menee..."
Jos näin on, niin näkisin kyllä että itse edesautat sitä hämärtymistä vähintään siinä missä muutkin.
Vastaus (jälleen kerran) alkuperäiseen kysymykseesi:
- Ei, minun mielestäni Kielitoimisto ei päätä, mitkä sanat ovat hyviä ristikkosanoja ja mitkä eivät. Kielitoimistolla ei ole mitään erityistä kompetenssia vastata tuohon kysymykseen.
122. KP10.3.2005 klo 15:38
Vastaus kysymykseeni. Laatijalla ei ole oikeutta tiputtaaniitä sanojen eri muotoja pois johonkin "karsinaan".
Uudet painokset eivät kumoa vanhoja. Sitten kun
kielitoimisto ilmoittaa, että joitakin sanoja ei ole, niitä ei
ole. Kaikki sanojen muodot ovat käyttökelpoisia ja
tasavertaisia. Ja niistä voi tehdä ristikon. Tämä vastauksenai
ilmoittakoon, jos ei ole selviinnyt vielä...
123. Hyppymyyrä10.3.2005 klo 15:56
Tästä Ekin pakinan jyrsijästä vielä sen verran, että uudesta Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät sekä gerbiili että sen rinnakkaismuoto gerbilli. Piste.
124. Eki10.3.2005 klo 15:57
Pitää vielä kysyä: olemmeko ME MUUT niitä, jotka määräilevät? Ketä? Missä? Milloin?
125. Ratkoja10.3.2005 klo 16:10
Ainakin ristikkokarjaa? ;)http://www.sarjakuva.com/memuut/
126. Hessu10.3.2005 klo 18:44
KP kirjoitti: "Laatijalla ei ole oikeutta tiputtaa niitä sanojen eri muotoja pois johonkin "karsinaan"."Siis laatijalla ei ole oikeutta olla käyttämättä kaikkia sanoja? Entäs jos laatii niin vähän, ettei ehdi käyttää kaikkia? :-)
Kyllä minulla ainakin on oikeus käyttää tasan tarkkaan niitä sanoja, joita itte (Särkelä) haluan. Jos vaikka päätän olla ikinä käyttämättä sanaa KOIRA, niin sitten en käytä. Siihen ei ole kellään mitään sanomista, eikä sitä kyllä kukaan edes huomaa.
Eli mitä kummaa sinä KP oikein tarkoitat???
127. Ratkoja10.3.2005 klo 18:54
Särkelä itte on hyvä näytelmä ja elokuva. Itte Särkelä, maanomistaja ja neuvos oli hirveän vihainen, kun hänen tietämättään, tai ilman hänen lupaansa, oli rakennettu silta, joka näkyi hänen kammariinsa.Vähän naisellista diplomatiaa, ja Särkelä itte piti sillan avajaispuheen.
Uuno Laakso oli nahkatakissaan on ihan hyvä tyyppi.
Ruotsiksi: Dille Dahl.
128. Hessu10.3.2005 klo 20:40
Kuinkahan moni ratkoja (ja laatija) tosiaan luulee, että on olemassa joku Itte Särkelä. Särkelä on niin yleinen vihje, ja aina siihen pitää raapustaa se itte. Selasin näytelmän läpi, ja siinä taidetaan mainita sana itte vain yhden kerran. Kun Julius Särkelä ensimmäisen kerran tulee paikalla, sanoo eräs vanha äijä: "Nyt taitaa tulla Särkelä itte."Mielestäni tuo vihje/vastauspari on virheellinen. Yhtä hyvin voisi olla vaikkapa vihjeenä kiitos ja vastaussanana kaunis. Eihän Särkelä mikään itte ole, vaan kyse on vain tutusta sanaparista. Vihjeeksi sopisi paremmin "Särkelä -". En kyllä tuota puhekielistä itte-muotoa itte ollenkaan käyttäisi.
129. Eki10.3.2005 klo 21:26
Itse käytän joskus juuri vihjeellä Särkelä -. Ei sen tarvitse ihan pakkorakokaan olla. Nelikirjaimiset sanat, joissa on t toisena, ovat lähes kaikki niin käytettyjä, ettei yhtäkään niistä ole ilo panna laatimukseen.
130. KP10.3.2005 klo 21:32
Kirjoitin: "Laatijalla ei ole oikeutta tiputtaa sanojen eri muotoja pois johonkin "karsinaan". (näitä ei voi käyttää)Vaan kaikki sanat ovat käyttökelpoisia ristikon laadintaan.
131. Antti Viitamäki10.3.2005 klo 21:44
Samaa mieltä Hessun kanssa - hyvin pitkin hampain nykyään enää laittaisin itteä ristikkoon, mutta jos ei muuta keinoa ole ja alue on muuten hyväsanainen, niin ehkä se menee. Se on mielestäni todella huono sana - ja vaikka KP olisi asiasta ihan mitä mieltä tahansa, niin minulla on oikeus sanoa että se on huono. Kuten Hessukin jo tuossa totesi, onhan se nyt kumma jos ei laatija saa päättää mitä käyttää ja mitä ei.On todella typerää julistaa täällä, että kaikki sanat ovat käyttökelpoisia ja tasavertaisia - jos joku aloitteleva laatija kuulee moisen kommentin, hän oppii todella tylsän tavan laatia. Mitä ILOA on kenellekään siitä, että ristikko on täynnä toinen toistaan kummallisempia sanoja, outoja nimiä ja sanojen vanhoja muotoja joita kukaan ei enää käytä?
Minusta on äärimmäisen tärkeää, että laatija miettii joka sanan kohdalla: "Onko tämä nyt hyvä sana ristikkoon? Olisinko itse tiennyt tämän sanan vai olisiko minulla pitänyt muka olla jokin ristisanakirja että olisin keksinyt vastauksen? Millä todennäköisyydellä ihminen, joka vasta aloittelee ratkontaharrastustaan, tietää tämän sanan?"
Ja jos laatija ei keksi keinoa kiertää tuota sanaa, josta on epävarma, niin samantyyliset kysymykset pitäisi olla hänellä ämielessä vihjeitysvaiheessa: "Jos tätä ei todennäköisesti useimmat ihmiset tiedä, miten voin varmistaa sen että ratkoja tietää ristikon ratkettua sanan olevan oikein?"
Ja KP voi ihan rauhassa yrittää uskotella meille että Kielitoimisto pitää sanojen vanhoja ja uusia muotoja tasavertaisina. Kyllä sieltäkin kerrotaan, mitä muotoa suositellaan ja mitä muotoa tulisi välttää. Ihan, siis IHAN varmasti!
Miksi ihmeessä he muutoin ylipäätään vaivautuisivat esimerkiksi poistamaan Perussanakirjasta akaasian ja laittamaan tilalle akasian? (Katso vaikka, KP, Pesosessa on nimenomaan näin!) He ilmaisevat tällä, että vaikka kansan suussa ja kirjoitetussakin tekstissä akaasia tulisi säilymään, niin johdonmukaisempi ja sitä myöten parempi muoto on akasia.
Käsittääkseni ennen vanhaan kartoista löytyi muun muassa Austraalia. Mitä luulet, KP, kummastuisiko ratkoja jos näkisi Australian kirjoitettuna kahdella a:lla? Eikö hänellä saattaisi herätä kysymys, että "onko tässä virhe?". Entä jos ristikkoon tulisi sana bioloogi? Varmasti löytyy jostakin ammoisesta sanakirjasta! Ja kun kerran löytyy, niin sehän on silloin hyväksyttävä muoto, eihän sitä ole kukaan kumonnut, eikö niin?
Come on, KP, lopeta nyt jo tuollaiset puppupuheet. Käytä mitä käytät omissa laatimuksissasi, mutta minusta näet turhaa vaivaa, jos yrität saada muut ajattelemaan samoin.
132. Eki10.3.2005 klo 21:47
1960-70-luvuilla ???-ristikkolehdissä oli Inkeri Nilssonin laatimuksia, joissa oli ihan mahdottoman vaikeita vihjeitä ja sanoja. Suorastaan typerän vaikeita, mutta silloin se kävi jonkunlaisesta huvista ja haasteesta, kun ei paljon paremmasta (visaisemmasta, ristikot eivät laadinnallisesti olleet kaikkia perussääntöjäkään noudattavia) tiennyt. Niitä sanoja sitten etsittiin joka paikasta (ei vielä netistä kylläkään). Sitten Nilsson teki sanaston, josta vastauksia oli helppo löytää. Se vesitti hänen tehtävänsä täysin. Melkein kaikki löytyi sieltä.Itse laatiessani en juurikaan ajattele, onko joku sana Ristisanakirjassa vai ei. Katson sieltä apua lähinnä henkilönnimiin, koska siten löytyvät parhaat nimet kuhunkin tarkoitukseen eikä niitä ole muualla koottuna. En ajattele sanastojasiksikään, koska niitä on vain murto-osalla ratkojia. En halua syrjiä mitään ryhmää, joka voisi olla kiinnostunut ristikoistani. Sanaston omistajalla on tietysti pieni etulyöntiasema, koska kyllä sieltä kaikenlaista löytyy.
Miten tämä liittyy otsikkoon tai vastaako tämä mihinkään yllä olevista avoimista kysymyksistä? Tuskin, mutta minusta tuossa(kin) on tärkeää asiaa. Teki mieli kertoa. Ei ollut ehkä eka kerta.
133. KP10.3.2005 klo 21:50
Korjataan hieman.Kirjoitin: "Laatijalla ei ole oikeutta tiputtaa SANAKIRJOJEN JA
MUIDEN LÄHDETEOSTEN sanojen eri muotoja keinotekoisesti johonkin "karsinaan",(näitä ei voi käyttää).
Vaan kaikki sanat ovat käyttökelpoisia ristikon laadintaan.
