KESKUSTELUT > RISTIKOT > KYSYKÄÄ RISTIKOIDEN LAADINNASTA - 3
10041. Kysykää ristikoiden laadinnasta - 3
Ylläpito23.2.2022 klo 07:57
241. jaana Poista23.2.2022 klo 06:45Itselleni on joskus tullut mieleen esim. PuPen käärmeestä ja sanakehikosta, että mahtavatko ne olla laatijoille vaikeampia kuin ns. tavalliset kuvaristikot? Sanakehikko on mielenkiintoinen ja mukava ratkottava, mutta täytyy olla tosi tarkkana. Itselläni kun ei ole mitään kokemusta laadinnasta, niin täytyy vain tyytyä ihailemaan, että laatija saa kaikki langat pysymään käsissään :) Mitkä ovat muuten laatijoiden lemppareita?
2. Eki23.2.2022 klo 08:05
Käärmeen laadinta ei ole erityisen vaikeaa. Vaikeampaa, kun on niitä laatinut kymmeniä vuosia, on löytää uusia hyviä eestaas sopivia sanoja, erityisesti pitkiä sanoja.Olen laatinut vain jokusen sanakehikon, mutta se vaatii koko ajan valppautta ja hyvin erilaista sanojen käsittelyä kuin muut tehtävät. Siinä on kuitenkin "suvantopaikkoja" eli kun selvittää hankalimmat paikat, alkaa olla kuivilla.
Itse tykkään, kun saa laatia monipuolisesti erilaisia tehtäviä.
3. Peter23.2.2022 klo 16:38
Ristikon teko ei ole sen ihmeellisempää, kuin kirjeen kirjoittaminen.
4. Peter23.2.2022 klo 18:20
Selvyytenä msainitkoon, että kun melkein 50 vuotta tehnyt niin helppoa se on jo.
5. Jaska15.8.2022 klo 18:29
Nosto.
6. Entinen14.1.2025 klo 17:12
(Yleisesti kysymys palstalla vieraileville laatijoille)Millainen - ja mistä syystä - on ollut laadintaurasi erikoisin tai muulla tavoin mieleen jäänyt "ikimuistoinen" laadinta (yksi tai useampi esimerkki)?
7. Kp14.1.2025 klo 18:54
Kun on laatinut yli 50 vuotta on se niin helppoa kuin rakentaja iskee naulan seinään.
8. tonimikael14.1.2025 klo 23:54
Mä tein kerran "helpon" koviksen Ilta-Sanomiin. Pääkuvassa oli Suomen kartta, johon oli piirretty reitti Yli-Iistä Iin kautta Iisalmeen, siis Yli-Ii-Ii-Iisalmi-reitti. Ja kun ristikoihin ei (yleensä) merkitä väliviivoja, oli ratkaisusana pääkuvasta YLIIIIIIISALMIREITTI. Muistaakseni siitä tykättiin(kin). Muutenkin tykkään etsiä uusia tapoja kiusata ja ilahduttaa ratkojia. Toinen tapaus oli Punaisessa Pelikaanissa. Aukeaman ristikossa oli pääkuvassa jotain puhetta vakioveikkauksesta. Tästä tuli kolme ratkaisulausetta, joissa keskimmäisen yksi "sana" oli XXXXXXXXXXXXX, siis 13 X-kirjainta. Pääkuvan puhekuplan ja muiden lauseiden avulla selvisi tosiaan, että kyseessä oli vakioveikkausrivi, jossa kaikki ottelut oli veikattu päättymään tasapeliin. Laatimus oli kyllä kohtuullisen haastava saada kasaan. Että en minä pelkästään ratkojia kiusaa.
Terveisin
Laatija Toni Pitkälä
9. iso S15.1.2025 klo 18:25
Onhan se tasapuolista että kiusaa molempia osapuolia. Tuotantoketjun loppupäästä katsoen voi todeta, että kun oikealla tavalla kiusataan niin on mukavaa olla kiusaantunut.Toisesta päästä alkaen aloitan säännöistä.
Sääntö 7: Ratkaisusanan kirjainten tulee olla peräkkäin yhdellä rivillä joko vasemmalta oikealle tai ylhäältä alas.
Sääntö 21. Säännöistä voidaan poiketa, mikäli …
Hesarin kesäristikossa 19.6.2008 sääntöä 7 rikottiin huolellisesti. Ainakin minä olen valmis toteamaan, että tässä mikäli oli ihan paikallaan. Ristikossa kiersi järkyttävän pitkä ratkaisulause spiraalina. Ratkaisulauseen siältö on asia sikseen, melkoista tajunnanvirtaa, mutta pituus lienee ennätyksellinen. Idea ei ollut uusi eikä ainutkertainen laatuaan, mutta mittakaava oli vähintään harvinainen.
https://aijaa.com/L2Ef3q
Kun kerran omakohtaista kokemusta kysytään ja useampikin sallitaan, niin nostan kissan häntää kahdesti.
12.11.1999 laadin ristikon, jossa kiemurteli edellistä (joskin myöhäisempää) tapausta maltillisempi lause
ammatiltani olen saippuakauppias ja nimeni on Otto Nenonen
Hesarin tapaukseen verrattuna tässä oli se ero, että sääntöjä ei tavallaan rikottu. Lauseen sanoista "ammatiltani" ja "nimeni" kulkivat vasemmalta oikealle, "olen", "ja" ja "on" ylhäältä alas, siis oikeaoppisesti, "saippuakauppias" ja "otto nenonen" kulkivat oikealta vasemmalle, mutta ne sanat ovat palindromeja, eli samat sanat vasemmalta oikealle. Etunimen ja sukunimen keskinäinen järjestys vain vaihtuu lukusuunnan vaihtuessa.
https://aijaa.com/rmEajY
Muutaman viikon kuluttua, 6.12.1999 (itsenäisyyspäivän loputtoman kättelyjonon kunniaksi) heittäydyin säännön 21 armoille. Halusin laatia ristikon, jossa lause kiertää päättymättömänä kehänä niin että juttu jatkuu enemmän tai vähemmän luontevasti ympäri niin kauan kuin lukijan kantti kestää, ja enemmänkin. Tällaiseen päädyin:
olipa kerran dementoitunut satusetä hän haasteli näin
Dementoitunut setä siis itse asiassa kertoo omaa tarinaansa uudelleen ja uudelleen. En myönnä että tarina kertoo itsestäni, vaikka määrällisesti laskettuna olenkin enemmän setä kuin eno, jos oikein muistan.
https://aijaa.com/aRYN4W
Ihmisen muisti on on outo, minun muististani puhumattakaan. Aukkoisia arkistoja penkomalla saattaisi löytyä ristikko jonka olisi helpommin uskonut jäävän mieleen, mutta nämä sieltä nyt häämöttivät.
10. Jukkis15.1.2025 klo 21:02
On nämä tonimikaelin ja iso S:n esimerkit kiinnostavampia kuin seinään lyöty naula.
11. tonimikael15.1.2025 klo 23:02
Kiitos Iso S:lle muisteluksista. :)
12. tonimikael15.1.2025 klo 23:04
Kerran tein Sanaseppoon ristikon, jossa olin rikkonut Kaikkia ristikkosääntöjä. Pääkuvassa oli puhekupla, jossa teksti jotain tyyliin "Ristikkosäännön nro 21 mukaan tämä on täydellinen ristikko".
13. Jiikoo16.1.2025 klo 00:36
Otsikon aiheesta en osaa tällä(kään) kertaa kirjoittaa mitään, koska en ole ainoatakaan ristikkoa laatinut. Ehkä on parasta olla edes kokeilematta moista.[Lainaus: 9. iso S 15.1.2025 klo 18:25
”Dementoitunut setä siis itse asiassa kertoo omaa tarinaansa uudelleen ja uudelleen. En myönnä että tarina kertoo itsestäni, vaikka määrällisesti laskettuna olenkin enemmän setä kuin eno, jos oikein muistan.”
Setämies en ole ja sellaiseksi tulemisen todennäköisyyskin on pudonnut nollaan jo vuosikymmeniä sitten. Enomiehestä saattaisin kahdeksankertaisena enona käydäkin, ja ylihuomenna tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä kun minusta tuli (lopultakin, kahdeksatta kymmentäni jo käyvänä), Ukki! Upea juttu!
Enologia minusta ei taida koskaan tulla, vaikka tästä ei suinkaan voi syyttää empiirisen harjoituksen puutetta. Teoriapuoli on jäänyt vähemmälle, vaikka kirjahyllyämme koristavien lukemattomien (sic!) kirjojen joukossa on tämänkin alan opuksia useampia niteitä.
iso S, olemme todenneet käyneemme samaa oppilaitosta 105 päivän kurssilla samanaikaisesti yli puoli vuosisataa sitten. Jos korviisi kiiri silloin huhu oppilaasta, joka oli kurssijuhlayönä seurustellut daamin puutteessa puna- ja portviinin kanssa ylen määrin, käynyt sitten lepäilemään yläpunkkansa päiväpeitteelle täydessä tällingissä ja tuiskahtanut sieltä turvalleen kivilattialle, niin se olin minä. Kaksi hammasta katkipoikki, mutta muuten kenttäkelpoinen heti ensi arjesta alkaen. Katkenneet hampaatkin (jatkeineen) suorittavat palvelustaan tänä päivänäkin.]
KOMMENTOI