KESKUSTELUT > RISTIKOT > PIILOSANOJEN PIILOVIHJETYYPPIEN LISTAA TÄYDENNETTÄVÄ?
8958. Piilosanojen piilovihjetyyppien listaa täydennettävä?
Juha N14.8.2016 klo 20:56
Piilosanoissa käytettyjen piilovihjetyyppien vakiintuneet nimitykset ovat anagrammi, kätkö, kerto (jolla harvoja poikkeuksia lukuunottamatta viitataan homonymiaan), käännelmä, jaotelma, sisäkkö ja hajotelma. (Lisäksi kätkö, jaotelma ja sisäkkö voivat olla käänteisiä, mutta käänteisyys ei muuta niitä erillisiksi vihjetyypeiksi.)Em. luokittelu ei kuitenkaan kata kaikkia mahdollisia piilovihjeitä. Ehdotan, että listaa täydennetään vihjetyypillä 'muunnelma'.
On olemassa piilovihjeitä, jotka muuten edustaisivat vihjetyyppiä kerto, jaotelma tai käännelmä, ellei lisäksi tarvittaisi vihjeessä mainittavan ohjeen mukaista kirjainvaihtoa, kirjainpoistoa, kirjainlisäystä, yksittäisen kirjaimen paikanvaihtoa, kahden kirjaimen keskinäisen paikan vaihtoa taikka ääkköspisteiden lisäystä/poistoa. Esimerkkejä:
1. Joka haluaa koetella voimiaan, varautukoon pisteiden menetykseen yleisön silmissä sekä siihen, että kolmioliina voi lopuksi olla tarpeeseen. (7)
Ratkaisuun MITELLA päästään, kun voimienkoetteluverbi MITELLÄ menettää pisteensä. Vihjetyyppi on lyhimmin sanottuna muunnelma. Tarkennettuna se on kertomuunnelma eli homonyymimuunnelma, sillä MITELLÄ ja MITELLA olisivat homonyymejä, elleivät ne eroaisi loppukirjaimen osalta.
(Termeissä 'kertomuunnelma' ja 'homonyymimuunnelma' ei mielestäni tarvita yhdysviivaa, koska alkuosat 'kerto' ja 'homonyyymi' ovat pelkkiä nyanssiattribuutteja loppuosalle 'muunnelma', jonka käyttö voisi riittää yksinkin - kyseessähän on muunnelmaksi nimetyn vihjetyypin normaalitapaus. Täsmennettyjä termejä 'kertomuunnelma' ja 'homonyymimuunnelma' tarvitsisi käyttää vain silloin, kun halutaan tehdä ero monimutkaisempiin muunnelmatyyppeihin eli jaotelma-muunnelmaan ja käännelmä-muunnelmaan.)
2. Pariisin joki annetaan sinulle omaksi! Toisin sanoen: keskinäinen järjestys vaihtuu varallisuuksiemme määrän osalta, vaikka joki täynnä haitta-aineita onkin. (10)
Ratkaisuun SAASTEINEN päästään, kun kirjainten TS (= toisin sanoen) järjestystä vaihdetaan ilmaisussa SAAT SEINEN. Vihjetyyppi on muunneltu jaotelma eli jaotelman ja muunnelman yhdistelmä - siis jaotelma-muunnelma.
(Termissä 'jaotelma-muunnelma' on mielestäni hyvä olla yhdysviiva, koska tässä kombinaatiovihjetyypissä kaksi tasa-arvoista vihjetyyppiä yhdistyvät. Analogisesta syystä 'kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia' vaatii adjektiiviinsa yhdysviivan.)
3. Käännetään ilmakehän UV-suojakerroksen ohentuneisuus kansankielelle: kun kolmesta happiatomista vain kaksi jää molekyylissä jäljelle, on poplarin hankinta edessä, ettei iho kärähdä. (9)
Ratkaisuun TAKINOSTO päästään, kun OTSONIKATO käännetään nurin ja sanan kolmesta O-kirjaimesta yksi poistetaan ja kaksi jätetään jäljelle. Vihjetyyppi on muunneltu käännelmä eli käännelmä-muunnelma.
