KESKUSTELUT > RISTIKOT > NIMIEN TAIVUTUKSESTA

73. Nimien taivutuksesta

Jouni5.5.2003 klo 12:18
Kielentutkija Riitta Hyvärinen ottaa Aamulehdessä kantaa nimien taivutukseen. Hyvärinen on astevaihtelun kannalla: "Jokaisen on tyydyttävä siihen tosiasiaan, että hänen nimensä on kielen aines".

Olen Hyvärisen kanssa samaa mieltä. Itselläni on vähän kummallinen sukunimi, ja kun sitä jotkut poloiset yrittävät taivuttaa ilman astevaihtelua, siitä tulee kammottavaa jälkeä.
2. Eki5.5.2003 klo 12:21
Jounen kirjoituksessa on asiaa...
3. Jouni5.5.2003 klo 12:23
Niin Erkkinkin. Kiitos kannatuksesta!
4. jepsjuu5.5.2003 klo 21:04
Astevaihelusta voisi kysyä - mikä sääntö on taivutuksessa;

viisi - viidet
riisi - riisit
niisi - niidet (miksi ei niisit)

fiini - fiinit
niini - niinet (miksi ei niinit)
5. Jyrki Takala5.5.2003 klo 22:50
Jatketaan listaa:

siili - siilit
tiili - tiilet
viili - viilit
hiili - hiilet

Toivottavasti menivät oikein..
6. jepsjuu5.5.2003 klo 23:06
tilhi - tilhet (vai tilhit?)
7. Antti Viitamäki5.5.2003 klo 23:17
Nyt saatan puhua hieman epävarmalta pohjalta, mutta käsittääkseni sellaiset sanat kuin "viisi", "kuusi" (6), "reisi",
"kausi", "hiisi" ja "paasi" ovat olleet puhutussa kielessä alun perin jotain tyyliin "viithi", "kuuthi" jne, missä th on suunnilleen sama soinniton dentaalispirantti kuin vaikkapa englannin kielen sanoissa thing ja bath. Monikossa astevaihtelu on muuttanut äänteen soinnilliseksi: "viidhet",
"kuudhet", missä dh on suunnilleen sama kuin th englannin sanoissa the tai that.

Myöhemmin, kun Agricola & co. yrittivät löytää näille äänteille kirjoitusasuisia vastineita, th:sta tuli (ainakin näissä tapauksissa) s ja dh:sta d. Voi olla, että puhuttu kieli oli muutenkin matkalla tähän suuntaan, mutta uskoakseni senaikainen suomenruotsalainen eliitti ja hyvin pitkälle ruotsinkielisen kulttuurin voimin pystytetty kirkko- ja koululaitos voimistivat tätä muutosta radikaalisti - hehän lukivat "suomea" suoraan kirjasta, niillä äänteillä joita he kuvittelivat ylöskirjoittajan tarkoittaneen.

Näin selittyy siis yleinen, "suomalainen" tapa taivuttaa tämänmuotoiset sanat. Sana "riisi" sitten lienee niin paljon tuoreempi sana että se taipuu toisin - samaan tapaanhan meillä on "piisi" (hella), "iisi", "vaasi", "muusi", "huusi" jne. Ne ovat itse asiassa varmaankin kaikki nimenomaan ruotsinlainoja.

"Niini" taipuu alkuperäisen suomalaisen kaavan mukaisesti "niinet", ruotsinlainat "fiini" ja "viini" taipuvat uudempina toisin. Ne vain eivät ole mukautuneet.
8. Kotsa5.5.2003 klo 23:22
Eix viini taivu kahdella tapaa sen mukaan puhutaanko juomasta vai nuolikotelosta?
(viini-viinit-viiniä/juoma; viini-viinet-viintä/kotelo)
9. Antti Viitamäki5.5.2003 klo 23:27
Sama syy pätee jatkokysymyksissäkin esitettyihin sanoihin - osa sanoista on vanhoja, osa uusia.

Huomatkaa, että vaikka Suomessa on ollut siiliä varmastikin jo ennen ihmisiä ja sanan luulisi taipuvan "siilet", on aina mahdollista että kieli horjuu ja kansa lainaa analogisesti taivutusmuotoja muilta sanoilta. Tilhi lienee myös noita horjuvia, kun minun korvaan kumpikin kuulostaa mahdolliselta: "tilhit" ja "tilhet". Virallisesti se on kyllä "tilhet".

