KESKUSTELUT > RISTIKOT > PÄNNII
203. pännii
Timppa13.7.2003 klo 14:27
Tässä valtakunnallisessa foorumissa kyselen pänni-sanan tunnettavuutta. Eteläisessä Hämeessä sana tarkoitti aikanaan housujen tai hameen vyötäröä, mutta muualla Suomessa sana ei taida olla tuttu. Siis jos olet esim. syönyt liikaa, niin pänni voi kiristää. Verbinä kyllä pänniä on tuttu. Etymologinen taustakin tälle sanalle olisi kiva kuulla; band? Eikä kai tää voi sen harvinaisempi sana olla kuin Jupejussin hatura, jota en ollut koskaan ennen kuullutkaan...2. Antti Viitamäki13.7.2003 klo 14:57
Paras arvaus minulla olisi ruotsin kielen verbi spänna, molempiin tapauksiin. Senhän voi kääntää paitsi "jännittää" myös "kiristää". Housut tai hamehan on vyötäröltä kiristetty tai kavennettu jotta se ei valuisi lantion yli. Samoin voidaan ajatella, että kun jokin asia pännii, se kiristää päätä eli aiheuttaa päänsärkyä.Kelpaako? :-)
3. Timppa13.7.2003 klo 15:16
Kiitos Antille, kyllä minulle kelpaa. Ihmettelen vaan sanan kulkeutumista Hämeeseen. Sanan levinneisyys vielä kiinnostaisi...
4. jupejus13.7.2003 klo 17:20
Pänniä - on nykymuotisana; "ottaa päähän" (jokin asia), harmittaa.Pännätä - olen joskus kuullut siinä merkityksessä, että pitää päätöksensä, vähän kuin sinnitellen.
Pännä - on kynä.
Päntiönään - on lakkaamatta, yhtenään.
Pinni - hiuspinni, pitää naisilla tukan kasassa.
5. Timppa13.7.2003 klo 21:44
Jupejus; mistä sana päntiönään tulee? Ihan yhtä vieras kuin haturakin. Pännätä on myös aika vieras, mutta enhän minä olekaan mikään suomenkielenopettaja, kuten kesäpäivillä vieraileva julkkiksemme...
6. Antti Viitamäki14.7.2003 klo 11:33
Päänsäryn aiheuttamisella tarkoitin juuri tuota pänniä-sanan nykyistä käyttöä, johon jupejus viittasi.Tuli mieleen (ja tarkistinkin), että ruotsissa on myös sana bända 'jännittää, puristaa, tehdä vastarintaa, sitoa'. Pännätä on voinut varmaankin tulla yhtä hyvin bända- kuin spänna-sanastakin, mutta päntiönään ja myös päntätä ovat kai varmemmin bända-verbistä johtuneita.
Pännä on toki toista perua. Sama sana löytyy ainakin ruotsista ja englannista: penna, pen. Samoin on pinnin laita.
Englannin pin tarkoittaa mm. neulaa.
7. Timppa15.7.2003 klo 13:34
Korjaus aikaisempaan tietoon, suomenkielenopettaja ei pääsekään sattuneesta syystä kesäpäiville, mutta tarkoituksena olisi saada tilalle Rolling Stones. Sopimusneuvottelut on vielä vähän kesken. Tapsa, kai hoidat homman...
8. Kravattimies18.7.2003 klo 01:45
Mitähän perua ovat "ikään kuin" ja "tuhkatiheään"?
9. Antti Viitamäki18.7.2003 klo 02:29
"Tuhkatiheään" lienee puoliksi alkusoinnullinen vahviste (tyyliin "ritirinnan" tai "apposen auki") ja puoliksi viittaus siihen että tuhka tietenkin on hienojakoista eli tavallaan aika"tiheää". Ja "tiheään" = "taajaan" = "pienin väliajoin/matkoin".
"Ikään" on minuakin joskus kummastuttanut, mutta selkeää ja täysin tyydyttävää vastausta ei ole eteen osunut tai päähän pälkähtänyt. Seuraavaa olen tosin vahvasti arvellut:
- "ikään/ikänä" = "aina" ("ikä"-sanasta johdettuna)
- sanonnoissa muotoa "juoksi kuin hevonen ikään" siis
tarkoittaa "kuin hevonen konsanaan", "kuin hevonen aina"
- myöhemmin "ikään" on alettu mieltää TAPAAN viittaavaksi
- sanajärjestys on vaihtunut:
"kuin hevonen ikään" -> "ikään kuin hevonen"
(missä vielä on toki tallella alkuperäinenkin ajatus)
Mutta kertokaapa minulle, mistä tulee sanonta HARVA SE PÄIVÄ! :-) Minä en ole koskaan oikein ymmärtänyt miten tuollainen idiomi on päässyt syntymään: eikö "harva se päivä" tunnu viittaavaan juuri päinvastaiseen kuin mitä sillä nykyään tarkoitetaan? "Minä käyn ulkona harva se päivä" = "Käyn harvoin ulkona" EI EI EI VAAN: "Käyn ulkona usein"
Onko kyseessä seuraavanlainen elliptinen muokkautuminen:
"Käyn ulkona usein"
> "Käyn ulkona, harva on se päivä kun EN käy"
> "Käyn ulkona harva se päivä"
Huom: minä SAATAN olla tyhmä enkä tajua jotain itsestäänselvyyttä joka on piilotellut minulta jo vuosikymmenen, mutta jos joku selittää tämän idiomin uskottavasti, lupaan ikuisen kunnioitukseni häntä kohtaan.
:-)
10. jupejus18.7.2003 klo 11:16
Luulisin sanonnan olevan enemmän ajatuksellinen. Lauseella tarkoittanee ajatusta - se on harva ilta etten käy ulkona tai harva ilta se etten käy ulkona. Nyt kun lauseen aloittaa muodossa - käyn ulkona, tosin harva ilta se etten käy ulkona, muuttuu muotoon - käyn ulkona harva se ilta.Käyn ulkona joka ilta.
Käyn ulkona joka ikinen ilta.
Käyn ulkona melkein joka ilta.
Käyn ulkona harva se ilta.
Nyt huomaamme, että harvasta käynnistä olisi vaikea saada ilmaisua, mutta joka tapauksessa 'harva se ilta´on hyvä ja selkeä ilmaisu.
11. Antti Viitamäki18.7.2003 klo 12:57
Tuota vastauksen alkupuolta minäkin tarkoitin omalla ellipsiketjullani - ja tuo loppupuolen päättelyketju ei mielestäni selvennä sitä logiikkaa, miten "joka"-sanasta tulee "harva". Minä ymmärtäisin jos "harva se ilta" tarkoittaisi päinvastaista, silloinhan se olisi voinut muotoutua vaikkapa sanasta "harvoin":Käyn harvoin iltaisin ulkona
> Käyn ulkona harva se ilta.
VAAN KUN JOSSAIN KOHTI MERKITYS ON KÄÄNTYNYT PÄINVASTAISEKSI!
Tätä MUUTOSTA minä nimenomaan kysyin - "harva se ilta" tarkoittaa NYKYÄÄN sitä mitä tarkoittaa, mutta milloin ja miten moinen muutos on TAPAHTUNUT?
12. Maiju18.7.2003 klo 13:19
Sain juuri kesävieraaksi melkein jo tohtoritasoisen suomenkielen taitajan, jolta heti kysyin tätä Antin ongelmaa (jotta olisin päässyt valheellisesti omimaan itselleni Antin ikuisen kunnioituksen - hyi minua!). Valitettavasti vastaus oli, että vieraani on itsekin ihmetellyt tätä kovasti eikä osaa sitä selittää. Sorry.
13. Maiju18.7.2003 klo 13:30
Vielä Antille sitaatti Kielikellosta:Kielikello 1/2002
MATTI RÄSÄNEN
Harva se viikko
Suomen kielen ilmaustyypin ”harva se x” merkitystä ei voi ymmärtää pelkkien sanojen perusteella, vaan muiden fraasien ja idiomien tapaan se on vain opeteltava. Silti on myös kiinnostavaa tietää, miten kieleen on syntynyt juuri tällainen rakenne.
Yksi suomen fraasiutunut ajan ilmaisemisen tapa kiinnittää huomion muotonsa ja oudon merkityksensä takia. Tarkoitan ilmaustyyppiä ”harva se x”: Harva se viikko näkee uutisia uusista lääkkeistä ja Erilaisia kauppa- ja virkamiesvaltuuskuntia vierailee Suomessa harva se kuukausi. Usein ihmetellään, miksi jokin asia tapahtuu ”harva se viikko” tai ”harva se kuukausi”, vaikka merkitys on kutakuinkin päinvastainen, nimittäin ’melkein joka viikko’ ja ’melkein joka kuukausi’ eikä suinkaan ’harvoin’.
Selitys on lauseopin historiaa.”Harva se x” -tyyppinen rakenne on näet alkuaan esiintynyt kieltomuotoisen sivulauseen kanssa, mistä se on lyhentynyt nykymuotoon. Tarkastelkaamme seuraavanlaista lausetta: Hän käy täällä harva se päivä. Sen alkuperäinen ajatussisältö ja siitä seuraava lausejaksotus olisi oikeastaan Hän käy täällä [harva se päivä, jona hän ei tullut]. Tällöin merkitys käykin järkeen, ’harva se x, jolloin ~ jona ei’.
Nykyään fraasi liittyy myös myöntömuotoiseen lauseyhteyteen. Fraasin kiinteän osan ”harva se” perään voi liittää sellaisia ajanjakson kestoa ilmaisevan sanoja kuin päivä, viikko ja kuukausi. Usein merkitykseen liittyy vielä sellainenkin piirre, että tapahtuma toistuu ilmauksen käyttäjän mielestä oletettua taajempana tai taajemmin kuin pitäisi. Tämä ilmauksen käytöstä syntyvä merkityslisä voi saada esim. paljoksunnan, paheksunnan tai yllätyksellisyyden leiman.
Merkitys on siis kaksitasoinen. Ensinnäkin ilmaus merkitsee päinvastaista kuin sanojen yhteen pantu kirjaimellinen merkitys antaa olettaa, mutta toiseksi ilmaus voi heijastella myös kielenkäyttäjän tunneväriä suhteessa lauseen asiasisältöön. Alkuaan kielteiseen lausemuotoon liittynyt rehvastelun leima (harva se päivä, joilloin ei...) on siirtynyt toisenlaisena, usein paheksuvana lisämerkityksenä myönteiseen lauseeseen. Siksi ilmaus Tätä tapahtuu harva se päivä sisältää ainakin useimmiten olettamuksen, että ei pitäisi tapahtua.
14. Antti Viitamäki18.7.2003 klo 15:11
No - olisin toki toivonut jotain jännittävämpää tai yllättävämpää, mutta kyseessä siis on nimenomaan lyhentymä eli elliptinen ilmaus, niin kuin olen itsekin ajatellut. Ei siis kunnioitusta jaossa tästä asiasta. ;-) ;-) Mutta mitä suurimmat kiitokset Maijulle epäilyjeni vahvistuksesta! Kuulun varmaankin niihin ihmisiin, joille Kielikellon pitäisi tulla, mutta köyhä ihminen lopetti sen aikanaan saman tien puolitiehen jääneiden suomenkielenopintojen myötä. Hyvä ja mielenkiintoinen lehti kylläkin.
Jäämmepä siis lopuksi ikäämme ihmettelemään, miten joku ihminen on ensimmäisen kerran muuttanut lausekkeen
"harva se päivä kun en mene" muotoon "harva se päivä" - ja ollut siihen täysin tyytyväinen. PLUS että kaikki jotka sen ovat kuulleet tai lukeneet ovat olleet samaa mieltä siitä, että lauseke on edelleen täysin järkevä ja ymmärrettävä.
Tai no - ainakin MINÄ jään ihmettelemään... :-)
15. JiiTee18.7.2003 klo 17:19
Täältä kun näyttäisi löytyvän selitykset suomen kielen ihmeellisyyksille, niin mitenkäs seuraava ilmaus (jota ainakin täällä Savon mailla käytetään). Voidaan sanoa: "Hän ei ollut siitä moksiskaan." Mistähän tällainen "moksiskaan" on tullut. Ja entäs sitten sen vastakohta? Voiko joku olla moksis?? ;-)Sitten vielä tuon pännii-sanan johdannaisista(ko?). Ainakin täällä meillä päin varsinkin vanhemmat ihmiset saattavat sanoa jonkun joutuneen melkoiseen PÄNNINKIIN, eli tiukkaa/tukalaan tilanteeseen. Myös mekaanisen jännityksen/kiristyksen synonyymina tätä käytetään.
16. jupejus18.7.2003 klo 21:01
Miten 'joka´sanasta tulee 'harva' - lainaus A.V ihmettelystä.Tuskin noin käykään. Kielteisestä myönteiseksi muutoksen saa aikaan "se" sana.
Harva ilta käyn ulkona - tarkoittanee harvakseltaan käyntiä.
Harva se ilta käyn ulkona - tarkoittanee lähes joka iltaa.
17. Antti Viitamäki19.7.2003 klo 00:06
jupejus: niin niin niin niin, sitähän se NYKYÄÄN tarkoittaa, tiedän kyllä - mutta kyse oli siitä, miten moinen merkitys on voinut syntyä!Niin kuin Kielikellon artikkelistakin luit, kyseessä on varsin omalaatuinen ilmiö: sana tarkoittaa yhtäkkiä päinvastaista. Ei "se"-sana sinällään ole tuota muutosta aikaan saanut - vaan nimenomaan artikkelissa selitetty LYHENTYMÄ, jonkalaisesta minäkin uumoilin. Eli:
Käyn ulkona lähes joka ilta.
> Käyn ulkona, harva on se ilta kun EN käy.
> Käyn ulkona, harva se ilta kun en käy.
> Käyn ulkona, harva se ilta kun en.
> Käyn ulkona harva se ilta.
Minä yksinkertaisesti ihmettelin sitä, että joku on jossain vaiheessa vain ruvennut ajattelemaan että "voihan sen ilmaista noinkin" - vaikka merkitys on muuttunut päinvastaiseksi. "lähes joka ilta" -> "harva (se) ilta".
Olet toki oikeassa, että NYKYÄÄN erona on tavallaan tuo "se"-sana, mutta ei se yksin ole voinut muuttaa sanan merkitystä - ei "se"-sanalla ole moista "voimaa". Kyse on hitaasta, vähittäisestä muutoksesta.
Kuvitellaanpa että jokin toinen, hyvin samantapainen ilmaus muuntuisi seuraavan 50-100 vuoden aikana päinvastaiseksi:
Siellä kävi lähes joka ainoa ihminen.
> Siellä kävi, harva on se ihminen joka siellä EI käynyt.
> Siellä kävi, harva se ihminen joka siellä ei käynyt.
> Siellä kävi, harva se ihminen joka ei.
> Siellä kävi harva se ihminen.
Tällä tavallahan ei kukaan kuitenkaan sano, koska se kuulostaa oudolta - mutta se on muodostettu TÄSMÄLLEEN saman mallin mukaisesti. Äärettömän monista poluista juuri TÄTÄ ei vain rakas suomen kielemme ole valinnut.
18. Kravattimies19.7.2003 klo 00:12
Kiitokset Viitamäelle! Kiitoksia saisi tulla tuhkatiheään, harva se päivä, niin viisas mies olet. Jos nyt sanot ikään kuin leikilläsi "Ja kattia kanssa", niin kerropa, mistä se sellainen sanonta on peräisin? Ettei vaan kolli olisi ollut kateissa?En tiedä, onko näissä seuraavissa mainitsemaasi alkusoinnullista vahvistetta, mutta toivoisin lisää tällaisia yhden kirjaimen eroja, jos joku keksii:
huiskin haiskin
hujan hajan
mukkelis makkelis
mullin mallin
sikin sokin
yllin kyllin
19. jupejus19.7.2003 klo 11:21
Joo, en ajattelut nykyaikanaan "se" -sanalla mitään sen kummempaa, varsinaista sanan merkitystä, vaan että 'se' -sana korvaa käänteisen lauseen. Ja siksi harva sana pysyy harvana, eikä muutu "joka":ksi Mutta olisiko "harva" -sanalla jokin erikoislaatuinen merkitys?
Jos sanomme: "Harva hetki on jäänyt niin mieleen." Tarkoitetaanko harvalla ainoastaan vain yhtä erikoista hetkeä, vai verrataanko sitä "tietämättä" toisiin vastaaviin hetkiin.
20. jupejus19.7.2003 klo 11:34
Miten se tuo sana "peräkanaa".Tuleeko sana veneen perästä vai kanoista, jotka tepastelevat peräkkäin?
Tillin tallin (tikka hakkaa).
Hölkyn kölkyn.
Mielin kielin.
Niukin naukin.
Kipin kopin.
Ristiin rastiin.
Hissun kissun (vaapula vissun).
Entten tentten (teelika mentten).
Jotakin näin vasta syöneenä tuli mieleen.
21. J Takala19.7.2003 klo 11:47
Nipin napin.
22. Antti Viitamäki19.7.2003 klo 12:43
En kyllä näe "harva"-sanalla mitään ERITYISTÄ merkitystä - puheena ollut idiomi saa ehkä ajattelemaan moista, mutta muuten näen kyllä sanan merkityksen erittäin selkeänä.Esimerkki toisentyyppisestä ellipsistä:
Erilaisia pyöriä oli ollut olemassa Suomessakin jo hyvän aikaa, ennen kuin täällä nähtiin ensimmäinen POLKUpyörä.
Kun ajopeli liikkui eteenpäin polkemalla ja siinä oli vielä pyöräkin (kaksi tietenkin, mutta alkuaan toinen oli selvästi isompi ja toinen vain tuen ominaisuudessa), polkupyörä-nimike muotoutui varmaankin hyvin luontevasti ja nopeasti.
Sittemmin lyhentymä mahdollisti pelkän "pyörä"-sanan käytön viitatessa POLKUpyöräänkin - ja myöhemmin moottoripyörään.
Näin elliptisten muutosten kautta "pyörä"-sanalle tuli uusi merkitys. Kukaan ei olisi varmasti voinut kuvitellakaan, että rupeaisi heti suoralta kädeltä nimittämään uutta vempelettä vain "pyöräksi". Eikä niin siis tapahtunutkaan.
"Harva hetki on jäänyt niin mieleen."
- jälkimmäinen vaihtoehto, eli verrataan "tietämättä" tai jollakin tavalla tiedostaen toisiin vastaaviin hetkiin
Samoin kuin:
"Harvoin olen ollut niin iloinen."
- sanoja vain toteaa että moinen ilo harvinaista, mutta ei ehkä sentään täysin ainutlaatuista
"Harva hetki" viittaa siihen, että hetki pääsee eräänlaiseen
"hetkien eliittiin", eikö totta? :-)
"Peräkanaa"
- tulee kyllä tosiaankin mieleen kananpoikaset, jotka seuraavat emoaan
"Ja kattia kanssa"
- tulee mieleen "Ja katin kontit" - ja sitä myöten enemmän alatyylinen "Ja kilin kellit" - kun nyt ainakin "reppu"-sanalla on parikin merkitystä, niin olisiko "kontin" laita samoin? ;-)
- "kattia kanssa" ja "kaikkea kanssa" saavat ajattelemaan ruotsin kielen puuskahdusta "sjutton också" - liekö noilla sitten mitään yhteyttä (också 'myös, kanssa')
- myös herkesin miettimään pehmeitä voimasanoja
"himskatti", "helkatti" ja "pirskatti" - kattia kanssa...?
Vinksin vonksin
Heikun keikun
Rip rap
Hui hai
Höpön löpön / Höpön pöpön
Nurin kurin
Nippa nappa
Suit sait
Tip top
Hyrskyn myrskyn
Onomatopoeettisia:
Nirin narin
Nitin natin
Nirskun narskun
Tik tak
Kilkan kalkan
23. jupejus19.7.2003 klo 14:34
piut pautkipin kapin
niin (ja) näin
kimpsut (ja) kampsut
tarkan markan (aika)
rieppa raappa
litsis lätsis
kilin kolin
älli tälli
pimpelis pompelis
-
kiikun kaakun
thiilia thaalia
24. Make19.7.2003 klo 16:11
Uusioilmauksia:hiinä ja hiinä.
ei vois vähempää kiinnostaa (EVVK)
25. Marianna19.7.2003 klo 19:12
Elliptisesti kentällä: Olisipa koneessa päivän lehtiä.Onhan näitä.
26. Antti Viitamäki20.7.2003 klo 04:37
Onhan noita, se on vallan totta. :-)
27. Titta20.7.2003 klo 12:01
Veit jalat suustani. (Onko typerämpää ilmausta kuultu???)
28. Matti20.7.2003 klo 17:17
Entä mistä mahtavat olla peräisin ilmaukset mukiinmenevä ja reporank(k)ana? Onko niillä kenties jokin etymologinen tausta? Sellaisenaan niissä ei ole kyllä mitään järkeä. Kommentoikaa, olisi hauska kuulla mielipiteitä.
29. Titta20.7.2003 klo 22:54
Mukiinmenevän alkuperästä en tiedä. Jos lapsilta kysytään, mikä on mukiinmenevä, vastaus saattaa olla vaikka mehu. Johdonmukainen voisi olla sähkö. Jotkut ihanan ilkeät laatijat käyttävät vastaavanlaisia vihjeitä AIKUISILLE tarkoitetuissa ristikoissa, ja siitä sitä tulee tyhmä ratkojalle tyhmä olo... Joskus tuntuu että sitä ajattelee jotenkin urautuneesti. Ne tyhjät ruudutkin turhauttavat, yllättävät ja riemastuttavat joka kerta...
30. jupejus21.7.2003 klo 11:19
Kun ei näytä varmaa tietoa olevan, niin tapanahan täällä soveltaa vastaus.Mukiinmenevä on kohtuullisen kokoinen kuin muki ikään, mutta "mukiin" -sana on jo sinällään merkityksellinen sana. Luliisin paremminkin niin päin, että muki on uudissana "mukiin" -sanasta.
Reporankana. Rankahan on kaadettu puu ja repo on kettu. Mutta olisko luolakaudella jo havaittu, kun kettu repolainen oli kaadettu, että siinä makaa repo rankana eli elottomana. Ranka - selkäranka, puunranka kuvaa kuollutta, liikkumatonta.
31. Marianna21.7.2003 klo 15:11
Mahtaakohan "mukiin menevällä" olla mitään tekemistä mainitun astian kanssa, mitä nyt vähän alusointua.Hakulisen mukaan (Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 378) "muki" olisi lainasana englannista, ja Concise Oxford English Dictionary arvelee sanan olevan skandinaavista perua. Taivutuksesta voi tunnistaa sanan suomessa "uudeksi" lainasanaksi, vrt. "tuki". Pikkutyttäreni aikoinaan halusi kyllä juoda maitonsa 'muista'!
Osaisiko joku suositella oikein hyvää suomen kielen etymologista sanakirjaa - vai onko sellaista? Englannin sanakirjan ei tarvitse olla kovin laaja, kun jo mainitaan sanan alkuperä. Kateeksi käy.
32. Antti Viitamäki21.7.2003 klo 16:22
Reporankana:Repo voi toki viitata koiraeläinten tapaan lojua erittäin laiskan/kuolleennäköisinä. Onhan meillä myös ilmaus "maata raatona".
Toisaalta kyse on todennäköisesti ainakin jossain määrin myös alkusoinnullisesta vahvistuksesta. Tästähän mainitsin jo tuolla ylempänä, minkä seurauksena Kravattimies alkoi etsiä sanapareja joissa on kirjaimen ero. Ihan tätä en oikeastaan tarkoittanut alkusoinnullisella vahvistuksella - jos kiinnostaa, niin tehdään nyt niistäkin listaa.
Eli etsikääpä sanoja/idiomeja, joissa alkuosa on (siinä yhteydessä) mitään tarkoittamaton, loppuosaa vahvistava epäsana:
reporankana
ritirinnan
apposen auki
sepposen selällään
supisuomalainen
hipihiljaa
ypöyksin
täpötäynnä
typötyhjä
piripintaan
putipuhdas
Vitivalkoinen tai pikimusta ei oikeastaan kuulu tähän listaan, koska viti todella on valkoista ja piki mustaa (eikä jälkimmäisessä toteudu edes alkusointu). Samoin sellaisilla sanoilla kuin iki- tai ratki- on myös vakiintunut merkitys, vaikka ne tietenkin vahvistavat pääsanaa.
33. Antti Viitamäki21.7.2003 klo 16:24
Seitsenosainen "Suomen kielen etymologinen sanakirja" on ainakin olemassa. Kirjakaupoissa tietänevät, ja nettikin kertoo varmasti jotain, jos tuon nimen syöttää hakusanaksi.
34. jupejus21.7.2003 klo 21:16
Noinhan se varmaan repolainen voi olla, vaikka tosin tuo "ranka" ei suoranaisesti avaudu, vaikka sitä vahvistaisikin.raivoraitis
nöpön nuukaa
upouusi
siivosileä
vihonviimeinen
uuden uutukainen (toistoa?)
ventovieras
tuliterä
35. Titta21.7.2003 klo 22:45
Tuiki tuntematon Kutakuinkin
Riti rimpsu (?)
Ratkitiemukas
36. Kravattimies22.7.2003 klo 00:46
Miettimättä tarkemmin:umpimähkään
päistikkaa
aniharva
hulivili
ökyrikas
ähäkutti
vilukissa
suin päin
möhömaha
lökäpöksyt
rääväsuu
nöpönenä
yltympäri
jästipää
37. Antti Viitamäki22.7.2003 klo 04:26
Kaikenlaisia hauskoja sanoja ja ilmauksiahan sitä toki on - tässä nyt lähinnä hain niitä, missä alkuosa vain VAHVISTAA alkusoinnullisesti loppuosan merkitystä, ei MUUTA sitä. Plus sitten, että alkuosa ei sinällään merkitse mitään, ainakaan aiheeseen liittyvää.Eli listaan kelpuuttaisin ehdotetuista:
nöpönuukaa (vain kieltolauseessa käytetty?)
upouusi
vihoviimeinen (vihon viimeinen olisi ihan eri asia)
siivosileä (jos sellainen on? en ole koskaan kuullut moista)
ventovieras (vento kyllä alunperinkin tarkoittaa vierasta)
Ökyrikas ja aniharva ovat muuten hyviä, mutta eivät ole alkusoinnullisia. Möhömaha on tietynlainen maha, lökäpöksyt tietynlaiset pöksyt ja nöpönenä tietynlainen nenä.
Raivoraittiissa raivon voi vielä ymmärtää aiheeseen liittyväksi: joku voi "raivoisasti taistella alkoholia vastaan",
so to speak.
jupejus: kyllähän sitä voi maata rankanakin, käsittääkseni - siinä kuin raatonakin, tarkoittaen nimenomaan "kuin kuolleena". Repo sitten vain vahvistaa sitä. Ollakseen oikein täysiverinen alkusointu sen varmaan pitäisi olla rAPArankana eikä rEPOrankana. Samoin kuin nöpönuukaa pitäisi olla nupunuukaa tai jotain vastaavaa... :-)
38. jupejus22.7.2003 klo 17:31
poropeukaloporoporvari
tuiki tavallinen
jonnin joutava
Ja sanoja joissa on tuttuja sanoja, mutta mikä niitä yhdistää.
summa mutikassa
tukkihumalassa
rapajuoppo
simasuu
umpitunnelissa
patalaiska
henkivireä
upporikas
rutiköyhä (ruti on kai kuiva - rutikuiva)
tuliterä
mämmikoura
39. Tapsa22.7.2003 klo 22:01
Umpimähkään mennään pelaamaan suojalkapalloa. Juuritaisi olla lajin mm-kisat tuolla Kainuussa.
Pännimisen jälkeen itse ainakin usein käytän kummaajaa,
kun tulee pännättyä virhesanoja noihin kolmetähtisiin.
Timpalle tiedoksi; Rollarit vierivät käsistä kesken kaiken
järjestelykohun, joten joudumme tyytymään suojelijaan
malliin "Ristikko-SM 2003", tosin eri syystä.
40. jupejus22.7.2003 klo 22:43
En ole varma, mutta eikös "mähkä" ole jokin hiilloksen sisus sepän pajahommissa, ahjossa tai muussa hiilloksessa? Rauta työnnetään kuumumaan "umpimähkään" - tai sitten se jokin muu uunin hiillostila???
41. Timppa22.7.2003 klo 23:38
Tapsa; kelvatkoon selitys tämän kerran, mutta huomasitko mainita vieriville, että olisivat päässeet peräti maamme ex-puhemiesnaisen sijaisiksi...?Jupejus; Nykänen kertoo, että "mähkä" on Selaginella, etupäässä troopillisissa (miksei trooppisissa?) metsissä kasvavia liekokasveja. Joku mähkän tapainen sana kyllä minustakin viittaa tuohon pajahommaan, mutta eipä nyt tule mieleen...
42. jupejus23.7.2003 klo 11:17
Näemmä tämä kaikkitietävä netti tiesi kertoa parilla sivulla, että "umpimähkä" olisi savupirtin leivinuunin hiilikuoppa. Ja tarinakin kertoisi, että kun pimeään pirttiin tuli joku, niin hän meni umpimähkään ja otti sieltä tulisia hiiliä, jolla sitten alkoi pirtissä jotain nähdä.
43. OSui24.7.2003 klo 11:41
Jossain päin Suomea jokin ei kenties ole nöpön nuukaa. Minulle tunnetumpia ovat nökönuukaa ja nokon nuukaa. Nöpö istuu minun suussani nenän eteen (armoton kielikuva!)Polkupyörän lyhenemisestä pyöräksi tulee mieleen lamppu, joka on toimimattomaksi menneessään valaiseva esimerkki pimeydestä. Lamppu ei pala, jos siitä on palanut lamppu. Silloin lamppuun pitää hankkia uusi lamppu.
44. Kravattimies24.7.2003 klo 13:27
Ensin oli pyörä. Sitten saatiin polkupyörä, mitä seurasivat kujapyörä, tiepyörä, katupyörä ja moottoritiepyörä, mikä lyhentyi muotoon moottoripyörä. Siitä tuli sitten taas pyörä.Näin se piiri pieni pyörii. Tervetuloa takaisin, OSui!
45. Raasus21.9.2012 klo 20:27
Mistäs tulee tuo ilmaus "mukista" esim. älä mukise, mukisematta paras j.n.e.
46. Ari21.9.2012 klo 20:48
Tuosta OSuin lampusta... (kun kerran nyt silmään osui.) (?!)Siis jos lampusta menee POLTTIMO niin... Lampulla itse ainakin miellän koko valaisinlaitetta.
Mukista-ilmaus on helppo mieltää juuri siksi mitä sillä tarkoitetaan, niin kuin monet muutkin tämänlaiset ilmaukset, luulisin ainakin että moni muukin ajattelee samoin, silti en tiedä mistä moinen ilmaus tulee.
http://en.wiktionary.org/wiki/mukista
47. Funny21.9.2012 klo 20:54
Vai polttimo. Onko kukaan nähnyt energiansäästöpolttimoita?
48. Ari21.9.2012 klo 21:05
Polttimo voi olla esim. hehkulamppu tai halogeenipolttimo. Siksi koska niissä on hehkulanka.Energiansäästölamput taas ovat todellisuudessa loistelamppuja. Niin, lamppuja, vaikka kyseessä ei olisikaan kokonainen valaisin.
49. Ari21.9.2012 klo 21:15
Funny, enpä ole energiansäästölamppua nähnyt polkupyörän lampussa...
50. Funny21.9.2012 klo 21:36
En minäkään. Harvassa pyörässä näkee minkäänlaista lamppua, edes pimeällä.
51. Kusti polkee22.9.2012 klo 15:39
Ledit ovat juuri niitä energiansäästölamppuja joita käytetään nykyisin polkupyörän valaisimina. Toisaalta polkupyörän dynamo on melkoinen energian tuhlaaja.t. qwertsu
52. markus-setä23.9.2012 klo 00:40
Se harva kerta,kun PuPe ilmestyy,toivon löytäväni viimeisen ristikon laatijaksi Antti Viitamäen.
KOMMENTOI