(Samasta syystä kuin edellä, vaatii termi käännelmä-muunnelma mielestäni yhdysviivan.)
2. Juha N14.8.2016 klo 22:17
Joku voi ihmetellä yllä kirjoitetussa sitä, että termillä kerto "harvoja poikkeuksia lukuunottamatta viitataan homonymiaan". Siis: homonyymi on aina kerto, mutta kerto ei ole aina homonyymi.
Kun kahdesta samannäköisestä sanasta toinen on perusmuodossa ja toinen taivutusmuodossa, ne ovat tietysti homonyymejä. Esimerkiksi sana MUKISTA on paitsi perusmuotoinen verbi myös substantiivin MUKI taivutusmuoto.
Kun kahdesta samannäköisestä sanasta molemmat ovat perusmuodossa mutta kuuluvat eri sanaluokkiin, ne ovat niin ikään varmasti homonyymeja: esim KAITA, joka on paitsi adjektiivi 'kapea' myös verbi 'kaitsea', ja KUUSI, joka on paitsi substantiivi 'puu' myös numeraali '6'.
Kun kahdesta samannäköisestä sanasta molemmat ovat perusmuodossa ja samaa sanaluokkaa, tyypillisesti substantiiveja, niin rupeaa jo löytymään poikkeuksia. Yleisnimen VUORI kaksi merkitystä 'korkea kallioperän kohouma' ja 'asusteen sisäpinnan kangas' ovat vielä homonyymisiä; niillä on eri kehityshistoria ja jopa erilainen taivutus. Sen sijaan yleisnimen SORSA katson sanaksi, jonka kaksi merkitystä 'vesilintu' ja 'vuodepotilaiden virtsaamisastia' eivät ole homonyymeja. Kyseessä on yksi ja sama sana (virtsaamisastia on muotonsa vuoksi nimetty vesilinnun mukaan), jolla sattuu olemaan kaksi tarkoitetta. Myöskään sukunimenä käytettu erisnimi SORSA ja vesilintua tarkoittava yleisnimi SORSA eivät mielestäni ole homonyymejä, koska sukunimeksi on vain otettu vesilinnun nimi.
Vihje-esimerkki:
Siinäpä vonkale! Harri vain jäähai, kumpikos se on? (7)
Ratkaisuun HOLKERI päästään vihjeistä HARRI > HOLKERI (henkilön sukunimi) ja JÄÄHAI > HOLKERI (eläintieteellinen yleisnimi). Suorana vihjeenä voidaan pitää kumpaa tahansa em. vihjeistä. Toinen vihjeistä jää tällöin piilovihjeen rooliin, ja se edustaa mielestäni tyyppiä 'kerto' ilman että kyseessä olisi homonymia, sillä kyseinen sukunimi on todennäköisesti otettu kalalajin nimestä.
3. Juha N14.8.2016 klo 22:20
piti olla: Siinäpä vonkale! Harri vai jäähai, kumpikos se on? (7)
4. Keila14.8.2016 klo 22:46
Holkerin tietävät kaikki, Harrin, joka taas on lohikala, graaviin heti.
5. tapio15.8.2016 klo 12:23
Asiaa liippaa erääseen säikeeseen laittamani kommentti. Joillakin laatijoilla vinkki käänteisen kätkön olemassaoloon puuttuu (1970-luvun 1980 tehtäviä). Tämä ei olennaisesti vaikeuttanut piilovihjeen löytymistä, joten tämän vihjetyypin osalta vinkin voisi jättää poiskin, jos piilovihje suhteellisen helposti löydettävists. Muista käänteisistä vihjetyypeistä en vinkkiä poistaisi.En oikein usko, etä Holkeri tulee kalan nimestä - sen verran tuore tuttavuus jäähai on (nimi Holkeri tod. käytetty ennen kuin kukaan jäähaista tiesikään). No epäolennaista.