Tällaisten taivutuksissa olevien eroavaisuuksien ansiosta kielitieteilijät pystyvät yhteistyössä antropologien ja historioitsijoiden kanssa selvittämään välillä hämmästyttävänkin tarkkaan, milloin esim. jokin tietty tuote alkoi yleistyä Suomessa tai milloin minkäkinlaiset uskonnolliset tai ideologiset ajatukset vaikuttivat - tai milloin olemme mahdollisesti olleet kosketuksissa johonkin vieraaseen kieleen tai kulttuuriin.
10. Antti Viitamäki5.5.2003 klo 23:29
Aioin mainita tuon viini-sanan kahtalaisuuden, mutten jaksanut... Kiitos, kyllä näin taitaa olla. En muista nyt, mikä on tämän hetken virallinen suositus, mutta varmaankin tuo.
11. jepsjuu6.5.2003 klo 00:04
Kiitos hienosta selvityksestä.
Ei muuta voi sanoa kuin että on meillä monimutkainen kieli, mutta siinähän sen hauskuus piileekin.
12. Antti Viitamäki6.5.2003 klo 02:18
Niin - painotan nyt sitä että selvityksessä voi olla epätarkkuuksia. Siksipä se viliseekin sanoja tyyliin
"varmaankin", "käsittääkseni" ja "uskoakseni"...
:-)
13. OSui6.5.2003 klo 08:36
Käsittääkseni noissa hämmästyttävän tarkoissa historiallisissa selvityksissäkin voi joskus olla virheitä, eivätkä kaikki virheet ole välttämättä paljastuneet, jos ei ole saatu muuta kautta vahvistavaa tai kumoavaa tietoa.

Tulee vain mieleen nerokkaista johtopäätöksistä juttu Egyptin pyramideista. Joistakin niistä on löydetty kuparilangan pätkiä ja tästä on päätelty, että muinaiset egyptiläiset tunsivat lankalennättimen. Kaikista pyramideista ei lankoja ole löytynyt. Siis he tunsivat myös langattoman lennättimen!
14. Kravattimies8.11.2003 klo 00:56
Tulenpa mukaan tänne Jounin aloittamalle sivulle.

Jouni - Jounin, Titta - Titan.

Oulu - Ouluun, mutta miten taivuttaisit Sydney - ?
15. Titta8.11.2003 klo 01:10
Minä yrittäisin Sydney'in. Menikö pahasti pieleen? Taisi mennä... Meni. Sidneyyn? Äh, nyt ei tämä tyhmä pää riitä. Apuva! Poirot´n kyllä osaisin...

Tieman, oletko lukenut Wilbur Smithin Joen jumalan? Englanniksi muistaakseni River God. Mielenkiintoinen kirja, papyruskääröistä käännetty "nykysuomeksi". En tiedä pitääkö paikkansa, mutta kirja oli ainakin minusta mielenkiintoinen. Sille on jatkoakin, mutta tuo kannattaa lukea ensin. Olen ajatellut ottaa uusintakäsittelyyn...
16. Kravattimies8.11.2003 klo 03:51
Sydney'in?
Sidneyyn?
Sydneyiin?
Sydney:iin?
Sydney'iin?
Sydneyhin?
Sidniin ei kannata mennä?

Wilbur Smith on jäänyt tulevaisuuteen. Nyt se tulevaisuus alkaa olla jo käsillä. Saatan katsoa, jos löytyy käytetyistä hyväkuntoinen kesälukemisiksi. Voi tulla kuuma, enkä halua tahrata kirjaston kirjaa. Kiitos vihjeestä, Titta.
17. tjn8.11.2003 klo 08:17
Eikö Walt Disneyn Aku ole jo vakiintunut käsite. Siksipä sanoisin yksinkertaisesti vain Sidneyn keskusta.
18. Kravattimies8.11.2003 klo 08:57
Saanko lentolipun Sydneyn lentoasemalle?
Menen Sydneyn keskustaan.
Kiertotietä myöten.
Ei hassumpaa.
19. jupejus8.11.2003 klo 11:02
Sydneyn olympialaiset antavat paljon sivuja.
Pikasyynissä näytti eniten olevan muotoa; Syndneyyn.
Toisen sijan sai; Sydneyhin.
Kolmas sija; Sydneiin.
20. jupejus8.11.2003 klo 11:02
Kolmannesata sijasta jäi y pois.
21. Hui hai8.11.2003 klo 11:58
Minulle antoi joskus maailmassa äidinkielen opettajani nimien taivutuksesta seuraavan ohjeen:
Kaikki sanat taipuvat niinkuin kieliopissa sanotaan, myös nimet. Ainoa poikkeus tästä säännöstä ovat nimet.

Koska joku saattoi pitää selitystä hankalana niin otetaan uusiksi hieman hitaammin:
Nimet voi taivuttaa aivan niinkuin ne olisivat tavallisia suomen kielen sanoja. ( Ja vieraskieliset nimet niinkuin ne olisivat lainasanoja.)
Mutta, jos joku (nimenomaan nimen omistaja?) haluaa olla muokkaamatta sanan ts. nimen vartaloa niin tämä on myös oikein.

eli AINA satu - sadun
MUTTA Satu - Sadun TAI Satun
22. Pena8.11.2003 klo 12:13
Aivan, Hui hai. Näin minullekin on opetettu. Oletkos muuten jo hankkinut Aku Ankan taskukirjan 285?

d:)
23. Axel Dovier II8.11.2003 klo 13:14
Hui hai sen sanoi.

Lähisuvussani on Riitta, mitä nimeä olemme aina taivutelleet Riittalle, Riittan etc..
Avopuolisoni oli Riitta, mitä nimeä kaikki taivuttelivat Riitalle, Riitan etc..
Paitsi minä joskus Riita, Riidan etc., mutta se ei liittynytkään enää kielioppiin.

Jos palsta-Titta haluaa Titan, OK. Joku toinen Titta saa haluta Tittan.
24. Ratkoja8.11.2003 klo 18:23
Mörkö se lähti piiriin.
Titan tatan tallallei...
Jouni on oikeassa. (Ei kuulosta miltään.)
Mitähän se mörkö tahtoo..
25. jupejus8.11.2003 klo 20:20
Ratkoja. Nääs se kuuluisi sitten olla; titan tatan talalei. Mutta tuolla ei ole kyllä mitään tekemistä Titta-nimen kanssa.
26. Titta8.11.2003 klo 21:04
Minusta se oli tinttan tanttan tallallei...
27. J Takala9.11.2003 klo 17:58
Etunimien taivutus ei sinänsä taida olla mielipidekysymys:
http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/usein_es itettyja_kysymyksia/janette.shtml
28. Kravattimies15.11.2003 klo 04:26
Titta, aloin lukea "mielenkiintoiseksi" mainitsemaasi Wilbur Smithin romaania Joen jumalaa englanniksi ja lopetin sivulle 44. Valitettavasti en nauti kirjasta, joka sisältää yksityiskohtaisesti kerrottuna sellaisia ikäviä asioita, kuten sadismia, homoseksuaalisuutta ja tässä tapauksessa alaikäisten raiskaamista. Olen pahoillani. Lopetan tähän.
29. Titta15.11.2003 klo 07:51
Hmm... Minulle siitä jäi vähän toisenlainen mielikuva...
30. iso S12.3.2018 klo 20:31
Eksyin sattumalta tälle vanhalle sivulle, jossa arvuuteltiin mm. Sydneyn taivutusta (8.11.2003 klo 00:56). Jos matkakohde on vaikkapa Oulu, niin mennään Ouluun. Mutta entäpä jos kohde on Sydney? Googlasin ja Kotus antoi täsmävastauksen: "Sydney taipuu siis Sydneyn : Sydneyä : Sydneyssä : Sydneyyn".

Vastaavalla tavalla taipuvat Kanadassa ja Yhdysvaltain eri osavaltioissa sijaitsevat kaupungit, joiden nimi kirjoitetaan i:llä (Sidney).
31. Funny12.3.2018 klo 21:25
Tähän sopiikin huomio viime viikolta.

Oscar-gaalan pukuloistoa esitelleessä jutussa sävähti silmään loiston lisäksi kuvateksti: "Christine Lahtin tulipunaisessa puvussa nähtiin näyttävä leikkaus." Joku kommentoija huomauttikin, että Lahti on suomensukuinen, joten olisi pitänyt sanoa Lahden.

Luulenpa, että toimituksessa on taivutusta mietittykin ja oltu kahden vaiheilla.
32. Rampe13.3.2018 klo 10:31
Mihinkähän ratkaisuun toimitus olisi päätynyt amerikansuomalaisen arkkitehdin Eero Saarinenin kanssa?
33. joskus13.3.2018 klo 10:55
Tapasin toukonteon aikaan Touon ja taukon aikana Kauon.
34. iso S13.3.2018 klo 10:57
Christine Lahti on isän puolelta suomalaista sukujuurta ja äidin juurekset ovat Itävalta-Unkarissa. Christine itse on syntynyt USA:ssa. Kuinka kauan tai kuinka monta sukupolvea pitäisi odottaa että nimen suomalaisperäisyyden voisi jättää huomioimatta? Niinkö kauan että Suomessa ei ole enää yhtään kyseisen sukunimen kantajaa? Minun mielestäni ei ole kovin suuri synti taivuttaa tässä tapauksessa niin tai näin, Lahtin tai Lahden, kunhan ei tee kompromissia ja taivuta Lahdin (vertaa mahti - mahdin). Jutun pihvihän ei ole nimi ja sen taivutus, vaan puvun näyttävä leikkaus!

Kuinka pitkälle toimittajan vastuu ulottuu nimen taivutuksien tarkistamisessa? Otetaanpa esimerkiksi "Mr. Rhytm" eli Frankie Laine. Pitäisikö "selvästi" suomalainen sukunimi taivuttaa Laineen vai Lainen? No, Frankien oikea nimi oli Francesco Paolo LoVecchio. 1938 hän pääsi laulajaksi eräälle radioasemalle. Pomon mielestä LoVecchio kuulosti liian ulkomaiselta ja oli liian pitkäkin, joten hän amerikkalaisti nimen muotoon Lane. Asemalla oli myös naislaulaja Frances Lane, jotten sekaannuksien välttämiseksi Frankie lisäsi nimeen i:n. Vähänpä tiesivät että nimestä tuli sittenkin ulkomainen! En oikein jaksa uskoa että iltapäivälehden hömppäuutisia varten tällaisia taustoja lähdetään tutkimaan. Jos ei lonkalta tiedetä niin sitten arvataan.
35. Rampe13.3.2018 klo 10:58
Luen sattuneessa syystä Joel Haahtelan romaania "Kaksi kertaa kadonnut". Kirjailija taivuttaa nimen Jules muotoon "Juleksen". Pistää korvaan.
Elviksen tuttuja miehenä kaikki sulattavat, mutta miten Joneksen tai Bill Gateksen?
36. TJV13.3.2018 klo 13:29
isoS pisti taas painavaa asiaa; painavimpana pidin mainintaa hömppäuutiset.
37. TJV13.3.2018 klo 14:01
Pahoittelin nikin väärinkirjoitusta, siis piti kirjoittamani iso S.
38. Tarja13.3.2018 klo 14:02
Kotuksen etunimien taivutusluettelossa ei Jules-nimeä ole, mutta esim. James taipuu hyväksyttävästi sekä Jameksen että Jamesin. Oletettavasti Jules taipuu samoin, eli molemmat muodot kelpaavat.
39. Tarja13.3.2018 klo 14:07
Ohjeena on, että jos James lausutaan dzeimz, se taivutetaan Jamesin. Mutta jos se lausutaan james, niin taivutus voi olla myös Jameksen. Kumminkohan tuo Jules lausutaan, dzuulz vai jules?
40. Rampe13.3.2018 klo 15:10
Jules asunee tarkemmin määrittelemättömässä mielikuvituskaupungissa ja -maassa, joten sen puolesta molemmat vaihtoehdot käyvät.
41. Funny13.3.2018 klo 15:29
Eihän kukaan varmaan sanoisikaan dzeimksen taikka dzuulksen. Kirjoittaessa tuollaista ei aina ajattele.

Mitä Lahteen tulee, jos on vapaus valita, kirjoittaako Lahtin tai Lahden, vastaavanlaisessa tapauksessa valitsen toki sen vaihtoehdon, joka ei kuulosta tyhmältä. Mutta luulenpa, että protesteja olisi tullut siitäkin, jos olisi kirjoitettu Christine Lahden. Joku varmaan olisi huomauttanut, ettei hän mikään suomalainen ole, kaukaista sukua.
42. Jaska13.3.2018 klo 16:00
Todellisessa maassa Ranskassa Jules ääntyy yksitavuisena, mikä voidaan suomen genetiivissä osoittaa heittomerkillä: Jules'in. Useimmiten näkyy kuitenkin muoto Julesin. Jos joku suomalainen päätyy antamaan pojalleen nimen Jules, niin voi minun puolestani kutsua häntä Julekseseksi. Kaveripiirissä se melko varmasti lyhenisi Julleksi.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *