KESKUSTELUT > RISTIKOT > PIILOSANOJEN EVOLUUTIOSTA

8823. Piilosanojen evoluutiosta

tapio20.4.2016 klo 22:14
Tulipa Jukkiksen avustuksella tilattua SK:n digilehti ja ihan vaan mielenkiinnosta tutkin vanhoja piilosanoja ymmärtääkseni niiden evoluutiota.

Ekassa piilosanassa tuli esille jo tuttu ero eli ainakin yhdestä vihjeestä puuttuu varsinainen piilovihje kokonaan. Eki toi esille toisen eron eli sallittu taivustusmuodot. Nämä siis on jo tiedossa.

Mites nykyhetkessä käy se, että anagrammiin otetaan puolikas yhdyssanasta? (siis kaksi peräkkäistä sanaa, jossa eka kokonaisena ja toisesta sanasta ensimmäinen puoli).

Joskus uudemmissa ollut alkuosan lyhenne ollut osa anagrammia, esim. sanassa "Aiv-rehu" tuo Aiv-osa otettaisiin anagrammiin (kuvitteellinen esimerkki), mutten nyt muista, että suoranaisen yhdyssanan toinen puoli napattu mukaan.
2. TU21.4.2016 klo 01:09
Mitä sanoinkaan, vaikka tätä en vielä ollut lukenut. Evoluutioteoria. Hih, hyvä Tapsa! Miksipä termiä ei voisi käyttää monessakin yhteydessä, mutta, sanoisinko, ettei kuulu normaaliin arkikäyttöön.
3. TU21.4.2016 klo 01:13
Toki voin olla aivan väärässäkin, johtuen omasta rajoittuneisuudestani monien alojen suhteen.
4. TU21.4.2016 klo 01:36
Tapiolle tahdon sanoa, että AIV-rehu. Urea on tyypillinen fakkisana helpoissa ristikoissa. Artturi Ilmari Virtanen.
5. TU21.4.2016 klo 01:52
Tapsan jutut ovat jo itsessään viihdyttäviä ja provosoivat muitakin keskusteluun. Nimimerkki Pike on myös provokaattori, joka ikävästi ilmaisee oikeita asioita. Nimimerkki Piken lausuntoihin ei pidä reagoida ollenkaan, mutta tapio on niin ihqu!
6. 21.4.2016 klo 06:04
Piti oikein googletella ja kyllähän nyt sanaa evoluutio käytetään monessakin eri yhteydessä kuvaamaan kehitystä. Sanaa evoluutioteoria ei edes mainita avauksessa joten nyt tuli siltä osin hutilyönti.

Ei kai urea sentään fakkisana oo. Toki itsehän olen vasta vuodesta -94 ristikoita ratkonut amatööri.
7. tapio21.4.2016 klo 07:51
Tuo nyt oli vain teoreettinen esimerkki vihjerakenteesta - sitä en edes muista käytetyn piilosanatehtävissä.

"evoluutio" nyt käytetään milloin mistäkin - vaikka Mersun muotoilun muutoksista eli käyttö aika lailla arkipäiväistynyt ja menettänyt arkipäiväistyneessä käytössä alkuperäisen merkityksen.

Mitä ekaan SK:n piilosanaan tulee, vaikuttaa, etten pysty sitä ratkomaan loppuun asti. Syy yksinkertaisesti nykypiiliksiin verrattuna puutteellinen vihjeistys. Osittain toki kyse siitä, että en meinaa päästä jyvälle laatijan ajatustenkulusta (kuka lienee, ei mainittu).

Oikeastaan tässä kulminoituus piilisten perusdilemma.

Kun puolet kirjaimista on piilokirjaimia, vihjeiden pitäisi olla merkittävästi informatiivisempia kuin kuvaristikoissa, jotta tehtävistä ei muodostu ylivoimaisen vaikeita. Kaksi eri vihjetyyppiä mahdollistaa tämän - niillä voi tarkistaa ratkaisusanaa vertaamalla, että tuleeko sekä ns. suorasta vihjeestä sama ratkaisusana kuin ns. piilovihjeestä. Pelkän piilovihjeen tai suoran vihjeen kanssa tämän rakenteen omaavassa tehtävässä on helposti ihan hukassa - tai vihjeiden pitää sitten olla tarpeettoman helppoja.

Kun tiedetään, että 1970-luvulla ei ollut nykyisten kovisten kaltaisia ristikoita, tuntuu jopa ihmeelliseltä asialta, että piilisten julkaisua ylipäätänsä jatkettiin. Luulisin, että todella harva SK:n lukija aluksi näitä ratkoi tai ratkoi ainakaan loppuun asti - sen verran huima vaikeusaste-ero näillä on täytynyt olla ristikoihin nähden.

Nykyisin taas tilanne on melkein päinvastainen ja suuri osa SK:n nykyisistä piiliksistä turhan helppoja ja jotta niitä viitsii ratkoa, ratkontaa täytyy keinotekoisesti vaikeuttaa. Koska piiliksillä on säännöt, periaatteessa on mahdollista ratkoa tehtävä aina vaikeutetulla tavalla - tosin käytännössä se onnistuu harvoin, eikä olisikaan hyvä asia, jos tehtävät saisi usein vaikeutetulla tavalla ratkottua.

No jokainen saa edullisesti (10€) todeta, miten vaikeita alkuajan tehtävät ovat olleet. Tuntui, että tulin tyrmätyksi. Saa nähdä nousenko kanveesista.
8. 21.4.2016 klo 08:25
Ristikkoarkistoarkistosta tuli tehtyä ihan huvin vuoksi SK piilosana 29.7.1977. Jos lasketaan mukaan näihin alkuaikojen tehtäviin niin eipä tuo nyt mitenkään ylivoimaisen hankala ollut. Toki tuolla on sanantarkistusominaisuus, mutta kun sanan keksi ruudukkoon niin tiesi kyllä ilmankin että oikein se on. Menihän tuossa jopa vartti täyttäessä.
9. tapio21.4.2016 klo 08:39
Jos kyse eräästä Aulikki Nenosen tehtävästä, se oli helppo. Siinä oli pari vihjettä, jotka eivät tämän vuoden tehtävissä kävisi, mutta nekin olivat aika helppoja.

Jos viitataan tehtäviin, olisi kiva laittaa nettiosoite mukaan, jotta tietää, mistä tehtävästä on kyse.

Tästä kirjoitin:
_http://suomenkuvalehti.fi/digilehti/091975-pdf/60 -1244
10. 21.4.2016 klo 08:53
_http://www.sanaristikot.net/ristikot/ristikko/?ma g=piilosanat&year=15&id=skps77

Tuosta tehtävästä siis kyse, Ekin laatima oli.
11. tapio21.4.2016 klo 09:05
Olikohan se Ekin ensimmäinen piilosanatehtävä. Tuo oli joskus kuukauden erikoisissa Se oli helppo, mutta kelpaisi julkaistavaksi ihan nykyisinkin.
12. tapio21.4.2016 klo 09:18
Eki mainitsi, että joissakin lehdissä on nykyisinkin noin helppoja tehtäviä. Helppoudessa helpompi kuin SK:n nykytehtävät.
13. Jaska21.4.2016 klo 10:32
Minä olen luullut, että piilosanat ovat luojanluomia, mutta tapion mukaan ne ovat syntyneet evoluution tuloksena. Hän on varmaankin oikeassa. Ehdotan jatkotutkimuksen aiheeksi luonnonvalinnan vaikutuksen piilosananojen evoluutiossa.
14. Olavi Kivalo21.4.2016 klo 12:24
Sitten voisi sukeltaa kysymykseen, onko piilosanan perimä vain memeettistä vai onko seassa geneettistä. Ja jälkimmäisessä tapauksessa, onko ylipäänsä mahdollista määritellä piilosanoille geenejä vai onko kysymys tällöin vain laatijan geeneistä.
15. Jukkis21.4.2016 klo 13:35
Jaska sekoittaa toisiinsa abiogeneesin ja evoluution.

Mutta tapiohan piilosanojen evoluutiota nyt voi tutkia, kun käytössä on näin laaja aineisto ja kun asia häntä selvästi kiinnostaa. Kun ratkaisutkin on saatavilla, niin voi tehdä ihan tarkkoja vihje-ratkaisuparianalyysejä.