134. Eki10.3.2005 klo 21:51
Piti vielä sanoa, että niissä Nilssoneissa oli todella jotain, koska useat ratkojat ne edelleen muistavat.Mutta nekin monet typerät sanat ovat edelleen joillakin käytössä, sillä olen kuullut, että laatija saattaa jopa ajatella niin, että esim. Inkeri Nilssonin perintöä vaalien meidän pitäisikin, siis olisi ihan pakko ne pitää kaikkien ratkojien mielissä ja opettaa tulevillekin laatijapolville.
135. Juhani Heino10.3.2005 klo 22:15
Onhan sekin hyvä, että Kansallismuseossa on vanhoja kulkuvälineitä, mutta on vielä parempi että ne eivät ole Mannerheimintien puolella tukkimassa liikennettä.Jos joku moista perintöä vaalii, soisin että se kerrotaan isolla jossain jotta tiedän olla koskematta. Nyt onneksi tiedän yhden laatijan jonka tuotoksiin ei tarvitse perehtyä. Kiitos tuoteselosteesta, KP.
136. KP10.3.2005 klo 22:18
Kuulkaa nyt, ei se tarkoita, että kun uudemmassa painoksessa on toinen muoto. kuin vanhassa niin se vanha
muoto on hylättävä. Kuka teistä uskaltaa kysyä tätä
kielitoimistolta? Minä sitä kysyin. Ja kaikki sanat kaikki muodot ovat käyttökelpoisia. Tosin sitten on laatijan
päätettävissä käyttääkö hän niitä vai ei.
Ja eiköhän tämä ole tullut selväksi. Jos joku laatija ei
käytä jotain rakennuspalikkaa (sanaa) hän ei käytä. Jos
joku käyttää kaikkia "virallistettuja" sanoja hän käyttää.
Ei hän ole toista parempi/huonompi, eikä toista kuppikuntaa.
137. Maiju10.3.2005 klo 22:21
Kyllä minusta Austraalia ja bioloogi on hylättävä!
138. ritu10.3.2005 klo 22:56
en ole laatija, enkä edes osaa ratkoa kovin visaisia, eli ratkojan näkökulmasta: miellyttävimpiä ristikoita ovat juuri sellaiset, joista eki kirjoittaa. kp voisi tutustua pirjo hiidenmaan teokseen:suomen kieli-who cares? siinä tuodaan selkeästi esille, että kielitoimisto ei todellakaan ole mikään poliisi, joka määrittelee käytettävän kielen. teoksessa on paljon hyvää kaikille meille, joiden sisällä asuu pieni kielipoliisi. ;) ja muillekin.
139. HH11.3.2005 klo 00:16
Kari esittää asiansa kirjallisesti vähän epäselvästi, ja tässä saattaa myös väärinkäsityksillä olla osuutta siihen, että keskustelu junnaa. Voisitko Kari puolustella näkemyksiäsi enemmän sanallisten esimerkkien avulla. Akaasiasta jo totesin, että olen kanssasi samaa mieltä.
140. KP11.3.2005 klo 09:57
HH niin näyttää junnaavan. Onko kuin näkymätön solmu,joka ei nyt aukea. Olen sanonut koko ajan. Että ne sanat,
jotka ovat vanhemmassa painoksessa, pysvät käyttökelpoisina sanoina, vaikka siitä tulee uudempi laitos.
Laatijalle niitä rakennuspalikoita (sanoja), enemmän mistä
voi rakentaa ristikon. Kumpi tässä olisi kielipoliisi, jos laatija
tietoisesti karsii niitä rakennuspuita, jotka kielitoimisto on
antanut. Jos autoilija ajaessaan liikennesääntöjen mukaan ajattelisi. Tämä laki on minulle hyvä tai tämä ei... niin kumpi olisi "korkeampi" autoilija vai lainsäätäjä?
LAATIJALLA EI OLE "OIKEUTTA" KARSIA SANOJA, kaikki ovat
käyttökelpoisia materiaaleja ristikon tekoon. Kaikki sanat ovat vapaasti harkinnan mukaan käytettävissä. Jos joku
käyttää sanaa jota toinen ei käytä ei tee toista huonommaksi
(joka käyttää) kuin toista (joka ei käytä).
kaikki vapaasti
141. Eki11.3.2005 klo 10:03
Mikä junnaa? Kuka käskee?
142. KP11.3.2005 klo 10:31
Eki Mikä junnaa? Sitä minä ihmettelen.Kuka käskee, minäkö vaiko sinä. Sinä olet karsinoinut
sanat. Et ole varmaan vielä uskaltanut kysyä kielitoimistosta:
onko kaikki painokset ja sanat käyttökelpoisia?
Ostin eilen ristikkolehtesi.
Vaikka kaupunki alkuisia sanoja onkin, niin kaikkia sanoja
ei voi yhdistää: mikä on kaupunkinuori.
Ja jos tämä on nykyisin sana, niin tässä lisää:
Kaupunkilapsi, kaupunkivaimo, kaupunki-isä, kaupunkiäiti,
kaupunkisetä, kaupunkieno,...
PITÄÄ OLLA kaupunkilaisnuori tai nuori kaupunkilainen.
Jos kielesi on tähän suuntaan menossa, niin menköön.
Muistatko mitä leikkiä lapset hiekkalaatikolla leikkivät?
Juuri tuollaista, sanoja lyhentelyä... Ja jos nyt ristikoissa
on tämän tasoista kieltä en halua missään tapauksessa tätä
suuntausta edistää...
143. Eki11.3.2005 klo 10:35
Ainoa mikä onkin tullut selväksi on, ettemme juuri halua edistää toistemme kaltaisten ristikoiden suuntausta.Kaikki painokset ovat käyttökelpoisia, mutta eivät kaikkien painosten kaikki sanat, eikä kaikkia sanoja MINUN MIELESTÄNI muutenkaan pidä ristikoihin ahtaa.
144. KP11.3.2005 klo 11:04
Eki kirjoitat:
"Kaikki painokset ovat käyttökelpoisia" (tästä olemme
täysin samaa mieltä)mutta minne häviävät joidenkin
painosten sisällys, sanat) jatkat: "mutta eivät kaikkien painosten kaikki sanat". Jatkat "eikä kaikkia sanoja MINUN MIELESTÄNI muutenkaan pidä ristikoihin ahtaa) tästäkin
olemme samaa mieltä. Tilanteen ja harkinnan mukaan, mutta kaikki sanat, muodot ovat käyttökelpoisia ja samanarvoisia.
145. Eki11.3.2005 klo 11:24
Ehkä olemme melkein samaa mieltä, paha sanoa.Kielitoimisto vastaa suomen kielestä, mutta eivät he meidän jumaliamme ole, yhteistyökumppaneita vähän toiselta sanankäytön haaralta.
Sitten tulevat kaikki muut tietosanakirjat mljoonine sanoineen. Kuka kelpuuttaa niistä sanoista mitäkin, joopajoo.
146. KP11.3.2005 klo 11:50
Eki kirjoitat:
"Kielitoimisto vastaa suomen kielestä, mutta eivät he meidän jumaliamme ole",(en sanonutkaan niin) jatkat (yhteistyökumppaneita vähän toiselta sanankäytön haaralta). Tästäkin olemme samaa mieltä, mutta emme
(laatijat) ole kielitoimiston jumalia voidaksemme määrätä
mikä sana kelpaa ja mikä ei. Jatkat ( Sitten tulevat kaikki
muut tietosanakirjat mljoonine sanoineen). Ne lisäävät vain niitä rakennusaineita, joista voi laatia ristikon. Jatkat (Kuka
kelpuuttaa niistä sanoista mitäkin, joopajoo) tästäkin
olemme samaa mieltä.
147. Antti Viitamäki11.3.2005 klo 12:21
Minusta. olisi, (mukava) "kun olisi" VähänSelkeämpää (tekstiä.), kun "ei (tahdo) oikein pystyä voida
seuraamaan (, tuota sinun. kirjoitusta, KP. Mutta (todennäköisesti), olemme. samaa mieltä. Monestakin; asiasta. kielemme (vain eivät täsmää) osu kohdalleen.
:-)
148. HH11.3.2005 klo 12:29
Tuli mieleen, että Karilla saattaa olla (lievä) sairaus, joka vaikeuttaa kirjoittamista. Jos niin on, ja jos hän kuitenkin laatii ristikoita, se on hatun noston paikka.
149. Eki11.3.2005 klo 12:38
Juttelin 13 minuuttia kielitoimiston puhelinneuvonnan kanssa. Referoin lyhyesti ja voin tarkentaa, jos tarvis.Poliiseja he eivät halua olla, ottavatpa kantaa sanojen kirjoitusasuihin. Tarkkaan he miettivät, mitä kirjoissaan suosittelevat. Jos kansa ei jotain ota omakseen, se ei heitä hirvittävästi stressaa.
;eidän ongelmamme liittyvät yhdyssanojen ohella lähinnä vierasperäisten sanojen kirjoitusasuihin. Ne noudattavat tiettyä logiikkaa. Eivät he suoraan halua sanoa, että esim. muotoa akaasia ei saisi käyttää, varsinkin puheessa.
Mutta sellainen ajatus, että kaikki vanhojen suomen kielen sanakirjojen sanojen muodot edelleen olisivat kelvollisia, sai selvän "ei missään tapauksessa"-tuomion.
Myös esille ottamani Perussanakirjan esipuheen "kaikkia sanoja ei sanakirjoissa ole" sai selkeän lausunnon vahvistuksen. Kielitoimisto ei määrää, millaisia yhdyssanoja ihmiset saavat muodostaa.
Yhteenveto: selkeästi enemmän he suosittelevat muodostamaan omiankin (yhdys)sanoja kuin käyttämään muotoja, jotka myöhemmissä kirjoissa ovat tyyppiä "pitää olla:".
He eivät kuitenkaan halua ottaa kantaa, mitä ristikoissa tulisi olla. Se on ristikkoväen asia.
150. Juhani Heino11.3.2005 klo 13:35
KP esitti mielenkiintoisen analogian, josta kuitenkin vedämme aivan vastakkaiset johtopäätökset?> Jos autoilija ajaessaan liikennesääntöjen mukaan ajattelisi. Tämä laki on minulle hyvä tai tämä ei... niin kumpi olisi "korkeampi" autoilija vai lainsäätäjä?
Liikennesäännöt ovat olemassa MUIDEN hyväksi. Tietenkin pidän kiinni omasta edustani, mutta sääntöjen tarkoitus on estää mua haittaamasta muiden kulkua.
Samalla tavalla laatijan pitää ottaa RATKOJAT huomioon. Ei helpottaa omaa työtään hyväksymällä mitä tahansa sanoja, vaan pyrkiä varmistamaan että ratkojat saavat mielekkään elämyksen.
151. Antti Viitamäki11.3.2005 klo 14:02
Juhani Heino:Aivan. Hyvä pointti. Jos lehti tai laatija haluaa laittaa jonkinlaisia sääntöjä ristikoiden tekoon, niin niiden ilman muuta pitäisi olla ratkojien kannalta edullisia.
Ekin referoimat Kielitoimiston kommentit kuulostavat enemmän siltä touhulta, mihin minä törmäsin, kun joskus vuosia sitten soittelin sinne. Ihan muissa kuin ristikkoasioissa kylläkin.
HH:nkin pointti paikallaan. Pahoitteluni piikikkäästä viestistä, KP, se oli ajattelematon ja lähti siitä uskomuksesta että viestisi ovat epäselviä vain kiireen ja huolimattomuuden takia.
Kirjoitan kärkkäästi ja kärkevästi aina kun aihe osuu "lähelle sydäntäni". Olen katsonut sen täällä mahdolliseksi, koska kyse on kuitenkin vain omista mielipiteistäni.
152. kari kämäräinen11.3.2005 klo 14:23
Tässä keskustelussa ei ole tullut vielä esille sitä, minkä takia kaimani ristikoissa esiintyy ns. "huonoja" sanoja. Se johtuu samasta syystä kuin minullakin eli emme ole verbaalisesti emmekä laadinnallisesti niin lahjakkaita kuin esim. suuri enemmistö näillä sivuilla vierailevista laatijoista. Joudumme turvautumaan noihin kaukaa haettuihin sanoihin, mutta omasta puolestani kyllä yritän välttää niitä niin paljon kuin näillä älykkyysosamäärillä vaan kykenen.
153. V-R11.3.2005 klo 14:31
AV käyttää tautologiaa: "pointti". Copy-paste ym. ovat hyviä käyttää, kun ei muutakaan sanomista ole . Rupea vain Antti ohjaamaan Ilmari Turjan näytelmää.
154. Antti Viitamäki11.3.2005 klo 15:39
Pointti on kiva sana. Pilkut ovat piristäviä! :-)Täytyypä olla tarkempi jatkossa. Olen käyttänyt pointtia ennen tätä viestiä jo kolme kertaa tämän säikeen aikana. Toinen sana jonka liiallinen käyttö minua itseäni harmittaa on "ja". Esiintyy tässä säikeessä minunkin kirjoittamana jo aivan liian monta kertaa.
Pyydän anteeksi, ettei minulla ole mitään sanomista, mutta Särkelää en rupea ohjaamaan. Olen nähnyt elokuvan, ja kässäri on mielestäni äärimmäisen ikävystyttävä. Joku muu saanee siitä enemmän irti.
155. KP11.3.2005 klo 15:43
Kari KämäräinenEn minäkään ole sitä saanut selville... Enkä sitä hakenutkaan.
Ehkä on, niin että asiakaskunta(ni) on totaalisesti erilainen
kuin muilla?... Jokaisella on oikeus ratkoa "mieli"laatijansa
ristikoita. Kuten joku aika takaisin päin sanoin, että osaan
tehdä tilanteeseen sopivan ristikon. Ilman ns. vanhoja
sanoja tai niitä käyttäen. Niinkuin aikoinaan HH sanoi,
että niilläkin on ratkaisijansa.
156. Lettu11.3.2005 klo 15:50
Pieni elämänkerta:Seitsemän vuoden ikäisenä aloitin kansakoulun. Käytyäni sitä neljä vuotta, oli valittava useasta vaihtoehdosta – kansalaiskoulu > ammattikoulu; oppikoulu > lukio / ammatillinen jatkokoultuspaikka (esim. kauppaopisto). Valitsin oppikoulun, mutta jälleen jouduin tekemään valinnan – tyttökoulu / yhteiskoulu. Valitsin tyttökoulun ja minusta tuli tipulainen.
Lapseni menivät aikoinaan peruskouluun – ensin ala-asteelle ja myöhemmin yläasteelle. Nyt lapsenlapseni käy peruskoulun alakoulun kolmatta luokkaa ja viidennen luokan jälkeen siirtyy yläkouluun.
Punainen lanka:
Elämänkertani ymmärtäminen ei tuottane ongelmia ikätovereilleni. Nuoremmalle sukupolvelle asianlaita on toisin. Heille joudun jo selittämään mitä ’kansakoulu’ ja ’oppikoulu’ tarkoittavat.
Yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää ’koulu’ –sanaa. ’Koulu’ on säilyttänyt asiayhteytensä fyysisenä ja abstraktina oliona sukupolvelta toiselle; ongelmia tuottaakin koululaitoksen uudelleen organisoidut koulutusjärjestelmät.
Ratkojan vastuu:
Voidakseni elää tässä ajassa en voi hylätä uusia sanoja vain siksi, että ne eivät miellytä minua. Olen auttamattomasti matkalla kohti omaa henkistä taantumustani. Iloitsen tästä sanojen rikkaudesta, mitä elämän varrelta olen tietopankkiini kerännyt. Hyödyllisiä ja hyödyttömiä – ikivanhoja ja huippumoderneja.
Aikanaan, kun lapseni ovat tulleet keski-ikään, hekin todennäköisesti joutuvat selittämään omille lapsilleen ’ala-aste’/’ylä-aste’ –sanojen merkitystä. Samoin tekivät vanhempani jälkikasvulleen, kertoessaan omista kouluvuosistaan.
(Yksi ratkojanäkökulma käytyyn keskusteluun.)
157. Lettu11.3.2005 klo 16:16
> Olen auttamattomasti matkalla kohti omaa henkistä taantumustani.pitää olla:
Olisin silloin auttamattomasti matkalla kohti omaa henkistä taantumustani.
158. Eki11.3.2005 klo 17:17
Kämäräisen Kari on turhan vaatimaton sananvalintataitonsa suhteen, jokaisellahan niitä huonoja sanoja on enempi tai vähempi tai ainakin kunkin ristikon huonoimmat sanat, joskin ne makuasioita siis ovat.
159. Lettu11.3.2005 klo 19:42
Täydellisyys on tylsää ...Virheellinen tieto:
... ja viidennen luokan jälkeen siirtyy yläkouluun.
Oikea tieto:
... ja kuudennen luokan ...
160. Hessu11.3.2005 klo 20:11
Ihan alkuperäiseen asiaan mennäkseni kysyisin KP:ltä, että kenellä sinun mielestäsi on oikeus keksiä uusia sanoja? Ristikonlaatijalla ilmeisesti ei, mutta kenellä sitten? Kirjailijoilla, toimittajilla, virkamiehillä? Kielitoimistohan ei juuri sanoja keksi, vaan kirjaa olemassa olevia.Kritisoit sanaa kaupunkinuori, joka onkin vielä aika vieraan oloinen. Netistä kuitenkin löytyy sen käytöstä aika monta esimerkkiä, ja luulenkin että se pikkuhiljaa syrjäyttää kaupunkilaisnuoren. Sillä lailla kieli kehittyy. Paljon käytettyjä muotoja ovat esimerkiksi kaupunkilintu, kaupunkijänis, kaupunki-ihminen, kaupunkiasukas, kaupunkitalo ja kaupunkiauto.
Ei noita sanoja ole kielitoimisto keksinyt, vaan ne ovat pikkuhiljaa yleistyneet. Samoin on käymässä kaupunkinuorelle. Missä vaiheessa siis sanasta tulee "hyväksytty"? Kielitoimistohan ei kaikkia yhdyssanoja voi koskaan kirjoihinsa painaa.
161. ljj11.3.2005 klo 23:47
Itte- sana yleistyy, telkkaristakin on usein kuultu:itte Mäkimaa.
162. Eki11.3.2005 klo 23:56
Varmaan lähes jokainen suomalainen on joskus käyttänyt sanaa itte, samoin sanoja iisi tai sori, mutta silti niiden esiintyessä ristikossa kuulee sanottavan, että kaikkea ne laatijat hyväksyvät ja kehittelevät, vaikka kielitoimistohan ne on ensin hyväksynyt. Tuon kansan epäröinnin takia on oma epäröintinikin ollut lisääntyvää.
163. HH12.3.2005 klo 00:26
Sana ITTE piilokirjaimettona ei ole erityisen ongelmallinen millekään kohderyhmälle. Voihan vihjeeksi laittaa vaikkapa "minä". Ei siihen Särkelää tarvita.
164. HH12.3.2005 klo 02:11
10.3.2005 klo 22:56 nimimerkki ritu. Saatiinko uusi keskustelija ja uusia näkemyksiä tähän osioon?
165. Hessu12.3.2005 klo 02:17
Iisi ja sori ovat lainasanoja/suomennoksia, jotka kielitoimisto on jostain syystä kelpuuttanut, mutta ittehän on vain murretta/puhekieltä. Jos itte käy vihjeellä "minä", niin sitten tietysti käyvät myös vaikkapa hevone, lehemä, naaru, kuappi, kahtoa, tiätty, kahareksan ja nuin. Eiks vaa?