Yhdistelmiä nykyisin harvoin näkee - aikoinaan Matti Hako alias Ilpo I. Ansa harrasti niitä paljonkin - pahimmillaan logiikasta ei ottanut tolkkua, mutta kirjaimet löytyivät (yhdistelmänä ainakin anagrammattu sisäkkö jaotelmalla).
6. iso S15.8.2016 klo 13:18
Tuore tuttavuus kenelle? Ei ainakaan eskimoille._http://paavo.vuodatus.net/lue/2008/07/holkeri-on- hai
"Jäähailla on oma paikkansa eskimokulttuurissa. Alahampaista tehdään työkalu hiusten leikkaamiseen. Eskimo mytologian mukaan kaikki muut Grönlannin kalat luotiin puun lastuista, mutta Grönlannin hai löyhkää niin voimakkaasti kuselta, että sen alkuperä on erilainen. Kauan sitten, legendan mukaan, vanha nainen pesi hiuksiaan kusella ja kuivasi hiuksensa liinaan. Tuulenpuuska kuljetti liinan merelle ja siellä se muuttui skalugsuakiksi, Grönlannin haiksi."
Nykysuomen sanakirja, jonka aineisto ei ole kovin tuore tuttavuus, tuntee holkerille vain merkityksen jäähai (joka tunnetaan myös nimellä grönlanninhai). Lajin olemassaolo lienee ollut tunnettu "iät ja ajat", vaikka sen elintavoista ei paljon tiedetty.
Rakkaalla vähän tunnetullakin lapsella on monta nimeä: The Greenland shark (Somniosus microcephalus), also known as the gurry shark, or the grey shark, or by the Inuit name eqalussuaq.
Pikaisella etsimisellä en löytänyt selvitystä siihen miksi tuota hailajia on alettu suomeksi nimittää holkeriksi. Veikkaus on että se on tullut ihmisen sukunimeksi Petsamossa. Olisikohan kyseessä väännös islantilaisesta termistä hákarl?
_https://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%A1karl
"Kæstur hákarl (Icelandic for "treated shark") is a national dish of Iceland consisting of a Greenland shark (Somniosus microcephalus) or other sleeper shark which has been cured with a particular fermentation process and hung to dry for four to five months.
7. 15.8.2016 klo 14:27
Harri Holkerin osalta muistan viittauksia jäähaihin 60-luvulta kun HH aloitteli poliittista uraansa.
8. ++juh15.8.2016 klo 15:27
"Ehdotan, että listaa täydennetään vihjetyypillä 'muunnelma'."Muunnelma on jo piilopulmien listassa, tosin määritelmä on ehkä turhan suppea.
http://www.sanasepot.fi/classic/julkaisut/te rmit.html#muunn
9. tapio15.8.2016 klo 16:01
Entä mikä on vihjetyyppi, joka on jaotelman kaltainen, mutta sana katkaistaan luonnollisesta kohdin?Kyse siis yhdyssanasta, jossa vaihtamalla puoliskot synonyymeikseen, syntyy merkitykseltään aivan toisen merkityksinen sana.
10. tapio15.8.2016 klo 16:02
Ainakin ennen vanhaan melko yleinen.
11. tapio15.8.2016 klo 16:04
Juha N kertoi, että edellä mainittu ei ole jaotelma, koska yhdyssana ei voi olla jaotelma.
12. Juha N15.8.2016 klo 23:12
++juh:No hyvänen aika. Tunnen itseni hölmöksi. Onhan tuo Nurmi-Nyyssösen "Suomalainen sanaristikko: muotoilu, sanoitus ja ongelmointi" minulle tuttu. Olen jopa viitannut siihen näillä ristikkosäikeillä itsekin.
Ajatus siitä, että piilosanaristikoiden vihjetyyppiluokituksesta puuttuu sanamuuntelua kuvaava termi, iski päähäni eilen, kun ruodin naapurisäikeellä (8956) uusimman IS-piilosanan vihjetyyppikirjoa. Mukana oli kolme erityyppistä muunteluvihjettä, jotka keksin ristiä muunnelmaksi, jaotelma-muunnelmaksi ja käännelmä-muunnelmaksi. Muunnelma-termin olemassaolo oli minulta autuaasti unohtunut, kun piilosanaruodinnoissa on aina(?) puhuttu vain vihjetyypeistä anagrammi, kätkö, kerto, käännelmä, jaotelma, sisäkkö ja hajotelma.