Tietysti Ristikkoakatemia voi Helsingin yliopiston kanssa tästä ottaa tutkimuskohteen. Ellei nyt sitten kaikki yliopistolla akatemian kanssa puuhastelleet ole saaneet kenkää viimeisimmässä puhdistuksessa.
16. tapio21.4.2016 klo 15:31
Kiitos Jukkikselle siitä, että palautti säikeen alkuperäiseen aiheeseen - hieman ärsyttää, kun mennään melkein heti asian viereen takertumalla käytettyihin sanoihin - tällä kertaa TU trollasi säikeen alkua.
17. Jukkis21.4.2016 klo 16:05
Jos tätä ihan tosissaan tutkisi, niin aikajärjestyksessä menee läpi vihjeet ja ratkaisut. Sitten tekee luokittelun, esim.
- anagrammi yhdestä sanasta
- anagrammi kahdesta sanasta
- anagrammi monesta sanasta
- anagrammi sanasta ja toisen sanan lyhenteestä
- ja muita anagrammiluokkia
- ratkaisu tulee takaperin lukien, takaperoisuuteen viitataan vihjeessä
- ratkaisu tulee takaperin lukien, takaperoisuuteen ei viitata vihjeessä
- jne

Kategoroita voi luoda varmaan aika helkutan monta.

Excel-taulukkoon kerää tuon luokittelun, mukaan tietysti piilosanan päivämäärä. Sitten lopuksi erilaisia kuvaajia datasta. Ja johtopäätöksiä.

Yhdessä piilosanassa on ehkä 30 vihjettä. Aineistossa siis olisi n. 40000 - 50000 analysoitua vihjettä. Yhden piilosanan kun päivässä analysoi, niin alle viiteen vuoteen menee koko homma.

Vihe-ratkaisupareja analysoivan softan kun koodaisi (Pythonia tai Perliä suosittelen), niin varmaan aika suuri osa tulisi luokiteltua sillä. Vihjeiden ja vastausten kirjoittaminen tietysti olisi tylsää. Ehkäpä OCR:llä saisi sitä automatisoitua.
18. Jukkis21.4.2016 klo 16:07
Tosin tuota kun hetken miettii, niin tulee siihen tulokseen, että eiköhän paljon kivempaa ole vaan ratkoa niitä piilosanoja. Ja ehkä mieluummin pääasiassa ihan uusia.
19. tapio21.4.2016 klo 16:33
Tarkoituksena ei ole nyt mitenkään kovin tarkasti analysoida vaan vain tuoda esille eteen tulleita asioita. Mutta mitä anagrammeihin tulee, muistatko yhtään puolentoista sanan anagrammia suht. tuoreista tehtävistä (2010-luku)?

Kuten johdannossa ja 21.4.2016 klo 07:51 toin esille, vanhan tehtävät voivat olla hankalampia ratkoa kuin uudet ja syytkin ovat jo tulleet esille. Jos ekat näin hankalia, saatan jättää niitä väliin.
20. tapio21.4.2016 klo 18:55
Eka tehtävä käytännössä mahdoton ratkaista niin, että voisi päätellä varmasti, että ratkaisu on laatijan haluama.

Esim.

Historian kuuluisin sinuttelija? - vihje ei tarjoa riittävästi infoa, kenestä voisi olla kyse eivätkä risteät tarjoa riittävää apua, sillä vihje alkaa piilokirjaimella - tuohon nyt voi heittää mitä haluaa.

.A.S.R - Caesar, Nasser, Jasser (Arafat)?

Ristiin tulevan keskimmäisen vihjeen juuri ja juuri ymmärsin. Piilovihje ihan ymmärrettävissä, mutta ratkaisusana ei mielestäni ole ristikkokelpoinen (en miellä sitä adverbiksi tai adverbiaaliksi, jonkin taivutetun sanan ja adverbin/adverbiaalinen välinen ero on toisinaan hämärä).

Lasi läikkyen tietolähteen yli nämä on pantu muistiin. (8)

Tuossa ensikertalaiselle vuoristokiipeilijälle annetaan pystysuora kallioseinämä, annetaan välineet ja sanotaan - kiipeä tosta ylös! 1977 ihan hirvittävän vaikea oikea yläkulma.

On todella ihme, ettei piilosana kuollut alkuunsa.
21. Rampe21.4.2016 klo 19:00
Caesar :"Sinäkin Brutukseni !"
22. tapio21.4.2016 klo 19:22
Joo - mikseihän tullut heti itsellenikin mieleen, mutta kuten huomaat, tuostakin puuttuu ns. piilovihje kokonaan - kuten monesta muustakin vihjeestä. Tehtävä muistuttaa enemmän ristisanatehtävää, jossa puolet tehtävän kirjaimista on piilokirjaimia kuin tavanomaista piilosanatehtävää. Ristisanatehtäväksikään tehtävästä ei olisi, sillä kaikki sanat eivät ole ristikkokelpoisia.
23. tapio21.4.2016 klo 19:54
No tuo on liioiteltu, mutta nykytehtäviin verrattuna tämä on jotain sanaristikon/höyryristikon (rakenne) välimuoto - juuri siksi nykyhetken piilistä vaikeampi.

Johdannossa kerroin, että anagrammi päättyy puoleen väliin sanaa - tehtävässä yhdessä vihjeessä jaotelma alkaa puolesta välistä sanaa ja suora vihje on vain yhdyssanan alkupuoli - mitä mieltä tästä? Ihan nykyhetkeä ajatellen.
24. Jukkis21.4.2016 klo 20:53
No eikös se nyt ole aivan itsestään selvää, että piilosanat ja niiden säännöt on tuon ekan piilosanan julkaisemisen jälkeen kehittyneet aika tavalla. Jotenkin saa vaikutelman, että sun mielestä vissiin heti ekasta lähtien olisi pitänyt osata tehdä niin, kuin tässä 40 vuoden aikana on vähitellen hyväksi havaittu. Kun ei osattu, niin pitää kaivella heikkouksia niistä. Ei kovin kiinnostava lähestymistapa. Luultavasti ennen pitkää kadun katkerasti, kun sulle tulin kertoneeksi näiden saataville tulemisesta. No, sainhan hankittua ainakin yhden tilaajan lehdelle. Laittaiskohan kustantaja siitä hyvästä mulle jonkun lahjan?
25. 21.4.2016 klo 21:01
Joo, se oli harkitsematon teko.
26. tapio21.4.2016 klo 21:06
No minusta on mielenkiintoista verrata - erilaisuus tekee haastavampia ja omalla tavallaan mielenkiintoisia. Kyse EI ole heikkouksien kaivelusta vaan ihan vaan vertailusta.

Piilovihjeen ja suoran vihjeen jako sanan puolesta välistä voisi olla nykyisinkin ihan piristävä asia. Joskus evoluutio voisi mennä taaksekin päin.
27. TU21.4.2016 klo 23:12
Olen edelleen sitä mieltä, että sanan evoluutio käyttöä voisi hieman harkita, taannehtivasti varsinkin, ikäänkuin. Kehitys on hyvä sana kuvaamaan asiaa. En myöskään ymmärrä, ilmeisen vaillinaisella ajatuksenjuoksullani, että mitä on haussa. Väliin tehtävät ovat liian helppoja, mikäli ei heti osaa, ovat ne liian vaikeita? Ei päätä, ei häntää.
28. tapio22.4.2016 klo 07:46
Yritän suhteuttaa tehtäviä aiemmin ratkomiini ja yritän myös asettua 1970-lukulaisen asemaan. Molemmilta näkökulmilta tarkasteltuna en voi muuta kuin ihmetellä, miksi ihmeessä heti alkuun on laitettu erittäin vaikea tehtävä.

Kynnys piilosanatehtävien ratkomisen aloittamiseen on itsessään erittäin korkea. Ristisanakoviksia ratkoneelle piilikset ovat alkuun kuin ristikkokoviksia. Ajan myötä ne vastaava 1 1/2 - 2+ -tason ristikoita.

No kun 1970-luvulla ei ollut nykykoviksen tasoisia ristikoita lainkaan - ehkä jotain 2+ -vaikeusasteen tasoa.

