KESKUSTELUT > RISTIKOT > HAMMASTA PURREN TAI SITTEN EI
9206. Hammasta purren tai sitten ei
zorro17.3.2017 klo 16:06
Olen tässä pohtinut, että missä vaiheessa ristikot muuttuvat elämää suuremmiksi asioiksi. Itselle ja ehkä monille muillekin. Jääkö moni muu ehkä tärkeäkin asia tekemättä ristikon täyttämisen takia eli voisinko käyttää senkin ajan jotenkin muuten ehkä hyödyllisemmin? Vai onko ristikon täyttäminen tärkeämpää kuin monet muut asiat, harrastukset yms? Itse Iisakkia täyttävänä joudun laistamaan muista hyödyllisimmistä askareista, pakkomiellettä vai laiskuutta ja pakoa jostakin. Mene ja tiedä. Joskus voisi pieni tauko tehdä hyvää, aluksi voisi jättää yhden kuukauden lehden väliin ja katsoa, että onko elämää muuallakin.2. kaplas18.3.2017 klo 17:29
Itsekin mietin samaa tätä uusinta HS-ristikkoa täyttäessäni. Ehkä hetkellinen uskonpuute iskee silloin, kun miettii joitain älyttömyyksiä. Ajankäyttöä säätelen ihan tietoisesti, en ristikoita täyttele "määräänsä enempää."Kyllä toisaalta uskon,että täytöstä on ihan oikeasti paitsi iloa myös hyötyä. Tekee hyvää humeetille!
Eli, sopivasti annosteltuna ihan nautittavaa toimintaa!
Tuokin jotenkin humoristista, että eri ihmiset yrittävät tihrustaa vihjekuvia ja keskustelevat siitä, että mitähän se kuva mahtaa esittää.
3. Lars18.3.2017 klo 17:52
Itsekin ratkon sillälailla sopivasti normaliaikana mutta nyt kun on ollut flunssaa vajaan viikon niin on tullut tulosteltua kaikki mahdolliset ristikot lasten ristikoista lähtien ja niitä sitten ratkonut putkeen monta tuntiakin niin huomasin että niistä alkaa jo näkemään uniakin, aloin unissani laatimaan ristikoita. Joten päätin vähän jarrutella ja loppui toi uneksiminen, tautikin alkaa helpottamaan joten pääsee välillä uloskin tuulettumaan. En ole aikaisemmin tällaista kokenut. Eli vähemmän on parempi....
KOMMENTOI