166. KP12.3.2005 klo 09:06
Soitin kielitoimistoon: (taas kerran) Olen nähtävästivakioasiakas. Kaikki painokset ovat siis käyttökelpoisia.
Kolme osaa nykysuomen sanakirjoista on pysynyt mukana
muissakin kirjoissa (puhekielessä/kirjakielessä, ihan miten
vain) ja muissa painoksissa harkinnan varaisesti voi käyttää,
ja niitä esiintyy etenkin (vanhan kansan parissa). Nekin ovat niitä sanoja, joita olen tässä koko ajan kirjoittanut voi
mielestäni käyttää. Ei pitäisi unohtaa mitään kansanosaa,
jos haluaa laatia kaikille jotain elämyksiä. Jos ei sitten
ristikkolehden kannessa ole mainintaa: VAIN NYKYIHMISILLE
TARKOITETTUJA RISTIKOITA.
Vastaus alkuperäiseen kysymykseeni: Kielitoimisto on
"vastuussa" kielenhuollosta. Tässäkin mielestäni pätee se
mikä vuosia sitten. Slangisanat, kun aikoinaan "kiellettiin",
tai parempi olisi "ei ollut suositeltavia", niin niistä on
(jostain sanoista) tullut "virallista" suomea.
Yritän sanoa. Ei laatijan mitta ole siinä, jos hän keskittyy
johonkin alueeseen sanakentässä. Se ammattitaito heijastuu
ihan muista seikoista. Ja ostaessaan ihmiset jonkun nimenomaisen laatijan ristikoita: siinä he hänen
ammattitaitonsa mittaa. (On todella laatijoiden metsästäjiä olemassa, mainittakoon, että minäkin kuulun niihin). Annetaan siis kaikkien kukkien kukkia. Silloin ihmiset saavat ajanvietettä, elämyksiä ja iloa elämäänsä.
167. KP12.3.2005 klo 09:18
Korjataan hieman ajatusta:
Tässäkin mielestäni pätee se
mikä vuosia sitten. Slangisanat, kun aikoinaan "kiellettiin",
tai parempi olisi "ei ollut suositeltavia", niin niistä on
(jostain sanoista) tullut "virallista" suomea. ODOTETAAN
KUN KIELITOIMISTO ON "VIRALLISTANUT" NÄMÄ UUDET
SANAT.
Yritän sanoa...
168. Eki12.3.2005 klo 09:25
KP, luitko, mitä minä kirjoitin keekustelustani kielitoimiston kanssa ja oletko jostain tulkinnastani eri mieltä?KP: "Annetaan siis kaikkien kukkien kukkia." Tätä on useampi täällä jo kertonut täsmälleen samoin sanoin.
169. Eki12.3.2005 klo 09:26
Öh... keskustelustani.. en keekuillut puhelimessa...
170. KP12.3.2005 klo 10:20
Yhteisymmärrys on käsin kosketeltavissa...Paitsi se: "että kaikki sanat eivät ole käyttökelpoisia".
Minulle ei ole sanottu niin,:ne ovat harkinnallisia sanoja.
Suomea ne sanat ovat, siitä emme pääse mihinkään.
Tämän aiheen asianhaara on kuljettu nyt loppuun.
171. Eki12.3.2005 klo 10:27
Miksi minä sain sitten asiaa kysyessäni osakseni suuren hämmennyksen ja vastauksen "ei missään tapauksessa"?Käytä noita sanoja ihan rauhassa, mutta anna meidän muiden päättää omien ristikoittemme sisällöstä. Itse päätoimittajanakin annan useille laatijoilleni sellaisia vapauksia, joita en itselleni salli. Ja päinvastoin. Ei ole tarkoitus yksipuolistaa ristikoita tai tehdä niitä vain tietylle joukolle. Keskinäistä kritiikkiä voi silti harrastaa.
172. KP12.3.2005 klo 11:00
Eki kirjoitat"Ei ole tarkoitus yksipuolistaa ristikoita tai tehdä niitä vain tietylle joukolle. Ei suinkaan.
"Keskinäistä kritiikkiä voi silti harrastaa" ilman muuta. mutta
ei niin, että käykää katsomassa hyvä ihmiset mikä surkimus KP on kun hän käyttää sitä ja sitä sanaa.
Jos olen käsittänyt ihan väärin tämän keskustelun jotkut
juoteet, niin olen pahoillani, siitä jos kirjoitukseni ovat
näyttänee junnaamiselta/jänkkäämiseltä.
En ole kieltänyt muita laatimasta oman näköisiä ristkoita...
Suomalainen ristikko ja ristikkomaailma täytti tänä vuonna 50 vuotta, olkaamme siitä (laatijat) iloisia, miten kirjava ja
antelias tämä suomen kieli on laatia ristikoita...
173. Eki12.3.2005 klo 11:23
KUVAristikko täyttää 50 vuotta. Ensimmäinen suomalainen ristikko julkaistiin 80 vuotta sitten ja tuo 30 vuoden aika niiden välissä oli erittäin hedelmällistä ristikoiden kehitys- ja harrastusaikaa. Kuvien tulo ristikoihin merkitsi suomalaisille paljon, muttei ristikoiden sanalliseen sisältöön niin valtavasti. Se saattoi myös estää monien hyvien laatijoiden esiinmarssin, kun ulkoasu nousi niin merkittäväksi tekijäksi, ja siihen ei kaikilla ollut rahkeita, varsinkaan ennen tietokoneaikaa.Otit sitten ihan itte esiin sanan surkimus tai sen tyyppisen käsityksen ittestäsi tekijänä. Minä olen vain kehottanut keskustelussa mukana olevia tai sitä seuraavia tsekkaamaan, millaisia ristikoita tekevä mies tässä puhuu. Olen halunnut, että jokainen muodostaa käsityksensä ihan itte ja asettaa puheet ja teot perspektiiviin. Olen pahoillani, jos olet ymmärtänyt asian jotenkin toisin.
174. KP12.3.2005 klo 11:44
Kun oikein tarkasti noita papereita katsoo, KUVARISTIKOSTA on kyse ja KUVARISTIKKOMAAILMASTA...Olen saanut lauseista ja kirjoitustavoista väärän
heijastuksen. Olkoon se savolaisuuden syytä. (Surkimus
on täällä suomen kolkassa huono) Tämä jänkkäämiseni oli ihan turha, olen pahoillani kaikesta "kärsimisestänne"...
175. KP12.3.2005 klo 12:49
EkiEtusivulla on sana ELAS (näyttää toimineen myöhemminkin).
Kysyn ei kai vain tämä tarkoita, että en tiedä milloin toimi,
kun ELAS oli vihjeenä Kreikassa. Olen itse korjannut: olisi
pitänyt olla: ennen Kreikassa tai tilan puutteen vuoksi
vaihtoehtoisesti ex Kreikassa.
Valaise...
Otanpa tässä sivussa sellaisen juonteen. Mitä mieltä
olette sellaisten sanojen käytöstä. Jotka pilkotaan ja yksin
ne eivät ole (mitään) suomea. Esim: (varmaan huono)
mutta ajatus ehkä selviää. Sana Interrail se on ymmärrettävä
mutta kun se pilkotaan -rail tai inter-.
176. Eki12.3.2005 klo 13:01
Etusivun ELAS-tekstit eivät mitenkään liity käytyyn keskusteluun sanasta. Tietosanakirja kertoo sen toimineen 1941-45, mutta netistä löytyi aktiviteettia myös mm. vuodesta 1948."Ennen Kreikassa" menettelee, "ex Kreikassa" on oudosti muodostettu. Vielä parempi olisi esim. "toimi Kreikassa", koska se viittaa jo vähän siihen, mistä on kyse.
Jos minulta kysytään, käytän kyllä joskus sanaa RAIL sen hyvän rakenteen ja tunnettuuden takia, vaikka silkkaa englantiahan se on. Ulkomaankielisistä sanoista mieluummin panisin (mutten käske ketään panemaan) pannaan esim. sanat KAAR, STEAR ja NOTA.
Tämä säie alkaa olla melkoisen pitkä. Ei ehkä kannata aloittaa sivujuonteita vaan aloittaa toinen säie, jos ihan uusiin asioihin mennään.
177. KP12.3.2005 klo 13:02
Katsoin uudestaan tuota tyhmää ajatustani.Otetaan se takaisin, ennenkuin joku kirjoittaa,
että käytetäänhän sitä nytkin ristikoissa sitä ja sitä
sanaa. Unohtakaa koko juttu...
178. Lettu12.3.2005 klo 13:16
Sivistyssanakirja – Nykysuomen opas (WSOY, 2002)s. 24
1.8 Tyyliarvo
Moniin hakusanoihin on liitetty tyyliarvoa osoittava lyhenne, esim. ark. (arkikielessä), kuv. (kuvallisesti), leik. (leikillisessä kielenkäytössä) tai vanh. (vanhentuneessa kielenkäytössä):
afääri (ark.)
atmosfääri ... 3 (kuv.) ilmapiiri
niksologia (leik.)
piironki (vanh.)
Tyyliarvoja on merkitty yleensä vain yksi, vaikka toisesta (henkilöstä) sana voi olla arkinen, toisesta vanhentunut. Tyyliarvot ovat sidoksissa käyttäjään ja käyttötilanteeseen.
s. 26
1.10.2 Lainausmerkit
Hakusanan sanasanaista, alkuperäistä, epävirallista tai arkista merkitystä tai hakusanan arkista rinnakkaismuotoa osoittaa lainausmerkeissä oleva selite:
abiturientti – ”pois lähtevä”
agorafobia – ”torikauhu”
all right – ”oolrait”
--
A:lla alkavat hakusanat
ACTION, s. 39
action (en)
toiminta, toimiminen
nuorison kova huvittelu, ”toiminta”, ”äksön”
(Vaihtoehtoisia suomenkielen ilmaisuja löytyy nykyään myös sivistyssanakirjoista - kieli popularisoituu.)
179. Lettu12.3.2005 klo 16:00
VESA - Verkkosanasto/WebbtesaurusSanaston ylläpito/Tesaurusen upprätthålls av:
Helsingin yliopiston kirjasto/Helsingfors universitetsbibliotek
http://vesa.lib.helsinki.fi/index.html
VESA on apuväline sekä painetun että elektronisen aineiston asiasanoitukseen ja aiheenmukaiseen tiedonhakuun.
(Tutustumisen arvoinen linkki.)
180. KP12.3.2005 klo 16:40
Ettei tuli vielä sammuisi, niin heitään pari kalikkaa...Heitän vielä sanan:ikähiusleikkaaja, (tällainen sanahirviö
ristikkoon alkoi muodostua (avussa olevaan) (jos jotain tolkkua sain ympäröivistä sanoista). Pisti silmään, niin että sokeaksi meinasi tulla.
Tämä on mielestäni jo puuta heinää... Hiusleikkaaja,
jos on mielikuvitusta voisi tarkoittaa parturia tai kampaaja.
Sekin on oikeammin hiustenleikkaaja ja vielä heitetään
sanan eteen ikä... Mitä mieltä olette?
SANON, ETTÄ EN KIELLÄ KETÄÄN KÄYTTÄMÄSTÄ ENKÄ KEHOTA KÄYTTÄMÄÄN, kunhan heitin ajatuksen...
181. Eki12.3.2005 klo 16:57
Jospa yrität sokeutumiseltasi ensin ratkoa ristikon virheettömästi ja sitten kerrot, mikä kauheus sinne tuli. Tämä on vähän liian sohivaa touhua.
182. Eki12.3.2005 klo 17:16
Jos Kari tarkoitat uusimman Avun ylimmän lauseen ensimmäistä sanaa, niin siihen tulee kyllä aivan erinomainen suomenkielinen sana ja enempää en viitsi kilpailuaikana sanoakaan. On muuten puolet kirjaimista väärin! Ristikon takana on pari JH/MM.Laulajamies ei ole oikein... eikun onkin
Tunnettuus on väärin... ei olekaan
Vihjeeni "Kreikassa" pitäisi olla "ennen Kreikassa"...
"Eiku eiku" ei sovi ristikoihin. Virheitä tulee kaikille, mutta otetaan nyt vähän iisimmin ja yritetään kertoa asiat ja julkaista omat ristikot ja haukkua toisten ristikot vasta, kun on kokonaan valmista. Onko sinulla, Kari, ulkopuolista etukäteistarkastusta?
183. kp12.3.2005 klo 18:17
Kysymykseesi :ONMeillä savolaisille on ihmeen hyvä kyky ärsyttää tai
haukkua toisia. Niinkuin nyt olette jokaisen sanomisen
tulkinneet. Meillä on ihan erilainen ajatusmaailma.
Tämä on tullut todistettua nyt tässä keskustelussa...
En ole haukkunut tai morkannut ketään.
184. Eki12.3.2005 klo 18:51
Minusta kukaan ei ole varsinaisesti sanonut sinun haukkuneen tai morkanneen. Olemme tarttuneet väitteisiisi ja yrittäneet analysoida sekä kertoa vasta-argumentteja.Me emme myöskään ole käskeneet mitään, mutta sinun puheesi ovat useassa tapauksessa sellaisilta kuulostaneet.
Me emme myöskään ole mikään yhtenäinen joukko sinua vastassa, vaan ihan yksittäisiä tekijöitä eri leireistä, tai ainakin jokaisella on itsenäisesti muotoutunut mielipide.
Ristikonlaatijan suurimpia vihollisia ovat ne, jotka väittävät ristikoissa olevan virheitä ja levittävät sitä tietoa. "Sen ristikoissa on ihan outoja yhdyssanoja ja olemattomia kirjoista löytymättömiä termejä!" Valtaosassa tapauksista syy on siinä, että ristikko on ratkottu väärin.
Joko Avun sana selvisi?
185. KP12.3.2005 klo 19:27
En ole sanonut että avun ristikossa on ikähiusleikkaaja...Lue uudelleen.
Jos ei niin hyvä. Vastaus tulee varmaan aikanaan...
ELAS sanan käsittely oli niin rajua, että ajatus heijastui:
Menkää katsomaan KP:n ristikoita, kun käyttää niin vanhaa
sanaa... Sinä tai pikemmin laatijasi käyttää sanaa AASA
ei sen parempi.
Mutta mitäpäs tuosta... Vihelletään tämä poikki....
186. HH12.3.2005 klo 19:40
Savolaisuudestako se johtuukin! Minä olen syntynyt Savonlinnassa.
187. Eki12.3.2005 klo 21:38
Olen varmaan äärimmäisen tylsä tyyppi, kun käyn tätä "keskustelua" melkein tosissani. Kivahan se on, että ristikoistakin vaihdetaan mielipiteitä?Nyt minun pitäisi siis kai myöntää, että ELAS ja AASA ovat tasapäisiä sanoja? Kyllä tosiaan minä ja minun laatijani käytämme AASAa suht usein, ja ELASkin saattaa ilmestyä joka 2000. ristikkoon, että ei sitä(kään) totaalisesti hylätty ole. Jos ELASin käsittely oli rajua(?), niin johan itsekin myönsit, että vihje oli huono, ja vielä piilokirjaimiselle sanalle. Mutta jos olen oikein käsittänyt, me muut olemme nyt saaneet sinulta luvan lajitella sanoja OMIIN TARKOITUSPERIIMME, joten nou hätä!
Hyvinpä sinä peittelit sen väitteen siitä ikähiusleikkaajasta. Jos olisi vihelletty peli poikki sillä kohdalla, mikähän käsitys ihmisille olisi jäänyt "avussa olevasta " ristikosta?
Minusta vihjailu väärillä/epämääräisillä perusteilla on pahempaa kuin suora kritiikki, jossa tiedetään, mistä puhutaan.
Mitä jos kuitenkin tuon kahden pallon ristikon ratkoisit loppuun? Kyllä se siitä.
Ja tällaisen päätteeksi onkin hyvä sanoa: Nyt on peli vihelletty poikki!!!
Mukavaa lauantai-illan jatkoa kaikille!
188. KP12.3.2005 klo 22:31
Niin tässä keskustelussa on pyörinyt Eki ja sen kaverit.Kun sinä ilmoitat, että käytät jotain sanaa niin ok ja kun
minä sanon, että käytän jotain sanaa, niin paha.
Olkaa rauhassa samalla hiekkalaatikolla, en tule teitä
häiritsemään...
189. Eki12.3.2005 klo 22:40
Kun me muut, minä ja useimmat "kavereitteni ulkopuolisetkin" laatijat valikoimme sanoja ristikkoon ja mietimme, mitkä kelpaavat, mitkä ovat hyviä ja mitkä huonoja. Niin varmasti sinäkin, Kari.Enemmän MINULLA tuli tästä keskustelusta mieleen, että mitä ikinä MINÄ sanon, se on paha. Näin helppoa se on lukea asiat omalta kantiltaan negatiiviseksi.
Toivoisin, että tämä olisi hyvinkin suuren ja äänekkään laatija- ja ratkojaporukan hiekkalaatikko. Ihan totta.
190. HH13.3.2005 klo 01:54
Kummassa ristikossa on pahempia floppeja, Kari Päivärinnan täällä esiin tuodussa vai viime perjantain Hesarissa? Tätä saa tutkia analyyttisesti tai mutu-tuntumalla.
191. KP13.3.2005 klo 12:11
Otetaan nyt konkreettinen tapaus, siitä että harkitsenminäkin sanoja laatiessani ristikoita.
RISTIKKO EI OLE VIELÄ LÄHETETTY. Ristikossa on sana
tikapuu (kun se on tikapuut). Oletanko, että tämä menee läpi otaksuen että kieli elää. Uudempi muoto olisi näin tikapuu. Vai "tappelenko" ristikon kanssa, että tuo sana häviää ristikosta. Mitä teen?
192. ++juh13.3.2005 klo 12:15
Jos pitää kysyä, kelpaako, tiedät jo oikean vastauksen.
193. KP13.3.2005 klo 12:31
En tiedä.Jos sanat lyhenevät, niin eikö tuo ristikkoon sopimaton
kirjain voi heittää vain yli laidan...
Tai tarkemmin ajatellen. Tiedän.
194. HH14.3.2005 klo 01:36
Jäiköhän tuosta yllä olevasta sellainen käsitys, että halusin hyökätä Aulis Lehtoa vastaan. Aulis on luonut monet Suomen unohtumattomimmat ristikot, ja hän oli suurin idolini silloin kun otin ensimmäisiä askeleitani ristikoiden laadinnan saralla.
195. HH14.3.2005 klo 22:17
-hermosto > TIKAPUU-kesi > ORVAS
Ei sitä ole lopullisesti graniittiin kirjoitettu, että nuo ovat ristikoihin kelpaamattomia. Ehkä niitä ei tällä hetkellä kukaan käytä, mutta jos ajatellaan asiaa ratkojan kannalta, paljon huonompia käytetään.
196. Hessu14.3.2005 klo 22:42
Totta HH, "säännöt" ovat kiertämistä varten. Tuollainen harmittaa paljon paljon vähemmän kuin joku ELAS tai ATAK.Tästä voisi saada uuden säikeen: Pitääkö ei-itsenäiset yhdyssananosat kategorisesti kieltää? Mitä sellaisia olisi? Miten vihjeet pitäisi muodostaa?
197. Kukalie14.3.2005 klo 22:49
Ruotsin kielisissä ristikoissa on näppärä tapa. Kun sinne on tullut 2-kirjaiminen sana ja niitähän riittää, sen selityksenä voi olla vaikka Julle Pettersson ja siihen tiedetään heti, että tulee JP. Se on ratkojaystävällistä se. Halutaan varmasti Suomeenkin. Piilokirjainkin saatetaan selittää, esim. meter ja siitä tietää, että piilokirjain on M. Jippii!
198. Hessu14.3.2005 klo 22:54
Haluaako joku muka Suomeen 2-kirjaimisia sanoja???!!!
199. Kukalie14.3.2005 klo 23:00
Hessu sanoi, että ""säännöt" ovat kiertämistä varten".
200. HH15.3.2005 klo 00:32
Eikä ihan tyhmiä puhu.HH
201. HH15.3.2005 klo 00:56
Jatkolle avasin uuden otsikon.
202. Tuulia15.3.2005 klo 15:38
Tim oli niin oppinut, että osasi sanoa "hevonen" yhdeksällä kielellä, mutta niin tietämätön, että osti ratsukseen lehmän.Että silleen !!
203. Matti16.3.2005 klo 20:39
Mitä yhdyssanavihjeisiin tulee, niin eikös sääntö ole aivan selvä: ratkaisun on oltava ristikkokelpoinen sana. Näin ollen -kesi = orvas ei kelpaa, eikä -hermosto = tikapuu. Jos kelpaa, niin sitten myös -puu = tika.
204. Hessu16.3.2005 klo 23:07
Tika on hindujen punainen onnea tuottava otsamerkki. Eikös se ole ristikkokelpoinen sana? :-)Ristikkoon kelpaavat siis ainoastaan ristikkokelpoiset sanat. Kätevä ja selvä sääntö. :-) Harmi vain, ettei taida juuri neli- tai viisikirjaimisia sanoja olla, joille ei maailmasta joku selitys löytyisi. Orvas on muuten ainakin kroatialainen hotelliketju.
Älkää ottako vakavasti; täällä voi harrastaa kyseenalaistavaa huulenheittoa ja tuulettaa vakiintuneita ajatusmalleja. Ristikoita laatiessani yritän käyttää vähän järkeäkin...
205. KP18.3.2005 klo 21:12
Oikeassa olet Matti."Tappelin" tikapuu sanan pois.
206. Eki27.3.2005 klo 22:43
Kun vastausaika on ummessa... alla olevan IKÄHIUSLEIKKAAJA-sanan oikein ratkottu muoto itse ristikossa on lauseen alkuna toimiva sana SUIHKUNRAIKKAANA.Lähettäjä: KP 12.3.2005 klo 16:40
Ettei tuli vielä sammuisi, niin heitään pari kalikkaa...
Heitän vielä sanan:ikähiusleikkaaja, (tällainen sanahirviö
ristikkoon alkoi muodostua (avussa olevaan) (jos jotain tolkkua sain ympäröivistä sanoista). Pisti silmään, niin että sokeaksi meinasi tulla.
Tämä on mielestäni jo puuta heinää... Hiusleikkaaja,
jos on mielikuvitusta voisi tarkoittaa parturia tai kampaaja.
Sekin on oikeammin hiustenleikkaaja ja vielä heitetään
sanan eteen ikä... Mitä mieltä olette?
SANON, ETTÄ EN KIELLÄ KETÄÄN KÄYTTÄMÄSTÄ ENKÄ KEHOTA KÄYTTÄMÄÄN, kunhan heitin ajatuksen...
207. HH28.3.2005 klo 01:06
Useamman kerran olen kiikuttanut jonkin ristikon vaimon nähtäväksi sanoen: - Katso millaisia sanoja jotkut kelpuuttavat ristikoihinsa.
Vaimo vilkaisee ja sanoo sitten:
- Sinähän olet kirjoittanut tuohon yhden kirjaimen väärin.
- Jaa, no, niinpä taisi tullakin.
Sitten hiippailen nolona takavasemmalle.
Sattuuhan noita, eikö niin.
208. HH28.3.2005 klo 01:20
Hauskojakin sattumia on vuosien aikana silmiin sattunut. Kerran eräs ratkoja sai aukeamaristikon pääkuvan lauseeksi lähes järkevän, pääkuvaa kuvaavan lauseen. Mutta siinä lauseessa ei ollut yhtäkään oikeata sanaa, ja lauseen kirjaimista oli oikein ehkä vähän yli puolet. Ja kuitenkin ristikko muilta osin oli lähes oikein ratkaistu.Pitkillekin harhapoluille voi eksyä, eikä siinä mitään pahaa ole. Monien ratkojien mielestä ristikot ovat täynnään omituisia sanoja. Siksi he eivät osaa epäillä vääriksi omia arvauksiaan.
209. JPQ18.4.2005 klo 10:45
Minusta laatija ei saa keksiä uusia sanoja ristikkoa tms. tehtäväätehdessä koska jos siihen mennään voi melkein syntyä ristikkoja joita
lahjakkainkaan ratkoja jolla apuna vielä toiseksi lahjakkain ja pino
sanakirjoja ei pysty ratkomaan. En toisaalta hyväksy sitäkään mitä
kielitoimisto tekee eli sanojen keksimistä sanojen pitää syntyä
itsestään niinkuin on aina ollut.
210. jupejus18.4.2005 klo 11:09
Tuohon voisi ottaa erään kysymyksen lisäksi, eli onko sanojen keksimisestä kysymys, jos tunnettuja sanoja yhdistetään "sopivasti" esim. yhdyssanoiksi - jopa vielä niin, että ne teoriassa voisisvat olla hyvinkin mahdollisia.Noinhan ainakin tapahtuu ihmisten välisissä kommunikoinnissa. Äkkiseltään keksitään sopivaan tilanteeseen sana, jossa yhdistyy kaksi tarkoitusta. Silti niitä ei ehditä tallentaa kirjoihin. Eli sana on voinut käydä kansansuussa, niin miksi ei sitten ristikossakin.
Jos vihje ilmaisee tuollaisen sanan, niin mitäpä se haittaa, mutta pääsääntöisesti juttu on aivan toinen.
Sanojen keksimistä tuskin missään kielletään, ei kielitoimistolta kuin tavallisilta kansalaisiltakaan, jokuhan niitä keksii. Lönnrotkin keksi tuhansia sanoja, jotka ovat jälkipolville periytyneet.
Jos, ja kerran vielä jos, jos hän olisi rustannut ristikoita, niin minkähänlaisia ne olisivatkin olleet?
No, onneksi ei, sillä muuten olisivat voineet laulunkeruumatkat jäädä suorittamatta Vienan-Karjalaan.
211. Juhani Heino25.4.2005 klo 21:04
Edellisestä tuli mieleen kidult-juttu IS:n Plussassa, 24-vuotiaan naisen kommentti: "Barbinukkeja olen innostunut ostamaan (varsinkin niiden modaaminen on hauskaa, on jo goottibarbi ja pornobarbi)"Näin se kieli tosiaan kehittyy.
212. tjn26.4.2005 klo 08:46
Kyllähän sanojen "keksiminen",kehittäminen,pusaaminen jne. voi olla mitä luovinta puuhaa. Pitkällevietynä saattaa tosin liipata jo saivarteluakin, kuten päivän HS:ssa voimme lukea esim. "huomiotalous", "merkitystalous","hehkeystalous" -termien puntaroinnista.Ilman asiayhteyttä moni sana saattaa kuulostaa jopa oudolta, lievästi sanottuna. Esim.
- VAMMAISAMPUJAT
- TYÖVÄEN AMPUJAT
213. Eki6.3.2006 klo 16:08
Chatissa olisi tarjolla hyvä yhdyssana, joka mahtuisi huomiseen uutisristikkoon: lasikuituvenetehdaspalo. Käyttäisiköhän...Muuten, ylihuomenna tämä säie täyttää vuoden. Onnea!
214. tjn8.3.2006 klo 13:24
MAAESIKKO ?Tietääkö kukaan mitään tästä yhdyssanasta?
215. Eki8.3.2006 klo 13:39
Kasvaa kuivemmassa ympäristössä kuin vesiesikko?
216. Pena8.3.2006 klo 13:43
Sie vesikko! (Mustela lutreola)
217. tjn8.3.2006 klo 13:51
OKKaikki hakukoneet näyttivät tyhjää :-)
218. Eki8.3.2006 klo 13:53
Aikuisten oikeesti en tunne maaesikkoa.
219. Jaska8.3.2006 klo 15:04
tjn, onko se vihje jossain ristikossa? Mikä ratkaisusana?
220. tjn8.3.2006 klo 16:34
Jaska: Ei ole missään ristikossa (tietääkseni), eikä tullut vieläkään.
221. ö8.3.2006 klo 17:27
Onko sinulla muita hyviä kysymyksiä, tjn?
222. airisto8.3.2006 klo 17:45
Mulla on: Mikä on "märe"? Eki varmaan vastaa.
223. Eki8.3.2006 klo 18:09
Märe on Nykäsen mukaan märehtijän verkkomahasta suuhun kerrallaan nouseva ruokaerä.
224. airisto8.3.2006 klo 18:17
Onko se "Matti Nykäsen" termejä? ;)
225. Pena8.3.2006 klo 18:21
Meren rannalla herkuttelevan märehtijän ruokaerä: frytti di märe!d=)
226. airisto8.3.2006 klo 18:23
Vakavasti puhuen: Onko se märe jostain vanhojen suusta kuultua (lehmällä on jo märe suussa, kohta sen voi viedä omettaan...), vai onko se keksitty vain ristikonlaatijain tarpeisiin? Märehtiä-verbistä sellainen saattaisi johtua mieleen, kun on tarpeeksi mielikuvitusta.
227. Matti8.3.2006 klo 20:02
Pötsi on kyllä satakertaa maukkaampi.
228. Libero8.3.2006 klo 20:13
airisto 8.3.2006 klo 18.23:Nykäsessä 'märe' on yhtä kuin 'märepala', joka esiintyy myös Pesosessa ja Kielosessa. Ei siis ole vain suupuhetta eikä korvakuuloa. :)
229. Jukkis8.3.2006 klo 20:41
Kyllä tuo lehmätaloudessa on ihan oikeasti käytetty termi, lapsuudesta muistan. Märehtiminen on tärkeää; jos siinä näyttää olevan jotain tavallisuudesta poikkeavaa niin sitten lehmällä on joku ongelma.Pohjanmaalla sanottiin "märespala". Sanotaan varmaan vieläkin.
230. tjn11.3.2006 klo 13:48
ö:llä lienee ketunhäntä kainalossa perätessään "muita hyviä kysymyksiä". Ehkäpä joskus taas on, mutta MAAESIKKO alkoi kiinnostaa siksi, että törmäsin siihen sattumalta Ristikkorengissä. Sehän kuulostaa vähintään yhtä todelliselta nimitykseltä kuin vaikkapa MAAKIRKKO, MAATÄHTI jne. Mutta kun hakukoneet eivät antaneet tärpin tärppiä tiedonjanooni, päätin kysellä muiltakin.
231. Esko Kalervo19.3.2006 klo 16:31
Tämä säie tuli esiin, kun googletin sanaa tunnettavuus. Iltalehti kirjoitti 18.3: Panosta yrityksesi tunnettavuuteen. Tunnettavuus-sanaahan ei Suomen kielen perussanakirjasta edes löydy. Paremmin saman asian ilmaisee sanalla tunnistettavuus eli sitä on että erottuu muista, on tunnistettavissa. "Kallen kävely on helposti tunnettavissa eli tunnistettavissa."Iltalehden toimittaja luultavasti tarkoitti kyllä aivan toista asiaa, nimittäin tunnettuutta eli sitä, että on tunnettu, usea tuntee, on mainetta, tiedetään olemassaolo. Vanhentunut muoto on tunnettuisuus. Ihan vastaavasti ei enää puhuta teknillisestä vaan teknisestä.
Tämän säikeen alkupuolella näyttivät käsitteet menneen samalla tavalla sekaisin.
232. Kravattimies24.3.2006 klo 05:04
> Lähettäjä: Hessu 8.3.2005 klo 21:30> Tiedän kyllä, että on olemassa näytelmä nimeltä "Särkelä itte", mutta jos ITTE ei ole puhekieltä niin mikä sitten? :-)
Melbournessa meneillään olevissa Kansainyhteisön kisoissa yli 105 kg:n sarjassa Naurun nuori painonnostajasensaatio ITTE Detenamo sai pronssia.
http://www.melbourne2006.com.au/Schedule%20and%20R esults/By%20Sport/WeightLifting/Results/Result%20- %20WL00251XXXXXXX?ScheduleItemID=27010
233. Hessu25.3.2006 klo 01:26
Minua huvitti kun samoissa kisoissa kärähti dopingista intialainen painonnostaja nimeltään Raju Edwin.Mahtaa olla raju kaveri rautojen kimpussa tuo Edwin.
234. Matti25.3.2006 klo 12:14
Parikymmentä vuotta sitten Aleksilla ryöstivät kultasepänliikkeen virolaiset Raivo Roosna ja Alex Lepajoe. Varmaan kova jätkä tuo Raivo.Kiinnioton jälkeen Alex määrättiin mielentilatutkimukseen mutta Raivoa ei. Miksi? Alex vaati palauttamistaan Neuvostoliittoon.
235. Hui_hai4.7.2006 klo 17:02
http://www.lintukoto.net/viihde/yhdyssanaseppo/Niille, joille ei kelpaa ei kielitoimisto tai laatijan mielikuvitus.
236. airisto4.7.2006 klo 17:25
Hienoa, siellä löytyy paljonkin ennenkäyttämättömiä ristikkosanoja. ;)
237. JPQ5.7.2006 klo 13:27
Hui_hai: tuo ratkaiseekin sen mitä mietin eli ketju tuollaisillesanoille.
238. iso S5.7.2006 klo 16:00
Tuollaisille sanoille on jo ketju, ellei useampiakin:220. Yhdysyhdyssanat
http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php? ryhma=1&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=220&alku=0&t= k1
239. mari22.6.2008 klo 21:16
kiitti JONDALAR. toinen mikä vaivaa on ne kaksi Jukkaatuleeko siihen toiseen "markiisi"ja toinen ihan outo nimi.
240. Zebraze24.6.2008 klo 12:17
Kyllä lähes jokainen ihminen elämässään keksii uusiasanoja, muttei ehkä tule sitä huomanneeksi.
241. merluu8.7.2008 klo 15:40
Hyvä K.PäivärintaPuhdasta siistiä ei mitään voimasanoja, rivouksia ym. monien jokapäiväistä puhekieltä.
Monet keräilee sukulaisilleen laatimiais ristikoita.
Kiitos, ja hyvää kesämieltä !
242. kp16.7.2008 klo 17:37
kiitti
243. kp17.7.2008 klo 08:12
ai.... kun alkoi itkettää...
244. kp18.7.2008 klo 17:26
Otsikon vastaus... on kieltämättä että kielitoimiston ei laatijan... Olen niin monta kertaa yrittänyt...
245. ratkoJA18.7.2008 klo 20:26
Tähän kysymykseen ei ole olemassa oikeaa tai väärää vastausta, joten älä kp yhtään vihjaa että olisit ikään kuin uhri joka on yrittänyt epätoivoisesti "saada meidät muut järkiinsä".Mielestäsi vain kielitoimiston hyväksymät sanat kelpaavat, monet muut täällä ovat eri mieltä. Se on OK. Kukaan ei ole tässä asiassa väärässä.
Sitten vielä oma mielipiteeni.
Mielestäni kielitoimistoa ei voida pitää minään ehdottomana jumalana, koska kielemme mahdollistaa niin monien järkevien yhdyssanojen muodostamisen, ettei kielitoimisto voi edes koskaan listata niitä kaikkia.
Ymmärrän kyllä sen, että haluat käyttää "puhdasta" suomen kieltä ristikoissa, mutta eivätkö kaikki tarkoituksen omaavat sanat kuitenkin ole sitä huolimatta siitä, onko kielitoimisto ehtinyt ne erikseen hyväksyä? Käsittääkseni kielitoimisto ei edes itse ole sitä mieltä, että vain heidän hyväksymiänsä sanoja saa käyttää.
Toiseksi ihmettelen, että onko oikeasti niin tärkeää, että ratkaisusanojen täytyy olla kielitoimiston kaikkien normien mukaisia?
!!! --> Tuskin KUKAAN TAVALLINEN RATKOJA suhtautuu hauskaan, joskin laatijan "itse keksimään" ratkaisusanaan näin:
"Onkohan tämä nyt varmasti kielitoimiston hyväksymä sana?"
Uskon että hän pikemminkin huvittuu hauskasta sanasta ja kokee mahdollisen ahaa-elämyksen eikä turhia murehdi kielitoimiston normeja. Ja toistan, puhun nyt tavallisista ratkojista, joita suurin osa onkin.
Pääasia on, että ratkoja nauttii ristikosta. Ja mielestäni käytettävien sanojen rajoittaminen tällä tavalla rajoittaa myös monia mahdollisuuksia ilahduttaa ratkojaa.
246. iso S18.7.2008 klo 23:11
Lienevät kaikki tai ainakin useimmat joskus törmänneet ristikossa vihjeeseen jossa viulun kuvasta tulee ratkaisusanaksi Amati. Monet muutkin kuin minä lienevät oppineet tuon sanan ristikosta ja ehkä joskus vaivautuneet selvittämään että kyseessä on (musiikkialan piireissä) kuuluisa viulunrakentajasuku, jonka tunnetuin edustaja on Nicola Amati, Stradivariuksen ja Guarnerin oppimestari.Laadin kerran tuota fakkisanana pitämääni hellästi pilkatakseni ristikon jonka pääkuvassa varakas soittaja oli hankkimassa viulua. Tarjolla oli Stradivariusta ja muita kuuluisia, joista soittaja päätyi Nicolan valmistamaan. Ratkaisusanaksi tuli Amatinvalinta.
Tuota sanaa ei varmaan löydy miltään kielitoimiston julkaisemalta listalta mutta ei ole silti valituksia tullut. Minusta se oli hauska yleisemmän sanan "väärennös", mutta olen luonnollisesti jäävi arvioimaan.
247. RA18.7.2008 klo 23:21
Juuri tuontyylisiä AMATINVALINTA-ideoita sitä ratkojana oikein odottaa. - Kyllä ratkoja sen huomaa, milloin kyseessä on virhe tai muu pakkorako ja milloin laatijan tahallisesti ja ratkojan iloksi kehittelemä kielellinen jippo.
248. RA18.7.2008 klo 23:44
Tuolla ns. hömppäpuolelle on Muutetaan yksi kirjain -säie, jossa on aika hulvattomiakin sanoja ja ne hyväksytään, JOS selitys on tarpeeksi hyvä.Tuli mieleen, että ratkojana enpä pistäisi pahakseni (päinvastoin!), jos ristikossakin olisi tuollaisia hulvattomuuksia yhtä osuvilla vihjeillä. Ydin lienee se, että vihje ja ratkaisusana ovat "yhtä".
Rajansa toki kaikella, mutta kyllä kai nyt sanaristikoiden ideaan kuuluu sanoilla ja niiden merkityksillä leikittely - ja sen myötä myös ideat, joita ei ole vangittu sanakirjoihin.
249. PP19.8.2008 klo 12:59
Tällä säikeellä on ollut keskustelua ITTE -sanasta. Nyt sanapääsee pois murresanan leimastaan, kun Särkelä Itte saa
elävän kaiman vihjattavaksi. Naurun edustajana Pekingissä on painonnostokonkari ITTE Detenamo, josta Wikipedia tietävästi sanoo: Detenamo OLI Naurun ainut edustaja Pekingin olympialaisissa 2008. :-))
250. just19.8.2008 klo 13:37
Muutaman kerran olen Kielitoimistoon minäkin soittanut, kun jokin sana arvelluttaa. Joskus siellä halutaan tietää, missä sana on esiintynyt. Kun kertoo, ettei vielä missään, mutta sanaristikkoon sovitetaan, on jotenkin rivien välistä tulkittavissa, että siellä pidetään ristikoita harmittomana viihteenä ja kielen käyttö saa olla vapaampaa.
251. si-tee-raaja8.2.2009 klo 10:55
Neljä vuottako asiasta on kinattu?
252. Ari8.2.2009 klo 11:02
Ei.8.3.2005 - 19.8.2008 on alle 2.5 vuotta.
253. --8.2.2009 klo 11:12
Olisi jos ei olisi vajaat 3,5 vuotta. Kinataanko siitä? Ja keskustelu jatkuu toisaalla, joten lähes 4 vuotta.
254. Eki8.2.2009 klo 11:35
Milloin saa käyttää ristikoissa sanoja Siikalatva ja Länsi-Turunmaa?
255. Jaska8.2.2009 klo 12:36
SM-alkueräkolmonen sopii hyvin.
256. kp8.2.2009 klo 13:51
eikohän eki nuo löydy kovista kansista? vaikka heti paat ristikkoon :)
257. Eki8.2.2009 klo 14:31
"Eiköhän" on ihan hyvä periaate ristikkosanan hyväksynnälle.
258. Ari8.2.2009 klo 16:20
--, väitellään vaan: vuonna 2007 ei väitelty tässä säikeessä! ;)
259. zebraze9.2.2009 klo 14:41
Lapset ja runoilijat sanoja keksivät, eivät tällaiseen keskusteluunosallistuvat laatijat.
260. Eki21.8.2010 klo 00:38
Tästä uudelle ratkojalle uutta luettavaa?
261. Eki14.11.2016 klo 17:07
Naatiskellaan kuuden vuoden tauon jälkeen.Miksi se riidan oloinen keskustelu täällä syntyy vain tietyissä säikeissä ja muualla on sopuisaa?
Ei se sopuisa tarkoita, ettei puhuttaisi asioista oikeilla nimillä ja myös kritisoida ja olla eri mieltä, sen on jokainen huomannut, jos näkö ja järki ovat kunnossa.
262. tapio17.11.2016 klo 08:04
Kaksi vanhaa avattua säiettä ilmiselvästi liittyvät siihen, että Kari Päivärinta on kilpailevasta firmasta (http://www.kuvaristikko.fi/) ja Eki kokee, että Kari on tällä sivustolle esiintynyt viime aikoina väärällä nimellä. Tästä Eki on syystäkin ärsyyntynyt. Pintaan nostetuissa säikeissä KP on keskeinen keskustelija. Koin vain niin, että Eki provosoitui KP:n kirjoitteluksi tulkitsemastaan kirjoittelusta niin, että nosti pintaan kaksi vanhaa säiettä. Miten ihmeessä muuten tätä voi tulkita?Itseäni minua on kiusannut se, että lefa ja juppi nimimerkeillä esiintynyt henkilö on ottanut omista kirjoitteluistani itselleni epämiellyttävällä tavalla "kopin".
Eki on puolestaan epäasiallisesti laittanut tuon kopin erään säikeen johdantoon. Koin seuraavan äärimmäisen epämiellyttävänä toimintana Ekin puolelta:
"9023. Piilosanoissa huonoa keinotekoisuutta?
Lähettäjä: Eki 22.10.2016 klo 08:15
Toisessa säikeessä (8988. Piilosana SM 2016) tapio ja Juvan juppi vetävät yhteisrintamassa minua ..."
Koen vain nämä kaksi vanhan säikeen uudelleen avaamista säikeen 9023 jatkumona.
Olen toki itse käyttäytynyt huonosti, mutta myös minua kohtaan on käyttäydytty huonosti, Eki mukaan lukien.
263. tapio18.11.2016 klo 15:56
Laitoin toiseen säikeeseen sen, mitä oikeasti ajattelen sanoista ja tässä siitä muutama ajatus vähän editoituna.Yhdyssanojen osalta joskus koetellaan yhdyssanarakentelun rajoja, mutta ilman sitä, että laatijat luovat uusia yhdyssanoja, ei kunnon koviksia voi luoda. Vain tavanomaisia (Kielosesta löytyviä) sanoja käyttäen saadaan korkeintaan keskivaikeita ristikoita.
Sanoilla vaan pitää olla järkevä tarkoite. Tosin jos laadinta pistetään ihan vitsien heittämiseksi, kunnon tarkoitetta ei tarvita. Oikeastaan voidaan kiistellä vain tyyliseikoista.
En kuitenkaan pidä erillisten sanojen yhteen pötköön kirjoittamisesta. Tämä koskee sanaliittoja kuten esim. "fata morgana" tai erisnimiä. Mielestäni väliin pitäisi laittaa ruutu, jossa on nuoli. Piilosanatehtävissä tuo ajaa sanajakoilmoitus, esim. (5,8), mutta kuvaristikoissa niitä ei käytetä.
264. ++juh18.11.2016 klo 16:08
"Vain tavanomaisia (Kielosesta löytyviä) sanoja käyttäen saadaan korkeintaan keskivaikeita ristikoita."Tuo nyt on täyttä potaskaa!
265. tapio18.11.2016 klo 16:12
Voi ollakin, koska kyse on vain mutu-tuntuntumasta. Tein päättelyn sen perusteella, miten juuri oudot sanat ovat itselleni tehneet koviksista haastavia. Toki myös melko trivaaleja sanoja saadaan sopivalla vihjeistyksellä haastaviksi.
266. Eki18.11.2016 klo 16:18
Ihan totta mitä ++juh sanoo, vihjeillä voi tehdä melkein mitä vain ja kielonen on täynnä monipuolista sanastoa, myös vaikeaa, eikä sitäkään tarvita."Olen toki itse käyttäytynyt huonosti, mutta myös minua kohtaan on käyttäydytty huonosti, Eki mukaan lukien."
Jäin vielä tämän ajatuksen ääreen. Kun sinä erikseen mainitset minun huonon käytökseni, niin jos se on ollut vain huonon käytöksen tai pahasti sanomisen seuraus, on kyllä todella typerästi heitetty tuossa kuraa meikäläisen naamalle.
Yleensähän täällä yritetään ensin vastata kauniisti ja jos vastapuoli jankkaa ja jankkaa samaa (yleensä vääräksi tai kohtuuttomaksi osoittautuvaa) asiaa, niin kyllähän se rumaksi helposti äityy.
267. tapio18.11.2016 klo 16:28
Tuo ruma käytös liittyi aiemmassa kommentissa tähän:"Toisessa säikeessä (8988. Piilosana SM 2016) tapio ja Juvan juppi vetävät yhteisrintamassa minua ..."
Kyseessä on ennemminkin loukkaava käytös. En minä ole missään rintamassa kenenkään puolella tai ketään vastaan ja tuntui todella loukkaavalta ja vastenmieliseltä tuon säikeen johdanto.
268. Eki18.11.2016 klo 16:33
Sinähän olet itse mestari kirjoittamaan, miltä sinusta tuntuu. Tuolta se silloin tuntui. Ei sitä loukkaavaksi tarkoitettu. Sinuahan on lukuisia kertoja varoitettu siitä, että kirjoituksesi antavat aivan väärän kuvan totuudesta. Tuolta se tuntuu, kun sen itse lukee eri tavalla kuin kirjoittaja. Eikä tämä ollut tahallinen opetus.
269. Eki18.11.2016 klo 16:34
Positiivista oli, että selvisi, mistä oli kyse. Mutta aika ison painon se tuossa lausunnossa saa.
270. Eki18.11.2016 klo 16:43
Jospa sitten keskitytään ristikoihin ja ollaan provosoitumatta (siis ei mitään vastauksia ja selittelyjä provosoijille!)
271. tapio18.11.2016 klo 16:55
Pyydän sitten anteeksi. Olen viime päivinä kirjoittanut usein kommentin ensin tekstitiedostoon ja vasta siitä eteenpäin (en ihan joka kerta ole niin toiminut).Mitä itse aiheeseen tulee, yhdyssanojen toimivuutta voi mielestäni pohtia vain yksittäistapauksina eikä sitä ole mielestäni mielekästä yleissäikeessä käsitellä ollenkaan. Jonkin verran sitä PuPe-säikeissä harrastetaan.
Sanojen pötköön kirjoittaminen on sen sijaan periaatekysymys, mitä tässä säikeessä voisi hyvin tarkastella. Kyllä se Pupe 5/2014 koettiin ongelmaksi.
Slangisanat on oma lukunsa. Koivin oudot ovat minusta kyseenalaisia.
Outoja henkilö- tai tuotenimiä Sanaris-ristikoissa ei juuri harrasteta ja hyvä niin. En kaipaa jatkossa esim. "TIOPEPE" tyyppisiä sanoja, jotka laatija on todennäköisesti hakenut googlella. Mielestäni laatijan pitäisi korjata ristikkoa eikä turvautua satunnaisesti googlella löydettäviin sanoihin.
Vajaita sanoja ei myöskään juuri tapaa (ei yhtään esimerkkiäkään tule mieleen) ja hyvä niin.
272. Keila19.11.2016 klo 00:11
Karmean toistuvia nuo tapion jutut. Ne toistuvat säikeeltä toiselle, samoina. Nyt makaroonilaatikon kimppuun, se on oivallinen ja rakastettu kotiruoka. Suosittelen tapiolle samaa. Ruokailua ja unta.
273. tapio19.11.2016 klo 08:05
Toistin, koska säie, jossa otin esille, ei ollut oikea näkökulmien käsittelylle.
KOMMENTOI