Muuten: nyt yön yli nukkuneena deletoisin yllä olevasta säikeenavaussepustuksestani kaiken sen, missä käsittelin termejä 'kertomuunnelma' ja 'homonyymimuunnelma'. Nämä termit ovat ihan tarpeetonta monimutkaistusta. Kyllä muunnelman perustyyppi kaikessa yksinkertaisuudessaan saa jatkossakin olla pelkkä 'muunnelma'. Mutta termejä 'jaotelma-muunnelma' ja 'käännelmä-muunnelma' koskevasta tekstistäni olen yhä samaa mieltä.
13. ++juh15.8.2016 klo 23:13
tapio viitannee PORUKASSA-keskusteluun:http://www.sanaristikot.net/keskustelut/?p1= vast.php&id=8811
[13.4.2016 klo 23:07]
Jaotelman määritelmä ei ota kantaa siihen, mitä jaotelman osat voivat olla, joten varsinkin leikillisesti muodostettu yhdyssana voidaan tulkita sen sanaosista koostuvaksi jaotelmaksi. Mutta varsinaisesti vihjetyyyppi lienee kompa.
http://www.sanasepot.fi/classic/julkaisut/te rmit.html#jaotelma
http://www.sanasepot.fi/classic/julkaisut/te rmit.html#kompa
14. Juha N15.8.2016 klo 23:24
Tämän IS-piilosanan kolme erilaista muunnelmavihjettä ovat seuraavat:1. Muunnelma: Lähetti viestin pistein ja viivoin, yritti pitää itsensä koossa millin sijaan. (8)
2. Jaotelma-muunnelma (tässä tapauksessa käänteinen sellainen): Nurinkurisesti pitää huolta vehnäsellä, tunti vain toisessa päässä. Lienee pelkkää aistiharhaa. (13)
3. Käännelmä-muunnelma: Itätuulen vaikutuksesta alkaa iho saada väriäkin, ei hylätty kaara kiiltää. (8)
Laatija on Erkki Vuokila.
15. Juha N15.8.2016 klo 23:37
Kyllä, tapio viittasi kahteen seuraavaan kirjoitukseen, josta ensimmäinen on omani ja toinen tapion itsensä:.
.
.
Juha N 13.4.2016 klo 23:07
tapio kirjoitti: "PORUKASSA > VALITUSRAHASTO; vihjetyyppi piilovihje ja alatyyppi "jaotelma" PORU > VALITUS + KASSA > RAHASTO."
Väärin. Vihje PORUKASSA ratkaisusanalle VALITUSRAHASTO ei ole piilovihje eikä etenkään jaotelma. Kyseessä on normaali yhdyssanavihje, jossa ratkaisuyhdyssanan kummallekin sanaosalle on annettu oma synonyymivihjeensä, joista on muodostettu yhdyssana. Vastaava vihje-ratkaisusanapari voisi olla SUVIJALKINE > KESÄKENKÄ.
Tässä PORUKASSA-vihjeessä vain sattuu olemaan sellainen ovela harhaute, että perusmuotoisen yhdyssanan sijasta sen varmaan kaikki ensisijaisesti tulkitsevat sanan PORUKKA inessiivimuodoksi.
Jos tämän sanaleikin vihjaussuunta olisi toisinpäin, vaikkapa niin, että vihje olisi FLUORITON VALITUSRAHASTO-PALME ja ratkaisusana PORUKASSAOLO, kyseessä olisi jaotelmatyyppinen piilosanavihje: PORU KASSA OLO(F).
.
.
.
Seuraava toinen sitaatti liittyy tapion edeltävästi esille ottamaan ja ruotimaan piilosanavihjeeseen, joka oli ollut 70-lukulaisessa Suomen Kuvalehdessä: Ota hapettomasti eukonretuuttaja. (13) > TAAKANKANTAJA
Lähettäjä: tapio 12.6.2016 klo 15:06
Ennen kesälomareissulle lähtöä hoksasin, että piilovihje on enemmän kuin kaksi ekaa sanaa. Koko vihje on piilovihjettä, jossa loppuosa yhteinen piilovihjeellä ja suoralla vihjeellä. Laatijalle muutamassa tehtävässä tyypillinen tapa. Pieni ongelma vain siinä, että jaotelman viimeisessä osassa sana katkeaa luonnollisella tavalla (Juha N joskus kirjoitteli, että yhdyssana ei voi olla jaotelma, koska jaotelmassa sana ei katkea luonnollisesta kohdasta).
.
.
.
Tästä jälkimmäisestä on todettava, että tapio kirjoittaa ihan eri asiasta kuin mistä itse olin kirjoittanut.
16. tapio29.8.2016 klo 13:11
Juha käsitteli tässä säikeessä piilovihjetyyppiä kerto. Tämä tyyppi sikäli tarkka laatijalle, että sen kanssa voi epäonnistua, koska sanan merkitys jää suht. samaksi, jolloin on vain kaksi suoraa vihjettä. Ainakin vanhoissa tehtävissä näitä epäonnistumisia tapaa. Entä tapaus, jossa sanaa käytetään periaatteessa samassa merkityksessä, mutta toinen merkitys konkreettinen ja toinen abstrakti, esim.:Hyvät tiet - eivät onnenlahjat. > TASATUT.
Mielestäni tuossa merkitysero ei ole riittävä nykymittapuin tarkasteltuna.
17. Zepe3.11.2017 klo 12:27
Synonyymista / homonyymistä anagrammi:En ole muistaakseni törmännyt tähän vihjetyyppiin (ja se saattaa rikkoa liiaksi yleisesti sovittuja pelisääntöjä), mutta olisin kiinnostunut kuulemaan mielipiteitä sen soveltuvuudesta. Ainakin sisäkkövihjeissä pelataan hieman samalla idealla, kun ensimmäinen synonyymi rikotaan toisen tullessa sen väliin.
Kaksi itsekeksimääni esimerkkiä:
1. Pelokkaat puolustajat eivät pärjää Itä-Euroopan vuorilla. (9)
2. Ensimmäisenä Andersson hylkeet näki. Sen jälkeen syötiin joidenkin inhokkiruokaa. (9)
1. KARPAATIT (Pelokkaat puolustajat = ARAT PAKIT)
2. TILLILIHA (Ensimmäisenä Andersson hylkeet = I LI HALLIT)
Tietenkin tämänkaltaista vihjeistystä voin harjoittaa vain omaksi ilokseni, eikä asiasta tarvitse laajemmin keskustella sen enempää. Mielestäni kuitenkin yksinkertaisissa vihjeissä tämä voisi olla oivaltavuutta tuova vaihtoehto suoralle anagrammille. Itse käyttäisin tätä lähinnä mausteena, iso ryöppy tämänkaltaisia vihjeitä menisi turhan sekavaksi ratkojaa ajatellen.
18. Tapio3.11.2017 klo 13:08
Epäsuoria anagrammeja on harrastettu vanhoissa tehtävissä. Useita 1970-luvulla, mutta sen jälkeen eipä juuri. Antti Parkkinen laati joskus vihjeen, jossa puolet sanasta oli epäsuora anagrammi. Anagrammien, jaotelmien ja sisäkköjen yhdistelmät olivat 1970-1980-luvuilla yleisiä Ilpo I. Ansa nimimerkin suojissa laatineelle. Esim. niin että ulko-osan sana oli anagrammattu ja sen sisällä jaotelma.
19. Tapio3.11.2017 klo 13:28
Epäsuorat kätköt ovat Pelikaaniristikoissa Antti Viimäellä kuvaristikoissa silloin tällöin tavattuja. En muista niitä piilikisissä, mutta mielestäni sopisivat piiliksiinkin.
KOMMENTOI