Kun nyt nykymittapuussa keskivaikeiden ristikoiden laatijoille annetaan uudeksi tehtävätyypiksi nykykoviksen tasoin uusi tehtävä, on se kyllä hirveä ajattelematonta. Jälkeenpäin tarkasteltuna ei voi kuin ihmetellä, miksi näin on tehty. Laatijalla on totaalisesti suhteellisuudentaju pettänyt.

Kun nyt säännöt olivat nykyistä väljemmät, jo se tuo lisävaikeutta ja väljyyttä käytetty.

Ekin muistaakseni jotain 17 v. paikkeilla laadittu eka piilis olisi ollut sopiva ensimmäiseksi piilikseksi. Siinä jopa jokainen vihje kelpaisi nykypiilikseen. Hämmästyttävän kypsä suoritus nuorelta Ekiltä!
29. 22.4.2016 klo 07:53
... ei Tapio heikkouksia kaivele vaan suorastaan saivartelee.
Jos laatija laittaa sanan ristikkoon, se on ristikkokelpoinen.
Ei se ettei Tapio sanaa tunne tai se on Tapion sääntöjen vastainaa muuksi muuta.
30. joskus22.4.2016 klo 08:51
Sekaannunpa minäkin tähän keskusteluun. Ei kaikkia maailman ihmeitä pysty periaatteessakaan luokittelemaan siten, että jotkut keksityt (=Tapion keksimät) säännöt aina toteutuisivat, vaikka "linneeläisessä" maailmankäsityksessä tähän aikanaan pyrittiin. Luokittelut tuhoutuvat, kun näkökulmaa vaihdetaan. Osa ristikkojen viehätyksestä onkin siinä, että kategorioita nokkelasti vaihdellaan.
31. tapio22.4.2016 klo 09:01
Esittämiini näkökulmiin nähden "Tapion sääntöjen vastainaa" on ihan totaalista puppua.

Säännöt eivät ole omiani. Keskusteluissa on moneen kertaan käynyt ilmi, mitkä ovat nykypiiliksen pelisäännöt.

Johdannossa tuli kaksi näkökulmaa, jotka eivät nykypiiliksissä käy, mutta jotka alussa olivat sallittuja.

Sitten on muutama näkökulma, joista en nyt mene sanomaan, kävisikö joku vihje nykypiilikseen vai ei. NIIHIN toivoisi Juha N:ltä tai Ekiltä tai joltakin muulta kommenttia.
32. tapio22.4.2016 klo 09:21
Se, joka on tämän ratkonut, on täytynyt olla melkoinen ristikkomies/nainen. Koska joka toinen kirjain on piilokirjain ja erittäin monesta vihjeestä varsinainen piilovihje puuttuu kokonaan, tehtävä jää pakosta kesken. Millaistahan roinaa saisin päälleni, jos kertoisin, mitkä vihjeet olivat ylivoimaisia?
33. tapio22.4.2016 klo 09:25
Mitä ristikkokelpoiseen sanaan tulee, todennäköisesti 1970-luvulla ristikkokelpoisuus sama asia kuin nykyisinkin eli sana on ristikkokelpoinen, jos se jossakin kontekstissa voidaan tulkita yksikössä tai monikossa perusmuotoiseksi sanaksi.

Edes tätä ei alkuajan piiliksiltä vaadittu.
34. Eki22.4.2016 klo 09:32
Kyllä tulee tapiolta kovaa kritiikkiä piilosana-aloituksesta. Jos ei olisi aloitettu (kiitos siitä Risto Pitkäselle ja SK:lle!), ei oltaisi ehkä tässä vaan pahimmillaan kokonaan ilman piilosanoja.

Jos joku nykypäivänä laatii piilosanan, jonka vihjeissä vaikkapa otetaan anagrammiin vain osa jostain sanasta, ei se tee siitä vielä huonoa tai laitonta tai muuta negatiivista. Laatijalla ja julkaisijalla on oikeus soveltaa sääntöjä haluamallaan tavalla. Useimmat ratkojat osaavat ottaa nämä ihan rauhallisesti eivätkä jää niitä päissään märehtimään.
35. tapio22.4.2016 klo 10:13
Ok. Itse asiassa ajattelin, että tuollainen anagrammin ottaminen voisi olla ok. Mitä mieltä siitä, että suora vihje puolikas yhdyssanaa? En muista ainakaan nykypiiliksissä moisesta esimerkkiä.

Laatikkolikka-sanassa LAATIKKO on suoravihje ja pilovihje alkaa LIKKA-puolesta.

Tuo oli ihan toimiva vihje.
36. tapio22.4.2016 klo 13:49
No sain melkein ratkottua kokonaan. Vihjeitä 27 kpl

Tehtävässä kahdeksan vihjettä oli oikeastaan melko tavallista ristikkovihjettä, joissa ei ollut edes mitään erityisen hauskaa leikinomaisuutta.

Yksi oli kyllä leikinomainen, mutta aika mahdoton kenenkään ratkaistavaksi.

Romanttisen romaanin päätösrepliikki? (3,2,3) > .T.O.S.U

Ainakin minun huumorintajulleni ihan mahdottoman härski kommentti.

Yhdeksän vihjettä siis, joista puuttui varsinainen piilovihje kokonaan. Yhden ratkaisusana ei ole ristikkokelpoinen. Ainakin kymmenen vihjettä sellaisia, joita ei nykytehtävässä voisi olla.

Yksi vihje olisi pitänyt hoksata, mutta en saanut päähäni, mitä voisi olla "se" ihmisestä - kaiketi Freudin "id" (latinaa, saksaksi "es"). Tuo harmittaa, sillä vihje oli täysin ok.

Näitä en täysin ymmärtänyt:

Kuvaus on se: 500 sivua, ja valistusten keskellä. (8); tuossa "500 sivua" > LOS tai LO+S

Vuodenaikojen merkki: suu kääntyy ylöspäin, veto toi on hirmuinen (4,5). Tuossa sana "toi" anagrammataan muotoon "oti" "toi on hirmuinen" > OTI - on hirmuista että "toi" on "oti" - tuntuu aika oudolta, että luo anagrammi = on hirmuinen.

Enpä ole koskaan ennen tapellut piilosanamaisen tehtävän kanssa näin paljon. Toivottavasti ei näin hankalia jatkossa.
37. 22.4.2016 klo 14:06
Onkos jälkimmäinen ehkä selostus?
38. 22.4.2016 klo 14:09
Eiku siis tietysti toi kuvaus on se... alkuinen
39. tapio22.4.2016 klo 14:15
"Se" alkuinen vihje on ihan eri vihje enkä laittanut sitä kokonaan, koska siinä ei ole mitään ongelmia. Hyvä vihje, jonka olisi voinut kyllä ratkaista, vaikka vain kaksi risteävää kirjainta esillä. Olisin tuossa kaivannut kolmannen, mutta kuten kerroin "Romanttisen..." oli itselleni 100% mahdoton ratkaista.

Tehtävässä oli paljon hyviä piilisvihjeitä, mutta ne olivat kyllä sellaisia, että aloittelevalle ratkojalle tosi pahoja.

Kuvaus... > SELOSTUS > piilovihje jaotelma: SE +... + TUS
40. tapio23.4.2016 klo 07:26
Ratkaisusanaa IDULLA en keksinyt, mutta ei taida sittenkään olla adverbiaali, joten se olisi toinen ei-ristikkokelpoinen sana - etsin ratkaisusanaksi ristikkokelpoista sanaa, jollaisia ei aikanaan ehdottomasti vaadittu. Niitä on käytetty ekan ristikon perusteella vihjeissä, joissa on jaotelma-tyyppinen piilovihje.
41. tapio23.4.2016 klo 08:02
On olemassa sana ALOILLAAN, joka lienee ristikkokelpoinen ja jonka Kielonen tuntee. "Iduillaan" ei tunne, mutta ehkä kävisi, jos nyt on oikea sana ollenkaan.
42. Eki23.4.2016 klo 08:08
IDULLA on hyvin adverbin tapainen. Nykästä en nyt pysty tsekkaamaan. Mutta ei kai näihin pieniin vivahteisiin kannata juuttua, kun on hyökyaallon korkuisia vikoja.
43. tapio23.4.2016 klo 08:56
Olen huomannut ihan yleisellä tasolla, että adverbien/adverbiaalien käyttö ristikko-tyyppisissä tehtävissä on ongelmallista. Monelle ratkojalle on vaikea erottaa taivutettua adjektiivia adverbista/adverbiaalista, jolloin koetaan, että ristikkoon on laitettu ristikkokelvoton sana. Itsellenikin tuottaa jossakin määrin vaikeuksia tämä asia ja olen huomannut, että tämä asia tuottaa joillekin toisille vielä enemmän vaikeuksia kuin itselleni.
44. 23.4.2016 klo 09:23
Itse olen huomannut että tapiolle tuottaa erinomaisia vaikeuksia ylipäätään ratkoa ristikkotyyppisiä tehtäviä.
45. tapio23.4.2016 klo 09:35
Asiaton heitto. Olen ratkonut loppuun asti lähes kaikki aloittamani ristikot ja piilosanat. Ja jos jäänyt kesken, hyvin vähän ja pienellä avulla saanut nekin loppuun asti ratkottua - yhtä tehtävää lukuun ottamatta. Oikeastaan ensimmäinen itselleni - ja ehkä jopa Pikelle tai kenelle muulle tahansa - eka totaalisen mahdoton ratkaisusana oli SK:n ekassa piiliksessä.
46. tapio23.4.2016 klo 09:48
Monilla minua arvostelleilla henkilöillä on paljon enemmän ongelmia ratkonnassa - tehtävät, jotka olen aikoja sitten ratkonut, on eräillä minua arvostelleilla kesken. Todennäköisesti nimetön kuuluu samaan joukkoon!
47. Jukkis23.4.2016 klo 10:23
Tuolla SK:n numerossa 9/1975 on ekan piilosanan ohella myös kiinnostava kaksisivuinen juttu otsikolla "Piilosanan salaisuus". Lehden tilaajat sen tietysti voi lukea näköislehdestä, mutta voisi kuvitella, että tuo juttu sopisi aika hyvin esim. tämän saitin "Artikkelit"-osioon. Sinne sen saa ihan helposti kahtena jpg-kuvana, melkein yhtä helposti nuo kuvat saa kaksisivuiseksi pdf-tiedostoksi, ja sitten pienellä vaivalla sen voi muuttaa tekstiksi. Sieppasin pätkän kuvaksi, laitoin OCR:n läpi (http://www.newocr.com/), muutaman kirjaintulkintavirheen kanssa tuli teksti:

******************************
Yhdeksänkymmentä pro-
senttia maailman sanoma- ja
aikakauslehdistä julkaisee sään-
nöllisesti ristisanatehtäviä. Suo-
men lehdistössä perinteisescä
mustavalkoisesta ristisanasta on
tullut miltei harvinaisuus, sillä
iso kuvaristikko on anastanut
sen paikan. Isompi ei kuiten-
kaan ole välttämättä arempi,
ja kuvaristikoissa ei tofellakaan
ole paljon vitsiä. Ristisanan vie-
hätys ei näet riipu sen koosta
vaan laadintageriaatteesta.
*****************************

Hyvä sana tuo "laadintageriaate".

Vai noinkohan tekijänoikeudet moisen estää?
48. Eki23.4.2016 klo 10:39
Otetaanpa selvää tässä lähiaikoina.
49. tapio23.4.2016 klo 10:42
No tuskin auttanut ratkojia riittävästi - ratkoisikohan sitä erkkikään - ehkä Ekin huumorintajulla, mutta epäilen, että edes Ekin huumorintaju ei riitä.
50. Eki23.4.2016 klo 11:25
Tajuni ei äskeiseen riitä!
51. tapio23.4.2016 klo 11:34
Ehkä vihjaus eräisiin esille tuomiini mielestäni tyylillisesti kyseenalaisiin vihjeisiin oli ilkeä.

Romanttisen romaanin päätösrepliikki? (3,2,3) > .T.O.S.U

on kyllä minulle ihan käsittämätön ja tuntuu mahdottomalta ajatukselta, että joku olisi sen tajunnut.
52. Jukkis23.4.2016 klo 12:00
Oot rasittava, kun et voi laittaa ratkaisua samalla, jolloin asiasta ei oikein voi olla mitään mieltä. Se siis on OTA OI SUU.
53. tapio23.4.2016 klo 13:10
Ajatuksena nyt oli, että joku voisi koittaa arvailla, mikä ratkaisusana voisi olla.
54. tapio25.4.2016 klo 07:57
_http://suomenkuvalehti.fi/digilehti/092005-pdf/71 -219

kerrotaan, että pian tulivat uudet tekijät. Koska alkuajan tehtävät eivät täytä nykykriteerejä, on ehkä turhaa arvioida kuinka kaukana olivat. Ekassa korkeintaan vajaa kaksi kolmasosaa oli kunnon piilosanavihjeitä.

Arkistossa Aulikilta kaksi vihjettä ei täyttänyt nykykriteerejä, joten tilanne muuttui aika pian. Eki piti varmaan alkuaikoina parhaimman tason. 1977 eka häneltä, mutta alkoiko tästä säännöllinen julkaisu?

Ekassa tehtävässä oli kuitenkin yhdyssanan kahtiajakokikka, jonka käyttöä voisi mielestäni harkita uusissakin tehtävissä.

Jos eteen tulee keskustelun arvoisia vihjeistystapoja, niitä voisi ottaa esille. Jos en ymmärrä jotain, kuuluu toiseen säikeeseen.
55. iso S25.4.2016 klo 16:10
Idulla ja iduillaan eivät ole Nykäsessä hakusanoina, mikä joissakin piireissä on ristikkokelpoisuuden kriteeri. Ainoat idu-alkuiset hakusanat ovat idus ja iduton.

Hakusanan itu esimerkeistä löytyy mm. "jyvä on idullaan", "nousta idulleen" ja "tutkimus on vasta idullaan". Nuo ovat sen verran kuvaannollisia ilmauksia että ainakin kovin likeltä liippaa että niitä ei voi pitää konkreettisesti tulkittavina idun taivutuksina. Eihän jyvä nouse idulleen (itunsa päälle) vaan itu nousee jyvänsä päälle.

[Toisaalta, eihän sukkaa oikeasti laiteta jalkaan, vaan jalka laitetaan sukkaan.]
56. tapio25.4.2016 klo 18:08
Joo - kuten Eki totesi käyttö adverbin tapainen, mutta ei niihin kuitenkaan virallisesti luokitella. "Iduillaan" mielestäni voisi menetellä adverbiaalista, mutta "idulla" ei koska sillä ihan konkreettinen ituun liittyvä sisältö.
Kuten olen todennut adverbiaalit ristikoissa ovat aina enemmän tai vähemmän ongelmallisia.
57. Eki25.4.2016 klo 18:55
Ei tehdä pikkuasioista isoja ongelmia. Ainakin tästä (muutenkin laittomassa seurassa olleesta) sanasta on jo tarpeeksi amatöörivoimin vatvottu? Ei hyvä ristikko tuollaisesta ainakaan pilalle menisi. Toisaalla ehdotat, että useampisanaisia ratkaisusanoja saisi olla enemmän. Siinäkin siis puollat kuvaristikoiden huonona pidetyn asian hyväksymistä piilosanoissa. Ja kyllähän tuota takaporttia käytetäänkin.
58. tapio25.4.2016 klo 21:10
"Toisaalla ehdotat, että useampisanaisia ratkaisusanoja saisi olla enemmän."

Tarkoitin noita piilovihjeen katkoja yhdyssanan puolesta välistä, jota en muista muussa tehtävässä havainneeni

Useampisanaisista ratkaisusanoista piilosanatehtävihjeistä en erityisemmin pidä, mutten niitä erityisemmin närästäkään.
59. tapio26.4.2016 klo 11:07
Tosin tämä kyllä närästi:

Romanttisen romaanin päätösrepliikki? (3,2,3) > .T.O.S.U > OTA OI SUU

22.4.2016 klo 13:49 mainitsin pari muuta osittain hämäräksi jäänyttä

Enkä saanut vastausta, voisiko ajatella nykyhetken tehtävässä suoran vihjeen ja piilovihjeen rajaa siten, että se on yhdyssanan sisällä, esim.

LAATIKKOLIKKA-sanassa LAATIKKO on suoravihje ja piilovihje alkaa LIKKA-puolesta.
Suora vihje:
LAATIKKO > KIRSTU
LIKKA aloittaa piilovihjeen
Piilovihje sinänsä ihan hauska, mutta entä tuo käytäntö.
60. tapio26.4.2016 klo 11:12
Ihan tavanomaisella tavalla olisi esim.
Laatikko, likka...
Laatikkohan tämä. Likka...
61. tapio26.4.2016 klo 23:03
Eivät nämä ihan huonoja ole.

11/1975

On ihan onnistuneita ja itse asiassa itselleni tuoreen tuntuisia vihjeitä. Parasta hauskalla tavalla ilmaistut osittaisanagrammit, jotka sitten liitetty muihin vihjetyyppeihin.

Yksi selkeä piilovihjeen laadintavirhe tosin tässä vihjeessä:
Toinen suunta, kun maidoton nielaisee uuden testamentin (3,4)

Vastaavia laadintavirheitä on eräällä laatijalla ollut paljonkin eikä siitä ole mitenkään pitkä aika - tuskin koskaan päästään eroon tämänkaltaisista mokista.

Tässä ei ole piilovihjettä, mutta vitsi on sentään useimmille tuttu ja huvitti:
Polvien heikko kohta? (8)

Eikä tästäkään piilovihjettä löydä
Ei huoli kolkkapojista? (10)
Mutta vitsi ymmärrettävä, kun saa risteävistä apuja

Eikä tästäkään ole piilovihjettä
Nykyajan harha? > KONEVIKA
mutta tämä vitsi ei naurattanut tai en sitä ymmärtänyt

Eli vitseillä korvattu kunnon vihje muutamaan otteeseen. Tämä lienee suurin ero ja kun sen muistaa, asiaan voi suhtautua huumorilla.

Tämä oikein mutta en käsittänyt kokonaan (olin unohtanut erään asian, jota ei nykyisin enää tarvitse muistaa)
Oi filmin herkkyys, leukakarvat vetiset! > .H.I.P.R.A

Tämä on ihan looginen, mutta oli sisällöllisesti käsittämätön ilman googlausta

"- ogre otigo" ja lintu tuo marjan. > jaotelma jossa "- ogre otigo" > MUS -

googlaamalla erään japanilaisen sivun tekstissä löytyi pätkä "Cogito Ergo Sum, Mus Ogre Otigo" - alun olen joskus kuullut, mutta jatkoa en muista - huvittavan paljon laatija edellyttää latinalaisten sanojen (esim ”id”) ja sanontojen tietämystä. No kai SK:n lukijat sitten ovat erittäin sivistyneitä. Tämä ei enää ärsytä vaan vain huvittaa.
62. TU26.4.2016 klo 23:08
Homo iste quartum statum materiae invenit.
63. TU26.4.2016 klo 23:10
Hakasulkeet unohtuivat, mutta eipä väliä.
64. TU26.4.2016 klo 23:15
Statum quartum.
65. tapio27.4.2016 klo 07:38
TU:lla lienee hyvä muisti - useimmat muistavat kouluajoilta legendaarisen alun "cogito ergo sum" johon aina silloin tällöin viitataan.

Filmin herkkyydessä kyse siitä, että muistin vain ASA:n ja ihmettelin, kun jaotelmassa AH + ASA + ... ei ole mitään järkeä. En muistanut, että oli myös merkintä DIN. Kuvannee meikäläisen muistia eli asioita tippuu helposti.

"Toinen suunta..." -vihjeessä laatijalla saattaa olla mielessä, että kun käytetään sanaa "imaisee" sanaa voi pidentää.

Jos laatija ajatellut esittämälläni tavalla, kyseessä ei ole tekninen moka (niitäkin kyllä tullut vastaa aika paljon) vaan kyseenalainen tyylikeino.

Päinvastainen kai olisi "otetaan pala sisään"

Tällainen johtaa kuitenkin mielivaltaisiin sanan jatkamisiin ja lyhentelyihin. Lieneekö muut laatijat käyttäneet. Tätä en ainakaan nykyisin kaipaisi.

Ekin kommentti
"Toisaalla ehdotat, että useampisanaisia ratkaisusanoja saisi olla enemmän. Siinäkin siis puollat kuvaristikoiden huonona pidetyn asian hyväksymistä piilosanoissa. Ja kyllähän tuota takaporttia käytetäänkin."

Käyttö tuntui siltä, että mennään ali siitä mistä on matalin ja käytetään liikaa.
66. tapio27.4.2016 klo 07:49
Anteeksi lyhyttä muistiani. Vihjeessä oli "nielaisee" eikä "imaisee". Sanalla "nielaisee" ei voida ajatella, että sanaa lyhennetään, joten laadintamoka.

Piilovihjeen perusteella ratkaisusana on M+UT+AHO > MU TAHO (2,4) eli piilovihjeestä puuttuu U-kirjain, koska ratkaisusanan po. MUU TAHO (3.4).

Tuo on niin tyypillinen laadintamoka kuin vain olla voi.
67. tapio27.4.2016 klo 09:04
[Minun näemmä pitäisi aina tarkistaa, mitä milloinkin on vihjeessä eikä koskaan laittaa mitään muistinvaraisesti - todennäköisesti muistin mukaan menee vain vähän sinne päin. Pahoittelen myös aiempia muistin hataruuteen liittyviä virheellisiä sanoja.]
68. iso S27.4.2016 klo 10:57
Jos vihjeen mukaan tulee UT ja ratkaisuun tulee UU niin siinähän on vain ylimääräinen koukku. UT on kahden U:n monikko.
69. Jukkis27.4.2016 klo 11:07
Vihjeessä

"- ogre otigo" ja lintu tuo marjan.

alussa on tuo sanonta "Cogito ergo sum" takaperin, paitsi että jostain syystä c-kirjain on jäänyt pois, lieneekö vahinko. Viivan paikalle siis tulee MUS.
70. tapio27.4.2016 klo 15:51
C:n poisjäänti varmaan vahinko, mikä kyllä hämäsi minua, mutta ei näemmä Jukkista.

Tosin hämäännyin myös tästä "Cogito Ergo Sum, Mus Ogre Otigo", jonka netistä löysin - taitaa olla vain väärin päin laittamista, josta siitäkin puuttuu se C-kirjain.

Mielestäni iso S selittelee - 2000-luvun piilosanojen suhteen tuollaiset on tunnustettu mokiksi. En jaksa uskoa iso S:n selitykseen.
71. tapio27.4.2016 klo 16:04
Tai ehkä se C pois, että joku hämääntyisi - siinä onnistuttu tänään ja miksei vuonna 1775.

Sinänsä vaikeusasteeltaan ihan tavanomainen ja vitsitkit ratkottavissa (tosin kuin ekan tehtävän kolmisanainen vitsi) - polvivitsi jopa ilman risteäviä, koska sen verran vanha.
72. tapio27.4.2016 klo 16:05
Tai ei nyt sentää 1775 - tuskin Englannissa vielä silloin piilosanoja ratkottiin.
73. 27.4.2016 klo 16:52
Huoh...
74. tapio27.4.2016 klo 17:15
Huono vitsi tuokin - harmistuin itselleni. Piilosanat tuotu Suomeen Englannista ja vitsi po. "tuskin Englannissakaan...". Huumorintajuni ei kaksinen, mutta eivätpä 11/1975 vitsitkään kaksisia olleet - eivät toimineet kunnolla edes leikillisinä puolisuorina vihjeinä, joskaan ei kolme huonoa vihjettä koko tehtävää huonoksi tehnyt.

13/1975

Ihmetytti kreikan R-kirjainen = ROO. Oliko vuonna 1975 kreikan R-kirjan todella ROO eikä RHO(O)?
75. Jukkis27.4.2016 klo 17:23
Matematiikan käsikirja vuodelta 1994 sanoo että "roo".
76. tapio27.4.2016 klo 17:49
Jotain tuollaista vähän epäilinkin. En tiedä jaksanko näitä ratkoa. 11/1975 sentään vain neljä huonoa vihjettä, mutta vielä keskeneräisessä 13/1975 tähän asti tullut jo kuusi vihjettä, jotka eivät piilosanatehtävään istu vaan kuuluisivat tavanomaiseen ristikkoon. Hirveän iso prosentti huonoja vihjeitä.
77. iso S27.4.2016 klo 18:36
Voi taivas, häneltä loppui usko!

Uskotko siihen, että löytämässäsi japanilaisessa jutussa on se c tallella, tosin ei yhteen kirjoitettuna. Siellä on siis otigo c. Keskustelun tuossa kohdassa oleva japaninkielinen teksti englanniksi käännettynä on
Seen so far
191: Anonymous @ 1 anniversary
mikä ei millään tavalla selitä miksi tunnettu sanonta siteerataan etuperin ja lisäksi nirepakat, yhdellä välilyönnillä lisättynä. Ehkäpä nuo sanat merkitsevät tokioksi jotain.

Tuota edeltävä kommentti ei anna sen parempaa selvyyttä. Googlen terhakkaalla kääntäjällä suomennettuna:

Fyysinen []: = [⇒ {↓ [2D = 3D]}] sisältö puhelu on yleensä järjestelmä moninaisuus ymmärrystä, kuten edellä on kaikki
Tämä luku on ilmennyt 2D, ensiksi katsoa liikkuvia kuin 3D uskoivat käynnissä päälle tämä luku kaksiulotteisesti
"Se on sama."
Johtuen siitä, että (koska vain verkon = topologian ratkaisu.)
Pitäisi.
Tai ensimmäinen paikka, jos ottaa lentokoneeseen näyttävät niin joten järjestelmä sanoa, että on itse asiassa pitäisi olla juttu maailmassa, pitäisi "teknologia" siihen.
On kuvaileva geometria.
Oletettu (· ◎ ·)

Näillä ei varmankaan ole mitään tekemistä suomalaisen piilosanan kanssa.
78. ässä27.4.2016 klo 19:08
Alkaa jo tulla minullekin sellaisia tuntemuksia, etten viitsi edes lukea näitä horinoita, miettikääpä, miksi tähän on tultu! Terveiset tutuille!
79. 27.4.2016 klo 19:34
Kommentoikaa kaikki jotka ette viitsi lukea. Tai älkää. Voiko paljon turhempaa olla kuin että "en lukenut" tai että "ei kiinnosta". Näin pienenä huomiona.
80. Jukkis27.4.2016 klo 20:02
Käsittelet piilosanan evoluutiota, haukut aivan alkuaikojen piilosanojen vihjeitä huonoiksi. Että kun ei heti osattu tehdä sellaisia piilosanoja, joita nykyään, monen kymmenen vuoden harjoittelun jälkeen osataan.

Jos olisit biologi, joka tutkii ihmisen evoluutiota, niin vissiin olisit sitä mieltä että kyllä oli neandertalilaiset tyhmiä, tuskin osasivat puhua, ihme porukkaa, huonoja ihmisiä. Puhumattakaan ahvenasta, joka ei osannut edes kävellä, huono oli.
81. Jy27.4.2016 klo 21:45
Ottamatta kantaa kiistelyynne siitä, saako vanhoja piilosanatehtäviä arvioida tapion tavalla vai ei, onko se niiden haukkumista vai mitä jne., niin yksi itselleni mielenkiintoinen anti tällä ketjulla on. Vaikka muistelen ratkoneeni joitakin piilosanoja jo 1980-luvulla, niin muistissa ei kuitenkaan ole säilynyt, millaisia ne ovat olleet vihjeitykseltään ja ratkaisusanoiltaan. Kun on tottunut nykyisiin piilosanaperiaatteisiin ja jo unohtanut aiemmat, on ihan kiinnostavaa lukea, millaisia genren varhaiset tehtävät ovat olleet. Eräänlaista arkeologiaa siis. Siitä siis pisteitä tapiolle; muutoin yksittäisten vihjeiden ja ratkaisujen vatvomiset eivät niin kiinnosta.

Ketjussa alussa ihmeteltiin evoluutio-sanan käyttöä tässä yhteydessä. Omasta mielestäni se kyllä sopii aika hyvin ainakin kuvaannollisesti tähän tarkoitukseen. (Samalla tavoin kuin itse käytin edellä arkeologia-sanaa.)
82. TU27.4.2016 klo 22:27
Arkeologia onkin minusta parempi sana, koska siinä kaivetaan hienovaraisesti esiin vanhoja kerrostumia ja tutkitaan silloisessa kontekstissa. Evoluutio on melko selkeästi biologinen termi.
83. TU27.4.2016 klo 22:28
Aivan sama tietysti sinällään, kun tiedetään, että mistä on kyse.
84. tapio27.4.2016 klo 22:47
Jukkis on varmaan oikeassa, että arviointini ekoista on ylikriittinen.

Toisaalta juuri puutteet tekevät tehtävistä joskus älyttömän paljon vaativampia kuin nykyisten ratkominen.

Sain kyllä ratkottua 13/1975 - tosin taasen vastasi kolmen tähden ristikkoa. No tehtävä oli merkittävässä määrin ristikko, jossa hirveästi piilokirjaimia.

Kymmenen vihjettä, joilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä varsinaisten piilosanavihjeiden kanssa vaan ovat laatijan mielestä hauskoja ristikkovihjeitä, jotka vain laitettu piilosanamaisten vihjeiden joukkoon.

Seitsemästätoista löysin piilosanamaisen rakenteen - monet näistäkin vihjeistä melko haastavia.

Tilanne sama kuin ekassa tehtävässä eli vajaa 2/3 nykytehtäviin verrattaessa piilosanamaisia vihjeitä.

Yksi vihje jäi epäselväksi ts. en nyt osaa sanoa, löytyykö siitä piilovihje-tyyppinen vihje vai ei. Tästä saattaa löytyä piilovihje:

Morsiamen ihanuus jatkuu vaikka h-n poikki. (5)

Kyllä tämä kehitystä kuvaa - jossakin vaiheessa piilosanatehtävän vihjeistä merkittävämpi osa täytyy olla aidosti piilosanatehtävämäisiä vihjeitä.
85. TU27.4.2016 klo 22:49
Tuo aiemmin laittamani latinankielinen lause on peräisin eräästä kirjallisesta klassikkoteoksesta ja jäi mieleeni jo nuorena. Hieman toivoin, että joku osaisi eksaktisti kääntää sen suomeksi, koska klassisen koulun käyneet eivät ole osanneet. Siis ne, joilta olen kysynyt.
86. tapio27.4.2016 klo 22:57
Piilovihjeet pääosin anagrammeja ja jaotelmia. Jaotelmat ovat olleet mielestäni laadukkaista. Ongelma tehtävässä on oikeastaan se, että kun kunnon piilosanatehtävävihjeitä ei ole välttämättä vaadittu, sitten niitä ei ole jaksettu laatiakaan.
87. Jy27.4.2016 klo 23:11
Kielonen:

evoluutio (tasainen) kehitys; biol. uusien eliölajien kehittyminen varhaisemmista kantamuodoista.

Biologiaan liittyvänä termi on varmasti tutuin, koska evoluutioteoriasta on puhuttu ja kiistelty paljon. Sanakirjan mukaan evoluutiolla on kuitenkin ensisijaisesti yleismerkitys ja lisäksi biologiaan liittyvä erityismerkitys.

Evoluutio on sanana ollut olemassa jo ennen kuin Darwin käytti sitä teoriassaan biologisessa merkityksessä. Sillä on myös Darwinia aiempi biologinen merkitys, mutta eri asiaa tarkoittamassa. En tiennyt tätä ulkoa, vaan lainaan lähteestä (Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004) sanan koko artikkelin:

"evoluutio
Tasaista kehitystä merkitsevä evoluutio perustuu latinan sanaan evolutio [e, u ja viimeinen o pitkinä lausuttavia], joka sananmukaisesti merkitsee (kirjakäärön) auki kiertämistä. Keskiajan latinassa sana on merkinnyt myös ajanjaksoa. Latinan sana on levinnyt moniin muihin kieliin, mm. englantiin ja ruotsiin asussa evolution, ja se on saanut uusia merkityksiä, mm. 'muuttuminen, kehittyminen' ja sotajoukoista puhuttaessa 'taistelumuotoon ryhmittyminen'. Biologian terminä englannin evolution on ensi kertaa esiintynyt vuonna 1762, mutta tällöin se liittyi ns. preformaatioteoriaan, jonka mukaan elävä olio oli pienen pienessä koossa valmiiksi muodostuneena jo sukusolussa, ja evoluutio oli vain yksilön kasvamista täysikokoiseksi. Suomen kirjakielessä sana on mainittu asussa evolutio Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1865 sotajoukon liikkeitä merkitsemässä. 1900-luvun alusta lähtien sanaa on ruotsin mukaisessa asussa evolutsioni käytetty myös yleisesti kehitystä merkitsemässä. Nykyasu evoluutio on alkanut päästä voitolle 1920-luvulta lähtien."
88. tapio27.4.2016 klo 23:21
Pieni tarkennus niihin kymmeneen vihjeeseen, jotka eivät ole kunnon piilosanatehtävävihjeitä.

Yhdeksän ristisanatehtävätyylistä vihjettä ja yksi omalaatuinen moniosainen ratkaisu (ekan tehtävän tavoin), joka ei sovi oikein ristikkoon kuin piilosanatehtäväänkään - 9/1975 tavoin yhtä käsittämätön.
89. TU27.4.2016 klo 23:33
Jy, toki näin, mutta Suomen kielessä ei yleisesti käytetty muissa merkityksissä. Muissa kielissä ei olekaan niin rikas, oma sanasto, kuin meillä.
90. Jy27.4.2016 klo 23:53
Se, että sanaa käytetään ylivoimaisesti yleisimmin jossain merkityksessä ja vain harvoin muussa merkityksessä, ei silti tarkoita, ettei sanaa voisi käyttää siinä muussakin merkityksessä. Tämä kommenttina lähinnä ketjun alussa olevaan "Miksipä termiä ei voisi käyttää monessakin yhteydessä, mutta, sanoisinko, ettei kuulu normaaliin arkikäyttöön." Ts. mielestäni evoluutio-sanalle ei ole suomessa mitään estettä arkikäytössä muussakin merkityksessä kuin biologisessa. Tämäkin on kielen rikkautta.
91. TU28.4.2016 klo 00:12
Olkoon niin, väärä foorumi ja oma syyni. Ristikot ovat mukavia ja tärkeitä.
92. Jy28.4.2016 klo 00:20
TU, keskustelua vain, ei sen vakavampaa ;)
93. tapio28.4.2016 klo 06:58
"1900-luvun alusta lähtien sanaa on ruotsin mukaisessa asussa evolutsioni käytetty myös yleisesti kehitystä merkitsemässä. "

Tuossa merkityksessähän se tässä on esillä.

Vieläkin pieni tarkennus. Oli toinenkin moniosainen ratkaisu, joka ei kelpaa kunnon ristikkoon eikä piilosanatehtävään.
Siis:
* 17 aitoa piilisvihjettä
* 8 ristikkovihjettä
* 2 moniosaista, jotka eivät toimi kunnolla missään ristikkotyyppisessä tehtävässä

+ yksi, josta en saanut oikein selkoa.
94. tapio28.4.2016 klo 07:25
Tarkistin "Sanoi pöllö sammakolle?" ratkaisun. Vitsi oli tällä kertaa sentään ymmärrettävä ja kohtalaisen toimiva. Olin laittanut viimeisen sanan väärin, koska piilokirjainten takia sammakoihin liittyvä verbi sopi ao. kohtaan. Laittamallani sanalla vitsi ei ollut kuitenkaan toimiva.

Toinen kaksiosainen vitsi "Kopparin mieliteko?" (5,8) oli helpompi.

Nuo kaksi vitsiä siis sellaisia, jotka eivät toimi missään ristikkotyyppisessä tehtävässä paitsi, jos sanaristikossa niille saa luotua pääkuvasta/päätekstistä lähtevän moniosaisen ratkaisun.

Kolme ensimmäistä ollut vuoristorataa. Seuraavan pitäisi olla helpompi ja lähempänä oikeaa piilistehtävää.
95. tapio28.4.2016 klo 08:14
+ yksi, josta en saanut oikein selkoa." - piilovihje löydettävissä eli 18/28 vihjeistä on aitoja piilisvihjeitä = 63%.
96. iso S28.4.2016 klo 11:55
Jos vielä mieltä kaivertaa epäilys evoluutiosta muussa kuin biologisessa yhteydessä, voi googlata hakusanalla evoluutioversio tai evoluutiomalli. Pari esimerkkiä:

"Kautta 1983 hallitsivat kuitenkin ylivoimaisesti Audi Quattro ja Lancian evoluutioversio Rally 037."

"Evoluutiomallissa ohjelmistosuunnittelun eri vaiheet (vaatimusten määritys, suunnittelu ja toteutus) tapahtuvat samanaikaisesti, ainakin osin rinnakkain. Ajan suhteen ohjelmiston valmiusaste kuitenkin kehittyy, joko etenemällä prototyypistä toiseen tai alkuperäistä prototyyppiä edelleenkehittämällä ja korjaamalla siinä havaittuja puutteita."
97. tapio28.4.2016 klo 13:25
Harmittaa hieman, kun sanavalintani johti sivupoluille - olisi pitänyt kirjoittaa kehittymisestä.

15/1975

Tässä laatija hyppyyttää ratkaisijaa sijoittamalla vihjeen eri osat eri puolille tehtävää - Pertti Oskala harrastanut pienemmässä määrin samaa.

Vihjesanoja 27, mutta varsinaisia vihjeitä 24, jota pidettävä vertailulukuna.

Toinen hypypytys ei kuuluisi piilosanatehtävään. Ihan tyypillinen ristikkovihje, kun vihje lähtee ristissanatehtävän pääkuvasta/päätekstistä.

Laskien sen yhdeksi vihjeeksi 3 pl vihjeitä, joita ei voi pitää kunnon piilosanatehtävävihjeenä.

Aidosti piilosanamaisia vihjeitä n. 87% ja tehtävän vaikeustaso tavanomainen.

Vaakasuoraan 9 osoittaa vähän omalaatuista huumorintajua, sillä ns. suora vihjekin on vitsi. Piilovihjeen anagrammivinkki laatijalle tyypilliseen tapaan omituinen.

Joskus monisanaiset ratkaisusanat ovat onnistuneita - tässä pystysuoraan 4 mielestäni hyvinkin onnistunut.
98. tapio28.4.2016 klo 13:30
Ihan monipuolisia vihjeitä, jopa "kerto" mukana ja erilaisia yhdistelmiä (laita sisään anagrammi).
99. tapio28.4.2016 klo 22:01
17/1975 mahdoton ratkaistavaksi.

Ainakin kolme vihjettä, joista puuttuu piilovihje ja yhdestä suora vihje. Totaalisen sekavia ja anarkistisia piilovihjeitä. En millään voi käsittää, että laatija on kuvitellut, että tehtävä on ratkaistavissa. Pahempi kuin eka.

Tästä ei saa kuin pahan päänsäryn!
100. tapio29.4.2016 klo 07:50
Piilovihjeissä puutteellista vinkitystä. Kun puolet tai yli puolet (kuusi kirjainta kymmenestä) sanan kirjaimista on piilokirjaimia ja piilovihje puuttuu, ratkaisun etsiminen on arvaamista.
101. tapio29.4.2016 klo 08:45
Kirjoitin hieman väärin - suora vihje ei puutu, mutta suoraan vihjeeseen lisätty hämäystä.
102. --29.4.2016 klo 08:49
Kyllä sinä voit kirjoittaa "vähän väärin", mutta ei se kauheasti haittaa. Sanoisin kovin mielelläni, että näistä saa jotain irti, mutta eipä juurikaan. Sen kyllä huomaa, että tapiota tilanne ahistaa, mutta hän sitkeästi laskee prosentteja ja hakee vivahteita.
103. tapio29.4.2016 klo 11:14
Näiden vanhojen tehtävien perusvaikeus on siinä, että niissä ratkoja ei saisi yhtään mokata.

17/1975 ei ole mahdoton ratkaistava, joskin yksi vihje saattaa jäädä keneltä tahansa ratkaisematta.

Tein tuota ratkoessa pari mokaa. Toisessa tilanteessa risteävässä (vaaka)sanassa kahdeksan piilokirjainta eikä lainkaan piilovihjettä. Ilman mokaa tuo enemmistöltään piilokirjaiminen sana oli hoksattavissa. Ratkaisu kaksiosainen ja toisessa sanassa piilokirjaimia oli 6/10.

Toisessa tilanteessa vaakavihjevirhe ja risteävästä pystysanasta puuttui piilovihje.

Uudemmat piilosanat ja ristisanatehtävät ovat armollisempia. Piiliksissä piilovihje on aina, joka auttaa tarkistamaan, onko suora vihje ymmärretty oikein. Ristisanatehtävissä piilokirjaimia vähän, jolloin risteävistä apuja.

Jos 17/1995 jokaisessa vihjeessä olisi ollut piilovihje, olisin todennäköisesti huomannut mokani ja osannut ne korjata. No en silti näitä nykytehtäviä vaikeampia alkuajan piilisten ratkomista aio lopettaa - jos tuntuu, että joku ei toimi, on uskallettava kumittaa ja miettiä uusiksi.
104. tapio29.4.2016 klo 14:03
Jaska toisesta säikeestä osoitti, että tehtävä oli ratkaistavissa kokonaan puuttuvista piilovihjeistä huolimatta.
105. tapio29.4.2016 klo 17:51
19/1975 kokeellisuutta, jota ei tullut otettua todesta - yksi ratkaisusana jaettu puoliksi ja osat ripoteltu eri paikkoihin.

15/1975 oli myös kokeellisuutta.

Kumpaakaan kokeellista sijoittelua en ole tavannut, mutta ehkä niitä voisi ottaa uudelleen käyttöön?
106. tapio30.4.2016 klo 08:32
Ja kokellisuutta edelleen

21/1975 kokeellinen ratkaisu se, että osassa vihjeitä vain piilovihje ja ns. suora vihje erillisenä mainintana tehtävän perässä.

Huom. Vaakasuoraan12 antaa vaakasuorien ... yhteisen nimen, joka ei näin ollen esiinny vastaavissa vihjeissä.

Pertti Oskala teki kerran vastaavan koko tehtävälle. Tehtävässä vain yksi suora vihje ja yksittäisissä vihjeissä oli vain piilovihjeitä. En siitä pitänyt, sillä muistaakseni vain kahdessa piilovihjeessä oli liittymäkohta aiheeseen.

Oikeastaan tuntuu, että Pertti Oskala on ainoa, joka näiden ekojen tehtävien jälkeen on harrastanut kokeellista laadintaa. Tosin vain Pertin kokeellisuudet tulleet vastaan, joten en voi vannoa, ettei sitä olisi muillakin.
107. tapio1.5.2016 klo 06:02
Alusta alkaen on vaadittu melko hyvää yleissivistystä ja yleisesti käytettyjen kielten perustietoja, esim. ranskan kielen artikkelien tuntemusta.

Yksi nykytehtävissä kielletty tapa tuli esille ja josta vain tässä mainitsen, mutta toivon keskustelua pidettävän toisessa säikeessä. Kyse on epäsuora anagrammi ts. anagrammia ei muodosteta vihjeessä suoraan olevista sanoista vaan vihjeestä johdetuista sanoista.
108. 1.5.2016 klo 08:28
Ylituomari tapio kertoo kuinka vihjeitä ei saa tehdä ja opettaa kymmeniä vuosia ristikoita laatineita henkilöitä. Ehkä olisi syytä pitää suuta hieman pienemmällä.
109. tapio1.5.2016 klo 08:48
Tästäkin asiasta on ennen keskusteltu - ks. toinen säi.
110. tapio1.5.2016 klo 09:19
SK 23/1975 (http://suomenkuvalehti.fi/digilehti/231975-pdf/60 -1217)

Sk 21/1975 (http://suomenkuvalehti.fi/digilehti/211975-pdf/60 -1221) kokeellisuudessa on menty pidemmälle.

Laatija on kokeillut rajoja sille, miten paljon vihjeiden osia voi ripotella sinne sun tänne sekä kuinka paljon sanajakoja voi käyttää. Tuskin sekavampaa laadintaa enää kohdattavissa.
111. tapio4.5.2016 klo 07:50
Lopetan tämän säikeen, mutta teen pienen yhteenvedon.
Pientä taulukkoa siitä, mikä osuus vihjeistä oli sellaisia, joissa pyritty kunnon piilisvihjeisiin ja mikä on arvioimani vaikeustaso:

9/1975 63% - vaikea tehtävä
11/1975 89% - jota kuinkin tavanomaista vaikeustasoa
13/1975 63% - vaikea tehtävä
15/1975 87% - jota kuinkin tavanomaista vaikeustasoa
17/1975 83% (5/30) - vaikea tehtävä, mutta lähes ratkottavissa
19/1975 81% (5/26) - ei erityisen vaikea vaikka puutteita, joskin yksi itselle vaikea vihje
21/1975 90% (3/30) - vaikeahko
23/1975 83/87% (3-4/24)- tavanomainen
25/1975 86% (4/28) - vaikea
28/1975 81% (4/21) - vaikeahko

Suurimpana ongelmana näissä vanhoissa on puuttuvat piilovihjeet moniosaisissa vihjeissä - välillä ihan totaalisen mahdoton ratkoa, kun ei pääse laatijan pään sisään. Joskus menee ihan puhtaaksi arvailuksi. Välillä tehtävät muistuttavat hyvinkin läheisesti piilosanatehtäviä, mutta välillä ovat arvailu- tai tietovisatehtäviä.
112. 4.5.2016 klo 09:25
Noi on varmaan pyöristettyjä noi prosenttiluvut, ei kai tapio muuten noin epätarkasti asiaa tutki?
113. tapio4.5.2016 klo 11:29
Jätän tuon huomiotta.

Toinen piirre, joka pisti silmään on epäsuorien anagrammien melko yleinen käyttö. Niille on kyllä aina vinkit ja ovat olleet toimivia. Hämärä muistikuva, että niitä vihjeen osana joku käyttänyt nykyisinkin tai sitten vain kyse oli osa-anagrammista.
114. tapio4.5.2016 klo 12:31
30/1975 (http://suomenkuvalehti.fi/digilehti/301975-pdf/68 -1183) enää yksi vihje, jossa ei piilovihjettä - mutta tehtävä olikin helppo. Laatija myös muuttunut (H. Räisänen Risto Pitkäsen tilalla)

Vielä yksi piirre, joka pisti silmään. Tässä näkyy nykylaatijoiden ammattitaito. Vanhoissa on turhan paljon katkaistuja sanoja, kun ei ole löydetty sopivia kokonaisia.

Sanontoja, joissa on paljon sanajakoja aika runsaasti, myös H. Räisäsellä.

Nuo kaksi ovat vain tyyliseikkoja eivät ole perustavalaatuisia eroja nykytehtäviin nähden. Jos yksi vihje olisi laadittu nykyvaatimusten mukaan, ehkä olisi käynyt uusissakin lehdissä.
115. tapio7.5.2016 klo 19:30
32/1975
Välillä niinkin päin, että laatija unohtanut laittaa suoran vihjeen (on vain jaotelma-tyyppinen piilovihje).
116. tapio23.5.2016 klo 11:20
Toisessa säikeessä tullut seuraavia huomioita

* kieliosiot alusta asti mukana
* fakkiosio 51 > LI vuodesta 1976

Uutena 1976 joskus väärin päin lukemisesta ei ole vinkkiä, jos pitää lukea väärin päin:

Tee lisää Annille naapurimaassa! > TALLINNA

Joskus väärinpäinen kätkö sanassa, joka on inessiivissä ja johon jollain lailla viitataan.

Joskus ollut keskustelua, voisiko nykytehtävissä joskus jättää pois vinkki väärin päin lukemiseen.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *