KESKUSTELUT > RISTIKOT > IHMEELLISTEN SANOJEN KERHO - 3
↶ Takaisin aiheisiinSiirry alalaitaan ↓

1571. Ihmeellisten sanojen kerho - 3

Eki2.5.2005 klo 15:41
Tämä on ollut niin puhuttava otsikko, että jatketaan uusin voimin.

Yleisimpiä niistä ristikoissa esiintyvistä sanoista, jota ei varsinaisesti ole kirjoihin juuri siinä muodossa mahdutettu, saattavat olla ITUISA ja IVAUS. Ihan oikein muodostettuja, mutta ainakaan painettuna niitä ei löytäne, siis vähemmän hyviä, jopa hylättäviä vai ihan kelvollisia?
2. ile2.5.2005 klo 16:09
Ivausta ei löydy Jorma Palon Lääkärikirjasta sen enempää kuin Panu Kailan Talotohtoristakaan.

Se on silti mielestäni ihan ookoo sana.

Edellä mainittu ituisa on itänyt keskustelun aiheeksi aiemminkin, tuskin kuitenkaan näillä sivuilla. Mutta tämähän selviää kohta puoliin, kun saamme isoS:n tilaston säikeistä, joissa sana ituisa on mahdollisesti esiintynyt.

Minulle on arvovaltaiselta taholta selitetty, että ituisa peruna on sellainen, jossa on paljon ituja, kun taas itoisa peruna on sellainen, joka itää hyvin. Siinä ei tarvitse välttämättä olla ainuttakaan itua.

Tästä väittelystä saattaa vielä kehkeytyä kuuma peruna.

Forssan torilla muuten on (tai ainakin oli viime kesänä) nakkikioski, jossa myydään hot dogeja. Hinnaston alla on lappu, jossa lukee että hot dog on yhtä kuin lihis ja nakki!

Muuta pois Forssasta, Seppo Rosenberg!
3. iso S2.5.2005 klo 16:21
Älä luulekaan, ileseni, ettei täältä pesisi!

Syyskuuhun mennessä (silloin meni tilastohermot) IVAUS 2 kertaa, ITUISA 8 kertaa (plus kahdesti taivutettuna), ITOISA myös 8 kertaa (plus 4 taivutusta). Kertaalleen ITUISÄ, mikä saattaa olla kirjoitusvirhe tai karua sukuhuumoria.
4. Hessu2.5.2005 klo 16:46
IVAUS tuntuu minusta ihan kelvolliselta, mutta olenkohan vain oppinut sen ristikoista. :-)

Onko montakaan ATA-loppuista verbiä, joista ei voisi muodostaa US-loppuista substantiivia? Tai vastaavasti - ÄTÄ > -YS?

Palata > palaus tuntuu minusta aika mahdottomalta. Olenko väärässä?

Jotkut voivat myös olla muuttuneet merkitykseltään, esim. tavata > tapaus.
5. Eki2.5.2005 klo 16:49
Tähän liittyy sellainen asia, että erääseen ristikkolehtiperheeseen pestatuille laatijoille sanottiin suunnilleen ensimmäisenä: "Ivaus ei sitten kelpaa ristikkosanaksi." Koska tämä on toisen käden tietoa, en kerro, missä.
6. Aulikki Nenonen2.5.2005 klo 16:59
Tuosta IVAUS-sanasta tulee mieleen Veikko Nurmen mielipide, jonka hän toi julki eräässä Sanaseppojen kesätapahtumassa. IVAUS oli hänestä hyväksyttävä muoto jota voitiin verrata AVAUS-sanaan. Onhan ne muodostettu
verbeistä IVATA ja AVATA. Sen sijaan IMAUS ei ole oikea sana, koska se edellyttäisi verbiä IMATA. Imauskin on joskus kuitenkin esiintynyt ristikoissa.

ITOISA ja ITUISA eroavat toisistaan ilen esittämällä tavalla.
7. jupejus2.5.2005 klo 17:12
Jotenkin imaus kävisi pienelle imaisulle, mutta ehkä ei kuitenkaan - kaipa se tiedetään.
osua -? (osuus?)
inua - ?
osata -?
enetä -?
yletä - ?

Ehkä noihin esimerkkeihin olisi vaikea keksiä us-sanaa, mutta ivaus on kyllä aivan hyvä sana.
8. Eki2.5.2005 klo 17:55
Olisiko ivauksen epäämisessä kyse siitä Esko kalervon lanseeraamasta nykäsuskovaisuudesta?
9. Juhani Heino2.5.2005 klo 20:13
Erääseen ristikkoon (muistan koska en ole hirveästi laatinut) laitoin mieluummin IVAUS ja AISAT kuin AVAUS ja AASAT.
ITOISA on mulle jotenkin ällö sana, ITUISA sopisi paremmin. Nytpähän opin että ne ilmeisesti ovat eri asioita.
10. iso S2.5.2005 klo 20:19
Kuten jossain mainitsin, kielioppitermit eivät ole koskaan juurtuneet isätäin asuttamaan päähäni. Hämärästi muistuu mieleen sellainen käsite kuin transitiiviverbi eli verbi jolla on objekti. Voi halata jotakuta, palauttaa, ivata tai avata jotain, mutta ei palata ketään eikä mitään. Olisiko tässä avain siihen, mistä voidaan tehdä jonkin -us? Siis ei palaus, mutta kylläkin halaus tai vastahalaus eli halauksen palautus.
11. Matti2.5.2005 klo 20:37
Suuripa oli hämmmästykseni, kun Nykänen ei tuntenut ivausta. Miten lie Pesonen? Niin tuttu ja tavallinen sana. Vai onko tuttu ja tavallinen vain ristikoista?
12. jupejus2.5.2005 klo 21:19
Sanojen paremmuudesta kun taitetaan peistä, niin jotenkin tulee aina noista isä-alkutyyppistä sanoista jonkinlainen köyhyys, sellainen keinotekoinen maku.

Emo- ja emä- sekä urosalkuiset sanat sopii eläimiin.

Yleensä yhdyssanoja voi keksiä ristikoihin ja eräät voivat olla tosi hyviäkin, vaikkeivät aina vastaa niin todellisuuttakaan, mutta nuo väkisten väännetyt isämaki, isätiti, isäoinas ym. ei kovin hetkauta mieltä melleväksi.

Saa ne vain olla ristikoissa, en sitä sano, mutta jos nyt eroja sanoille halutaan hakea paremmuudesta.
Äiti-ihminen on poikkeus. Se on ihmistyyppiä kuvaava ilmaus. Siinä mielessä hyvä sana. Samoin on sen tyyppiset kuin täti-ihminen.

Miksei isä-ihminenkin, jos halutaan esille tuoda korostaen isästä varjelevaa kuvaa, mutta onhan se harvinainen. Isä-Nalle menettelee, kun on noin monissa saduissa, mutta muut versiot alkaa olla jo romukoppatavaraa.
13. Eki2.5.2005 klo 21:27
Muistan aikoinani hämmästelleeni, että naisihminen on olemassa muttei miesihmistä. Kielikorvani ei pitänyt miesihmistä niin huonona, ettei se oikea sana olisi.
14. Antti Viitamäki2.5.2005 klo 21:46
Aikanaan iso ja emo olivat suomen kielen vanhempia tarkoittavat sanat - pikku hiljaa niistä kehkeytyi isä ja emä. Jossain vaiheessa kieleemme pesiytyi lainasana äiti.

Minun ymmärtääkseni isä ja emo ovat aina tarkoittaneet myös eläinten vanhempia, joskin on tietenkin niin että isän elämä ei eläinmaailmassa yleensä liity poikasen kohtaloon läheskään yhtä vahvasti kuin emon - tästä epäilemättä johtuu se, että isämaki kuulostaa omituiselta ja emomaki ei. Väärin se tuskin silti on.

Jos joku ekologi tarkkailee makiperheen käyttäytymistä muutaman vuoden ja tulee sitten takaisin sivistyksen pariin luennoimaan aiheesta, niin epäilemättä hän viittaa makivanhempiin sanoilla isä ja emo (ellei jopa isä ja äiti). Tällöin kuulijat toki automaattisesti ottavat sanan vastaan eri tavalla - pitkät tarinat samoista apinoista tekevät eläimet tutuiksi, ja tapahtuu jonkin sortin antropomorfisoituminen (inhimillistyminen).

Asiayhteydestä irrallaan sana siis on oudon kuuloinen - toisaalta ei varmaankaan juuri sen oudompi kuin isäorava tai isähevonen. Silti - kuten iso S jo mainitsi - jos haluaa asian ilmaista yhdellä sanalla, niin parempaakaan tuskin on.

(Hmm... Ovatko kaikki ässät iso S:n perillisiä...?)
15. Eki2.5.2005 klo 21:50
Tänään tein ainakin yhden villihevosen. Uutisristikon kannalta ei ollut oikein mitään tapahtumaa, josta tuntui hyvältä aloittaa laadintaa. Sitten löytyi kaksi aivan tuoretta 20-kirjaimista sanaa, jotka päällekkäin asettamalla sai monta erikoista vierekkäisen kirjaimen yhdistelmää. 19 ruutua korkeassa ristikossa keskikorkeudella ei väljyyttä kumpaankaan suuntaan liikaa ollut. Siitä tuli kuitenkin mukava laatimishaaste, josta selvisin just just ajallaan. Villihevosesta tuli rotuvalio siinä mielessä, että yhtään suomen kielen sanakirjojen ulkopuolista sanaa en rekisteröinyt. Yksi vähän hankalampi piilokirjain, suht looginen arvata, joten hillitsin hevosta, ettei se antaisi moista kirjainta ratkojalle ilmaiseksi.

Villihevosia ovat minusta sellaiset ristikot, joissa mennään laadintataitojen rajoilla, mutta selvitetään karikot kunnialla.

Siis: Uutisristikko huomenna IS:ssä! Teemulta höyry ja ajankohtainen urheilullinen historistikko! ++juhilta siluettiristikko. Koviksen tilalla Keskis, yleisön ja toimituksen pyynnöstä. Kovis tästä eteenpäin vain noin kerran kuussa.
16. iso S2.5.2005 klo 23:40
Olen äitini perillinen ja hänen viralliseksi puhuttelunimekseen vakiintui Iso. Meille Ison monilukuisille jälkeläisille ei ole muita Isoja. Suorastaan pahalta tuntuu jos käytetään tuota nimitystä (siis pelkkää Isoa) kenestäkään tai mistään muusta.

Ässiä kyllä riittää eikä yksikään niistä tai heistä ole iso S:n perillinen. Tämä sukuhaara on siitä merkillinen että sammuukin selvinpäin!
17. Seppo3.5.2005 klo 09:04
Ile,on vaikea päättää minne muuttaisi,pitäisi löytää sopiva kohde ensin.Tämä "helvetin tulirotkon" (Juntusta lainaten) keskimääräinen ÄO nousisi lähtiessäni joka tapauksessa,
mutta mistä löytyisi paikka,jossa voisin saada aikaan jotakin
positiivista liikettä?Kuitenkin kokeilusi SM-ristikolla todisti postin vielä kulkevan myös poispäin,taidan jäädä tänne
nauttimaan paikallisia kerettiläisiä hodareita,jos suinkin
kolesterolitaso sen kestää.Ne ovat muuten olleet hodareita
jo 60-luvulta saakka,jälkeenpäin vasta on ihastuttu tähän
amerikkalaiseen hapatukseen,joka ei edes maistu miltään!
18. ile3.5.2005 klo 09:51
Niitä syödään taas tulevana suvena lammikon joutsenia seuraillen.

Ja päälle jäätelöä.
19. ljj3.5.2005 klo 10:24
Nokialla myydään tuotetta nimeltä KUUMA KOIRA.
Pitkulainen hillomunkki on halkaistu, ja välissä suomimakkaran pätkä, kaikilla mausteilla ja lisukkeilla tai toivomusten mukaan.
20. ile3.5.2005 klo 10:32
Vuosaaren Aurinkolahden sopukassa venekerhon jatkeena sijaitsee ulkoilmakahvila nimeltään Kampela.

Tilasin taannoin itselleni kahvin kyytipojaksi lihiksen kahdella nakilla ja kaikilla mausteilla.

Myyjällä oli vauhti päällä. Hän oli myynyt ennen tilaustani niin monta pannaria, että sujautti vahingossa lihiksen väliin lusikallisen mansikkahilloa.

'Jos kelpaa, niin saat tämän ilmaiseksi', hän sanoi naama punaisena tekoaan katuen.

Se oli ihan hyvää lihapiirakkaa. En silti suosittele kokeilemaan kotona.

Onko atomissa munaa???
21. iso S3.5.2005 klo 11:38
Itsepä tilasit kaikilla mausteilla!

Periaatteessa pitäisi osata vastata, mutta kun olen ollut oletetussa suunnassa kotiruokinnassa. Varovainen arvaus: kyllä, vedyssä ei. Saattoi olla just toisinpäin.
22. Matti3.5.2005 klo 15:57
Atto on ristikkosana, tosin huono sellainen. Se tarkoittaa miljardismiljardisosaa. Tämänpäiväinen Hesari tiesi kertoa, että sen tuhannesosa on tsepto, ja miljooasosa jokto. Ei kun ristikoihin! Onko nimiä jo keksitty pidemmällekin, tietääkö joku?
23. ile3.5.2005 klo 16:20
Hesarin artikkelista huolimatta atto, kuten tsepto, ja joktokin, ovat edelleen ookoosanoja vain yhdyssanojen etuliitteenä.

Erillisinä ratkaisusanoina niitä ei ristikoissa tulisi käyttää.
24. Eki3.5.2005 klo 16:57
Minusta noiden etuliitteiden käyttö ei ole tuomittavaa. Erítyisen hyviä sanoja ne eivät ole, mutta pilaako atto, tera tai mega muuten hyvän ristikon?
25. ile3.5.2005 klo 17:28
???-ristikoissa attoa ja teraa ei hyväksytä ratkaisusanaksi siitä syystä, että sanakirjan mukaan ne soveltuvat vain etuliitteiksi yhdyssanoissa.

Desi kyllä kelpaa, koska siitä on kokkailun myötä tullut oma sanansa. Myös hehto on, omituista kyllä, ookoo sana.

Megakin menettelee.
26. Eki3.5.2005 klo 17:33
Kilotkaan eivät teiltä ole kai karisseet?
27. JTak3.5.2005 klo 23:23
Tietokoneslangissa käytetyt mega ja giga ovat ookoo. Tera taitaa vielä toistaiseksi olla liian iso, mutta tietotekniikan nykyisellä kehitystahdilla sekin lienee muutaman vuoden sisällä käytössä kuten gigakin. Attoon en oikein usko. :)
28. Antti Viitamäki4.5.2005 klo 01:16
Voisi kai sitä mennä kyselemään joiltakin molekyylibiologeilta, käyttävätkö he attoa päivittäisessä työkielessään: Montako attoa (pitkä/painava mikä-lie)...?

Vaikka fakkisanaksihan se silloinkin määrittyisi.

:-)
29. Antero4.5.2005 klo 09:43
HS 2.5.2005

... Attovaaka punnitsee ainetta maailman rajoilla. Nanotekniset laitteet tulevat
2000-luvulla kauppojen hyllylle ja teollisuuteen. ...

http://www.helsinginsanomat.fi/haku/?haku=attovaak a
30. Eki4.5.2005 klo 10:03
Ristikoissa esiintyy paljon vihjeitä, joissa ei kerrota sanan todellista merkitystä. Atto-sanallekin löytyy kaiken maailman merkityksiä.

Jos Atiun vihjeeksi käy A20, miksei atto voi olla katon kuva -k (taitaa joskus ollakin) Saahan sille(kin) Googlella 2 730 000 osumaa, mm.

www.atto,com
www.attotech.com
http://www.atto.co.jp/englishtop.html

Siis on ihan kunnioitettavaa, jos joku selviää ilman jotain sanoja ja vielä nauttii siitä. Minulla on kerran pari vuodessa nano ja tera ja ehkä attokin joskus harvemmin. En pidä kuitenkaan samankaltaisena etuliitteenä/vain-sananosana kuin nais tai Ulan.
31. KP4.5.2005 klo 10:54
Minun miellestäni etuliitteitä voi käyttää, jos ne
yksinään merkitsevät (ovat sanoja) kuten atto, muttei
nais, koska tähän hätään ei muistu mieleen mikä on nais
muuta kuin NAISihminen...
Mitä mieltä olette sellaisesta ristikkolehdestä, jonka takaa
löytyy lehdessä oleviin ristikoihin vastaukset... Tampereella? toimivan lehden käytäntö on tällainen (en uskalla mainita nimeä,kun en muista. Pitää käydä ostamassa)Tämä "veijari" on sama, jonka kanssa "vihreänä" -70-luvulla tappelin ristikoista. -Aina kerkesi muuttaa nimeä...
(Silloin oli todistettavasti hänellä käytäntö säästää ristikot
ja julkaista ilmaiseksi uudestaan). En ole katsonut onko
vielä tekemiäni ristikoita...Kuka ostaa tuollaista lehteä?...
32. Eki4.5.2005 klo 10:58
Heidän kanssaan käytiin oikeutta 80-luvulla ja Jussi Kokkonen sai jopa rahaa uudelleenjulkaisuista, mutta myöhempien vaatijoiden kanssa taisivat olla liian ovelia.

Edelleen toimivat, vaikkei lehdissä ole edes vastaavan toimittajan nimeä. Ovat joiltakin ostaneet sittemmin "kaikin oikeuksin".

Oikeudenkäynti oli myös siksi, että siellä joku piirsi uudestaan (pari sanaa muuttaen) toisten vanhoja ristikoita.
33. kp4.5.2005 klo 11:14
Tappelin Tampereella...
Olisikohan ollut sama oikeudenkäynti?
Muistaakseni kaverina oli silloin Oulussa (tai siellä
suunnassa) asuva...
asianajana oli muistaakseni kotkalainen kaveri.
No, yksi hyvä piirre tuossa oikeudenkäynnissä oli,
silloin ristikko sai tekijänoikeuden. Olihan sekin selittämistä
miksi ristikko tarvitsee tekijänoikeuden...
34. JTak4.5.2005 klo 11:15
Jos kerran kaikki sanat kelpaavat, niin NAIS ja ULAN äkkiä ristikkoon:
http://www.nais.org
http://www.getty.edu/research/conducting_research/ vocabularies/ulan/
35. Antti Viitamäki4.5.2005 klo 11:19
KP:

Mainitsemasi kriteeri ei ole ehkä paras mahdollinen, useimmille lausuttaville (ja monille lausumiskelvottomillekin) kirjainyhdistelmille kun kuitenkin löytyy jokin merkitys, jos ne Googleen laittaa:

National Association of Independent Schools

www.nais.org
36. Antti Viitamäki4.5.2005 klo 11:21
Tack tack, JTak taklasi kun minä vielä takeltelin... :-)
37. kp4.5.2005 klo 11:33
Eki
Miten on nykyään?
Voisiko tuo sama "sirkus" toistua nykyään?
Siihen aikaan oli, että kun haaste tuli, niin ei kun samana
tai seuraavana päivänä muuttamaan firman nimeä, niin
eipä ollut mistään vastuussa...
38. Eki4.5.2005 klo 11:38
En tiedä. Se tekijänoikeuden julistaminenkin oli vähän niin ja näin. Oikeusjuttu siitä on aina nostettava. Se on pitkä tie.

Tässä juttu asiasta.

http://www.sanasepot.fi/artikkelit/leivaton.html
39. kp4.5.2005 klo 11:39
Muistan sen "sirkuksen". Vaatimukset (ristikoiden
uusinta julkaisut) johon vedottiin oli vanhoja, kun kaveri
oli lehden "hallituksessa", mutta nimi muuttunut, niin eipä
ollut vastuussa...Toisinsanoen, jos joku aloitteleva laatija
menee ja tekee työsopimuksen ristkon laadinnasta tuon
lehden kanssa ja alkaa julkaista uudelleen ristikoita...
Saadaanko "tuo tuntematon toimittaja" nyt vastuuseen?
40. Eki4.5.2005 klo 11:46
Taustalla on edelleen samoja tyyppejä, mutta kuten sanoin, ketään ei enää nimellä mainita missään. Tämän ei pitäisi olla mahdollista lain mukaan, mutta niin vain tapahtuu.
41. kp4.5.2005 klo 11:51
Niin minäkin muistan, että tämä ristikon "kierrätys"
ei olisi mahdollista...Pitäisi tuhota varasto... Mutta kun
sekään ei auta. Saahan sitä vanhoista lehdistä kopioitua
uuteen. Ei muuta kuin "pannaan" tuollainen "veijari"...
42. iso S4.5.2005 klo 11:53
Mielenkiintoinen sana on vaikkapa naisvaltainen (ja mikseipä mielenkiintoinen itsekin). Siinähän on etu- ja takaliitteestä muodostuva ristikkosana, mutta yhdyssanan kumpikaan osa sellaisenaan ei käy.

Täytyypä puolustaa oman ojan lehmää. Toisessa säikeessä kyseltiin haastavia ristikoita. Mainitsemassani meidän yhtiömme albumissa on lopussa lehden ristikoiden ratkaisut. Tässä en pahimmalla tahdollanikaan näe mitään pahaa silloin kun tehtävät on tarkoitettu pelkästään ajanvietteeksi eivätkä ne ole palkintotehtäviä.

Ihan vastaava systeemihän on kaikissa "10 kysymystä" -tyyppisissä hupijutuissa. Näin ei ratkojaa pakoteta ostamaan toista lehteä sitä varten että haluaa tarkistaa ratkaisunsa. Se on sitten ratkojan halusta ja itsehillinnästä kiinni, kurkkiiko apuja ratkonnan aikana.
43. Eki4.5.2005 klo 11:56
Niille veijareille ei ole mitään pystytty tekemään. Uho ei auta.
44. kp4.5.2005 klo 12:03
Jos ei muu niin se, kun kukaan ei tee uusia ristkoita...
On heidän pyöritettävä vanhoja...
Ja huonostihan heillä menee, kun ei ole palkintoja ja
kauppaavat "ristikkopaketteja" ihmisille..
45. Eki4.5.2005 klo 12:14
Aina joku tekee, vaikka muut kuinka järjestäytyisivät.

Jaa menee huonosti? Pienet ovat ainakin kustannukset. Voi olla, että menestyvät rahallisesti ristikkolehdistä parhaiten, kuka tietää. Tuskin menee hyvin, mutta voi yhtä hyvin mennä.
46. kp4.5.2005 klo 12:14
Ja yksi piirre on nyt, tekijänoikeus. Silloin ei ollut...
Oikeuden mielestä ensimmäinen ajatus oli: Ristikothan ovat
vapaata riistaa,....Minultakin kysyttiin: Voiko ristikon jälkeä
sitten verrata maalaukseen? Sanathan on vapaasti kaikkien
käytössä... Vastasin: Kyllä voi. Tyyli on niin ilmeinen
jokaisella, että ei tarvitse tekijän nimeä katsoa, kun tietää
kuka sen on tehnyt...samoin kuin maalauskin sen tekijän
voi nähdä ilman tekijän katsomista....
47. Eki4.5.2005 klo 12:20
Kysymys oli myöhemmin siitä, missä menee tekijänoikeuden raja. Kuinka monta sanaa voi "vahingossa" olla väärin? Olennaisintahan ristikossa on kuitenkin laadintapuoli. Ja mitä vähemmän on fakkisanaa, sitä enemmän ristikko on yksilöllinen, näin se vaan on.

Ristikon ulkoasu on vasta toinen puoli. Ulkoasuissa on samankaltaisuutta, mutta joukossa on tosi persoonallisuuksia, hyvässä ja pahassa.

Siinä ihka ensimmäisessä oikeudenkäynnissä, jossa itse olin todistamassa (josta jutussa kerrotaan), oli kova homma selittää näitä yksilöllisiä puolia. Sitten asiat muuttuvat eri oikeusasteissa joskus ylösalaisin. Hullua touhua, valmis päätös voi muuttua ja vuodet kuluvat.
48. ++juh4.5.2005 klo 12:26
http://www.freet.fi/sopimukset/palkkiot2005/

"Lisäksi on tärkeä sopia siitä, onko kyseessä kertajulkaisuoikeus vai laajempi käyttöoikeus. Jos toimeksiantosopimuksessa tai viimeistään laskussa ei ole mainintaa kertajulkaisuoikeudesta, Viestintätyönantajien ja Suomen Journalistiliiton sopimuksen mukaan laajempien oikeuksien luovutus tulee oletusarvoksi."


Vaikka tuo sopimus ei sidokaan Journalistiliittoon kuulumattomia, voidaan sen katsoa olevan myös julkaisualan yleinen käytäntö. Tosin ristikkoalan yleinen käytäntö Suomessa on, että julkaisija saa vain kertajulkaisuoikeuden.
49. Eki4.5.2005 klo 12:55
Sopimuspuoli on ristikkoalalla hieman lapsenkengissä? Meidän firmamme (Sanaris) tekee avustajien kanssa sopimuksen, jossa tod(ist)etaan kertajulkaisuoikeus.

Juttu jatkuu:

http://www.sanasepot.fi/artikkelit/happamia.html
50. MM4.5.2005 klo 13:10
Jottei kenellekään jäisi väärää mielikuvaa ristikkokuvittajien ansioista, niin tuon ++juh:n linkissä olevalla hinnastolla,
http://www.kolumbus.fi/markku.makela/Kuvat/FreeHin nastoote.jpg

EI todellakaan ole mitään tekemistä ristikkokuvittajien todellisten palkkioiden kanssa.

Toimeksiantajalle sitä voi toki näyttää, josko haluaa mainostaa tekevänsä ainakin 80-95%:n alennuksella.
51. Eki4.5.2005 klo 14:00
Siinä tieto, joka lopetti maailman sellaisena kuin me sen vielä sitä ennen tunsimme.

- Michael Stipe: It's the end of the world as we know it -
53. Antti Viitamäki16.5.2005 klo 21:48
Hmm... On jotenkin vahva tunne että osaisin suunnilleen arvata. Mutta enpä sano mitään.

Jonkun mielestä nuokin ovat varmasti kaikki äärimmäisen hyviä sanoja ja kelpo vihjeitä. Juuri niitä useimmat tämän nimeltä mainitsemattoman lehden ristikoiden ratkojat ovat epäilemättä malttamattomina odottaneet koko kuukauden.

Ristisanakirjat, almanakat ja kartastot hikisissä käsissään - ja nettiyhteys valmiina.

:-)
54. Eki16.5.2005 klo 21:56
Niin, minä en kyllä tarkoituksella vihjannut mihinkään suuntaan. Näkeehän noita vaikka missä.

Onpa muuten kummallista, että tuokaan ratkoja ei kuukleta esim. Edouardia. Kun panee hauksi sanat säveltäjä ja edouard, siinähän se kolmantena jo seisoo.
55. Eki23.7.2005 klo 09:58
Täältä ratsastaa vanha hyvä otsikko jälleen etusivulle. Seuraava asia jäi muiden jalkoihin.

Aulikki Nenonen: "Sen sijaan IMAUS ei ole oikea sana, koska se edellyttäisi verbiä IMATA. Imauskin on joskus kuitenkin esiintynyt ristikoissa."

Onko tätä kysytty kielitoimistosta? Sanaseppojen entinen sanahirviö JN ajatteli samoin kuin AN. Myöskään Iisakki ei sanaa ristikoihin koskaan hyväksynyt. Minulta se löytyy joistakin punakantisen vihkoni laatimuksista, joita tein 60-luvulla (koska luulin sen olevan sana, kun se oli ristikoissa), mutta ei ole tainnut koskaan olla missään julkaistussa tehtävässä.

Iisakilla oli aika tiukka linja sanoissa. Käytin 70-luvun alussa ristikoista myös tutuksi tullutta verbia OSIA. Se oli Iisakille niin tabu, että hän mieluummin vaihtoi tilalle OMIA ja käytti 3-kirjaimista sanaa (ESIVALTA-sanasta tuli EMI ja ALTA) kuin olematonta sanaa. "Kerran näinkin!" hän totesi. Jälkeenpäin ajatellen sen olisi varmaan pystynyt pienellä remontilla välttämäänkin, mutta jos lehdessä oli tyhjä sivu ja se oli menossa painoon, niin deadlinehan saa tekemään kaikenlaista, mitä saattaa myyöhemmin jopa katua.

Sanat OSIA ja IMAUS siis suurennuslasin alla.
56. tonimikael23.7.2005 klo 10:04
kotimaamme takaa pohojalaasittain (6)
:P
57. Eki23.7.2005 klo 10:10
Hyvä hämäys tuo (6).
58. tonimikael23.7.2005 klo 10:11
Taidan mennä kylmään suihkuun, että heräis. X-)
59. tonimikael23.7.2005 klo 10:12
Tarkoitin tietenkin, että tulis heräys.
60. JTak23.7.2005 klo 12:03
Sana OSIA löytyy muuten Perussanakirjasta hakusanan PALOITELLA synonyyminä. Mahtaako löytyä hakusanana mistään kirjasta? Ilmeisesti ei.
61. Eki23.7.2005 klo 12:05
Onpa mielenkiintoinen tieto. Ja yllättävä veto kirjantekijöiltä.
62. Timppa23.7.2005 klo 12:07
Sama tieto löytyy Kielosesta, mutta hakusanana 'osia' ei löydy.
63. WW23.7.2005 klo 12:25
Perussanakirja, CD-versio;
PALOITELLA = leikata t. jakaa useaksi palaksi, pieniä, pienentää, halkoa, lohkoa, osia, pilkkoa, silpoa, silputa. Paloitella veitsellä kappaleiksi. Paloitella lihaa, sipulia, perunoita. Valmiiksi paloiteltua broileria. Kaakelin paloitteleminen.
64. Eki21.10.2005 klo 23:35
Jos laatija käyttää ristikossa sanaa METRILAKU, onko hänen uransa tuhoon tuomittu? Sanaa ei tiettävästi kielitoimiston teoksista löydy?
65. Tsööts22.10.2005 klo 00:05
Eroaako tuo nyt sitten radikaalisti metrilenkistä - ihmettelen, jos ko. sanaa ei löydy.
66. Matti22.10.2005 klo 00:29
Metrilaku, missä vika? Itsekin olen syönyt. Ja tyttärille ostanut.
67. Eki26.10.2005 klo 08:53
Sitten taitaa kaikki olla hyvin. Pois se minusta, että se olisin minä.
68. iso S26.10.2005 klo 10:20
Porvoon metrilakua myyskennellään vakiopaikkojen lisäksi kaikenkarvaisilla markkinoilla, messuilla ja muissa kansaa keräävissä tilaisuuksissa. Ei kai siinä muuta vikaa ole kuin teoreettinen terveyshaitta, eikös laku nosta verenpainetta? Metrilaku nostanee sitä metrin verran. No, joidenkin verenpaine nousee jos lakua ei löydy.

Laatija voi käyttää metrilakua sillä varauksella, ettei anna tehtävää MM:n kuvitettavaksi. Tuo rutjake piirtäisi luultavasti vihjeeksi pituusrajoitteisen rullahuulihenkilön ja taas joidenkin verenpaine nousisi! :)
69. marjaana26.10.2005 klo 12:25
Onneksi minä voin syödä metrilakua metreittäin; verenpainemittari kun ei hievahdakaan meikäläisen kohdalla. Joka toinen kerta hoituri ravistelee sitä ja ihmettelee josko värkki on mennyt rikki. ;o)
Ilmankos välillä pyörryttää.
Ja ilman salmiakkia ei voi elää.
70. iso S2.11.2005 klo 09:39
Laitanpa vaikka tähän huomioni perjantain Hesarista.

Lappilainen laatija on taipuvainen käyttämään sellaisia sanoja mitkä eivät ole lantalaiselle tuttuja. Hesalainen laatija on altis pitämään yleisesti tunnettuina sellaisia sanoja mitkä ovat vieraita useille Kehä III:n ulkopuolella asuville. Espanjassa asuva laatija saattaa laittaa vihjeeksi "yleinen naisen nimi Espanjassa" vaikka Suomessa ei Espanjan nimistö ole päällimmäisenä mielessä.

Kyseinen nelikirjaiminen ratkaisusana on vasemmassa alakulmassa. Ensimmäisenä mieleen tulevassa nimessä on viimeinen kirjain väärin. Kun viimeinen kirjain on oikein, niin seuraavaksi mieleen tulevassa nimessä (ei tosin tuo mieleen erityisesti Espanjaa) on toinen kirjain väärin. Oikeaksi arvelemaani nimeä en muista koskaan kuulleenikaan, mutta esimerkiksi elokuvatietokanta löytää sitä hakuavaimena käyttämällä 25 nimeä (15 näyttelijätärtä, muut "teknistä henkilökuntaa") jotka ovat kaikki minulle tuntemattomia (Ruiz, Pilotto, Astoreka, Tovar,...)
71. T.Avis2.11.2005 klo 15:32
Tuo edellä mainittu on siis Hesarin kuukausiliitteen ristikko.
Jos kyseinen erisnimi on oikein, niin sen alla oleva nelikirjaiminen "RAAMATUN MIES" on vähintään yhtä outo
ellei peräti tuiki tuntematon tapaus.
72. Eki15.6.2006 klo 18:42
Luonto-ohjelmasta telkkarista kuultu sana: PANAMANARAKANTA.
73. Eki24.12.2006 klo 01:47
Donna Paukku -niminen sarja alkaa 27.12. etukäteismaistiaisjaksolla. Mukana Gimmelistä tuttu Ushma Karnani, nykyisin Ushma OLAVA.
74. Tinke24.12.2006 klo 20:04
ITUISA käy. Ja käyhän ITOISAkin? Kumpi on mielestänne parempi?
75. delaRosa25.12.2006 klo 13:13
Ovatko sanat TÄRISY ja VÄRISY sellaisenaan perusmuodossa oikein?
76. airisto8.1.2007 klo 19:55
Verbi LESOTA.
Kuukkelin mukaan sanaa käytetään, mutta mitähän se tarkoittaa. Kirjoista ei taida olla apua.
77. Aulikki Nenonen8.1.2007 klo 20:17
Kymmeniä vuosia sitten leso tarkoitti leuhkaa. Lesota voisi sillä perusteella olla verbi leuhkia.
78. Jukkis8.1.2007 klo 20:18
Slangisanakirjan mukaan lesota = leuhkia, leveillä.
79. iso S8.1.2007 klo 20:19
Ainakin 1960-luvulla koti-Suomessa leso tarkoitti leuhkaa, itseään muita parempana pitävää (sillä vivahteella että lesoksi nimittävä ei ollut paremmuudesta samaa mieltä tai oli salaa kateellinen). Lesota voisi siis merkitä suunnilleen sama kuin leuhkia, kopeilla, elvistellä. Leson ja ei-leson ei voi kuvitella viihtyvän yhdessä. Tunne on molemminpuolinen.
80. iso S8.1.2007 klo 20:20
No jo on leso jätkä kun kiilaa toisen eteen ja vielä lyö kirjaviisaudella :-)
81. Taata8.1.2007 klo 20:23
Tiernakaupungin Lesonen keikkuu tilastojen kärkipäässä.
On palatsikin torinrannassa ja tornia suunnitteli, mutta ei kaupungilta lupaa irronnut.
82. RA8.1.2007 klo 20:26
Taata se aina jaksaa "ilahduttaa" asiaan liittyvillä tarkennuksillaan.
83. Taata8.1.2007 klo 23:42
Kiitos RA taas kerran! Hyvä että kelpaa! Miten Köpi-tutkimukset ovat edenneet? Onko uusia läpimurtoja odotettavissa lähiaikoina sillä rintamalla?
84. Eki8.1.2007 klo 23:47
Samaa "asiaa" kysyi RA:lta viime yönä alter egosi junamies. Silloin RA vastasi: "Tuskinkaan en jatka (köpitutkimuksia)." Tuskinkaan on tilanne muuttunut 23 ja puolen tunnin aikana.
85. RA9.1.2007 klo 00:48
Ihan oikeasti Taata, tarkoitin, ettei "kauhean" hyvin kelpaa.

Onhan se - tietysti - kiva höpötellä mitä sattuu vapaana assosiaationa, ymmärrän kyllä. Ja eihän näitä kirjoituksia täällä - tietenkään - pidä mitenkään vakavasti ottaa.

Olen varmaan vain niin tosikko, että minua (ajoittain) ei jaksa innoittaa, kun keskustelussa esim. verbin 'lesota' merkityksestä yhtäkkiä hypätäänkin kotikaupunkisi Lesoseen ja hänen taloihinsa. Olkoonkin, että nimen alkuperä voi olla sama.
86. Matti9.1.2007 klo 18:26
Eikös Maarit Leso ollut jonkin sortin missi. Nimi silloin kovasti huvitti. Lesota olisi kai nykykielellä elvistellä.
87. Taata9.1.2007 klo 20:31
Perintöprinsessa oli naimissa missitohtori Lasse Kanervan
kanssa aikoinaan, mutta on nyt naimisissa Amerikoissa.
Ja sitten RA kommentoinee lisää...
88. Taata9.1.2007 klo 20:32
naimisissa
89. RA9.1.2007 klo 21:08
No pyynnöstä:

Maarit Leso on nyt Lontoossa. Miehensä uutistoimisto Reutersin pääjohtajan Tom Glocerin kanssa. Lapsiakin on: 9-vuotias Mariana ja 7-vuotias Walter. Huoliteltu viktoriaaninen kaupunkitalo (mustavalkoisten marmorilaattojen rytmittämällä eteisaulalla) sijaitsee pääosin residenssien täyttämällä rauhallisella alueella South Kensingtonissa.
90. pekka10.1.2007 klo 23:35
Oletteko te tosissanne kyseisen sanan etymologiasta?
kuinka teillä sanotaan, levennellä, lyhennettynä LVEÄ, slangissa on näin. ottakaapa ristikoihinne. NEROT
91. Sikar11.1.2007 klo 15:50
Pohjoisessa (jos joskus satuttaisiin leventelemään) lesotetaan ja vosotetaan. Leso on leuhka ja voso on vouhka.
92. Puuro4.12.2012 klo 08:41
Mina ja toverini ivaamme usein toisiamme, joten sana ivaus on kaytossa. Anteeksi skandit, itamailla.
93. Eki10.12.2016 klo 11:05
HT:n innostamana näitä esiin.
↶ Takaisin aiheisiinSiirry ylälaitaan ↑
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *