KESKUSTELUT > RISTIKOT > PISTI SILMÄÄN ELI PIENET VIRHEET 2

4926. Pisti silmään eli pienet virheet 2

Marco Poloinen26.6.2009 klo 20:07
Jatketaan hedelmällisiä keskusteluja otsikon alle sopivista aiheista.
2. EJlo26.6.2009 klo 21:59
Onko virhe vai mikä lie tämän päivän Iltiksen matkaristikossa tyhjä ruutu, josta tulee ihan kummallinen ratkaisusana. Yleensähän tyhjistä tulee esim tila tai muuta olemattomaan viittaavaa, mutta tästä ilmeisimmin vain puuttuu kuva-aihe ?
3. Eki26.6.2009 klo 22:07
Yritin silmäillä ristikkoa, mutten löytänyt sitä. Joskushan otetaan roskan näköisiä läiskiä pois ja siitä seuraa tyhjä ruutu.
4. jeps26.6.2009 klo 22:24
Nykänen sanoo: mätä vrt. laho. Onhan noilla tietty ero. Uskoisin myös, että nuo sanat tarkoittivat lähes aina eri asiaa kansanomaisesti vanhastaankin.

Puussa ja ihmisessä tavallisemmin lahoa nähtiin ja ihmisessäkin vertauskuvana "latvasta laho" tai "lahopäinen". Tuolla haluttiin ilmaista vähän jo vanhuuden höppänää tai muuten tyhmää. Mätä ihminen oli taas muuta.

Laho puu on pehminnyt mutta kuiva, väri muuttunut ja kohta kaatuva kuin vanha ihminenkin. Mätä voi iskeä lahoavaankin puuhun varsinkin, jos se kaatuu märkään maahan. Mutta silloin se vettyy, tulee toukkia ja alkaa haista kuin mikä tahansa mätänevä. Toki puu voi alkaa mädätä ilman lahoamisprosessiakin. Puuhun voi tulla pintalahoa tai sydänlahoa, latvalahoa tai tyvilahoa.

Mutta minusta nuo on tyypit on käsityksiltään erillään pidetty. Maassa maakaava puu voi äkkiseltään näyttää, että se on lahoamassa että mätänemässä, mutta lähempi tarkastelu näyttää melko äkkiä kumpaa prosessia se on vai onko kumpaakin.

Toinen puukäsite-ero on sanoissa lenko ja kiero. Ne usein kanssa rinnastetaan ja noillakaan sanoilla ei paljon yhteistä ole. Kiero on kieroon kasvanut ja voi olla suora, mutta lenko on kaarelle kasvanut tai syrjältään väärä, mutta ei yhtään silti kiero. Lenko sisältää usein lylyä. Voihan lenkokin olla lisäksi kiero, kiero lenko, mutta eri asioita ne silti ovat.

Lenkosäärinen hevosmies voi olla kieroon kasvanut ja kiero hevoskaupoissa, mutta jalkaterät voivat siitä huolimatta sojattaa suoraan.
5. RA26.6.2009 klo 23:20
Jos laitan vihjeeksi, että PYÖREÄ, kun vastaussana on NOLLA, niin onko se väärin?
6. 026.6.2009 klo 23:24
Onko nolla pyöreä? Mielestäni se hieman soikea.
7. 026.6.2009 klo 23:32
po on hieman soikea. Tässähän se näkyy. :-)
8. 027.6.2009 klo 01:20
RA. Kenelle mahdollisesti esitit kysymyksesi?
9. RA27.6.2009 klo 12:14
Kaikille ja hieman kieli poskessa. Aloin miettiä, että kuinka tarkkoja vihjeiden tulisi olla ja tuli mieleen tuollainen (minusta) hauska paradoksi;

Nollahan on lähes aina, kaikilla käsialoilla ja fonteilla soikea, ovaalin muotoinen. Vain aniharvoin se on pyöreä. Kuitenkin sanapari PYÖREÄ > NOLLA tuntuu jotenkin oikeammalta ja helpommalta(kin) ratkojia kohtaan kuin vaikkapa OVAALI > NOLLA tai SOIKEA > NOLLA.
10. PP27.6.2009 klo 12:52
Vaikka nolla onkin muodoltaan soikea, niin sanonnoissa se esiintyy pyöreänä. Ihan hyvin voi vihjeenä olla PYÖREÄ = NOLLA.

Pistetili näyttää pyöreää nollaa.
Lista on lyhyt ja luku on pyöreä nolla.
Informaatioarvo on pyöreä nolla.
Hehkulamppudirektiivin vaikutus päästöihimme on pyöreä nolla.
11. Matti27.6.2009 klo 12:57
Minun korvissani myös soikio on pyöreä. Ympyrä on täsmällinen, harpilla piirretty, mutta pyöreä tarkoittaa yleisemmin ei-kantikasta. Pyöristetyt kulmat. Tanja Karpelan pyöreä vatsa.
12. jpq27.6.2009 klo 14:08
RA: nolla onko pyöreä vaiko ei riippuu varmaan kirjasinlajistakin. mutta useimmissa tosiaan ei ole ympyrä. jossain myös neliö nähty...
13. RA27.6.2009 klo 14:13
Joopa. Esim. digitaalinäytöissä nolla on neliö tai suorakaide.
14. Joey L28.6.2009 klo 00:10
Joopa, ja näsäviisas sanoisi, että seitsensegmenttinäytöissä nolla on useimmiten katkoviivasuunnikas. Onneksi täällä ei kukaan koskaan näsäviisastele!
15. jeps28.6.2009 klo 00:16
Kuinka tarkoin numerot on rekisteröity merkittäväksi. Pitääkö ykkösessä on väkänen vai riittääkö suorakaide. Jos nolla on harpilla piirretty niin kelpaahan se tunnistettavaksi, jos kysymyksessä on selvästi numerot ettei mm. o-kirjain.
16. kp28.6.2009 klo 20:07
eki onko pirkka ristikot sun ristikkosovelluksella jokin vika on kun ei aukea.
17. kp28.6.2009 klo 20:08
netissä siis
18. Eki28.6.2009 klo 20:37
Kyllä se mulle aukeaa.
19. kp29.6.2009 klo 22:15
ei golffissa vaan golfissa
20. Matti29.6.2009 klo 22:56
Muistelen, että tästä on ollut puhetta jo aiemmin, mutta en muista mihin konsensukseen päädyttiin: arvosana>apro. Minulla sielu huutaa siihen toista peetä: appro. Miten muilla?
21. RA29.6.2009 klo 23:07
Minulla huutaa virallisesti: approbatur.
Mutta ei huuda arkikielellä: apro.
22. Eki2.7.2009 klo 15:00
"VÄRJÄYSTÄ=IKAT
ilmeisen tärkeä vihje-ratkaisu-pari, koska on ristikossa kaksi kertaa, esiintymät n. 3 cm:n päässä toisistaan"

Kerropa, kp, miten tällaista voi tapahtua Hämeen Sanomissa? Ihan kyselen, kun sinua virheet tuntuvat kiinnostavan yli kaiken. Alkoivat sitten kiinnostaa minuakin.
23. kp2.7.2009 klo 15:35
mitäpä tuossa on sanomista. roiskuu kun rapataan.
24. Taata2.7.2009 klo 15:39
Se on tuo lehdenteko niin hektistä hommaa, että tekevät sitten virheitä toimituksessa ja painossa?
25. RA2.7.2009 klo 15:43
Jos nyt vaikkapa minä sanoisin tähän väliin (en sano), että voi voi tai ai ai ai, niin kukaan ei moittisi asiattomuudesta?
26. kp2.7.2009 klo 15:47
ei varmaan mutta kun kp sanoo kaikki kimpussa? :) tiedä mistä se johtuu. enpä sano.
27. kp2.7.2009 klo 15:48
tiedän siis
28. Taata2.7.2009 klo 15:53
Hämeen Sanomissa taitaa olla toimittajissa oikein himoentraajia, mutta se on taitolaji, sillä jos alkaa amatööri hulimattomasti entrailla kiireessä, niin en yhtään ihmettelisi vaikka sama sana tulisi kolme tai jopa viisikin kertaa.
Entrauksessa pitää olla tarkkana ja huomioida kaikki vaikutukset eri suuntiin. Täällä palstoillakin on ollut ennenkin esimerkkejä huonoista kiireessä tehdyistä entrauksista, jolloin jonnekin suuntaan on jäänyt törröttämään jos minkälaisia sanahirvityksiä. Taata taata!
29. Eki2.7.2009 klo 16:27
Okei, kp:lla oli siis sama sana kaksi kertaa, mutta kun se oli vahinko, se oli ok.
30. -2.7.2009 klo 16:36
Entraavatko Hämeen Sanomien toimittajat ristikotkin?
31. Taata2.7.2009 klo 16:47
Näyttäisi siltä, että siellä entraillaan, kun tullut virhesumasta ilmoituksia näillekin palstoille. KP:n pitäisi tarkistaa nyt, että onko omalla koneella samalla lailla kuin lehdessä vai onko toimituksessa huseerattu oikein urakalla?
32. RA2.7.2009 klo 21:39
Se on Hämeen Sanomien himoentraaja ollut vissiin muutamaan otteeseen lomalla, kun tässä kevään aikana on sentään päässyt läpi muutama Karin virheetön ristikko... :)

T.Avis on noista Hämeen Sanomien ristikoista täällä raportoinut (minä EN ole T.Avis, jos sitä nyt joku luulee). Itselleni ei edes tule Hämeen Sanomia, mutta silloin tällöin ostan tai saan naapurilta perjantaisen lehden.

Asenne omiin ja toisten virheisiin on miettimisen paikka. Olen kertonut, että keräilen virheellisiä ristikoita. En tee sitä pilkatakseni tai ilkkuakseni - vaan ja vain siksi, että ne kuitenkin ja kaikista välillä esiintyvistä virhesumista huolimatta ovat tämän alan harvinaisuuksia.

Kun ratkoja ilmoittaa täällä virheestä, minusta olisi kivaa, että se voitaisiin täällä käsitellä. Ilman ilkkumisia ja voi-voi-voivotteluja. Joskus kysymyksessä on "vain" väärin ratkottu kohta, joskus jotain muuta, MUTTA yhtä kaikki: Virheistä ihminen oppii. Jopa ratkoja ja laatija.
33. kp2.7.2009 klo 23:08
tuo voi voi ei ole ilkkumista vaan suurta myötätuntoa laatijaa kohtaan :)
34. kp2.7.2009 klo 23:10
RA on siinä oikeessa ettå suurta harvinaisuutta nuo virheet on. 37 v laatinut ja muutamassa on ollut.
35. kp2.7.2009 klo 23:11
n. 4500 ristikkoo?
36. kp2.7.2009 klo 23:19
.
37. 02.7.2009 klo 23:31
kp.
38. Eki3.7.2009 klo 00:01
Olen mykistynyt kp:n positiivisuuden edessä. Voivoit (ja aiaitkin?) ovat myötätuntoa ja omissa ristikoissa ei juuri virheitä ole, vaikka niitä kuinka lueteltaisiin. Mahtavaa!
39. RA3.7.2009 klo 00:27
kp, tuo toteamuksesi "ja muutamassa on ollut" pitää paikkansa vain, jos lasketaan yhteen kaikki vuosien varrella laatimasi ristikot ja suhteutetaan se Hämeen Sanomien tämän alkuvuoden ristikoihin.

Ihan totta! HäSarin ratkojat eivät ole tietoisia loistokkaasta mestarilaatijasta. Eivät he voi tietää lukemattomista hienoista laadinnoistasi. Kuva sinusta laatijana tulee niistä ristikoista, joita he NYT perjantain lehdistä ratkovat. Kun lähes joka ristikossa on virhe tai virheitä, niin ei se minusta mitenkään pikkumaista ole niistä huomauttaa. Vai? Onko sinusta?

Tällainen huomauttelu ei ole mielestäni sama kuin "koko ristikon tai laatijan pataluhaksi haukkuminen". Että ihan turha vetää tätä liioittelusyytöstä esiin.
40. MJ3.7.2009 klo 10:25
Täysiä kymmeniä vuosia täyttäessään täyttää pyöreitä vuosia.
41. Kalastajan vaimo3.7.2009 klo 15:09
Tiedoksi, että uistin on viehe, yksi viehetyyppi joka on siiman päässä. Uistimessa ei roiku mitään vempaimia. Mutta ei sen tarkemmin, koska ristikko missä tämä tuli äsken vastaan on vielä uusi.
42. RA4.7.2009 klo 16:44
kp, anna nyt ihmeessä noottia sille Hämeen Sanomien himoentraajalle, että lopettaisi ristikoittesi sabotoinnin.

Ratkoin juuri uusimman (3.7.):

AUKEI-
AT PAI-
KAT

KANSA - vastaukseksi tulee yksikkö

NAISEN KUVA - vastaukseksi tulee monikko

PELI - vastaukseksi tulee sen verran harvinainen intialainen kielisoitin, että tämmöisessä koko kansan ristikossa vihje 'soitin'kin olisi ollut ihan riittävän vaikea?

Jos olen (taas) ratkonut nuo kohdat väärin, niin pyydän anteeksi jo etukäteen, että epäilin HäSarin himoentraajaa sabotoinnista.
43. Marco Poloinen4.7.2009 klo 17:12
Yks'toikkoisia ratkottavia nämä Savon Sanomien ristikot, kun ei ikinä pääse valittamaan virheistä. Kateeksi käy hämäläisiä! ;-)

(Niin no, Joutsin Pekan tekojahan ne on, mutta silti...)
44. Eki4.7.2009 klo 17:13
Mutta on Joutsilla 45-vuotisella uralla kuitenkin ollut muutama virhe, niitä ei pidä unohtaa.
45. T.Avis4.7.2009 klo 18:57
Tuossa RA:n ruotimassa HäSa:n ristikossa oli myös yhdelle yksikössä olevalle sanalle kaksi vihjettä, mutta se ei liene virhe vaan vain perusteellisuutta.

Tuo KANSA muuten esiintyy kaikissa tutkimissani lähteissä yksiköllisenä: xxxx = kansa tai sen kieli
46. RA4.7.2009 klo 20:19
Ainakin Pesonen laittaa sanan (4) monikkoon = kansa ja yksikköön = kieli. Samoin kaikki minulla olevat tietosanakirjat.

Aivan vastaava kuin jos vihjeeseen 'kansa' tulisi 'suomalainen'.
47. T.Avis12.7.2009 klo 13:05
Hämeen Sanomien ristikko 10.7.09:

KIILLOTTON

LANNOTTEITA

KATKAISEVAT
- vastaussana kuitenkin yksikössä
48. RA12.7.2009 klo 13:32
Niin... tuo viikko sitten HäSarissa ollut KANSA-vihje... vastaussana oli siis AINU.
49. T.Avis12.7.2009 klo 13:36
Sivistyssanakirja johtanee siis harhaan ainun osalta
50. RA12.7.2009 klo 14:03
En tiedä, mutta kyllä mun kielikorva sanoo, että kansa on ainut, kieli tai kansalainen ainu.

Tietosanakirjasta:
ainut (ainot) pieni ei-mongolilainen kansanheimo Pohjois-Japanissa; n. 15000 henkeä. ... Ainujen kielen sukulaisuutta mihinkään toiseen kieleen ei ole voitu osoittaa.
51. Jaska12.7.2009 klo 14:11
Uusi tietosanakirja (1960): Aino-kansa, ainu-kansa, luonnonkansa Pohjois-Japanissa Etelä-Sahalinilla ja Hokkaidossa, luvultaan n. 16 000.
52. RA12.7.2009 klo 14:17
OK. Molemmat siis oikein ja mieluummin miten vain.
53. Eki12.7.2009 klo 14:20
Sana "ainu-kansa" ei varmista sitä, että ainu = kansa.
54. iso S12.7.2009 klo 17:49
Juu ei minustakaan, sen kummemmin kuin inka-kansa vahvistaisi että inka on kansa.
55. RA12.7.2009 klo 21:40
Jääkäämme odottamaan vihjettä -KANSA (4)? Vastausvaihtoehtoja olisi nyt sitten ainakin kaksi.
56. RA12.7.2009 klo 21:43
Ainakin kolme.
57. Jaska14.7.2009 klo 13:51
Eilisessä histiksessä on arvostettava teemaprosentti, lähes 45. Lisäarvoa ristikolle olisi tuottanut hopeanhohtoinen Arvo. Ristikossa hän saa osansa kullan kimalluksesta vääpelin etunimen muodossa.
58. RA18.7.2009 klo 14:39
Yhdessä ristikossa oli HAKA > AITUU.

Mitäs sanotaan? Oikein vai väärin? Minun kielikorvani kuiskii, että AITUU on aitaamista, aidan tekoa ja HAKA olisi ennemminkin aitaus.

Vai menevätkö nuo merkitykset jotenkin jännästi päällekkäin? Aitaaminen, aidan teko, aituu ~ aitaus ~ haka ~ aituu?
59. HT18.7.2009 klo 15:06
Nykänenhän sanoo aituu-sanasta, että se on teonnimi ja merkitsee aitaamista. Samaisen lähteen mukaan aituus = aitaus. Murteissa käyttö saattaa poiketa tästä, pitääpä tutkia jahka ehdin.
60. kp18.7.2009 klo 16:50
(vuohien osalta on peli menetetty.. mää hävitän kohta totaalisti kaikki haisupukit meilta.. tee niille sitten aituu>haka
61. T.Avis18.7.2009 klo 18:30
Aituu on toimintaa kuten esim. keruu tai hakkuu. Aituun tuloksena voi sitten syntyä vaikka aita, aitaus eli aituus taikka vaikka haka.
62. HT20.7.2009 klo 20:01
Oli kuten vähän aanailinkin eli murteissa aituu on merkitykseltään Nykäsen mainitsemaa laajempi. Suomen murteiden sanakirja antaa ykkösmerkitykseksi 'aidattu ala t. sen aita', kakkosmerkitykseksi 'aidanteko'. Ensimmäisestä on esimerkkejä viljalti, paikkakuntina Hailuoto, Himanka, Hirvensalmi, Joutsa, Jämsä, Kalajoki, Korpilahti, Luhanka, Pertunmaa, Ruovesi, Teisko ja Yli-Kiiminki.
63. Aurooran pappa20.7.2009 klo 20:15
Olen taas törmännyt virheeseen, ja tämän saman laatijan tekeleen kanssa,joka laatii Seura-lehteen ja Kotiliesi-lehteen, tämä SeJo.Tämä koskee Kotiliesi Ristikko 13, avainsanaa tai lausetta. Lauseessa on sana joka järjen mukaan pitäisi olla AIKANAAN, eikä AIKAIAAN, mikä tulee numeroiduista ruuduista. Siinä ihan sen I kirjaimen alla on kyllä N joka siinä järkevässä lauseessa tarvittaisiin. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta tämän laatijan tekeleissä. Pelikaani-lehdethän joskus teki tätä tahallaan, ja siitä oli maininta. Myös IS-ristikoissa on joskus jopa lähes oikeitakin sanoja oikeiden ohella. En tiedä miten tästä tekstiviestin lähettää, jos se tulkitaan virheeksi, kun ei ole oikea lause. Ja esimerkissä on mainittu vain yksi sana kuuluuko sanojen väliin välilyönti jos on useampi sana lauseessa?
64. PS20.7.2009 klo 21:45
Huippuristikot 7/09, vihje: JYRÄ , vastaussana LATA. Minusta nämä eivät mitenkään ole synonyymejä. Ainakin maatalouskoneina ne ovat selvästi erilaisia. Jyrässä on aina lieriömäinen pyörivä eli maata tiivistävä osa, kun sen sijaan lata lähinnä raapii maan pintaa tasaiseksi.
65. kp20.7.2009 klo 23:05
is-nettiristikko vihje monikossa sana kuitenkin ristikkoon yksikössä
66. Hakro21.7.2009 klo 00:33
PS:
JYRÄ -> LATA ei ole ketjun otsikon mukainen "pieni virhe" vaan suuri möhläys. Vaikka olenkin syntyjäni stadilainen, tiedän näistä työkaluista sen verran, että ne ovat kaksi aivan eri välinettä.

Olen muuten vetänyt kumpaakin traktorilla, joten tiedän varmasti, että jyrä ja lata eivät ole lähelläkään toisiaan, vaikka kummallakin on tarkoitus tasoittaa maata.
67. ,-viilari21.7.2009 klo 08:31
Seuran kesäristikossa (tämän ristikon ratkaisu samassa lehdessä) oli pari LINNAKE - SKANSSI , KALLE - ANTILA.
Kaksi muutakin samantasoista huomasin, mutta näissä ristikoissa on palautusaika 20.8. Toinen oli KAUNIS HARJU- ratkaisusanana vuori Hämeenlinnan lähellä, toinen JÄÄKAIRA-ratkaisuna se toinen jäänpuhkomisväline, jolla hakataan..
68. Jaska21.7.2009 klo 12:38
Viime viikon histiksen Askolalla lienee siis tarkoitettu Berliinin 10 000 metrin hopeamitalistia Arvoa. Hän hävisi täpärästi Ilmari Salmiselle. Suomen kolmoisvoiton täydensi Volmari Iso-Hollo.
69. Eki21.7.2009 klo 12:39
Juu, kyllä sitä tarkoitettiin.
70. Jaska21.7.2009 klo 12:42
Muuten ,-viilari, kyllä skanssilla on myös merkitys pieni linnoitus, linnake, kastelli.
71. PS26.7.2009 klo 11:45
Kuinka tarkasti pitää vihjekuva piirtää? Ei sen niin väliä, jokainen piirtää kuten osaa, mutta yleensä kuva ei saisi esittää ihan muuta kuin ratkaisusana. Viime vuonna oli PuPe:ssa kuva hyvin tuleentuneesta pitkävihneisestä ohrantähkästä ja vastaussanaksi muodostui kaura.
72. Eki26.7.2009 klo 11:53
Tässä on minusta tapauskohtaisuutta.

Esim. Matti Lukkaroinen piirtää kalan yhdellä viivalla, kaksi kaarta. Se ei varmasti ole amian näköinen, mutta se pitää Matin ristikoissa tulkita kalan symboliksi. Pekka Joutsi piirtää kalat suomu suomulta ja jos Matin kalan siirtäisi sinne, se tuntuisi oudolta.

Viljojen pitäisi olla näköisiä, jos ristikon muut piirrokset ovat suht tarkkoja. Kasvit ja eläimet ovat usein aika vaikeita saada näyttämään omanlaisiltaan ja riippuu myös paljon siitä, mistä kirjasta tai mistä nettikuvasta ottaa mallia.
73. RA26.7.2009 klo 12:11
Jotenkin alitajuisesti ajatellut nuo piirrokset ristikkokohtaiseksi. Siis suunnilleen noin kuin Eki tuossa yllä kuvaa.

Jos ristikon kaikki muut piirrokset ovat yksityiskohtaisen tarkkoja ja sitten yhtäkkiä kotkan näköisestä linnusta tulee pulu, niin virheeksihän sen ratkojana kokee. Tai ainakin tosi huonoksi harhautukseksi.

Jos ristikon muutkin piirrokset ovat enemmänkin symbolisia tai suurpiirteisemmin hahmoteltuja, mikä tahansa "linnun näköinen" käy siitä pulusta.
74. Jaska26.7.2009 klo 12:32
Kaksi kaartahan olisi mahtava kovisvihje ratkaisusanalle NAARASIHMISAPINA.

Tulkoon tässä pienten osastolla mainituksi järkyttävän suurikin virhe. Tänään Matti Huuskonen väitti Helsingin Sanomissa, että Tarzan oli gorillojen kasvatti. Huh, huh.
75. PS26.7.2009 klo 13:10
Tottakai hyväksyn suurpiirteisen piirtämisen. Kertomassani tapauksessakin en olisi kommentoinut jos ratkaisusana olisi ollut ohra, ruis, vehnä tai vaikkapa maissi, mutta kun kauran tähkä ei ole tähkä, vaan röyhy, niin se stressaa kolmannen polven mylläriä :) .
76. Marco Poloinen26.7.2009 klo 13:45
Just noin, PS! Yleisin tapa näyttää olevan juuri viljan kuin viljan kuvaaminen ohran tähkällä, jonka mylläri ja maajussi jo kaukaa erottavat rukiista (yleisin ohralla vihjattava), saati sitten kaurasta.

Tyylin mukaan symbolismi hyväksyttäköön, mutta päivänselviä virheitä (mm.TÄHKÄ=RÖYHY, KATISKA=RYSÄ, JONO=RIVI) vältettäköön. Ainakin kuvavihjeissä. Kuvaannolliset tilanteet ovat luku sinänsä; on jokseenkin sama sakottaako poliisi tienvarressa rysää vai katiskaa käyttäen.
77. Ritu26.7.2009 klo 15:23
Pieneksi suureksi virheeksi olen katsonut lauantaisin aamulehdessä olevaa ristikkoa.Siinä kun otsakkeena on aina RUUDUKKO. Ja kun ristikon palauttaa, pitää kuoreenkiin raapustaa "ruudukko".
Itä-Pirkanmaan lehdestä puuttuu kokonaan tieto, mihin ristikko pitää postittaa. Yhteystiedot siinä kyllä kysytään. No, ehkä ihmiset osaa selata lehteä ja löytää lehden alkupäästä toimituksen yhteystiedot, joissa niissäkin on aika ajoin ollut virhe postinumerossa. Viimeksi toimituksen osoitetiedot oli präntätty niin pienellä, että tuskaa teki nähdä ne sieltä alkuosastakaan.
78. RA26.7.2009 klo 19:36
Päivänselviä virheitä? Tuota "JONO on/ei ole RIVI" on pähkäilty ennenkin.

Suoraan Pesosesta:
- JONO: useiden peräkkäisten ihmisten, esineiden tms. muodostelma
- RIVI: useiden vierekkäisten tai peräkkäisten ihmisten, esineiden tm. sarja
79. Matti26.7.2009 klo 20:16
Mistä tietää, ovatko biljardipallot rivissä vai jonossa?
80. Marco Poloinen26.7.2009 klo 20:33
RA, milloinka viimeksi olet ollut nakkikiskan rivissä? Joo, on sitä pähkäilty, olisiko se sen takia pitänyt jättää mainitsematta? Päivänselvä virhe se silti edelleen on.

Jos kuvaan on piirretty kolme henkilöä peräkkäin (eikä muuta porukkaa näy) se on absoluuttisen yksiselitteisesti JONO. Jos ne kolme henkilöä ovat vierekkäin, se on aivan yhtä absoluuttisen yksiselitteisesti rivi. Jos niitä (kolmen tai useamman henkilön) jonoja olisi kaksi tai useampia vierekkäin - lähinnä paraatissa tai kulkueessa - kyseessä olisi RIVISTÖ. Ja pahoin pelkään, että kunnianarvoisa Pesonen on sotkenut rivin ja rivistön keskenään. (Tavanomaisessa jonottamisessa tms. kaksi vierekkäistä jonoa muodostaa parijonon).

Olen mielestäni tässä asiassa niin vahvoilla, etten ole mielipiteen muodostukseen pahemmin lähdeteoksia käyttänyt. Lainaan nyt kumminkin tätä suppeaa opusta, jolla yleensä enimmäkseen sinnittelen. Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja, Gummerus/2002: JONO: peräkkäisten henkilöiden tai esineiden sarja, erityisesti johonkin pääsyä tai jonkin saamista odottavien ihmisten sarja. RIVI: 1 vierekkäisten esineiden tai olentojen sarja, 2 kuv. "Kansan syvät rivit" jne. RIVISTÖ: 1 kahden tai useamman vierekkäisen jonon muodostama marssijoukko 2 kuv. aatteellisesti tms. yhteen kuuluvista joukoista.

Pesosta kehottaisin konsultoimaan esim. vaikka puolustusvoimain komentajaa. ;-)
81. RA26.7.2009 klo 20:37
Mitenkäs vaikkapa sanoista? Sanarivi ja sanajono? Sanojen rivi ja sanojen jono?
82. Marco Poloinen26.7.2009 klo 20:53
Pakkoko sinun on aina niin hankalaksi heittäytyä?(Panenko hymiön, en... tai no, panen ;-) )

Ristikossa sanat - ja kirjaimet - ovat vaakasuoraan rivissä ja pystysuoraan jonossa (ja rivistössä) muita tapauksia pitänee vielä miettiä...

Korostan, että virheväittämäni koskee vain kuvailemaani piirrosvihjetilannetta. Tuo sanahomma luisuu jo hiljaksiin sinne kuv.-puolelle päin.
83. Marco Poloinen26.7.2009 klo 21:04
Jonon ja rivin tunnistamiseksi ja erottamiseksi toisistaan on tietysti tiedettävä mitä termit 'peräkkäin' ja 'vierekkäin' tarkoittavat. Intissä saatettiin antaa jono-termille konkretiaa komentamalla esim. "Tappituntumalle ojennus!". Nykyisenä naisjermujen aikakautena käytettävää (vastaavaa) termiä en rohkene arvailla...
84. HT26.7.2009 klo 21:16
Nykänen rivi-sanan kohdalla: "Oppilaat marssivat r:ssä [= jonossa] sisään." Esimerkki on katsottu niin hyväksi, että on kelvannut myös Pesoseen ja Kieloseen. On myös: "Takki, jossa on kaksi r:iä nappeja." Tuossa ei olla peräkkäin eikä rinnakkain, mutta rivejähän onkin Nykäsen mukaan moneen lähtöön, mm. peräkkäis-, pitkittäis-, poikittais-, pysty-, rinnakkais- ja vinorivi, eli nuo napit ovat ainakin pystyriveissä.

Mutta meille intin käyneille rivin ja jonon ero on kiveen hakattu ja yleiskielessä joskus havaittava merkitysten päällekkäisyys kaihertaa mieltämme.
85. Marco Poloinen26.7.2009 klo 21:19
Ehkä käärme voisi olla tyyppiesimerkki sanajonosta.
86. Marco Poloinen26.7.2009 klo 21:30
Jo on karmee tuo Nykäsen kouluesimerkki.
87. RA26.7.2009 klo 21:37
Kun kirjoitan eli "laitan sanojani jonoon"... niin kyllä mä mielestäni niitä samalla laitan myös riviin. Sikäli kun teen sen tällä tutuimmalla kirjoitustavalla. Kuten nyt.

Ydin lienee se, että sanat RIVI ja JONO voivat olla myös samaa tarkoittavia.
88. Marco Poloinen26.7.2009 klo 21:52
Eivät voi kuvaamassani piirrosvihjetapauksessa.
89. Marco Poloinen26.7.2009 klo 22:23
Joskus sivumennen olen miettinyt, että mitenkähän monta väärää ilmaisua/ilmaisijaa riittää jonkin virheilmaisun muuttumiseen "oikeaksi"?

Nykäsen varsinaisesta "kouluesimerkistä" arvelen, että prosenteissa pilkun jälkeen tulee useampi nolla tilastoidessa opettajia, jotka käskevät/kutsuvat oppilaansa rivissä sisään. Siis arvelen.
90. mor26.7.2009 klo 23:05
Minulle on aivan uusi ja outo asia, että rivi ja jono voidaan käsittää samaksi asiaksi. Perinteisestihän rivissä ollaan vierekkäin ja jonossa peräkkäin, näin sen siis olen tähän asti ymmärtänyt.

Sanarivi ja -jonokin ovat mielestäni eri asioita. Sanarivin miellän joukoksi "yhdellä suoralla" olevia sanoja. Rivinvaihdon jälkeen tulee, kuten nimikin sanoo, uusi rivi. Sanajonon taas ei tarvitse olla suora (vrt. käärme) ja se voi jatkua vaikka kuinka monelle riville.

Näin minä sen näen, sanovat Nykäset sun muut mitä tahansa!
91. jepsjuu27.7.2009 klo 00:01
Eiköhän se niin mene, että rivi ja jono ovat eri asioita merkitykseltään kuitenkin, vaikka kuinka noita sanoja keskenään kääntelis ja vatvois. Jos itsekin olen noita sanoja leikilläni rinnastanut, mutta muistaa pitää, että jono on jono ja rivi on rivi.

Tuohan riippuu siitä, miltä kantilta katsoja riviä tai jonoa katsoo. Merkitys muuttuu sen mukaan. Lähes sama asia on, kun sanoo toinen rumaksi sitä mitä toinen kauniiksi. Ruma ja kaunis - ovatko ne sitten sama asia.
92. Arska27.7.2009 klo 00:59
Eikös intin käyneet miehet tiedä mitä eroa on jonolla ja rivillä? Siellä sen viimeistään oppi - jos ei ennen tiennyt.
93. Marco Poloinen27.7.2009 klo 01:41
jepsjuu, siinähän se vitsi just on, että jos porukka (olkoot ihmisiä tai eläimiä) on jonossa, niin se on jonossa, katsoipa sitä ihan miltä kantilta tahansa. Ja rivissäolevat vastaavasti rivissä.

Sanariveistä/-jonoista, haitareista, takinnapeista sun muista löytyy varmaan toistensa kanssa risteytyviä ilmiöitä. Mistäs sitä symmetrisen pyöreistä napeista voi tietää, onko ne peräkkäin vai vierekkäin.
94. RA27.7.2009 klo 11:01
Esimerkkejä, missä RIVI ja JONO ovat aivan yhtä oikein valittuja sanoja, on enemmän kuin tilanteita, joissa vain jono olisi jotenkin oikeampi.

Matti kysyy tuolla jo alkajaisiksi: "Mistä tietää, ovatko biljardipallot rivissä vai jonossa?" Ei mistään! Sanat ovat yhtä aikaa sekä rivissä että jonossa. Vuoret voivat olla jonossa tai rivissä (jonovuoristo, vuoristojono, vuoristorivi) - sama asia, ei mitään eroa. Ennen vanhaan sanottiin lopputilistä tai yleisemminkin maksamisesta, että "pantiin markat jonoon". Kun jossain JONOTETAAN, niin kyllä sitä jonoksi sanotaan silloinkin, kun kaikki eivät seiso armeijamaisen tarkasti peräkkäin.

Mutta: Koska tuo tarkka peräkkäin olo (edellyttää siis sitä, että on jotenkin tunnistettavissa etu- ja peräpuoli) vaikuttaisi olevan vain yhdensorttisen jonon ominaisuus, niin miksipä ihmeessä ristikkovihjeeseen piirtää juuri se, jos vastaussana kuitenkin on rivi.
95. :-(27.7.2009 klo 12:14
RA: "Vuoret voivat olla jonossa tai rivissä (jonovuoristo, vuoristojono, vuoristorivi) - sama asia, ei mitään eroa."

Vuorijonosta olen kuullut, mutta mistä löytyy jonovuoristo, vuoristojono, vuoristorivi?
96. RA27.7.2009 klo 12:17
Vatkaan ja hämmennän vähän lisää. Tuli mieleen tuosta peräkkäin-sanasta.

PERÄhän tarkoittaa mm. takaosaa, takapäätä, takapuolta. Näin PERÄKKÄIN (perätysten, perättäin, perätyksin) tarkoittaa, että toinen toisensa perässä, toinen toisensa takana.

Mutta sanonnassa YHTEEN PERÄÄN, PERÄKKÄIN (yhtä perää) irrotaankin jo tuosta ajatuksesta, että jotakin olisi aivan konkreetisti jonkun takana. Nyt peräkkäin tarkoittaakin, että yhteen menoon, yhtä mittaa, jatkuvasti.
97. RA27.7.2009 klo 12:22
:-(, kovista kansista! :-)

Ainakin esim. jonovuoristo on ihan erikseen lihavoituna sanana Pesosessa jono-sanaa käsittelevässä kohdassa.
98. RA27.7.2009 klo 12:35
Aika yllättävää. Kun kuuklettaa sanat vuoristojono ja vuoristorivi, niin:
- vuoristojono - noin 1600 osumaa
- vuoristorivi - vain pari osumaa
99. tonimikael27.7.2009 klo 12:42
Jos esim. pankin jonossa olevat ihmiset kuulevat vasemmalta puoleltaan kadulta ison pamauksen ja näkevät valonväläyksen, ja sen vaikuttamana kääntyvät kaikki 90 astetta vastapäivään seuraamaan tilannetta, niin onko tässä tapauksessa jono muuttunut riviksi? Jos joku (jota ei ulkopuolen tapahtumat kiinnosta, pankkiasiat vain) kysyy, joltain jonossa (rivissä?) olevalta, että "oletteko te tässä jonossa", niin tuleeko hänen korjata kysyjää, sanomalla "että olin kyllä hetki sitten, mutta nyt olen rivissä". Eli "En jonota nyt ollenkaan, rivitän"?

Ja kyllä noissa ei-ihmis-tilanteissa RA on oikeassa, että mahdoton niistä on useinkaan mennä jompaakumpaa vääräksi sanomaan. Toinen kysymys on tietysti se, että onko se missään tapauksessa fiksua vihjeittää ristikkoon sana JONO vihjeellä RIVI tai toisinpäin. Mutta jos ristikossa on vihjekuvana muutama pyörylä vierekkäin (peräkkäin?), niin minulle ainakin kelpaa vastaussanaksi kumpi vain.
100. Marco Poloinen27.7.2009 klo 12:44
Nyt (vihdoin) ollaan asian ytimessä! (Tai olenhan minä mielestäni ollut siellä koko ajan ;-) ).

Onhan se oikeastaan mukava, kun jollekin on joskus juohtunut mieleen ruveta antamaan asioille ja esineille eri nimiä. Ettei kaikkien nimi ole URGH tai LUSIKKA. Sitten kun jotkut pesoset vielä malttaisivat olla sotkematta...
101. Marco Poloinen27.7.2009 klo 13:10
Tarkoitin viimeisimmän viestini kommentiksi RA:N 11.01 kirjoitukseen. Välillä on pitänyt ravata muualla, enkä muistanut tarkistaa. Käynee se tuohonkin paikkaan.

Sanon nyt vielä, ties monenneko kerran, että olen koko ajan puhunut (virhemielessä) kuvavihjeestä, johon on piirretty ihmisiä peräkkäin. Siis - ainakin inttimielessä yksiselitteisesti - ilmiöstä nimeltä JONO. Ja ratkaisusana on (ollut) RIVI. Tältä osin tämä on vihoviimeinen kommenttini. Muilta osin saatan ehkä vielä setverkatakin...

Minullekin kelpaa pyörylä-yms.-tapauksissa kumpi vain. Minkä asian olen myös ilmaissut jo aiemmin.
102. RA27.7.2009 klo 13:10
Lähdenpä tästä rivittämään Ärrälle päivän Iltistä (siellä on niin ahdas käytävä, että paremmin mahtuu kyljittäin).
103. Marco Poloinen27.7.2009 klo 13:25
Ja minä miettimään, pitäisiköhän minunkin ruveta pyytämään Ekiltä bannausta...
104. RA27.7.2009 klo 14:37
Kyllä, kyllä, Marco. Ei ainakaan minulla ole mitään epäselvää siinä, mitä sinä tarkoitit.

Ja silti: Minusta nämä kaksi sanaa menevät sekä sanakirjamääritelmissä että arkisessa kielenkäytössä ja sanonnoissa niin monella tavalla ristiin rastiin, että vähintäänkin pyörittelyn arvoinen asia. Varsinkin jos aletaan määrittelemään, että mikä on "päivän selvästi" väärin tai virhe.

Esimerkiksi nyt tuokin, että jostain syystä "vuoristojono" on paljon yleisimmin käytetty termi kuin "vuoristorivi". Miksiköhän? Miksi vuoristot tai vuoret mielletään nimenomaan jonoiksi eikä riveiksi. Olisin voinut jopa veikata, että rivi on yleisempi.
105. jepsjuu27.7.2009 klo 14:53
Tottahan kieltä voi kehittää köyhdyttämälläkin, jos päätetään, että jono ja rivi on sama asia, niin rivi-sanan saa heittää käytöstä pois. Jää 'rivi' korkeintaan sanaristikoihin oudoksi muumioksi kummeksuttamaan ratkojia tulevaisuudessa tarkoittamaan jono-sanan synonyymina.

Jos sanat kirjoitetaan tässäkin nyt peräperäjälkeen jonoon ilman rivinvaihtoa, niin eihän tämäkään tietenkään riviä olekaan. Kokeilen osaako tämä jonottaa sanan suuremmalla jonovälillä.

testaan:


testi.

Testi suoritettu.
106. Marco Poloinen27.7.2009 klo 15:48
Päivänselvästi = niin, että jokainen intin käynyt sen ymmärtää.

Siirrytäänpä LUSIKKAan. Sillä voi leikata (ainakin suht pehmeitä materiaaleja). Onko se VEITSI? PUUKKO? Sillä voi kaivaa. Onko se LAPIO, HARA tai KUOKKA? Sillä voi hämmentää tai vatkata. Onko se KAUHA tai VISPILÄ? Sillä voi hienontaa . Onko se HIERRIN, SURVIN tai kenties PETKELE? Jne. jne.

Sitä voidaan sanoa käytettävän kaikkina noina (-na, -nä), silti se on päivänselvästi lusikka. Ellei se ole piirretty niin epäselvästi, että voi olla mikä vaan.

LUSIKKA-HAARUKKA(VEITSI-)yhdistelmästä en just nyt kerkiä luennoimaan. Enkä vieheen valmistuksesta. Uistinhan nyt taas voi tarkoittaa ihan mitä vaan.
107. Eki27.7.2009 klo 16:11
Siitäkin kerran kohu syntyi, kun nastaa naulaksi väitettiin. Oli tahallinen ansa SM-kisassa.
108. Marco Poloinen27.7.2009 klo 16:33
Vähän hämärästi muistan. - Oliskohan nasta vasaralla lyötynä naula? Nupi varmaan ainakin...siis se nasta.
109. RA27.7.2009 klo 17:55
Pesonen se vaan jatkaa sotkemista, heh:

NASTA leveäkantainen lyhyt (tav. sormin painettava) kiinnitysnaula tai -piikki
110. Matti27.7.2009 klo 17:57
Antillien saarijono, OK. Entä Antillien saaririvi, ei sellaista ole. Mahtaako vuoririviä tai vuoristoriviäkään olla.

Jos rivissä tai jonossa olevilla asioilla on orientaatio, siis jokin preferoitu suunta, niin rivin ja jonon ero on selkeä. Ihmisellä nenä, autolla keula. Autorivi ja autojonohan ovat selviä tapauksia, ja kaksi eri asiaa. Muokkaan tonimikaelin esimerkkiä. Jos alokkaat seisovat rivissä, ja alikessu karjaisee, että käännös vaseempaaan - PÄIN, niin sen jälkeen ne seisovat jonossa.
111. Jaska27.7.2009 klo 18:38
Sellainenkin ero ompi rivillä ja jonolla, että rivi on enimmäkseen paikallaan, kun taas jono vähän väliä liikahtelee. Jono siis elää. Vrt. ruots. könslivet - jonoelämä.
112. RA27.7.2009 klo 18:40
Ja vuori(sto)jono? :-D
113. Marco Poloinen27.7.2009 klo 18:58
Ainakin intin tst-harjoituksessa (avo)rivi elää. Ja rivitanssissa se vasta elääkin. Mutta pääsääntöisesti kyllä Jaskan kuvaamalla tavalla.

Matilta hyvä havainnollistus.
114. Jaska27.7.2009 klo 19:11
RA, kyllä näin on kuin epäilit. Tai arvelit. Sama asia. Niin kuin rivi ja jono. Vuorijono on jatkuvassa liikkeessä. Se kohoaa mannerlaattojen törmäysten myötä ja laskee sitä mukaa kuin eroosio kuluttaa.
115. RA27.7.2009 klo 19:17
Jaska, juu. Ja kaikkihan me täällä liikkeessä ollaan. Jos ihan tarkkoja ollaan.

Matti: "Autorivi ja autojonohan ovat selviä tapauksia, ja kaksi eri asiaa." - Jos kadun varteen on taskupysäköity autoja, niin millä lailla selvä asia se on? Jos joku nyt sanoo, että kadulla on pitkä rivi autoja, niin menenkö ja korjaan, että ei se ole rivi. Se on jono!
116. RA27.7.2009 klo 19:22
Tai toisinpäin: Jos joku sanoo, että kadulla on pitkä jono autoja, niin korjaanko, että ei se ole jono. Se on rivi! Koska se ei liiku.

;-)
117. Marco Poloinen27.7.2009 klo 19:31
RA, elä mäne! Siinä asiassa sinulla ei ole enää katu-uskottavuutta. ;-p
118. Matti27.7.2009 klo 19:31
Jos autot ovat keula edellisen perässä, se on jono. Jos kylki kyljessä, se on rivi.

Tuo jonon liikkumiskriteeri tuli kai Jaskalta, ja se pätee vain jonottaviin jonoihin.
119. Marco Poloinen27.7.2009 klo 20:32
Täytynee perua irtautumispuheitaan. Tuli tuosta Jaskan esilleottamasta rivin liikkumattomuudesta vielä mieleen tämä RIVISTÖ. Siinä tapahtuva toiminta kyllä kumoaa tuon Jaskan teorian, mutta selventää(!) muuten JONO/RIVI-käsitteistöä. Sillä näet nimittäin asiahan on niin, että rivistössä - nimensä mukaisesti - marssivat peräkkäiset rivit, eivät jonot!! Lyhimmillään rivi voi olla kahden marssijan mittainen, mutta rivi kuin rivi.

Perusteluissa täytyy taas hieman tukeutua inttipuolelle. Paraatiharjoituksista lienee useimmilla osallistuneilla muistissa käsky/kehotus "Pidetään rivit suorina!" Ja sehän ei ole mikään helposti toteutettava homma. Ihan samaan pyritään (ainakin harjoitelluissa) siviilirivistöissä/-kulkueissa. Kyseessä on homman näyttävyys katsojille, jotka seuraavat rivistöä nimenomaan sivusta päin. Rivistön pituussuuntainen suoruus ei ole merkityksetöntä sekään, mutta ei näy samalla tavalla katsojille.

Käsitteenä 'jonojen muodostama rivistö' on omiaan sotkemaan asiaa, vaikka sieltä ne jonotkin löytyvät.
120. 027.7.2009 klo 20:56
Jaska taitaa olla kovasti huumorimiehiä.
"könslivet"on sukupuolielämä suomeksi.
Kö on jono ja rad on rivi.
Eki muistan tuon nasta/naula jutun.
Nasta juttu.
121. Eki27.7.2009 klo 21:15
Muistan mm. eräänkin sanaristikkoseuran sihteerin, jonka mielestä ei ollut nasta. Tai siis oli nasta eikä naula. Oli alakulmassa nastan kuva -n ja eikös siihen perinteisesti tytön nimi tule. Kun oli välierän vaikein ristikko, eikö pitäisi ees vähän epäillä.
122. RA27.7.2009 klo 21:32
Kun sali on täynnä, vieri vieressä ja peräkkäin tuoleja, niin mitä ne on? Rivejä vai jonoja vai molempia yhtä aikaa? Ja millä perusteella?
123. Marco Poloinen27.7.2009 klo 21:40
Päivänselvästi rivejä. Alunperin kyseessä olivat penkit, jotka on sittemmin korvattu tuoleilla, jotka tavallisesti on lukittu sivuistaan toisiinsa. Ja enimmäkseen "liikenne" tapahtuu rivien suuntaisesti, jotakuta satunnaista hurjaa lukuunottamatta.
124. Jaska27.7.2009 klo 21:43
Aika monta kertaa olen käynyt leffassa, teatterissa ja uupperassa, eikä yhdessäkään piletissä ole ollut tuolijonon numeroa.
125. Marco Poloinen27.7.2009 klo 21:44
Joskus olen myös nähnyt käytettävän sijoittelussa sivusuuntaista porrastusta. Joissain olosuhteissa saattaa näkyvyys parantua. Ainakin teoreettinenkin jonomaisuus häviää.
126. RA27.7.2009 klo 22:03
OK. Entäpä, jos tuolit (ja pöydät) on aseteltu saliin vähän kuin yo-kirjoituksissa niin, että etäisyys viereisiin ja edessä ja takana oleviin on sama?
127. Marco Poloinen27.7.2009 klo 22:24
Suosittelisin läsnäolijoille asiasta salaista lippuäänestystä! Ja äänestystulokset lähetettäväksi lyhentämättöminä Pesosen toimitukseen. ;-)
128. RA27.7.2009 klo 22:28
Kuinka paljon peräkkäisten tuolien on oltava lähempänä toisiaan verrattuna vierekkäisiin tuoleihin, että aletaankin puhua jonoista eikä riveistä?
129. Marco Poloinen27.7.2009 klo 22:38
En jaksa enää miettiä.

Pitäisiköhän sinunkin anoa sitä bannausta. Vai lähdetäänkö yhdessä?
130. RA27.7.2009 klo 22:49
[Miksi? Mikä tuo bannaus-juttu on?]
131. Marco Poloinen27.7.2009 klo 22:59
[ Se on vitsi. Semmoinen kuin särkevällä päällä nyt yleensä saa aikaiseksi. Ja "hienovarainen" vihjaus siitä, että minun mielestäni voitaisiin jo vaihtaa aihetta. Eikä noita hymiöitäkään aina jaksa. (Ota tuo bannaus niinkun ottaisit Olvia!) ]
132. RA27.7.2009 klo 23:03
[Ahaaa!]
133. RA28.7.2009 klo 13:15
Eilisessä IS Ristikkoextrassa oli varsin erikoinen virhe LASTENristikossa:

IKÄ Ä
TUNNE >
VIHA

Siis ikävä-sanasta puuttuu v-kirjain. Kuinkahan moinen on päässyt syntymään? Jossakin vaiheessa joltakin tipahtanut tippa jätskiä ko. kohtaan?
134. Maikki28.7.2009 klo 15:25
Onkohan Iltiksen nettiristikon oikeassa reunassa virhe? Vihjeenä VANHEMPIA (6 kirjainta, toiseksi viimeinen piilo). Viimeisen kirjaimen kohdalla vihjeenä (vaakasana) AURINGONJUMALA. Vai onko jokin uusi auringonjumala kuin se vanha tuttu.

_http://tuhkimonet.virtualserver19.nebula.fi/iltal ehti/
135. Eki28.7.2009 klo 15:30
Pelästyin jo että Iltis, koska sehän on Ilta-Sanomat. Tuossa Iltalehdessä näyttää tosiaan olevan aika paha virhe. Lähetän Sami Hämäläiselle tiedon asiasta.
136. Maikki28.7.2009 klo 15:36
Kiitos nopeasta toiminnasta ja anteeksi epätäsmällisyyteni!
137. RA28.7.2009 klo 21:09
Eki, onko selvinnyt, kuinka tuo IS LASTENristikon virhe on syntynyt? Siinähän on tyhjä kohta (IKÄ Ä) V-kirjaimen kohdalla. Että ainakaan ihan pelkästä kirjoitusvirheestä ei liene kysymys.

Tämä virhe kuuluu sananmukaisesti tämän säikeen otsikon alle - se nimenomaan "pisti silmään". Vahingossa, yllättäin ja etsimättä. En (nääs) ihan jokaisesta IS Ristikkoextrasta tuota LASTENristikkoa ratko.
138. Eki28.7.2009 klo 21:22
Alkuperäisessä paperissa se on. Iltikseen lähteneestä pdf:stä se puuttuu. Jossain siinä välissä se on tapahtunut. Luultavasti siitä on ollut tarkoitus kopioida v yhteen toiseen kohtaan korjaukseksi mutta taitaja onkin antanut käskyksi "siirrä". Taittelijan vika!
139. Eki29.7.2009 klo 02:20
Iltalehden nettiristikosta.

Sami kertoi, että korjattu versio on jo lähetetty, mutta ei ole vielä löytänyt tietään sivulle.
140. airisto29.7.2009 klo 11:56
Tänään Turun Sanomien Treffi-liitteen Televisioristikossa ainakin vaikeusastetta löytyy. ;)
141. Eki29.7.2009 klo 11:58
Mitäköhän siellä on tapahtunut? Aamulehdessä se tulee vasta perjantaina, jolloin pääsen sen näkemään.
142. Päättäriratkoja29.7.2009 klo 12:02
Vielä pikainen kommentti jonoasiaan. Sellaisiakin paikkoja vielä on, jossa ei käytetä vuoronumeroita, vaan useille kassoille muodostuu useita jonoja. Eikös silloin voisi sanoa, että kyseessä on jonosto? :-)
143. MM29.7.2009 klo 12:08
Eki, ruutuja uupuu alhaalta ja oikealta reunalta.
144. Eki29.7.2009 klo 12:15
Sillä lailla.
145. jepsjuu29.7.2009 klo 14:09
Mielenkiintoinen sana Päättäriratkojan ehdottama jonosto.

Rivistöhän on jonkinlainen kokonaisuus, järjestäytynyt ryhmä muodostelmaan.

Pankkien jonot tai kaupan kassajonot ovat erikseen eläviä, niin voisiko niiden ryhmiä sanoa jonostoiksi. Jos kaupan kassoja on useita rinnakkain, ne on rivissä ja niihin virtaa asiaikkaista jonot. Jos tilanteesta otetaan valokuva, voitaisiinko sanoa, että kaupan jonostossa on paljon asiakkaita. Vai onko kysymyksessä asiakkaiden muodostama rivistö, jos kassat ovat rivissä.

Selvin on varmaan sanoa, että kassat ja niiden jonot.

Verkkojahan lasketaan järveen usein jonoon. Jos jonon perään lasketaan toinen erillinen verkkojono ja taas uusi, niin voisiko noista sanoa, että on jonosto.
146. Marco Poloinen29.7.2009 klo 14:50
Muutaman kerran olen pyhästi päättänyt, etten enää JONOttamiseen osallistu. Tauolla olen virkistynyt sen verran, että kommentoin kuitenkin vähän.

En epäile hetkeäkään, etteikö tuohon Päättäriratkojan JONOSTOon löydy joku asian yksiselitteisyyttä hämärtävä näkökulma (kaikki jonottavat vierekkäin tms!), mutta minusta se on ihan oikea ja käypäinen ilmaisu.

Intin taistelumuodostelmista löytyvät vielä käsitteet AVOJONO ja AVORIVI. Jos avojonoja on useampia rinnakkain, lienee kyseessä 'avojonosto', koska näköyhteys on useimmiten enintään vierekkäisin sotijoihin, ja ne (jonot/sotilaat) voivat liikkua toisiinsa nähden eritasalla. Avorivin suhteen näköalat ovat yleensä sivusuuntaan yhtä niukat, joten rivi saattaa olla mutkainenkin. 'Avorivistöä' ei käsittääkseni nykyaikainen sodankäynti tunne.

Tuohon jepsjuun 'verkkojonostoon' käynee ristikkosanojen aateliin liitettävissäoleva JATASTO. ;-)
147. Marco Poloinen29.7.2009 klo 15:06
Täsmennän vielä osaa tokakappaleesta: ... (kaikki jonottavat siinä jonossa vierekkäin, so. kylki kyljessä, tms!)...
148. Eki29.7.2009 klo 15:12
Taitaisi olla jadasto.
149. Marco Poloinen29.7.2009 klo 15:57
Niinpä taitaisi, sinnepäin kuitenkin...
150. ,-viilari30.7.2009 klo 22:37
Autojen pysäköinnistä jäi minua vaivaamaan pieni ongelma:
Ovatko viistopysäköidyt autot rivissä vai jonossa?
151. Juhani Heino31.7.2009 klo 15:24
Näkemissäni tapauksissa viistopysäköidyt ovat olleet rivissä, koska keulan vieressä oli toinen auto ja edessä ei.
152. Matti31.7.2009 klo 15:52
Sotalaivoilla ko. muodostelma on echelon.
153. Maikki31.7.2009 klo 15:55
Tuossa aiemmin (28.7. klo 15.25) ihmettelemäni Iltalehden ristikkovirhe saatiin korjattua lopulliseen kuntoon vasta tänään.

Kirjoitin siitä itsekin parikin palautetta lehteen, hoitivat kuitenkin asiakaspalvelun mallikkaasti.
154. T.Avis3.8.2009 klo 15:06
Hämeen Sanomien ristikko 24.7.09

Sanalta SAUMAA-AT puuttuu vihje

ÄÄNTELEE=UKISTA
-mikä lienee tuo ukista, ainakin siis ääntelee

KIVISIÄ=PATSAAT
- kaikki patsaathan eivät ole


Hämeen Sanomien ristikko 31.7.09

Vaihteeksi virheetön
155. PS3.8.2009 klo 20:38
Iisakissa Kaivosoja on piirtänyt reijällisen pyörylän ja väittää sen olevan rikka. Tuollaista en ole ennen kuullut vaan aina "prikka". Oikea rautakauppanimi lienee aluslevy tai -laatta. Minusta rikka ei ole muuta kuin roska.
156. RA3.8.2009 klo 21:05
T.Avis huomasitko, että HäSarissa 24.7. oli myös MIELUISA > ILOSANOMAT.
157. T.Avis4.8.2009 klo 08:30
- tuo jäi minulta näkemättä!
158. RA4.8.2009 klo 10:33
RIKKA vai PRIKKA: Eipä tunne Pesonenkaan RIKKAA tuossa pyörylä-, aluslevy-, aluslaatta-merkityksessä. PRIKKA löytyy ja sille toinenkin merkitys, tarjotin.
159. Marco Poloinen4.8.2009 klo 11:09
Eiköpähän liene melko puhtaasti savolainen (ainakin itämurteinen) ilmaisu tuo aluslevy-RIKKA. Meilläpäin on 'ruukattu' tiputella joutavat kirjaimet alusta pois. Varsinkin ruotsia savonnettaessa.
160. RA4.8.2009 klo 11:11
Resiis sama käväsj mielessä.
161. HT4.8.2009 klo 11:12
Netistä:

"Ja töissäkin opin uuden sanan. Prikka (Vai brikka? Jäi epäselväksi.) on kuulemma tarjotin Länsi-Suomessa? Mulle prikka on jotain ihan muuta, mutta ko. työkaverille se taas on kuulemma rikka."

Ei rikka prikan paikalla ole tietenkään mikään merkillinen asia. Vastaaviahan on vaikka huru mykky: resitentti, roomu, raatata, jopa ressi, jonka alusta ovat siis kadonneet sekä s että t. Moiset eivät ristikkoon kuulu minukaan mielestäni, mutta käytössä ne ovat, vaikka eivät jokaisen kohdalle olisi osuneetkaan.
162. Marco Poloinen4.8.2009 klo 11:21
Joo, ja nimistä sitä varmemmin, mitä työläämmän näköisiä kirjaimia näytti olevan. Minkä kaekki Ruuhveltin ja Rokkeeruksen ryökkynät voep totistoo.
163. HT4.8.2009 klo 11:31
Viipurissa varttunut äitini kertoi, että siellä oli lääkäri Perkki, jonka nimi oli alun perin ollut Berg (Bergh?). Suomenkieliselle väestölle hän oli aina ollut Perkki, ja niinpä hän sitten oli muuttanut nimensä vastaamaa vallitsevaa ääntämystä.
164. Marco Poloinen4.8.2009 klo 11:39
[Kyllä harmittaa, kun Carl Axel Gottlund ei saanut ajettua savon murretta kirjakieleksi! Ae, ae ja voe!]
165. EJlo4.8.2009 klo 11:48
Yhteen aikaan Viipurin kaikkien lääkärien sukunimet alkoi R:llä. Näin ainakin isvossikkakuski väitti, kun asiakas pyysi viemään lääkärille, jonka nimi alkoi R:llä. Muistini mukaisesti olivat Rotteerus, Raankvist ja Röönholmi.
166. Aksu4.8.2009 klo 12:27
Samaan sarjaan liittyvät varmaan myös etunimet Tolvi ja Taava.
167. RA4.8.2009 klo 12:29
Heh. ... rammari, ravatti, rokari, rivaatti, rahviikki, retliini, ritiikki, ranssi, ränä, räntti...
168. Ai mää vai4.8.2009 klo 13:52
Menepä turkulaisen kanssa kisaamaan, kumpi keksii enemmän e:hen loppuvia eläimiä, niin toiseksi jäät.
169. Jukkis4.8.2009 klo 14:56
Niin, mulla loppuis taisto 0-1, kun turkulainen sanoisi että "käärme" ja minä joutuisin lopulta luovuttamaan huolimatta vastaväitteestäni "ei kärmes lopu eehen".

No, jäi tajuamatta tuo turkulaisvitsi. Vai sanooko ne siellä että kisse, koire, lehme ja sike?

Mutta jos haluaa hävitä sanojenkeksimiskisan, niin kannattaa kisata italialaisen kanssa siitä, kumpi keksi enemmän o:hon loppuvia englannin kielen sanoja. Italialainen tyrmää saman tein: "Hmmm-o, let-o me-o think-o some-o time-o, the-o first-o word-o that-o comes-o to-o my-o mind-o is-o ....".
170. mor4.8.2009 klo 15:06
Jukkis, meillä Turussa elelee mm. kärpäne, hyttyne, ampiaine, koppakuoriaine, sittisontiaine jnee.
171. Taata4.8.2009 klo 16:42
Minulla oli Tiernakaupungissa jo varmaan 5 - 7- vuotiaana
mekanoissa ruuveja, muttereita ja rikkoja niin paljon,
että varmaan meinasi hermot mennä. Menkää toki Juvalle Savoon kesäpäiville!
172. Eki4.8.2009 klo 16:51
Paneeko Taata ristikkoonsa sanan rikka vihjeeksi vaikka "mekanoissa" vaiko meneekö kuitenkin roskapuolelle vihje?
173. Taata4.8.2009 klo 17:07
Savolaiset eivät voi viedä meiltä murretta! En nyt ajatellut mitään ristikkoon laittaa, mutta tuo tarjotinjuttukin on kyllä ollut tiedossa jo pitkään. Aluslaatat tai -levyt opin vasta paljon myöhemmin tietämään, mutta potta oli meillä keija eli yöastia. Alusastiat toki tunnettiin myös ainakin sairaiden parissa. Näihin liittyisi juttujakin, mutta en jouda nyt kaikkea muistella varsinkaan näin yleisessä "saunassa". En viitsi nyt hauskuuttaa edes nimimerkkiä HT! Olisi niin metka juttu ollut valitettavasti, mutta en siltikään kerro. Taata taata ja sitä rataa!
174. Taata4.8.2009 klo 17:19
Säikeen otsikkoon palatakseni sain juuri haltuuni Kauppalehden erikoisia ristikoita nivaskan ja sitten HS:n uuden kuukausiliitteen korjauksen. Kaksi asiaan kuulumatonta kuvaa oli peittänyt neljä vihjettä. Kenen mahtaa olla syy? Saapa nähdä ehdinkö ratkoa mitään, mutta muutaman helpohkon eri tekijöiltä ratkoin matkalla ollessani. Yhden junaratkojan näin myös eikä ollut misukalla Ilta-Sanomat vaan Iltalehden ristikko käsittelyssä.
175. T.Avis9.8.2009 klo 09:54
Hämeen Sanomien ristikko 7.8.09:

A24
- vihjeeseen taisi lipsahtaa mukaan omat ja vielä naapurinkin
176. RA9.8.2009 klo 13:10
Kerrankos sitä laskuvirhe tulee. Olisko mestari tehnyt vihjeen vihellellen ja kädet taskuissa?
:-D
177. T.Avis17.8.2009 klo 14:25
Hämeen Sanomien ristikko 14.8.09:

SEPPO + T
- tähän tulee ratkaisuksi erään Sepon vaimon sukunimi monikossa. Lieneekö Vuokilan Ristisanakirja harhauttanut, siinä kun on tästä sukunimestä viittaus -> Seppo, Yoshiko
178. RA17.8.2009 klo 14:34
Juu, huomasin ihan saman.

Ihmetellessäni (chatissa) asiaa nimimerkki Taata(jne.) kertoi, että Seppo Kimanen on muuttanut nimensä.
179. RA17.8.2009 klo 14:42
Tuossa edellisessä 7.8. ristikossa:
A24 = ATIU
180. Jaska17.8.2009 klo 18:24
Eijän tätä varsinaiseksi virheeksi voi luokitella, kummajaiseksi kuitenkin: Vantaan Sanomat 15.-16.8, vihje NATAN, ratkaisusana NAATAN. Laatija ehkä herpaantunut hetkeksi. Ei kai sentään herbaantunut...
181. Jaska17.8.2009 klo 18:25
Eihän jne
182. -17.8.2009 klo 18:36
Oisko napannut tyylin Hesarista?
183. T.Avis21.8.2009 klo 11:44
Hämeen Sanomien ristikko 21.8.09:

Yksi vihje puuttuu (ylhäältä sammakonkuvan tienoilta)

KALIUMKARBONAATTI TAI PUHUTTUA VALHETTA
- ratkaisusana monikossa

LUKEA NOPEASTI LEHDEN

MAASTOA
- ratkaisusana adjektiivi

OJAN KAIVAMISTA
- ratkaisusana verbi

BILJARDIPALLOJA / YÖAPINA
- risteävillä sanoilla yhteisenä kirjaimena joko a tai i, toinen vihjeistä ilmeisesti väärä

Vihje, jota en ymmärtänyt: [lentokoneen kuva]x2. Miksi siitä tulee se, mikä tulee?
184. RA23.8.2009 klo 13:43
Joopa, T.Avis. HäSarin toimittaja taas sabotoinut mestarin ristikon...

- Ei se ole lentokoneen kuva x 2, vaan siinä on veitsi ja olisko vaikka salamia.

- Helpoksi tarkoitetussa ristikossa ihmetytti myös vihjevalinta KANNATINPUU > (4) vas. alanurkassa. Olisihan tuohon ollut tarjolla tavisratkojille tutumpiakin vihjeitä. Mutta mestareilla on metkunsa.
185. T.Avis24.8.2009 klo 08:33
Jännä että näen siinä lentsikan - vissiin uusi pupuankkatapaus...
186. Hakro27.8.2009 klo 01:40
Vartin ristikossa 26.8.2009 tuli esiin varmaankin ensimmäinen selvä virhe, jonka olen Vuokilan laatimissa ristikoissa tavannut. Vihjeenä on "autonrenkaissa". Sana, joka siihen tulee, on virheellinen - siitä puuttuu US keskeltä - ja sitäpaitsi kyseinen termi tarkoittaa asiaa, joka on "auton pyörillä" mutta ei suinkaan "autonrenkaissa". Sen sijaan termi, joka tälle kohdalle nyt tuli, liittyy metsänhoitoon.

Olen toisaalta huvittuneena, toisaalta harmissani seurannut, miten jopa alan ammattikirjoittajilta ovat menneet pyörät ja renkaat sekaisin. Viimeksi jopa uusimmassa TM:ssa. Naurettavimpia kömmähdyksiä ovat olleet Kyllösen selostus "renkaan irtoamisesta" kun F1-autosta oli lähtenyt koko etupyörä tukivarsineen kaikkineen, ja toisaalta HS:n uutinen Kreikan rallista, jossa Latvalan autosta "pyörä puhkesi". Eiväthän pyörä ja rengas ole niin syvällisiä teknisiä termejä, ettei normaalijärjellä ymmärtäisi niiden eroa.
187. Olavi Kivalo27.8.2009 klo 09:18
SK34:n "kuukauden vaikeimmassa" Mirja Pihlajamäki erehtyy vihjaaman, että dogin koti on Tanska (nimet muutettu), vaikka yleisesti tiedetään, ettei näin ole.
188. jeps27.8.2009 klo 11:30
Ratas, pyörä, rengas. Puhekielessä on päällekkäismerkityksiä. Polkupyörässä renkaanvaihto on yleensä kuminvaihto, mutta autoissa nykyisin vanteineen päivineen eli koko ratas eli pyörä. Jos varikolla formula-auto saa uudet vesikelinrenkaat alle valsseineen, niin eikö se sama rengas valsseineen voi irrotakin.

Rattaat on auton alla, mutta voi rattaat tarkoittaa koko hökötystäkin ainakin hevosvetoisena kuten trillat.

Pyöränvaihdosta jos puhutaan, niin ei tarkalleen tiedä vaihtuuko polkupyörään yksi ratas vaiko koko pyörä.

Tietenkin olisi selvää jos sanoilla ilmaistaisiin just se mitä sana tarkoittaa, mutta puhuva kansakunta on nyt sellainen, että merkitykset voivat heitellä.

Tietenkin joissakin termeissä nuo merkitykset voivat tarkoittaa täysin eriasioitakin, mutta eipä niistä osaa sanoa.
189. PS27.8.2009 klo 18:08
Huomasin lenkkipolulla makaavan irrallisen leikkiauton pyörän.
No siinähän makasi polkupyörä.
190. HT28.8.2009 klo 07:44
Kalevan ristikko 32, laatija Kari Päivärinta: ratkaisun mukaan vaakavihjeestä SÄPSÄHDYS tuli VAVAHDUS, tämän kanssa risteävästi pystyvihjeestä VÄRI tuli LALA. Joka pani väriksi LILA sai säpsähdykseksi VIVAHDUS.

USKOT-vihjeestä tuli TOIVOT. Melkoisen etäällä ovat noiden merkitykset toisistaan. Lähimmäksi päästään toivo-sanan merkityksessä 2 Nykäsessä: "vars. raam. (toiveikas) luottamus. Panna perustaa t:nsa [= luottaa, turvata, turvautua] jkhun, jhk". Luottamus, niinpä, ja kun luottaa-verbin määritelmissä on mm. "uskoa jkhun t. jhk", kaukaa kaartaen päädytään kai siihen, että vihjeellä ja ratkaisusanalla on pikkuisen kosketuspintaa.
191. T.Avis28.8.2009 klo 12:32
Vuokilan Ristisanakirjan mukaan IIRIS (IRIS) mm. = verkkokalvo, värikalvo. Mikään tutkimani lähde ei vahvista, että verkkokalvo (retina) olisi myös iiris (värikalvo), vaan että ne ovat kaksi eri kalvoa.

Mainittu väärinkäsitys esiintyy myös erään Hämeenlinnassa ilmestyvän sanomalehden tämänpäiväisessä sanaristikossa.
192. M28.8.2009 klo 13:44
-http://fi.wikipedia.org/wiki/Iris
193. PS31.8.2009 klo 20:44
Huippuristikot 8, sivulla 14 höyryristikossa vihje: "perannot".
Arvelin tuon tarkoittavan perannat eli suomustukset tai muita kalojen siivouksiin liittyviä hommia. Kun ratkaisua en keksinyt täyttelin ristikon muuten valmiiksi, kunnes vastaussana oli yhtä piilokirjainta vailla valmis eli: "lat iat.
Puuttuisiko vihjeestä m tai ei kai tahallinen kirjaimen poisjättö vihje- ja vastaussanaparista ole levinnyt jo höyryristikoihinkin.
194. RA4.9.2009 klo 18:49
Virheellisten ristikoiden kokoelmani karttui taas.

Vihje LADD, josta 4-kirjaiminen sana. Ensimmäinen kirjain on alkupiilo ja laatija onkin ratkojaa helpottaakseen antanut sen jo valmiiksi: LADD 1.=L

Heh.
195. Jukkis4.9.2009 klo 18:59
Mikäs tuossa on se virhe? Eikös LADD:in eka kirjain ole L?
196. RA4.9.2009 klo 19:12
Niinpä onkiin. Poistan ristikon kokoelmastani.
197. Matti5.9.2009 klo 14:46
Nykyaikaa olisi VERKKO>WLAN.
198. Olavi Kivalo6.9.2009 klo 00:56
Täsmennetään vielä aiemmin sanottua. Maltankoira ei ole kotoisin Maltalta. Malta sen nimessä ei edes viittaa Maltan saarivaltioon.
199. RA6.9.2009 klo 01:10
Marco Poloinen IS Pehmiksestä (29.8.):

"... nurisen silti vasemman reunan alaosassa olevasta KONEEN OSA -vihjeestä. Se nyt ei vain synkkaa yhteen ratkaisusanan kanssa, vaikka aika usein sitä näkee noin vihjattavan."

KONEEN OSA > OLAKE

Mikä tuossa on väärin? Mikä virhe? Jo lapsena opin, että kun pesukoneesta (rummusta) irrottaa olakkeen ja kaivelee sitä pesukoneen pohjaa, niin sieltä alta saattaa löytyä kaikenlaista kadonneeksi luultua.
200. qwertsu6.9.2009 klo 02:18
Olake ei ole koneen osa.
Kärkisorvia aikoinani käyttäneenä tiedän, että olake on sorvaustapahtuman pieni porras kappaleessa.
201. putko6.9.2009 klo 05:37
RA
Mikä kohta se pesukoneen olake (Siis minulle tuntematon).
Muuten samaa mieltä qwertsun kanssa
202. RA6.9.2009 klo 08:57
Semmoinen rummussa oleva metallinen hieman koholla oleva osa.

"Pesualtaan tarkistaminen ja sinne sijoitetun pumpun suodattimen puhdistaminen mahdollista irrotettavan olakkeen kautta." [www.kuopionenergia.fi/lehti/?id=141&selArticle=60 ]
203. qwertsu6.9.2009 klo 09:13
RA esittää blondia. Olake on nykyisin käytössä vain ristikoissa.
204. RA6.9.2009 klo 09:24
Tässä uudessa pesukoneessani tuo rummussa oleva irrotettava olake näyttäisikin olevan jotakin muovin/kumintapaista materiaalia. Mitä lie.

Mutta tämänkin koneen osa se on ja käyttöohjeissakin puhutaan olakkeesta.
205. qwertsu6.9.2009 klo 09:42
Joo. Suomen kieltä raiskataan estottomasti. olkoon RA:n pesukoneesa sellainen. Isäpuoleni tykkäsi kovasti sulakejuustosta.
206. RA6.9.2009 klo 09:52
Suomen kielen perussanakirja:
OLAKE olkamainen rakenne tai kohouma
'Pesukoneen rummun sisällä olevat olakkeet'
207. qwertsu6.9.2009 klo 10:01
Annan periksi. Täällä olisi pari koneellista pyykkiä odottamassa pesijää. Jätskiäkin on pastimessa odottamassa. Olet tasoltasi insinööri.
208. PS6.9.2009 klo 12:17
Pesukoneen rumpuun suunniteltiin olakkeet tehostamaan pesutapahtumaa. Olake tekee siis samaa kuin joen rannalla pesijä mätkiessään vaatetta kiveä vasten tai hangatessaan sitä pyykkilaudan olakkeisiin.

Olake(eet) oli alunperin prässätty rumpulevyyn ja erikseen oli rummussa avattava luukku vierasesineitten poistoa varten.
Sittemmin joku keksi valmistaa olakkeet muovista ja tehdä niistä irrotettavia,jolloin olake toimii myös luukkuna.
209. UPO6.9.2009 klo 14:06
Uloke olisi sopivampi sana.
210. Matti6.9.2009 klo 15:46
Minä kyllä vierastan sanan olake käyttöä pesukoneen rummun rivoista, sanokoot hakuteokset mitä tahansa. Olake on osan olka, esim juuri qwertsun kärkisorvilla sorvattu. Ugh!
211. Marco Poloinen6.9.2009 klo 16:55
Täällä on näemmä päästy olakkeen kanssa hyvään alkuun, ja loppuunkin vissiin. Kommentoinpahan kumminkin, kun tulin asiasta jotain maininneeksi.

Minulle OLAKE on aina merkinnyt tiettyä muotoa; muokkaavalla tai leikkaavalla työstöllä aikaansaatua rakenteen k i i n t e ä t ä yksityiskohtaa, joka muodostuu kahdesta toisiinsa nähden (useimmiten suorassa) kulmassa olevasta pinnasta. Siis yksityiskohtaa samassa merkityksessä kuin esim. reikä, ura tai särmä. Itse olen pyörinyt olakkeiden maailmassa kymmeniä vuosia, eri teollisuudenalat satoja vuosia ja sepät ovat olastaneet varmaan tuhansia vuosia.

Nykyisin varmaan yleisin olakkeen käyttötarkoitus on toimia vastepintana akseliin asennettavalle laakerille tms. osalle. Seppä olastaa esim. rautaporttiin tulevan tangon pään, työntää tangon olaketta myöten kaiteessa olevan reiän läpi ja niittaa kiinni. Yleensä olastettaessa kappaleen ulkomitta ei suurene eikä sisämitta pienene. Joitain poikkeuksia on.

OSA on osaluettelossa ja/tai ns. räjäytyskuvassa erillinen kokonaisuudesta irroitettavissa oleva kappale. Edellä esittelemäni olake ei siis ole osa, vaan rakenteen yksityiskohta.

Pesukoneen rummussa olevia kohoumia en muotonsa (enkä tarkoituksensakaan) vuoksi ikänä ole mieltänyt miksikään olakkeiksi, mutta ohjekirjan pinkan pohjalta kaivettuani myönnän, että niin siellä näkyy lukevan. Irrotettavana se on tietysti myös 'osa'.

ULOKE olisi minustakin ko. pesukoneen osalle sopivampi nimitys, kohoaahan se selvästi rummun sisäpinnasta esille. Valmistajien käännösten oikeellisuudesta en tiedä, mutta epäilen vahvasti, että Pesosella nuo merkitykset ovat menneet sekaisin. Pyykkilaudassa on minun mielestäni uria, vakoja, harjoja tai mitä hyvänsä, mutta ei olakkeita! Niin kuin ei peltikatossakaan...

Mutta siis: KONEEN OSA > OLAKE ei ole virheellinen, koska kerran Kirjat(kin) sanovat niin. Niin kuin sanovat myös että jono = rivi, mätä = laho.
212. RA6.9.2009 klo 21:30
Mitä tarkoittaa: "Yleensä olastettaessa kappaleen ulkomitta ei suurene eikä sisämitta pienene."

En osaa hahmottaa, että mikä ja minkälainen se olake tässä silloin on.
213. PS6.9.2009 klo 21:33
Siteeraan vielä alan oppikirjaa: Juvonen,Käyhkö,Nurmela Pesukoneet ja pyykinkäsittelylaitteet, kust: VAPK-kustannus Ammattikasvatushallitus.
Lainaus siv. 12: "Vaaka-asennossa pyörivän rummun olakkeet nostavat pyykin vedestä ja pyykki putoaa alas veteen. Putoamisliikkeen korkeuteen vaikuttavat vesimäärä, pyykkimäärä ja rummun pyörimisnopeus,"
Mielestäni tuokin osoittaa olakkeen olevan tärkeä (pesu-) koneen osa.
214. Hakro6.9.2009 klo 21:50
Minun kielikorvani ja työkokemukseni mukaan olake on juuri sellainen muoto kappaleessa kuin MP selosti, ja mainittu pesukoneen rummun osa on uloke, sanoi oppikirja mitä tahansa. Teknisten oppikirjojen kirjoittajat eivät läheskään aina ole kieli-ihmisiä.

RA: Oletetaan, että meillä on paksuseinämäinen putki. Jos haluamme tehdä sisäpuolisen olakkeen, sorvaamme sisäseinämää ohuemmaksi sopivalta matkalta. Jos haluamme tehdä ulkopuolisen olakkeen, sorvaamme vastaavasti ulkopintaa. Silloin "ulkomitta ei suurene eikä sisämitta pienene".

Kun ajatellaan olakkeen kantasanaa olka(pää), tulee luontevasti mieleen muoto "pystypinta-vaakapinta-pystypinta". Jos taas kyseessä on muoto "pystypinta-vaakapinta-alempi vaakapinta-pystypinta, kyseessä on uloke eikä olake.

MP: Käännöstermille "räjäytyskuva" on olemassa mielestäni parempi suomalainen vastine "hajakuva".
215. RA6.9.2009 klo 22:01
Ankarasti ja vilpittömästi yritän ymmärtää ja hahmottaa. Mikä ero on sisäpuolisella/ulkopuolisella olakkeella ja vaikkapa uralla?
216. Marco Poloinen6.9.2009 klo 22:18
Hakro valaisi jo asiaa, mutta laitan tämän kun kirjoitin...

Esimerkiksi:

Kun kappaleeseen - esim. akseli - sorvataan ulkopuolinen olake, sen akselin ulkohalkaisija jää ennalleen. Eli ei synny uloketta.

Kun kappaleeseen - esim. ainesputken pätkä - sorvataan sisäpuolinen olake, sen sisähalkaisija jää ennalleen. Ei synny uloketta.

Olakkeen ja uran ero on se, että olake on toisesta päästä "avoin". Jos em. akseliin sorvataan kaksi vastakkaista olaketta, syntyy ura.

Kun pesukoneen rumpuun pultataan 2-4 kulmaprofiilia (=uloke, ripa, miel. ei olake), rummun sisähalkaisija tavallaan pienenee niiden kohdalta 2x ulokkeen korkeudella.

PS, uskon pesukoneen rummun rakenteen olevan ihan OK, kyse on käsitteistä ja nimityksistä.
217. Marco Poloinen6.9.2009 klo 22:26
Se palikka siellä rummun sisässä vastaa tavallaan parveketta talon seinässä.

Hakro, tiesin tuon kuvatermin, mutta "räjäytyskuvassa" oli enemmän poweria! (Olisi se silti saanut olla lainausmerkeissä...)
218. Matti6.9.2009 klo 22:32
Räjäytyspiirakassa on vielä enemmän poweria.
219. RA6.9.2009 klo 22:41
NYT taisin tajuta olakkeen syvimmän olakuksen. Olakettavasti.
220. Marco Poloinen7.9.2009 klo 12:52
Uusimman PuPen ekaristikko on ymmärtääkseni oikein mallikas 1-tähtinen. Myös vasemman yläkulman "keväisiä peltotöitä" -vihjeestä tuleva sana lienee "kirjojen" mukaan kurantti. Itse olen (tietysti/taas) eri mieltä. Minusta kyseessä on ilmiselvä objekti, joka sopii yhdyssanan alkuosaksi, mutta ei tekemisen nimeksi. Jos kyseessä on tekeminen, mikä mahtaa olla siitä muodostettu verbi?
221. RA7.9.2009 klo 16:41
Suoraan Pesosesta (PIIP = ristikon vastaussana yksikössä):

PIIP: piipinteko, kasvava (kevät)vilja
Kevätpiip. Piipin kasvu. Piipin aika. Naapurisssa on piipit jo tehty.

PIIPAIKA: piipinteon aika
PIIPPELTO: kylvettävä t. äsken kylvetty pelto
PIIPTYÖT, PIIPINTEKO: keväiset viljankylvötyöt ja niihin liittyvät muut maataloustyöt
___

Objektihan sillä kai aina on, kun jotain tehdään. Siis se tekemisen kohde on objekti. Tavallisin verbi on tehdä-verbi. Ja kohteesta riippuen jokin muukin verbi käy. Vrt. koulutöitä > läksyt
222. iso S7.9.2009 klo 17:03
Haraan edelleen ymmärryksen puutteessa vastaan. Jos putken tehdään sorvaamalla ulkopuolinen olake, mielestäni ulkomitta muuttuu siltä osalta putkea mistä sorvataan. Ulkomitta ei tietenkään muutu siltä osalta mihin ei kosketa, paitsi kenties lämpölaajenemisen takia tilapäisesti jos pilkku oikein tarkkaan halkaistaan. Jos mikään mitta ei muutu niin sorvaajan työ on mennyt hukkaan ja on aika tarkistaa välineiden kunto, eikös juu?

Vastaavasti sisäpuolisen olakkeen teossa sisämitta mielestäni muuttuu sorvatulta osalta, ja pesukonen rummun sisämitta ei muutu olakkeettomalta tai ulokkeettomalta kohdalta.
223. Marco Poloinen7.9.2009 klo 19:32
RA;
pesunkestävänä maalaisena olen elänyt koko ikäni noiden PIIP-yhdyssanojen piirissä, joten ne ovat tuttuja ilman Pesostakin. Ainut joka noista särähtää pahasti on PIIP=piipinteko. Siis Pesosen mukaan PIIP=työ, kun minun mielestäni se on kohde, johon tekeminen kohdistuu (eli objekti), ja joka vaatii kaverikseen tehdä- tms. verbin. Eli vihjeen mukaisen sanan pitäisi olla yksikön genetiivissä oleva PIIP+TEOT. (Niinkun mielestäni pitäisi oikeaoppisesti olla tuo vrt.-hommakin...)

Kun keväinen peltotyö on mm. äestys, niin tuon mukaan sellainen on myös "piippaus", josta johdetun verbin 1. infinitiivin olisin halukas näkemään.

isoS,
käsittääkseni sinä nyt vasta aloitit "vastaanharaamisen", mutta hyvin vielä kerkiät!

Olen koko ajan puhunut k a p p a l e e n ulko/sisämitoista. Ja siitä, ettei esim. 'olakkeita' sorvatessa synny 'ulokkeita'.

Ajatellaanpa, että pesukoneen rumpu on esim. 75cm sisähalkaisijaltaan oleva sileä putken pätkä, jonka sisään sopii vaivattomasti 74cm ulkohalkaisijaltaan oleva putki. Kun ensin mainitun putken sisäpinnalle kiinnitetään 4kpl 5cm korkeata kulmaprofiilia, sen sisään mahtuu enää 64cm putki. Näin ajateltuna rummun sisämitta pienenee ja pieneneminen johtuu nimenomaan ulokkeista.

Se, että rummussa olevat profiiliosat ovat pituussuunnassa (aksiaalisesti), erottaa sen olakeakselisysteemistä ja lisää epämääräisyyttä entisestään...
224. RA7.9.2009 klo 20:21
PIIPINTEKO-sanassa PIIP on yksikön genetiivissä! Ja PIIP on tekemisen kohde, objekti! Se, mitä tehdään.

Virhekö on siis mielestäsi siinä, että PIIP-sana ja PIIPINTEKO eivät ole synonyymejä? Näinhän Pesonen ihan ensimmäiseksi asian määrittelee. Ettäkö PIIP-sana ei riitä yksinään tarkoittamaan samaa kuin PIIPINTEKO?

Ihan samalla lailla kuin:
läksy ~ läksynteko, 'läksynteko on vielä kesken'
läksyt ~ läksyjenteko, 'läksyt tehty', 'tein jo läksyt', 'läksyjenteko ohi'
225. Marco Poloinen7.9.2009 klo 21:22
Nimenomaan, mielestäni PIIP ei yksin riitä. Minusta tuntuu ihan hölmöltä sanoa esim. yksikössä 'PIIP on kesken'. Yhtä hölmöltä kuin "kesäisiä peltotöitä on heinät" tai "talvisia metsätöitä on tukit".

Voi olla, että murteissa on eroja ja jossain tosiaan "piipataan" yhdellä sanalla (se verbi?), mutta mulle on tosi outoa.
226. Jaska7.9.2009 klo 22:56
Minä luulen jo kypsyvät unelmat
ja toivot ja piipit ja muut. (Eino Leino)
227. Marco Poloinen7.9.2009 klo 23:22
Lisään vielä, että jos vihje olisi esim. 'keväällä tehtyjä', en urputtaisi sanan puolikkaallakaan. Tai Jaskan siteeraama 'kypsyvät'. Tai vast. kesällä/talvella tehtyjä -> heinät/tukit. Silloinhan se tekeminen sisältyy vihjeeseen.

Tämä, niin kuin lähes kaikki tämänsorttiset urputukseni, ei suuntaudu laatijaa vaan kielenkäytön auktoriteetin (satunnaisia) epäjohdonmukaisuuksia vastaan. Ja niinkuin useimmiten ennenkin, tiesin nytkin jo ruvetessani, että olen "lain väärällä puolella". Enkä nyt toden teolla väitä olevani aina oikeassa, asian syrjässä kuitenkin...
228. RA7.9.2009 klo 23:31
JA vihjeessä KEVÄISIÄ PELTO**TÖITÄ**kö ei ole samaa ajatusta, että jotain on tehty? Tekeminenkö ei sisälly tuohon -TÖITÄ-sanaan?
229. Marco Poloinen7.9.2009 klo 23:42
Joo, ei. Sen vastauksena tulisi olla tekemiset.
230. RA8.9.2009 klo 00:11
Intän / tarkistan ajatuksenjuoksuasi vielä: Samalla logiikallako myös KOULUTÖITÄ => LÄKSYT on väärin? Tai PAHOJA TÖITÄ => SYNNIT on väärin?
231. Marco Poloinen8.9.2009 klo 00:34
Nimenomaan samalla logiikalla ovat. Minun mielestäni ne vaatisivat -TEOT-lopun ollakseen oikeaoppisia. Mutta eipä kai tuon sinun logiikkasi mukaiseen ilmaisuun minun lupaani tarvita.

Kummatko sinun mielestäsi on töitä, ostokset vai ostamiset?
232. RA8.9.2009 klo 01:00
Minusta sanat TYÖ, TEKO ja TEKEMINEN (työt, teot, tekemiset) ovat sanoina niin lähellä toisiaan ja niiden merkitys on niin sama, että ihan sanankäytön makuasia ja tottumiskysymys. Vääräksi en uskaltaisi sanoa, valitsipa noista minkä tajansa.

Totta kai... harvoin kukaan käyttää sanaa TYÖ kuvatessaan asiakkaan ostosaikaa tai ostamista - paitsi tietysti, jos kysymys on ammatista, jossa työnä on ostokset ja ostaminen. KAUPAN TÖITÄ => OSTOKSET / OSTAMISET
233. Marco Poloinen8.9.2009 klo 01:55
Kauppaesimerkki ei tietystikään ollut paras mahdollinen 'työn' kannalta, mutta eipä se siinä niin oleellista olekaan. Täyttää se kirkkaasti fysiikan työmääritelmän. Minusta nuo eivät ole työ-merkityksessä kielenkäytön kannalta lähellekään tasavahvoja keskenään, koska toiseen pitäisi lisätä 'teko'.

Noinpa se on, että nuo työt, teot ja tekemiset menevät osittain päällekkäin. Mutta onhan niillä kuitenkin monessa suhteessa erojakin. Joissain kohdin lähekkäisyys tai päällekkäisyys häiritsee enemmän kuin jossain toisissa. Ja ristikon ratkaisusanan tapaukseen työ-määritelmä nyt vain mielestäni soveltuu erityisen huonosti.

Sen verran työ-lästä on ollut, että pitänee tau-ottaa välillä...
234. RA8.9.2009 klo 14:08
Minusta nämä vihjeiden ja vastaussanojen maistelut, veivaukset, vänkäys, pilkunviilaus... (mitä sanaa nyt itse kukin haluaa käyttää) ovat hyvin virkistäviä ja antoisia! Näiden sivujen parasta antia! Paitti tieteskin hömppäpuoli.

Mitä enemmän kootaan näkemyksiä ja kokemuksia jonkun sanan tai sanonnan merkityksistä, sitä paremmiksi uskoisin kielenkäyttäjinä tulevamme. Ja sitä paremmiksi ratkojiksikin. Ja sitä paremmiksi laatijoiksi/vihjeittäjiksi.

Ydinkysymys näissä ei ole se, kuka on oikeassa, koska yleensä ja useimmiten kaikki ovat oikeassa. Sillä lailla monimerkityksistä suomen kieli p a l j o l t i on ja siitä juuri syntyy oman kielentajun kehitys; Kun saa lukea ja tajuta, että "ahah, siis noinkin tuon sanan tai ilmauksen jotkut ymmärtävät" tai "kappas, tuollainenkin merkitys". - Kuten monesti todettu, sanakirjat eivät tavoita kaikkea kielen rikkautta. Pelkästään sanakirjoja lukemalla jää paljosta paitsi.
___

Eki avasi säikeen 4901 Vihjeessä viilaamista? sanoin: "Koska virheestä - vaikkakin pienestä - puhuminen on aika jyrkkää, ajattelin avata foorumin, jossa voitaisiin halkoa hiusta hyvinkin pienistä nyansseista ilman ajatusta, että joku on tehnyt virhettä. - Foorumi on vapaa."

Tuon 4901-säikeen otsikko kysymysmerkkeineen freimaa osuvammin sen, mitä ainakin itse olen ollut näillä vänkäyksilläni hakemassa. Mitäpä jos tällaiset mielenkiintoiset sana(vihje)aiheet laitettaisiin jatkossa sinne?
235. JTak29.9.2009 klo 09:22
Eikö ole virheitä ole ollut moneen viikkoon vai mistä tämä hiljaisuus johtuu?
236. T.Avis29.9.2009 klo 10:48
Ainakin Hämeen Sanomien osalta tilanne on parantunut ratkaisijan kannalta ratkaisevasti. Tarkkkailujaksolla maaliskuu-elokuu lehden ristikoista virheettömiä oli vain noin joka kolmas (eli 2/3 sisälsi virheitä). Mutta syyskuussa olen löytänyt vain yhden pienen kirjoitusvirheen: 4.9. ristikossa oli vihje SUOLLA TAI MAALIEN SUJINA, ratkaisuna LAKAT. (en ole maalari, joten en tiedä miten yleisesti maalia suojataan lakalla)
237. Marco Poloinen29.9.2009 klo 11:00
[En ole maalari minäkään, mutta yhden niistä (harvoista?) "suojaustapahtumista" arvelen olevan käytössä autojen ns. metallivärimaalauksessa. Siinä väripigmentointi suojataan usealla kerroksella kirkasta lakkaa.]
238. RA29.9.2009 klo 11:31
Todella harvoinhan ristikoissa on selviä virheitä. Nuo tuollaiset yllä kuvatun kaltaiset "virhesumat" eivät missään mielessä anna oikeaa kuvaa kaikesta ristikkotarjonnasta.

Yksikkö-monikko-virheitä olen bongaillut suht jatkuvasti sieltä täältä. Siis: vihje yksikössä - sana monikossa tai toisinpäin. Olisiko tuo se yleisin lipsahdus.
239. RA29.9.2009 klo 11:35
Höh. Siis yleisin pikkukirjoitusvirheiden lisäksi.
240. 05.10.2009 klo 21:31
Sanaseppo 3 sivu 17. Keskellä pääkuvan alla ylin
vaakasana 4 kirjainta. Onko siinä virhe tai sitten
minulla on. Ei ollut muuten vaikea.
241. RA5.10.2009 klo 22:24
Ei siinä minusta mitään ole. Ihan ok.
242. 05.10.2009 klo 23:05
RA. Olisin lisännyt siihen vaakasanaan H-kirjaimen.
Ompa sitten erikoinen lopputulos.
243. 05.10.2009 klo 23:17
RA. Olisit sanonut, että minulla on väärin joku kohta.
Mikä kohta?
244. RA5.10.2009 klo 23:39
Piirros on kyllä hieman vaikeasti hahmotettavissa (että mitä se esittää) ja vastaussanakin on harvinainen, mutta kyllä se ristikonkohtana ihan oikein on.

Liittyy rakentamiseen.
245. Jaska5.10.2009 klo 23:45
Se sana on varmasti Vanhasen Matille tuttu! Ei siis ole virhettä. En siis tarkoita, etteikö Vanhasen Matissa olisi...
246. 06.10.2009 klo 00:04
RA. Piirroksessa ei ollut vikaa. Ei vain ole tullut vastaan
moista sanaa tuossa yhteydessä. Mukava, että selvisi.
Ei virhettä siellä eikä täällä. Kiitos RA.
247. 06.10.2009 klo 15:27
Taisi olla virhe kysyä.
248. RA6.10.2009 klo 16:07
Häh? Jos pelkkä kysyminen on virhe, niin mikäköhän ihme se oikeaoppinen tapa sitten olisi?

Vastausten selkeyttä tietysti rajoittaa (täällä, poislukien HS-säikeet) se, jos ristikko on palkintoristikko ja vastausaika vielä kesken. Tämä yllä puhuttu Sanasepon 3/2009 sivun 17 Jari Haapa-ahon ristikko on palkintoristikko ja palautusaika päättyy vasta 9.11.
249. T.Avis6.10.2009 klo 16:14
Hämeen Sanomien ristikko 2.10.09

hyvän jakson jälkeen paluuta arkeen?

- yksi vihje puuttuu (voisi olla esim. 'kosmonautin suku')

- EI VILJELTÄVIÄ
eri mieltä asiasta: näistä mm. Nykänen sanoo "Talon pellot ovat lihavaa s:ta. Mullansekainen löyhä s. S:n perunoita."
Eivät nämä pellot varmaan voi kaikki olla kesantona tai paketissa.

-LAAJA
vastaussanalla (adjektiivi) ei välttämättä ole mitään yhteyttä vihjeeseen, esim. joku ylänköalue voi olla laaja tai joku kapea sola tällainen
250. Aurooran pappa8.10.2009 klo 08:34
Pisti silmään tällainen sana Seuran ristikosta:Tähdistö, ORIGO? Onko Origo tähdistö vai kävisikö siihen jokin muu kirjain piilokirjaimen G kohtaan?
Kysynkin nyt viisaammilta onko siinä virhe vai olenko itse väärässä?
251. Jukkis8.10.2009 klo 10:02
Luulenpa että tuossa on piilokirjaimen lisäksi myös viimeinen kirjain väärin.
252. Aurooran pappa14.10.2009 klo 21:25
Taas täällä sama valittaja ja tietenkin SeJo:n ristikko Seura-lehdessä,jossa on kaksi seikkaa ja vastaussanaksi tulee ASIA.Ja ne ovat ihan niin lähekkäin, että viimeinen kirjain A on kulmasta kiinni pystysuoran
ASIA sanan kanssa. Pystysuorasta"ASIAsta" olisi saanut helpolla OSIA jos laatija olisi viitsinyt olla huolellisempi.Tämä osoittaa suurta välinpitämättömyyttä ratkaisijoita kohtaan.Siis tusinatuotetta.
Toistui siinä sivun ristikossa nämä samat vihjeet taas.Hiipuu yöksi=ILTA,syö sopua=TORA,Tölliä parempi=TALO,Paino sekin=TAARA,ja tietysti:Laulu SEKIN=AARIA.Vuodesta toiseen samat vihjeet, ällöttävää tusinatuotetta.
253. Jaska14.10.2009 klo 22:27
Miksi Aurooran pappa ratkot niitä Seuran nuottia, jos et pidä niistä? Parempia ristikkoja kun on runsaasti. Jaa anteeksi - eihän asia minulle kuulu.
254. Jaska12.11.2009 klo 19:38
Eilisessä Vantaan Sanomien pehmiksessä 2xSEAN (Connery, Penn). Pyydän anteeksi, että puutun näin joutavaan asiaan näinä ankeina aikoina, kun pressan bileetkin ovat vaarassa peruuntua.

Ihmetyttää kuitenkin, ettei ko. laadintaohjelma estä ratkaisusanojen tuplausta (eikä siis triplaustakaan!). Helppoahan tuollainen esto olisi ohjelmoida, totean ohjelmointitaitoja täysin vailla olevan syvällä rintaäänellä.

Laatija ei siis myöskään ole tarkastanut tuotostaan tai ei ole piitannut virheestä. Conneryssa oli alkupiilo, joten se olisi ollut vaivatta korjattavissa. Eivätköhän DEAN ja LEAN löydy myös ko. ohjelman sanastosta.
255. JTak12.11.2009 klo 20:50
Onko Vantaan Sanomien ristikko siis VW:n käsialaa? Se on myös omanlaisensa taito saada laadintaohjelmalla nelikirjaimiseen sanaan alkupiilo.
256. Jaska12.11.2009 klo 21:34
En tiedä laatijaa, sitä ei lehdessä mainita. Vihjeitten painokirjaimet ovat kyllä samaa tyyliä kuin täällä taannoin ruoditussa ristikossa, joka todettiin VW:n työksi. Oli miten oli, laatuun ei kai ole tarkoituskaan panostaa tällaisessa massojen pikaviihdykkeessä, jonka ratkaisu on ristikon vieressä.
257. JTak12.11.2009 klo 23:20
Ajattelin vaan, että mistä tiesit koneen laatimaksi?
258. Jaska13.11.2009 klo 00:03
En tiennyt varmasti, mutta oli takaraivossa se taannoinen keskustelu mainitsemastani ulkoasultaan samansorttisesta ristikosta. Olet sen silloin itsekin nähnyt. Huomautit näet ristikon keskellä olevasta piiloruudusta, jota minä en ensin huomannut. Muistaakseni olit sitä mieltä, että se oli konetyötä. On kai siitä jo vuoden päivät vierähtäneet. Valitettavasti en muista säiettä saati sen numeroa.
259. Jaska13.11.2009 klo 00:22
Siis orporuudusta, piru vieköön tämän sekoilun.
260. JTak13.11.2009 klo 12:48
Jep, nyt muistan hämärästi keskustelun.
261. JTak13.11.2009 klo 12:52
Tämä uusinhan löytyykin netistä:
_http://www.epaper.fi/reader/?issue=8929;a1fcacad0 22ee956233633486770a536&ni=1

Sivu 22.
262. Olavi Kivalo15.11.2009 klo 12:46
Suunnistaja-lehden ristikosta riittäisi päivittelemistä aina kun se ilmestyy, mutta into sellaiseen menee kun samat perusvirheet toistuvat kerrasta toiseen vuodesta toiseen. Tavakseni on kuitenkin tullut ratkoa niitä, mutta lähinnä todetakseni virheet. (Tässäpä yksi keino siis pitää yllä ratkaisijan mielenkiintoa.)

Minulta oli eilen jäänyt pöydälle auki tuorein Suunnistaja-lehti, jonka ristikosta puuttui yksi kirjain. Tuttava tunnisti vihjeenä olevasta karttapiirroksesta Uuraisen ja täydensi ylpeänä puuttuvan piilokirjaimen. Sanaksi tuli UURANEN, koska vihjeesen kuului myös -i. Piti puolustella sillä, että kieltäydyin periaatteesta täydentämästä sanaa, koska sellaista sanaa ei ole. Tämä on yksi kyseisen ristikontekijän tyyppivirheitä (tyyliin kerttu -u -> KERTT). Elämä olisi helpompaa kun hvväksyisi kaikki tekeleet.

Nyt tietysti joku rientää oikaisemaan, että löytyyhän uuranen googlesta. Tottakai löytyy.
263. Jukkis15.11.2009 klo 13:15
No onko ihme että löytyy, kun kerta on suomalainen sukunimi. Joten millä perusteella voi sanoa että "sellaista sanaa ei ole"?
264. Seppo15.11.2009 klo 13:18
Suomen Kuvalehden tämän viikon ristikko no 46, Mirja Pihlajamäen kolmitähtiseksi luokiteltu melko vaikea ristikko herätti mielessäni kysymyksen tämän otsikon alle. Ristikon keskivaiheilla sijaitseva vaakasanan vihje "KALASTA" tuottaa ainakin minulle vastaussanan, joka ei ole peräisin kalasta. Mitäpä ovat muut vaikeiden ystävät asiasta mieltä?
265. Eki15.11.2009 klo 13:59
WSOY:n ison tietosanakirjan mukaan myös eräistä kaloista. Samainen teos antoi muuten synonyymiksi muodon, josta eka kirjain on napsaistu pois. Se taas on ristikoissa joskus esiintyessään kai aina vihjeitetty flooraan.
266. Seppo15.11.2009 klo 18:34
Tuohon Ekin tiedon suuntaan näkyy viittaavan myös Nykänen, joten pitänee sitten minunkin kovakantisen kirjan tietoa uskoa.
267. Maikki17.11.2009 klo 11:45
Iltalehden nettiristikossa ainakin yksi virhe, mahdollisesti kaksikin. Keskellä alaosassa pelkkä vihje YTTRIUM 1. Ei paikkaa ratkaisusanalle, ja sen yläpuolella vihjeenä Hevosantilooppi. Tietääkseni vastaussana tarkoittaa toisen suuren eläimen kaltaista antilooppia. Ainakin Tietojätti-tietosanakirja väittää näin. Gummerus, 2003.

(_http://tuhkimonet.virtualserver19.nebula.fi/ilta lehti/)
268. HT17.11.2009 klo 12:41
Hevosantiloopista tuleva sana vastaa vihjettä tietosanakirja Factan ja Kielitoimiston sanakirjan mukaan.

Yttrium 1.-vihjeelle en keksi muuta selitystä kuin sen, että sillä halutaan osoittaa, mikä on vaakasanan piilokirjain.
269. RA17.11.2009 klo 12:59
Laatijalle jäänyt orporuutu, jonka paikannut YTTRIUM 1. -vihjeellä? Yttriumin lyhenne on Y eli toimii pystysanan piilokirjainvihjeenä, 1. on A eli toimii vaakasanan piilokirjainvihjeenä?
270. Maikki17.11.2009 klo 13:08
Danke!
271. Jaska20.11.2009 klo 00:15
Ravivihjelehden 7 oikein antiin kuuluu säännöllisesti myös sanaristikko. Sen laatijalle olisi luultavasti yllätys kuulla, että ristikoille on olemassa ihan kirjassa painetut laadintasäännöt. Esim. kaksi- ja kolmikirjaimisia sanoja on joka ristikossa.

Viime viikolla naureskelin vihjettä:

TPS "Turun Palloseura" - E

Tämän viikon numerossa ollevan ratkaisun myötä juolahti mieleen tsekata googlesta, josko TPSI:lle olisi yhtään osumaa. Herrajjestas, niitä olikin 144000! Kyllä nyt nolottaa naureskeluni...
272. Olavi Kivalo23.11.2009 klo 00:19
Mitä mieltä ollaan siitä, että ristikossa esiintyy ratkaisusanana ATTAKKI ja vihjeenä on "Äänen aloitus"?
273. Marco Poloinen23.11.2009 klo 01:38
Ihan mieletön skaba!
274. Olavi Kivalo24.11.2009 klo 00:24
Siis fiba?
275. RA24.11.2009 klo 06:05
Mitä tuo ATTAKKI tarkoittaa? Kuuklailin vähän, mutta ei oikein selvinnyt. Paitsi että vaikutti kuin olisi ATAKKI-sanan joku puhekielinen muoto? Urheiluslangia?

Vihje "ÄÄNEN ALOITUS" on taas niin monimerkityksinen, että enpä minä ainakaan osaa noita toisiinsa yhdistää.

Kertokaahan Marco Poloinen ja Olavi Kivalo omat aatoksenne moisen sanaparin tiimoilta. Ja tietysti muutkin.
276. Maikki24.11.2009 klo 11:21
Gummeruksen Tietojätti (p. 2003) tuntee italialaisen musiikkitermin ATTACCA, joka tarkoittaa, että seuraavaan osaan siirtyminen tapahtuu ilman taukoa. Olisiko laatija erehtynyt sanasta?
277. Olavi Kivalo24.11.2009 klo 11:22
Lähinnä tulee mieleen musiikkitermi attacca, joka on italiaa ja tulee verbistä attaccare. Se tarkoittaa "useampiosaisen sävellyksen osan lopussa, että seuraava osa on aloitettava välittömästi, ilman keskeytystä" (Otavan Uusi sivistyssanakirja, 1981).

Kuuklailin myös ja tein kiintoisan löydön. Suomenkielinen muoto attakki löytyi erään musiikkikappaleen arvioinnista "Jossain soundeissa oli hieman turhan ärhäkästi poksuva attakki", mutta toisen mielestä "muistini mukaan pekka pohjolan alkupään tuotanto oli aika samankaltaista sähköpianoineen ym." Eli attakki liittyi tällä tavalla entisen (satunnaisen, nyt edesmenneen) tennispartnerini Pekka Pohjolan musiikkiin.
278. Marco Poloinen26.11.2009 klo 20:30
Omien - ko. tapauksessa pinnallisten - ajatusten perusteella sutaistu ATTAKKI-viesti oli tarkoitettu lähinnä vitsiksi. Ikinä en ole tuommoisesta yhteydestä kuullut, enkä (minäkään) netistä mitään apuja löytänyt. Ja mieltä kun kysyttiin, niin arvelinpa kerrakin voitavan käyttää mieletön-sanaa ihan alkuperäisessä tarkoituksessaan...
---

Taas, ja taaskin, vuosikausia ja kautta vuosien on yritetty tavoittaa Joutsin Pekan ristikoista jotakin edes vähän virheelle vivahtavaa. Aika kepoisin tuloksin. Nyt - kun vähän saivartelee - voisi Kuopion Kaupunkilehden viimeisimmästä ristikosta semmoisen tavoittaa.

Kyseessä ei ole palkintoristikko, joten ko. kohdan voi laittaa näkyviin; vihje 'LIIKKEELLE PANEVA VOIMA' ja vastaussana VIPUSIN. Vaikka heittomerkit (ainakin sen näköiset) olisi tarkoitettu "pehmentämään" vihjettä, jää yhteys fysiikan määritelmiin silti vähän turhan kauas. Kyllähän vipusin tietysti sitä voimaa välittää, joten "samalla tontilla pyöritään".

Aika vähään on tyydyttävä tälläkin kertaa.
279. Matti26.11.2009 klo 20:56
Taitaa kuivua vieläkin vähäisemmäksi. Kun itselleni oli epäselvää, mitä se vipusin tarkkaan ottaen tarkoittaa, katsoin Nykäsestä. "liikkeelle paneva, kehitykseen vaikuttava voima." Itselleni oli merkitys kyllä täysin outo.
280. Marco Poloinen26.11.2009 klo 21:36
No joo, tuota vähän pelkäsinkin. Murteissa/arkikielessä vipua tms. tarkoittavasta värkistä on Nykäseen kehitelty fysiikasta välittämätön metafora. Minkäpä minä sille voin.

Siis ei virhettä. Mutta ihan pakko oli kuitenkin yrittää... ;-)
281. HT26.11.2009 klo 21:51
Marco Poloinen 26.11.2009 klo 20:30:"Taas, ja taaskin, vuosikausia ja kautta vuosien on yritetty tavoittaa Joutsin Pekan ristikoista jotakin edes vähän virheelle vivahtavaa. Aika kepoisin tuloksin."

70-luvulla Joutsin ristikossa pidettiin enin-sanaa komparatiivina. Tuo on toinen niistä kahdesta kiistattomasta virheestä, jotka ovat vuosien mittaan osuneet silmään. Toista en muista.

Mutta: Joutsilla näki myös vihjettä, jossa käsi leikkasi kakkua osiin ja ratkaisuksi tuli OSIA. Kuten tällä saitilla on huomautettu, moinen verbihirvitys löytyy nyt yllättäen Pesosesta ja Kielosesta paloitella-verbin kohdalta synonyymien joukossa, mutta ei edelleenkään itsenäisenä hakusanana. Liekö kukaan kohdannut verbiä tosielämässä, ja tahdon edelleen pitää sitä virheellisenä. Sitä rupesi näkemään ristikoissa joskus 60-luvulla, mutta itse en laatijana sen käyttöön hairahtunut. Taisi olla vuosi 1969 kun kustantajalta tuli, kuulemma ratkaisijoiden palautteen johdosta. laatijoille kiertokirje, jossa patisteltiin parempaan laatuun, ja yksi kohta meni: "Ei ole OSIA-verbiä."

Joka tapauksessa Joutsi lienee laatijoista "viattomin", näin olen aina ollut taipuvainen ajattelemaan.
282. Kravattimies27.11.2009 klo 04:44
> 70-luvulla Joutsin ristikossa pidettiin enin-sanaa komparatiivina.

Enin-sana on mielestäni superlatiivi. Jos olen oikeassa, niin mikä on vastaava komparatiivi?
283. aspe 12327.11.2009 klo 09:20
Enempi.
284. Kravattimies27.11.2009 klo 12:06
Enempi se on. Minulla oli mielessä enemmän.
285. Matti27.11.2009 klo 12:57
Juppien Power Point -kalvoissa (suomenkielisissä) viljellään sanaa leverage. Se on nyt varmaan se vipusin. Miltähän se maistuisi Power Point -ympäristössä.
286. aspe 12327.11.2009 klo 18:16
Enemmän on yksikön genetiivi.
287. lantalainen27.11.2009 klo 18:25
Joutsin jossakin ristikossa lähti pääkuvasta eka rivillä vaakaan sana TADEMAALARI. Vitsikö, vaiko virhe.
288. Ylläpito27.11.2009 klo 18:26
_http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php ?alku=420&id=1538&p1=vast.php&p2=info_3.php&ryhma= 1&t=k2
289. lantalainen27.11.2009 klo 18:29
Tiedetty on. Vähiin ovat käyneet aiheet näillä säikeillä. Just tätä odotinkin.
290. Jaska27.11.2009 klo 18:46
Jaa että kun aiheet ovat käyneet vähiin, pitää turvautua paskaan?
291. Olavi Kivalo27.11.2009 klo 21:58
Turvauduin uusimmassa ristikossani ratkaisusanaan PASKA. Mutta ei minusta tunnu lainkaan, että aiheet olisivat loppumassa.
292. RA28.11.2009 klo 22:58
VIPU, VIPUSIN, LEVERAGE, LEVERAGE POINT...

Kaikille näille sanoille on varmasti olemassa tarkka fysikaalis-tekninen määritelmänsä. Kaikille näille sanoille on olemassa myös (kuten Nykäsestä joku jo lainasi ja Marco Poloinen jo sanoi) metaforinen määritelmänsä tai paremminkin merkityksensä, käyttötarkoituksensa.

Humanistiset (pehmeät) tieteet lainailevat aika paljon sanoja (kovien) luonnontieteiden puolelta... Ihmistieteiden puolellaKIN puhutaan vivuista, vipusimista, leverage pointeista. Esim. motivaation syntymisen yhteydessä; Mikä on se vipusin, joka lopulta synnyttää tarvittavan motivaation - monenlaista voi olla kerääntynyt jo "sinne-päin-että-alkaiskohan-hommiin", mutta mikä lopulta laukaisee. Se on se vipu! Tai vivuista samaan tapaan kuin sanonnassa "oljenkorresta, joka katkaisi kamelin selän".

Tekniikan puolen ihmiset voivat närkästyä tällaisista epätarkoista termien sovelluksista ja metaforanomaistuksista. Minusta ne kuitenkin ovat ihan käyttökelpoista suomen kieltä. Ainakin vaihtelua ja monesti kertovat JOPA ei-teknisesti perehtymättömällekin idean ytimen. Yhdellä sanalla. Ilman sanakirjaselailua.
293. RA28.11.2009 klo 23:15
[Heh... JOPAn jälkeen: - ei-]
294. Marco Poloinen29.11.2009 klo 01:01
Niinpä. Joskus tosin tuntuu siltä, että suht löysästi perehtymättömät rakentelevat noita sovellutuksia toisille perehtymättömille. Totuus kuitenkin on, että vaikka vivun - vipusen - toinen pää pannaan rotin päälle ja kiven alle, ei tapahdu yhtään mitään ennenkuin sinne toiseen päähän ilmaantuu sitä voimaa, joka sitä vipua - vipusta - liikuttaa=vipuaa.

Oma lukunsa tietysti on sitten se, missä kohti se voima esim. ihmisessä syntyy. Jonkun sortin vipuhan se on tuo käsikin. Biologisesti ja fyysisesti voima syntynee jotakuinkin varmasti käden lihasten supistuessa, mutta energia ja käskyt tulevat pääkonttorin puolelta.

RA: "Esim. motivaation syntymisen yhteydessä; Mikä on se vipusin, joka lopulta synnyttää tarvittavan motivaation - monenlaista voi olla kerääntynyt jo "sinne-päin-että-alkaiskohan-hommiin", mutta mikä lopulta laukaisee. Se on se vipu!" - Aivan: siis ts. sinne VIVUN/VIPUSEN TAAKSE on kertynyt sitä VOIMAA, jonka VIPUSIN (vrt. liipaisin) laukaisee ja päästää purkautumaan ja PANEMAAN LIIKKEELLE.

Käyttäytymistieteellisenäkin terminä vipusin on minusta huono voiman (psyykkisen tms. paineen yms.) synonyymi.
295. Jaska29.11.2009 klo 12:39
Mikä oli RA:n ponnin käyttää huonoa sanaa vipusin psykologisena liikkeelle panevana voimana?
296. Matti29.11.2009 klo 15:18
Tekisi mieleni väittää, että fysiikassa ei sanaa vipusin käytetä. (Yleensähän vipua liikuttava voima on painovoima, kun kaveri rojahtaa koko rumiinsa painolla vivun päälle :-)
297. Marco Poloinen29.11.2009 klo 15:39
Samalla painokkuudella kuin "elokuvat ovat parhaimmillaan elokuvateatterissa" sanoisin, että 'vipusin' on parhaimmillaan 'vivuta'-verbin ensimmäisen persoonan imperfektinä!
298. RA29.11.2009 klo 15:58
Ei mulla tässä sen suurempia henkilökohtaisia ambitioita ole, pelkkä tieto, että noin tuota vipu(sin)-sanaa käytetään metaforisesti.

Josko tuo voima-sana on niin fysiikalla ladattu, että se saa aikaan ahdistusta pikkasenkaan tekniikasta tietävillä? En itse käyttänyt voima-sanaa tuossa yllä, enkä nyt löydä tähän lainauksia, joista näkyisi sanatarkasti vipusin-sanan yhteydessä käytetyt muut sanat.

Miten olisi "kehityksen käynnistymiseen tarvittava tekijä", "tiettyyn suuntaan liikkeelle lähtöön vaikuttava tekijä"? Onko yhtään helpompi hengittää?
299. Marco Poloinen29.11.2009 klo 16:24
Kyllähän nuo jo vähän rykimistä helpottavat, mutta jos voitaisiin sopia vaikkapa "tiettyyn suuntaan voimaa välittävästä tekijästä" (vrt. akseli, ketju, ratas yms.) niin voisi jo päästä syvähengityksen alkuun.

Toisaalta tuo -sin jotenkin vänkää ajatuksia myös siihen suuntaan, että 'vipusin' on nimenomaan 'pieni vipu', jollainen myös 'liipasin' on. Silloin se voisi hyvinkin olla mainitsemasi "tarvittava/vaikuttava tekijä", joka päästää 'voiman' valloilleen. Itse 'voima' se ei kyllä oikein mitenkään voi - edes kuvaannollisesti - mielestäni olla.
300. RA29.11.2009 klo 16:39
VOIMA;
1. fyysinen suorituskyky, lihasvoima
2. elinvoima, vitaalisuus, terveys, henkinen suoritus-, kestokyky
3. suorituskyky, kapasiteetti, valta, mahti, mahtavuus
4. teho, voimakkuus, intensiteetti
5. pätevyys
6. erilaisten ilmiöiden, tapahtumien tms. aiheuttajina olevista tekijöistä
7. ihmisistä tai ihmisyhteisöistä toimivina tekijöinä
8. fys. suure, joka kuvaa kykyä muuttaa kappaleen t. hiukkasen liiketilaa
9. energia
301. Marco Poloinen29.11.2009 klo 16:54
Ja...?
302. Olavi Kivalo29.11.2009 klo 16:56
Marco tarkoittanee, että vipusin on yleisnimi, jonka alla on sellainenkin kaupallinen tuote kuin Viagra. Vipusin näin määriteltynä ("tarvittava/vaikuttava tekijä", joka päästää 'voiman' valloilleen) voisi helpottaa siis myös rykimistä.

Mitä tulee verbiin OSIA, sitä vastaava substantiivi on OSIO (vrt. suosia->suosio, kosia->kosio). Viimeistään osion suosio rehabilitoi verbin osia.
303. RA29.11.2009 klo 17:03
Sitä vain, että niin VIPU kuin VOIMAkin ovat kielenkäytössä monimerkityksiä sanoja. Ja kun näin on, meidän ei ehkä kannattaisi mennä siihen vipuun, että kovin voimalla alamme vängätä näistä(kään) sanoista yksimerkityksisiä.
304. Marco Poloinen29.11.2009 klo 18:01
RA, olisit vain reilusti sanonut, että "teidän ei ehkä kannattaisi...", sinähän et siihen vipuun ole mennytkään. ;-)

Mutta: Ei näkynyt tuossa voima-luettelossa vipusinta, eikä oikein sellaista kohtaa, jonka alle se sopisi. Edellyttäen, että 'vipusin' on johdettu vipu-sanasta ja sen tarkoituksesta tai on peräti synonyymi. Jos se on aivan erillinen uusi voimaa tarkoittava sana, niin siitä vaan.

En ole fyysikko enkä matemaatikko, mutta olen siinä vahvassa käsityksessä, että noiden tieteenalojen termit eivät ole syntyneet tai vakiintuneet missään hetken huumassa. Eri porukoissa niille voidaan antaa vaikka kuinka perseelleen meneviä merkityksiä, mutta virallisen kielenkäytön auktoriteetin pitäisi uusmerkityksiä ja kuvaannollisuuksia värkätessään kyetä pitämään perustellut ja eri asioiksi vakiintuneet merkitykset erillään.

Muistot usein lämmittävät ja tässä yhteydessä "lämmittää" erityisesti ylempää tätä säikeeltä oleva muisto esimerkistä, jossa opettaja kutsuu oppilaansa rivissä sisään.
305. RA29.11.2009 klo 18:48
VOIMA:
6. erilaisten ilmiöiden, tapahtumien tms. aiheuttajina olevista tekijöistä
___

Siis: voima = yksi jossakin mukana oleva, jotakin aiheuttava tekijä / vipu - ilman vipua jokin jäisi tapahtumatta eli se on yksi jotakin aiheuttava tekijä

Huom. monikko "aiheuttajina olevista tekijöistä" eli tulkitsen tuon sanakirjamääritelmänkin samoin kuin ennen sanakirjan kaivelua omalla arkiajattelullani: Voima-sanaa voi käyttää mistä tahansa tekijästä, joka on osaltaan - tavalla tai toisella - vaikuttamassa johonkin tapahtumaan tai ilmiöön. Vipu on. Jos ei olisi, niin miksi se sitten olisi.

Toki sanana 'voima' harhauttaa ajattelemaan, että sen käyttö olisi sallittu vain silloin, kun tekijä-voima on jotenkin erityisen merkittävä tapahtuman tai ilmiön kulussa ja/tai jopa vain sen aiheuttaja, alkuunpanija. Tuo ajatusharha tulee varmaankin voima-sanan muista merkityksistä.

- Voima(tekijä) voi ymmärtääkseni olla vaikka se yksi kevyen kevyt olki, joka lopulta katkaisee kamelin selän
- Voima(tekijä)vipu voi olla vaikka yksi sana, tms. joskus hyvin pientä, jonka avulla tuuli kääntyy
___

Sanojen konkreetit merkitykset ja abstraktit (metaforiset) merkitykset vänkäävät koko ajan toisiaan vastaan, koska vain harvoin ne menevät yksi yhteen. Jos ne palautuisivat tasan tarkkaan yhteen tiettyyn merkitykseen, ne eivät olisi abstraktioita tai metaforia. Eikä niitä kai sitten edes tarvittaisi??

Tässä taannoin oli muistaakseni Teemun ristikossa pIIKIT > pISTOT: Joku moitiskeli, että "eihän se piikki ole sama kuin pisto". Eikä olekaan - paitsi vertauskuvallisina merkityksinä, kun puhutaan ivasanoista.
306. Taata29.11.2009 klo 19:19
Vipusin on kuvaannollisesti liikkeelle paneva voima eli en näe tuossa vihjeessä matemaatikkona ja fyysikkona mitään epäselvää, jos on vielä sitaateissakin. Tietysti voi kinata loputtomiin, jos on joutilasta aikaa runsaasti käytettävissä.
Täällä on toki ollut paljon kinkkisempiäkin tapauksia esillä.

Vipu on hyvä keksintö, jolla saadaan liikettä aikaan, kun ei esim. pelkkä lihasvoima riitä edes yrittämään vaikka nyt kivijärkäleen siirtoa toiseen paikkaan. Usko loppuu usein jo ennen yrittämistä ja onhan noita muitakin apuneuvoja.
Lisävoimaa vipu tai vipusin ainakin antaa, mitä ilman homma jäisi tekemättä monta kertaa. Että sitä rataa...
307. RA29.11.2009 klo 19:31
[En ole hetkeäkään kokenut tätä vipu/voima-keskustelua "kinaamiseksi". Päinvastoin. Mielenkiintoiseksi sanojen merkitysten maisteluksi.

Ilmeisesti nyt minulla - kerrankin - on liian suppea käsitys jonkun sanan merkityksestä eli tässä nyt siitä, mitä tarkoittaa kinaaminen.]
308. Marco Poloinen29.11.2009 klo 20:45
Juu. Ei.

Juu: Ensimmäisessä kommentissani Pekan ristikosta myönsin 'vipusen' välittävän voimaa; siis "olevan mukana" voiman välittämisessä,"vaikuttavan" olemassaolollaan voiman välittymiseen jne.

Ei: Joka ikinen voimansiirron osa 'on mukana'; akseli, ketjulenkki, laakerin kuula jne., mutta yhdenkään "nimi" ei ole 'voima'. Kaikki ovat passiivisia tekijöitä ilman sitä vaikuttavaa voimaa.
Sen yhden korren nostamiseen sinne kamelin selkään tarvitaan maapallon vetovoiman kumoava voima, jonka jälkeen tuo samaisen vetovoiman aiheuttama massan paino katkaisee sen selän. Siis se korsi ei ole 'voima'.

Se, mitä arvelen (puolestani) ajaneeni takaa, on että nuo erilaiset osatekijät tarvitsevat - merkitäkseen voimaa - myös sen voima-sanan liitteekseen: Painovoima, nostovoima, akselivoima, työntövoima, vipu(sin)voima (se, joka vaikuttaa sitä kiveä kohottavasti sen jälkeen, kun "Matin kaveri" on rojahtanut sen vivun toisen pään painoksi. Tai niinkuin sanoit "voimavipu", "voimatekijä", jolloin se 'voima' on ikäänkuin siirtynyt - sisältyy - siihen muuten passiiviseen osaan. Pelkkä 'vipusin' on voimaton ja kuollut.

Paha arvioida itseään puolueettomasti, mutta mielestäni en ole erityisen yksisilmäinen kielen uudistumisen vastustaja. Jos olisin, varmaan ratkoisin mieluummin yli kolmekymmentä vuotta samanlaisina pysyneitä KP:n ristikoita kuin kaikenlaisia uutuuksia ja kommervenkkejä sisältäviä PuPen laatijoiden hengentuotteita. Aina silloin tällöin kuitenkin tulee vastaan asioita ja yksityiskohtia, joissa mm. Nykäsen toimittajat voisivat mielestäni vähän skarpata.

Tällä kertaa - ja tästä asiasta - päätän raporttini täältä tähän.
309. Marco Poloinen29.11.2009 klo 21:00
Taatalle kuitenkin vielä sen verran, että vihjenäkökulmasta en ole asiaa käsitellyt toisen (26.11. klo 21.36) kommenttini jälkeen. Kieleen liittyvä setviminen ei varmaan ole tämän säikeen ominta asiaa, mutta toisaalta tilakaan ei vielä hetkeen liene loppumassa. Ja Endillä pääsee kivasti pitkänkin sivun ylitse.
310. Matti29.11.2009 klo 21:00
Tähän sopiikin lopuksi Hegelin määritelmä sähkölle:

”Se on itsestään vapautuvan hahmon tarkoitus, hahmo joka alkaa kumota oman välinpitämättömyytensä; sillä sähkö on välitöntä ilmituloa eli läheisesti hahmosta tulevaa, sen vielä edellyttämää olemassaoloa - mutta ei vielä itse hahmon hajoamista, vaan se pinnallinen tapahtuma, jossa erilaisuudet jättävät hahmon, mutta vielä ovat sen edellyttämiä eivätkä vielä ole niissä tulleet itsenäisiksi.”

Taudatkos sen selkeämmin sanoa.
311. Marco Poloinen29.11.2009 klo 21:05
;-))
312. HT29.11.2009 klo 21:07
Alla muutamia esimerkkejä vipusimesta julkisessa kielenkäytössä. Usein merkitys näyttäisi olevan 'väline, keino', joskus ehkä lähinnä 'vaikuttava tekijä/voima'.

Asuntoministeri Jan Vapaavuoren elvytysehdotuksissa valtion raha toimii vipusimena, jolla saadaan merkittäviä yksityisiä investointeja liikkeelle.
-----------
Ehdoton ja vastikkeeton perustulo voisi toimia toivotulla tavalla, kunhan siihen ensin päästäisiin. Siihen pääsemiseksi tarvittaisiin kuitenkin jonkinlainen vipusin, jolla vaikuttaa
voimasuhteisiin. Mikä tuo painostuskeino voisi olla, jos lakko ei pure ja vallankumouksen sijasta tyytymättömyys kanavoituu sairasteluun?
-----------
Hänen mukaansa eläkkeensaajien rahojen käyttäminen päällekkäiseen edunvalvontaan - saati pankkien edunvalvontaan - herättää kysymyksiä. "Ei ole vähämerkityksellistä, mihin suomalaisen palkansaajan eläkerahoja käytetään vipusimena."
-----------
Vuokraustuloksen määräävä vipusin on käyttöaste. Varastossa seisova kone sitoo pääomaa, mutta ei tuota mitään.
-----------
Työvoima- ja elinkeinokeskukset perustettiin vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä. Niitä käytettiin vipusimena taivuteltaessa kansanedustajia läänien vähentämisen taakse.
-----------
Harsintajulkilausuma on tänä päivänä syytä nähdä yhtenä vipusimena, kun metsänhoidon, puukaupan ja puunkorjuun malli muutettiin suuryhtiöiden ehdoille paremmin sopivaksi.
-----------
Nyt täytyisi löytää se seuraava vipusin, jotta tämän maan työlle ja osaamiselle löytyisi maailmalta maksaja. Meidän hyvinvointimme rahoittaja on talouskasvu, eikä siitä enää pidetä riittävän hyvää huolta,
-----------
Olennaisinta on, kääntyvätkö Yhdysvaltain pääomamarkkinat rehellisyyden suuntaan yhtiön
kirjanpitohuijausten paljastumisen jälkeen ja palautuuko sijoittajien luottamus markkinoihin. Enronin skandaali ei vielä näyttänyt riittävän muutoksen vipusimeksi.
-----------
Silti valtion ja alueiden yhteistyö on edelleen tärkeä aluepoliittinen vipusin.
-----------
Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan liikettä ylläpitävä voima oli varsin pitkälle Neuvostoliiton poliittinen tahto ostaa maksimaalisesti tuotteita Suomesta. Tämän tahdon
vipusimena ei käytetty ainoastaan "clearingiä", vaan 1980-luvun myötä kasvavasti myös vapaasti vaihdettavia valuuttoja.
-----------
EU:ssa omaksuttu joustavuus-käsite on federalistien poliittinen vipusin liittovaltiotavoitteen saavuttamiseksi
-----------
On selvää, että Agenda-tukirahat ovat sysäys, vipusin Itä-Suomen elinkeinoelämälle, sen kehittämiselle, ei elinehto.
-----------
Koron hilaaminen alas on hallituksen talouspolitiikan avain. Korko on vipusin, jolla viennin veto käännetään investointien ja työllisyyden elpymiseksi.
-----------
SAK yrittää vahvistaa sopimusturvaa ja käyttää vaatimuksensa vipusimena EU-kantaansa.
-----------
UNDP:llä on kuitenkin merkillinen sokea piste siinä, että se jättää huomiotta demokratisoinnin yhden ratkaisevan vipusimen nykyisessä Afrikassa ja Aasiassa: tiedotusvälineiden moniarvoisuuden.
-----------
IMF:n ohjelma on kynnyskysymys. Se on länsimaille vipusin. On selvää, ettei pelkästä maksulykkäyksestä ole hyötyä. Lykkäys olisi tavallaan palkinto (ohjelmasta).
313. HT29.11.2009 klo 21:09
Marco Poloinen: "Aina silloin tällöin kuitenkin tulee vastaan asioita ja yksityiskohtia, joissa mm. Nykäsen toimittajat voisivat mielestäni vähän skarpata." Nykäsen toimittaminen loppui 1960-luvulla.
314. Marco Poloinen29.11.2009 klo 21:22
Taitaisi olla syytä skarppaukseen itselläkin. Mulla kun noita Nykäsiä, Pesosia sun muita ei ole Romppaisinakaan, menen niiden kanssa aina sekaisin. Aina täällä kuitenkin joku kertoo mitä ko. opukset asiasta kertovat, joten voin mutu-tunnelmissa tätä palstatilaa tuhlata...
315. iso S29.11.2009 klo 21:24
Ihan fysiikan ja ristikoiden ulkopuolelta käytän puheenvuoron puolustaakseni vipua.

Otetaan kuvitteellinen koehenkilö Amazonin viidakossa asustelevasta heimosta joka ei ole aiemmin ollut yhteydessä ns. sivistykseen eikä ole siten kuullut että painovoimalaki on säädetty. Pannaan hänet istumaan vivun päähän niin että vivun toinen pää on häneltä näkymättömissä (seinässä pieni aukko suunnilleen siinä kohtaa missä roti on). "Matin kaveri" rojahtaa vivun toisen pään päälle ja saa koehenkilön liikkeelle. Koehenkilön parhaan ymmärryksen mukaan liikkeelle paneva voima oli vipu.

Tulemme toimeen ilman Matin kaveriakin, kunhan vipu on tarpeeksi pitkä. Koehenkilö istuu vivun lyhyessä päässä raskas kivi sylissään. Sitten hän vieräyttää kiven pois, jolloin vivun pitkän pään paino ylittää vipuvaikutuksen tehostamana koehenkilön painon. Taas koehenkilö uskoo että vipu oli liikkeellepaneva voima.

Nyt pitäisi vielä opettaa koehenkilö ratkomaan Joutsin ristikoita, mikä ei tee pahaa itse kullekaan!
316. HT4.12.2009 klo 16:22
Osia-verbistä vielä kerran.

Huomautin Kielitoimiston sanakirjan toimitukselle, että 'osia' mainitaan vain paloitella-verbin synonyymien joukossa, ei itsenäisenä hakusanana, eli on jatkettu Perussanakirjan käytäntöä. Epäilin, onko tällainen sana edes oikeasti käytössä.

Vastauksessaan sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros kertoi aluksi, että "Osia-verbi on kyllä sinänsä mahdollinen sana, vaikka harvinainen. Se on osa-sanan johdos. Samanlaisia johtosuhteita on sanoissa sota - sotia, oksa -
oksia, suora - suoria. "

Sana on kuin onkin kuulemma olemassa ihan oikeasti: "Osia-sana esiintyy vanhassa Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa, jossa sen vastineiksi on annettu 'skifta i delar, dela'. Sanaa esiintyy myös murteissa jonkin verran; Suomen murteiden sana-arkistossa on tietoja Laihialta, Vähästäkyröstä, Himangalta ja Konginkankaalta. Myös Nykysuomen sanakirjan kokoelmista löytyy yksi esimerkki. Harvinaisuuttaan sana ei ole kuitenkaan päätynyt itse Nykysuomen sanakirjaan."

"Se, miksi verbi esiintyy Suomen kielen perussanakirjan ja sitä kautta myös Kielitoimiston sanakirjan paloitella-artikkelissa synonyyminä, on meille arvoitus. Emme olleet asiaa huomanneet, koska sanakirjaa ei tältä osin ole
käyty järjestelmällisesti läpi Perussanakirjasta Kielitoimiston sanakirjaan siirryttäessä, eikä asia myöskään ole tullut sattumalta vastaan. Ehkä sana on ollut Perussanakirjassa myös hakusanana, mutta poistettu harvinaisena käsikirjoitusvaiheessa ja synonyymi on unohtunut paloitella-artikkeliin. Vaikea sanoa näin vuosien jälkeen."

"Joka tapauksessa sellaisen sanan ei pitäisi esiintyä sanakirjassa synonyyminä, joka ei ole myös hakusanana. On siis syytä joko poistaa synonyymi tai lisätä hakusana. Kun sanan käyttö on ilmeisesti suhteellisen harvinaista ja murrepohjaisesti alueellista, sitä ei liene aiheellista ottaa
hakusanaksi, ainakaan tässä vaiheessa."

Grönros huomauttaa, että Googlella löytää muutamia esimerkkejä nykykäytöstä, esim. "Onko Päijänne osittu kalastuskuntiin?", "Kurssi on osittu neljään osaan". Hän päättelee: "Tavallisin on varmaan juuri osittu-muoto, joka
saattaa myös olla ikään kuin lyhentymä ositettu-sanasta."

Se tulos tästä kaivelustani ainakin oli, etten enää kitise, jos 'osia' sattuu silmään ristikosta.
317. Olavi Kivalo4.12.2009 klo 17:47
Minua alkoi attakki kiinnostaa. Sain lisätietoa sanasta ATTAKKI yritykseltä, joka tuo maahan ja myy sähkökitaroita ja lähes kaikkea siihen liittyvää kamaa (ja sitä on paljon). Heidän mukaansa attakki määritellään tähän tapaan: "Attakilla tarkoitetaan kitaran reagointinopeutta [ja -tapaa, kuten samettinen tms.] lyötyyn plektraniskuun. Kompressoreissa attakkiaika merkitsee kompressoinnin alkamisen nopeutta."

Lisäksi keskustelin termistä tennisremmiini jo vuosikymmeniä kuuluneen Paavon kanssa (kamarimuusikko, viulisti, Pekan setä). Hänestä sekä termi että vihje ovat ok.

Nyt vain ahkerasti käyttämään sanaa ristikoissa ja eipä aikaakaan kun siitä tulee uusi onsilo. Onsilostahan ei kukaan tiedä mitä se täsmälleen tarkoittaa paitsi että se on kaar.
318. RA4.12.2009 klo 18:06
Se vihjehän oli ÄÄNEN ALOITUS. Ja siitä > ATTAKKI.

Kui? En kaiken yltä luetun perusteella ihan vielä ymmärrä, kuinka ATTAKKI on ÄÄNEN ALOITUS. Tuosta kitarajutusta tulee mieleen, että onko ne sitten kaikki erilaisia 'attakkeja' / erilaisia äänenaloituksia, vaikka attakki sitten onkin kitaran ominaisuus/reagointinopeus. Vai mitä?

Ovatko attakki, äänen aloitus ja reagointinopeus sama asia? Ihanko vaan attakilla tässä aloin ajatella ääneen.
319. iso S4.12.2009 klo 18:26
Minusta kuulostaa aika ilmeiseltä että attakki on mukautettu suomeen sanasta attack (ranskan attaque, ratsuväen hyökkäys), joka ristikoissa ja sivistyssanakirjassa esiintyy muodossa atakki.

Ei liene poikkeuksellista että lainasana vakiintuu jonkin erityisalan edustajien keskuudessa käyttöön eri muodossa tai merkityksessä kuin muissa yhteyksissä.
320. Jukkis4.12.2009 klo 18:50
Se, miten atakki liittyy ääneen, selviää esim täältä:
_http://fi.wikipedia.org/wiki/ADSR

En minä ole atakki-sanaa ennen tiennytkään attakki-muodossa esiintyvän. Varmaankin joku, joka ei tiennyt, että attack-sanalle on jo olemassa suomalainen vastine atakki, on muodostanut tuollaisen oman suomennoksen, ja sitten se on jonkin verran jäänyt eloon.
321. Olavi Kivalo4.12.2009 klo 21:45
No siinähän se oli, "elektronisessa äänen tuottamisessa ... äänen aloitus". Eli vihje on asiallisesti ok. Eri asia onko se hyvä vihje ristikkoon.

Mitä tulee atakkiin kahdella t:llä, asia lienee niin, kuin edellä todetaan. Koska äänen aloitus (atakki/attakki) realisoituu eri tavoin perinteisin ja elektronisin soittimin, erilainen kirjoitustapa, jota jo esiintyy elektronisessa musiikissa, voi olla perusteltu ja voi alkaa vakiintua. Taas on eri asia, onko nyt liian varhaista alkaa viljellä sitä ristikossa (muin kuin onsiloperustein).
322. Joey L5.12.2009 klo 01:37
ATTAKKI-muodon käyttö musiikkipuolella tullee osaltaan siitä, että sähkökitaran efektilaitteiden ja vahvistimien tekstit ovat tyypillisesti englanninkielisiä. Attack on noissa matolaatikoissa tavallinen termi. Vastaavasti puhutaan ihan selvällä suomenkielellä GAINista, SUSTAINista, PREstä ja POSTista siinä missä MASTERistakin. POSTMASTER-termi ei sentään ole musiikkitouhuissa tullut vastaan.
323. Marco Poloinen7.12.2009 klo 23:08
Tämänpäiväisessä (ma-) Tonin keskiksessä tökkäsi normaalin laatuisuuden seasta puutavara silmään. Arvaan kyllä, että aiemminkin mainituissa opuksissa on saatu varmaan alareunan PILKETTÄ-vihjeen kantasana samaistettua ratkaisusanan kanssa, mutta minusta ne ovat kyllä ihan eri asioita. Vaikka käyttötarkoitus on sama, sekä valmistus- että käyttötapa ovat täysin erilaiset.

Ko. kohta tuskin tuottaa ratkojille vaikeuksia, joten asian esille ottaminen ei liene avituskannalta arveluttavaa.
324. Jaska7.12.2009 klo 23:36
Ei virhe, mutta yksi moitteen sija oli Pitkälän muuten mainiossa histiksessä. Syyhän ei ole yksin laatijan, vaan histikseen sementoidun pehmisvihjeperiaatteen, joka nyt poiki sitaateissakin heikohkon vihjeen. VALON ANSIOTA olisi ollut ylivoimaisesti parempi, eikä olisi edes vaikeuttanut neljännestonnin toivossa täyttelevien pyrkimyksiä.
325. RA8.12.2009 klo 11:11
Tonin PILKETTÄ-vihjeestä:
- Pesosessa 4-kirjaiminen ratkaisusana on kuvailtu vain yleisesti. Ei ole annettu yhtään yksisanaista synonyymiä.
- PILKETTÄ on määritelty niin, että minusta tuo ratkaisusana on yksi ihan oikea vaihtoehto, vaikka juuri sitä sanana ei sanakirjassa mainitakaan tuossa kohtaa.

Palautusaika on vielä kesken, jotenka en rohkene laittaa suoria lainauksia.
326. Marco Poloinen8.12.2009 klo 13:52
Ihan niinkun arvelinkin. Murteista en tiedä, mutta muuten vakiintuneessa käytännössä pilkkeelle löytyy sen seitsemän erinäköistä ja -kokoista vastinetta, mutta minun mielestäni ko. ratkaisusana ei ole yksikään niistä. Palataan nousviikolla asiaan.
327. Marco Poloinen8.12.2009 klo 14:29
Histiksen osalta yhdyn Jaskan kehuihin ja lisään vielä omat bonukseni. Kerrassaan maistuva "vaikeiden" kirjainten ja sanojen kimara!

Vaikka Jaskan mainitsema lainausmerkkivihje ei minua isommin häirinnytkään, eräs toinen vihje-/sanapari sen teki. Kyse on yhden ainoan (lyhenteensäkin mukaan) monikoinnista. Etsivä sen löytää, joten en sitä esittele enempää.

Mulla kun on vielä menossa kivulias sopeutuminen nykyisin joka toisessa ristikossa oleviin intteihin, niin tuo raapaisi yhden ruven jo hieman paranneen haavan päältä.
328. RA8.12.2009 klo 20:51
Etsivä ei löydä... hakemallakaan mitään vikaa tuosta Tonin 7.12. IS Histiksestä... Huoh, hyvät herrat Jaska ja Marco Poloinen... Jään odottamaan ensi viikon tiistaita 15.12. Purkakaahan silloin auki ajatuksenne.

Kyllähän näitä ristikoita vielä ratkoisi, mutta... :-D
329. Marco Poloinen8.12.2009 klo 21:04
Sanopa muuta! Kyllä olisi helppoa, kun ei tarvitsisi koko ajan kantaa huolta esim. noista suomen kieleen väkisellä pesiytyvistä epäsäännöllisistä substantiiveista ja monikoista...
Mutta: Perusteluja seuraa tiistaina! (Jos en unneota).
330. Heikki8.12.2009 klo 21:17
Otsikossa mainitaan pienet virheet. Minusta seuraava ei ole kovin pienikään. Ratkaisin ristikkoa, joka on Hämeenkyrön Sanomien, Pohjois-Satakunnan ja Ylä-Satakunnan yhteisessä viihdeliitteessä. Sanan vihjeenä oli 'kaiketi' ja sanaksi tuli potentiaalimuodossa oleva yksikön 3. persoonamuoto sanasta olla, siis sana LIENEE. En ollut uskoa silmiäni! Tavallisesti ajattelee ensin, että on ratkaissut jotain väärin. Kuitenkin kaikki kuusi risteävää sanaa ovat sopivia, ehkä en niitä paljasta, koska ristikolla on ratkaisuaikaa 22.12. asti. Jos sana lienee sallittaisiin, niin sitten ristikoissa esiintyisi vaikka mitä muotoja: tehnee, mennee, tullee, ...
331. Matti8.12.2009 klo 22:59
Minä en pilkkeessä hoksannut mitään hämärää. Mitä lapioitiin sodan aikana auton häkäpönttöön? Pilkettä.
332. JTak8.12.2009 klo 23:06
Lienee löytyy muuten hakusanana Kielitoimiston sanakirjasta, mutta noita muita ei.
333. Jaskan8.12.2009 klo 23:21
Olen eri mieltä sanan LIENEE kelvollisuudesta ratkaisusanana. Minusta tämä muodollisesti yksikön kolmannen persoonan preesens voidaan tulkita sellaiseksi perusmuodoksi, jota säännöt ratkaisusanalta edellyttävät (poikkeuksena ratkaisulauseet). Peruste: se on sanakirjoissa hakusanana. Muut persoonamuodot, siis lienen, lienet, lienemme, lienette, lienevät olisivat kiellettyjä.

Ei LIENEE mikään erinomainen ratkaisusana ole, mutta se voidaan siis mielestäni kelpuuttaa. Siinä tapauksessa lienee KAIKETI myös hyväksyttävä vihje! Vaikeampaan ristikkoon sopii esim. VAILLINAINEN. Tästä olisi hyvä saada nähdä myös Ekin mielipide.
334. RA8.12.2009 klo 23:27
LIENEE lienee ehkä kai luultavasti ihan kelvollinen ristikkosana.
335. Marco Poloinen8.12.2009 klo 23:29
Joo, Matti, pilkettä sinne varmaan pantiin, en tosin ole varma siitä, lapioitiinko sitä. Nykyisiin "uushäkäpönttöihin" taas pannaan sitä ratkaisusanan ainetta, joka ei ole sama asia.
336. 08.12.2009 klo 23:31
"Lienee Eino viisastunut"?
337. Marco Poloinen8.12.2009 klo 23:50
[Selailin tuon 'lienee'-sanan tiimoilta takaperoista "Nykästäni", jossa ei ole selityksiä ja hoksasin sanan 'pensnee'. Jos olisin eilen kuollut, en olisi kuunaan tiennyt, että tuommoinen kirjoitusvirheelliseltä näyttävä sana tarkoittaa nenälaseja! Kaikkea sitä suomen kielen sanakirjaan mahtuu...]
338. Matti8.12.2009 klo 23:59
Joskus 70-luvulla lehteilin Akateemisessa käänteisNykästä, nidottua tietokoneprinttilistaa. Mutta en ostanut, ja sitä olen katunut. Onko yhä jostain saatavilla?
339. Marco Poloinen9.12.2009 klo 01:01
Sori, vierähti aikaa kun hävisi nettiyhteys.

Oman Käänteissanakirjani hankin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nettikaupasta. Tarkistin just, ja näyttää olevan varastossa á 24,- euroa (jäsenille -5%). Tuomo Tuomen toimittama ja painettu 1980. Pikkurahalla pääset katumuksesta eroon :-)
340. Matti9.12.2009 klo 01:03
Vautsi!
341. HT9.12.2009 klo 01:09
Myös ERKANEE on hakusanana Nykäsessä ynnä muissa. Liekö joku hurjapää pannut sen ristikkoon ratkaisusanaksi.
342. Marco Poloinen9.12.2009 klo 01:21
LIE ja LIENEE ovat niitä harvoja, jotka näyttävät merkatun kirjaimilla VL eli vajaaparadigmainen taivutus. Selittäisikö se osaltaan tuota oudohkona hakusanojen joukkoon joutumista? Itse en ole "kielenoppinut" joten en osaa sanoa.
343. HT9.12.2009 klo 01:32
Eiköpähän kyse ole juuri siitä, että kun 'lienee' on muodostettu eri vartalosta kuin 'olla', se on pantu selvyyden vuoksi omaksi hakusanakseen.

Onneksi kumminkin saa sanoa 'oltaneen'.
344. Eki9.12.2009 klo 08:53
Tämä "lienee" on oman elämänsä perusmuoto. Ei voi kieltää jos ei suositellakaan.
345. jusa11.12.2009 klo 12:22
Heikki kirjoitti: "Ratkaisin ristikkoa, joka on Hämeenkyrön Sanomien, Pohjois-Satakunnan ja Ylä-Satakunnan yhteisessä viihdeliitteessä."

Koska niissä on laatija vaihtunu, tylsiä nykyään. Kotipaikassa joskus kun käyn olen tehnyt niitä.
346. Marco Poloinen15.12.2009 klo 20:09
Palataanpas sitten Tonin IS-Histikseen 7.12. ja siinä keskioikealla pystyyn tulevaan kohtaan PANKKEJA => OKOT. Olen vahvasti sitä mieltä, että siinä on virhe.

Hieman taustaa: OKO, alunperin Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiö perustettiin osuuskassojen keskusrahalaitokseksi v. 1902. Vuonna 1970 se muuttui uudistuksen myötä osuuspankkien keskusrahalaitokseksi ja toimi 29.2.2008 asti nimellä OKO Pankki Oyj. Siitä lähtien yhtiön toiminimi on ollut Pohjola Pankki Oyj.
Suomen yli 200 osuuspankkia sensijaan ovat täysin itsenäisiä vähittäispankkitoimintaa harjoittavia paikallispankkeja. Ne kyllä omistavat (lähemmäs 30000 muun osakkaan kanssa) Pohjola Pankkia (ent. OKO) yhtenä OP-Pohjola-ryhmään kuuluvana osana, mutta missään tapauksessa ne eivät ole 'Okoja'.

En ole ollut erityisen viehättynyt siihen koko ajan yleistyvään tapaan monikoida yrityksiä ja yhtiöitä esim. konttoreiden, toimipaikkojen tms. perusteella, kuten vaikkapa 'Meritat'. Minusta oikeaoppisuus vaatisi (monien muiden urputtamieni lailla) vähintäänkin lisämääritteen. 'Pankin konttoreita' -> 'Meritat' olisi jo himpun verran oikeamman tuntuinen.

Vielä ei ole tullut vastaan 'Matkapuhelinvalmistajia' -> 'Nokiat', mutta tulossapa sekin lienee...
347. Marco Poloinen15.12.2009 klo 21:04
Kun alkuun pääsin, niin jatkanpa vielä (jo aiemmin esipestyllä) samanpäiväisen keskiksen asetelmalla PILKETTÄ => HAKE .

PILKEhän on nimensä mukaisesti pilkkomisen tulos. Sen todennäköisesti yleisin synonyymi on 'klapi'. Olennaista pilkkomiselle on, että puuta pienennellään eli halkaistaan syiden (pituus)suunnassa. Totta kai puu on jostain kohti katkaistavakin, mutta pituutta on kuitenkin reilusti enemmän kuin leveyttä. Hätätilassa mulle kelpaisi pilkkeeksi myös 'sälö' tai 'säle', joka polttopuuhommissa on (runsaslukuisena) yleensä vähän heikohkon "kirvesmiehen" merkki.

HAKE taas on nimenomaan syiden poikkisuunnassa lyhyeksi leikattua tai murskattua puuta, joka prosessissa tietysti lohkeilee syidenkin suunnassa. Suht pieni- ja tasakokoisena se soveltuu automatisoituun lämmitysjärjestelmään, johon pilkkeet tai klapit eivät sovellu.

Vaikka ei ehkä siltä näytäkään, on mulla näitä kielen kiemuroita setviessä kuitenkin enimmäkseen jonkin kokoinen pilke silmäkulmassa. Haketta varon visusti päästämästä seutuvillekaan...
348. RA15.12.2009 klo 21:19
Marco: "PILKEhän on nimensä mukaisesti pilkkomisen tulos. ... Olennaista pilkkomiselle on, että puuta pienennellään eli halkaistaan syiden (pituus)suunnassa."

Koskeeko tämä määritelmä kaikkea pilkkomista ja hakkeen tekoa? Siis muutakin kuin puita?
349. Marco Poloinen15.12.2009 klo 21:36
Eipä varmaan, mutta nimitetäänkös pilkottuja vihanneksia tms. pilkkeeksi tai hakkeeksi? Eikös ne ole enimmäkseen viipaleita, paloja, palasia, hakkelusta jne.
350. RA15.12.2009 klo 22:14
Erikoinen (minulle) uusi määritelmä on tuo, että pilkkominen on AINA pituussuuntaista ja vain siitä syntyy pilkettä. Ja että ollakseen pilke, on oltava pitempi kuin leveämpi. Tasamittainen jostakin pilkottu pikkukappale - olipa nyt puuta tai kurkkua - ei siis ole pilke. Se on hake?

- Kyllähän erilaisia ruoka-aineitakin pilkotaan jatkuvasti. Harvemmin varmaan pilkkeeksi sanotaan, mutta enpä näe syytä, miksi ei voisi sanoa. Tuskin pilke-sana on varattu vain puille, kun/jos lähtökohta on pilkkoa-verbi. Vai onko varattu?

- Pesonen sanoo HAKE-sanasta näin ympäripyöreästi:
"koneellisesti pieniksi palasiksi muokattu puuaines" - eli ei ota kantaa mihinkä suuntaan ja missä suhteessa minkä kokoinen palanen.

J.K. Tuota OKOT-monikointia edesauttavat OKOn omat sivut OKO-pankkeineen ja -toimintoineen.
351. Marco Poloinen15.12.2009 klo 22:52
Myönnän, että näkökulmani pilke-/hakehommiin on puiseva. Nimenomaan polttopuupuolella ko. tavaralajit ja niiden nimitykset ovat jotakuinkin vakiintuneita. Ja p u u n syiden suuntaan mainitsin pilkkomisen tapahtuvan.

Jos jätetään kuvaannolliset ilmiöt ulkopuolelle, ei tule äkkiä mieleen oikein muita nimenomaan pilke-sanaan liittyviä hommia kuin mitä ruuanlaitossa tehdään. Ja siinä termit ovat ehkä vähän epämääräisempiä; kurkkua pilkotaan, mutta myös paloitellaan, leikataan, silputaan(kin) ja tulokseksi saadaan suht kirjava valikoima eri nimikkeitä.

Useimpien kasvisten ja vihannesten kohdalla ei tuo "syiden suuntaan halkominen" tietystikään natsaa, koska se suunta ei selviä samalla tavalla kuin puusta. No, raparperissa on syynsä, ja lihalla sitten tietysti. Mutta nimenomaan sanana 'pilke' osoittaa minusta kyllä puupuolelle.

x - x - x -

Hienoisesti hämmästelen sitä, mitenkä "OKOn oma sivut" edesauttavat monikointia. Ehkä kannattaisi vielä vilkaista op.fi -> OP-Pohjola-ryhmä -> OP-Pohjola-ryhmä pähkinänkuoressa. (Laiskuuttani en viitsi juurta jaksain kaikkea tänne kirjutella)
352. Marco Poloinen15.12.2009 klo 22:53
[... siis ei vilkaista, vaan lukea... ;-) ]
353. RA15.12.2009 klo 23:27
Olen surkea kuuklailija, mutta OKO-haulla tulee monenlaisia toimintoja sekä erinäisiä osoitteita. Eli äkkiseltään tulee kuva, ettei monikointi niin absoluuttisen väärin olisi. Nuo voivat tietysti olla vain jotain kuukle-sotkuja.

- oko verkkopankki
- oko rahoitus
- okopankki helsinki
- okopankki mikonkatu
- oko investointiluottopankki
- okopankki arkadia
- okopankki tikkurila
- okopankki myyrmäki
- okopankki tapiola
- ...

Tottahan... hyvä kysymys on, milloin joku nimi on niin brändi, ettei sitä enää voi eikä saa monikoida? Kansahan puhuu 'nokioistaankin'.
354. Olavi Kivalo15.12.2009 klo 23:41
Hake, prosessitekninen puheenvuoro.

Puuta esikäsitellään poltto- ja sellukeittoprosesseihin eri tavoin, jotta sen partikkelikoko tulisi prosessiin sopivaksi. Partikkelin dimensioiden tavoitearvot määräytyvät näistä prosesseista käsin ja itse dimensiot realisoituvat esikäsittelyssä. Toisaalta sekä poltto- ja keittoprosessit, että mekaaniset esikäsittelymenetelmät vaihtelevat ja kehittyvät ajan myötä, joten se, mitä sanakirja mahdollisesti sanoo hakkeen dimensioista ei kelpaa hakkeen määritelmäksi (pisteet Pesoselle).

Termi hake tulee siitä, että se mitä kutsutaaan hakkeeksi tuotetaan koneellisesti laitteella/prosessilla, jota kutsutaan hakkuriksi tai hakettimeksi. Hake on siis sen näköistä ja kokoista kuin se on kyseisestä laitteesta/prosessista poistuessaan eri aikoina ja eri puolilla mailmaa.
355. Marco Poloinen16.12.2009 klo 00:18
Noille netin OKO-osoitteille lienee ainakin yksi yhteinen nimittäjä; ne ovat vanhentuneet lähes kaksi vuotta sitten. Aika epämääräistä sillisalaattia näyttäisi olevan muutenkin. Parhaan kuvan uskon edelleen löytyvän esittämästäni osoitteesta.

Kyllä kai kansa voikin puhua "nokioistaan". Ja ristikkoon sen voinee monikoida esim. vihjeellä 'kännyköitä'. Yrityksen monikointi usean toimipaikan perusteella sen sijaan menee mielestäni överiksi. - Jos "pankkiyhteys" halutaan säilyttää, niin OKOT-sanan vihjeeksi passaisi vaikka ENTISIÄ PANKKIMIEHIÄ!

x - x - x - x

Tieteellisen tomakanoloista tekstiä Olavilta. Mikään siinä ei kuitenkaan nähdäkseni kumoa käsitystäni siitä, että pilke ja hake ovat (ainakin puusta puhuttaessa) eri asioita. Molempia olen nähnyt ja tehnyt - ja hakekuljettimia putsannut - en tosin teollisessa mittakaavassa, joten kovin yleismaailmallisesti en eri variaatioita tunne.
356. Matti16.12.2009 klo 12:37
Koska minun korvissani hake ja pilke tarkoittavat samaa, noin peukalonpään kokoista tavaraa, katsoin Nykäsestä.

pilke:
1 lastu, siru (veistellessä syntyneet pilkkeet)
2 pilkottu polttopuu, "klapi"

Häkäpönttöön pilke sopii oikein hyvin.
357. Marco Poloinen16.12.2009 klo 13:53
Asiassa ei minunkaan puolestani olisi kummempaa ongelmaa, ellei hakkeen käyttötarkoitukset, tekotapa ja muoto (eri kokoisenakin) olisi puusta puhuttaessa sovittu ja vakiintunut semmoiseksi kuin Olavi Kivalo yllä esitti. Arveleisin että hake on - ainakin yleiskielessä - huomattavasti pilkettä nuorempi termi, joka on syntynyt nimenomaan koneistumisen myötä.

Pilke lienee melko "ikiaikainen" sanana ja kattaa eri kokoisia ja näköisiä puukappaleita. Minun korvissani tai silmissäni pilke ei oikein millään suostu tarkoittamaan "noin peukalonpään kokoista tavaraa". "Siru" vastannee lähimain sälöä, joka on vähän kuin pieni pilke. Lastu, ollakseen pilke, edellyttää minusta juuri suht kookasta veistettyä (=kirveellä tehtyä) puukappaletta. Puukolla vuoltu tai höylällä höylätty kihara lastu harvemmin lienee pilke.

Wikipedia (katsoin vasta nyt) kertoo pilkkeen olevan "noin 15 cm pitkää koneella pilkottua polttopuuta. Käytetään usein puukaasuttimessa polttoaineena." Epäilemättä, mutta tuntemani ja tietämäni "pilkepalveluyritykset" toimittavat kyllä pilkkeinä nimenomaan klapeja.

Mikäli jollakulla vielä näiden meikäläisen tyhj(entäv)ien sepustusten jälkeen intoa riittää, voi vilkaista Wikipediaa otsikolla "Puupolttoaine". Siellä on kuviakin :-) .
358. Matti16.12.2009 klo 14:48
Ihanko oikeasti 15 cm, eikä esim. 35 cm?
359. Marco Poloinen16.12.2009 klo 15:42
Olisko Wikipediasivun kirjoittaja kopsannut tiedon "bioenergia.fi-sivulta(?). Siellä näkyy samastetun klapi ja pilke ja annettu pituudeksi tuo (virheellinen) 15cm. Oikea klapin (pilkkeen) pituushan on jossain 30-35cm välillä, eli metrin halko kolmeen osaan pätkittynä. Sinänsä tuo bioenergiasivulla oleva alan sanasto on ihan avartava.
360. RA16.12.2009 klo 16:45
Wikipediasta löytyi tällainenkin erottelu:

Kalikka eli klapi
Kalikka eli klapi saadaan kun halko katkotaan kahteen, kolmeen tai neljään osaan ja saadut pätkät vielä halkaistaan pienemmiksi paloiksi. Niitä voidaan tehdä myös rankoja katkomalla ja saatuja pölkkyjä pilkkomalla. Polttopuuksi tarkoitettujen klapien pituus on siis 25–50 cm. Klapipölkkyjen pilkkominen voidaan suorittaa perinteisillä käsityökaluilla tai klapikoneella.

Pilke
Pilke on noin 15 cm pitkää koneella pilkottua polttopuuta. Käytetään usein puukaasuttimessa polttoaineena.
___

Huoh... Eli puista puhuttaessa pilke ja klapikaanko eivät ole sama asia?
361. Jaska16.12.2009 klo 17:17
Olivat ainakin eräässä Viitamäen koviksessa.
362. RA16.12.2009 klo 17:20
Juu. Ja aika monessa muussakin oivallusristikossa näillä sanoilla on ristiin rastiin leikitelty. Leikin loppu?
363. RA16.12.2009 klo 18:37
Vastaan itse: Ei tietenkään sanaleikkien loppu. Vihjeityksissä on kai vaan kyettävä jotenkin osoittamaan vihjeen sanaleikinomaisuus.

Muuten vihjeittäessä pikkasen kauhistuttaa ja on vissiin tarkistettava joka kerran erikseen nuo erilaisten puukappaleiden mitat ja suuruusjärjestys, muoto ja tekotapa; murske, hake, pilke, halko, klapi, pelletti, briketti...

Paitsi tietysti: PUUTA-vihje varmaan toimii aina. Ja varmuuden vuoksi: USEIN PUUTA.
364. Olavi Kivalo5.1.2010 klo 19:12
Suunnistaja-lehden ristikko se on ehtymätön. Joulun kokosivun ristikon helmiä ovat mm. "seuraava ylil:sta"->? ja "en-lait"->? Koska ratkaisuaikaa on vielä, kerron, että sanat ovat 4- ja 5-kirjaimisia ja päättyvät t:hen.
365. pekka5.1.2010 klo 21:32
kysymys tietäjille.
Mistä tulee suomenkieliseen Wikipediaan Iason
ja englanninkieliseen Jason, kumpi on oikein?
366. Juhani Heino5.1.2010 klo 21:45
Sanoisin että kumpikin on oikein, omalla kielellään. Tutumpi esimerkki italiasta, joka muistuttaa painotukseltaan suomea: Venezia ja Roma ovat melkein samoja suomeksi. Milano, Torino ja Firenze ovat sellaisenaan. Englanniksi niitä sen sijaan on muokattu enemmän: Venice, Rome, Milan, Turin ja Florence.
367. pekka5.1.2010 klo 22:45
Kiitos Juhani
Olen tyytyväinen vastaukseesi, siis omalla kielellään.
368. Nimetön11.1.2010 klo 16:21
Vihje: Lemmenjumalia
Ratkaisuksi muodostui: Amorit

Eikös ole vain yksi Amor?
369. Jaska11.1.2010 klo 18:50
On, on. Tuollainen ilmeisen tahallinen moka raunioittaa muuten moitteettomankin ristikon. Tosin arvelen, että tälllaisen laatijan muustakaan tuotannosta ei liiemmin kehuttavaa löydy.
370. ,-viilari16.1.2010 klo 07:58
Joudun olemaan Jaskan kanssa hiukan eri mieltä: Kyllä huippulaatijoidenkin ristikoihin eksyy joskus kyseenalaisia monikkomuotoja kuten INTIT TAI OTSONIT.
Tärvelystä olekin sitten täysin samaa nmieltä.
371. Jaska16.1.2010 klo 09:49
Joudun tarkentamaan kommenttiani. En pidä monikkoja amorit, intit, otsonit sinänsä tuomittavina ratkaisusanoina, vaikka hyvän laatijan tuleekin niitä ja vastaavia viimeiseen saakka välttää. Hyväksyttäköön moinen hätäratkaisu vain ja ainoastaan deadlinen uhkaamassa umpikujassa, ja korkeintaan yhdessä laatijan tuhatta ristikkoa kohti!

Kelvollisuus riippuu kuitenkin vihjeestä. Kahta lemmenjumala Amoria ei ole. Muita Amoreja on, esim. ravikuningas. Myös intistä ja ja jopa otsonistakin kaksoisvihjeet ovat mahdollisia. Hyvällä laatijalla on verran yleistietoa, arvostelukykyä ja ammattiylpeyttä, ettei tuhoa ristikkoaan vihjeellä lemmenjumalia, hyvä jumala.

Ehkäpä ko. laatija ei ole ammattilainen. En tosin häntä harrastelijanakaan kovin kehityskelpoisena pitäisi.
372. JTak16.1.2010 klo 10:55
Jos intit ja otsonit olisivat kokonaan olemattomia sanoja, niin tuskin niitä olisi Kielitoimiston sanakirjaan kelpuutettu. Ei niitä hyvinäkään ratkaisusanoina silti voi pitää.
373. Olavi Kivalo16.1.2010 klo 11:44
Jos pidettäisiin mokien pahuuskilpailu, niin kumpi voittaisi, Suunnistaja-lehden "en-lait"->TSOUT vai Jaskan maalaama "lemmenjumalia"->AMORIT?
374. Jukkis16.1.2010 klo 12:53
Hassuja nuo kaiki Amorit, lemmenjumalat, joita netistä löytyy:
_http://images.google.fi/images?hl=fi&um=1&sa=1&q= amor+%22god+of+love%22
375. Jaska16.1.2010 klo 13:24
Tähdennän, että on vain yksi oikea Amor, vaikka niitä löytyisi nettitunkioista pöyhimällä kuipal vaan. Tietenkin on totta, ettei se yksi ennättäisi koko maailman pariutumiskandidaatteja ammuskelemaan. Niin kuin ei ainoa oikea joulupukkikaan pysty valon nopeudella lahjoja jakamaan. Onneksi valepukkeja on pilvin pimein ja tavallisia tonttuja sitäkin enemmän.

Amor puolestaan keskittyy itse lanseeraamaan vain vuosisadan rakkaustarinoita, jotka sitten poikkeuksetta ovat myös kestävää laatua. Hän skotasi mm. Simpsonskan toimeksiannosta Eetuun nuolen, joka pani Eetun luopumaan jopa kruunustakin Simpsonskan tähden. Suomalaisten ikiaikojen taa kantavissa muistoissa pysyy tietysti myös Armin ja Kilin mahtavan maineikas lemmentarina.

Kaikki arkisemmat tapaukset Amor jättää tonttujensa eli amoriinien miljoona-armeijan vastuulle. Näiden into hommaansa on viime vuosisadasta lähtien huolestuttavasti hiipumassa. Eivät viitsi enää teroittaa nuoliaan, ja niinpä niiden teho jää useimmiten varsin lyhytaikaiseksi.
376. 016.1.2010 klo 13:30
Jaska.

Mikä ilo oli lukea upeasti rakennettu
kirjoituksesi.
377. Jukkis16.1.2010 klo 13:39
Vaikka on käyty peruskoulut ja intit ja on kemiantunnilla opiskeltu hapet ja typet ja otsonit, niin silti nää erokset ja amorit ja allahit ja jahvet ja muut jumalat vaan jaksaa kiinnostaa.

Ja edelleen nuo netistä löytyvät Amorit on yhtä hassuja
378. RA16.1.2010 klo 13:53
Kaupassa oli pitkä rivi/jono pieniä kiharapäisiä pikkupoikaa muistuttavia patsaita. Patsailla oli siivet ja jousipyssy. Ne olivat hyvin samannäköisiä keskenään. Olisi kovasti tehnyt mieli sanoa, että siinä oli Amoreita. Siis: Amorit jonossa/rivissä ja tarjouksessa.

Jos oikein uskovaiselta kysytään, että voiko monikoida sanan 'jumala'. Ei voi, ei. Onhan vain yksi Jumala. Ja muut ovat epäjumalia.

Että joopa.
379. Nimetön16.1.2010 klo 13:56
Eikös noi Jukkiksen Amorit ole kuvia samasta lemmenjumalasta?
Lemmenjumaliahan on useampia (ainakin kaksi, Amor ja Eros), mutta Amoria vain yksi.
380. Nimetön16.1.2010 klo 13:58
Olin hiukan hidas, asia olikin jo puitu.
381. RA16.1.2010 klo 14:01
Eli eikös niin. Totta kai sanaristikossa voi olla monikossa AMORIT, INTIT - kysymys on vihjeittämisestä. Kuten Jaska jo yllä sanoi.
382. Taata16.1.2010 klo 15:49
Armi ja Kili? Muhoksen Armi Kuuselan Filippiineiltä kotoisin olevan edesmenneen sulhasmiehen nimi oli Gil Hilario. Huvitti vain tuo kili, vaikka oli isolla. Armin sukua oli täällä Tiernakaupungissa Kyrömiehet Oy:n Vaatetus-, lyhyttavara- ja kangastavaraliikkeessä Isokatu 33.

Täältä on muutama missi täältäkin kuten Hilkka Ruuska,
Seija Paakkola ja Päivi Uitto.
383. Nimetön16.1.2010 klo 15:53
RA kirjoitti: "kysymys on vihjeittämisestä"

Millainen vihje sopisi vastaussanalle "Amorit"? Jos tarkoitetaan tätä ko. lemmenjumalaa.
384. Matti16.1.2010 klo 16:05
En ymmärrä mitä vikaa on otsoneissa. Ainesana. Jos yhdessä pullossa on otsonia, ja toisessa sitä samaa kaasua, niin siinähän ne ovat, otsonit, vierekkäin samalla pöydällä. Vedet astioissa, vesimolekyyleissä hapet sitovat kaksi vetyatomia kukin. Teräspulloissa hapet ovat 12 barin paineessa.

Mielestäni ristikkoyhteyksissä voitaisiin olla hieman suvaitsevampia, kuin esim. aineen yo-kirjoituksissa, eikä pyrittäisi olemaan paavillisempia kuin paavi itse.

En-lait>TSOUT on tietysti aivan kamala. Myös esim. Trotskit on virhe, koska kyseessä on uniikki aliasnimi.
385. Nimetön16.1.2010 klo 16:09
Anteeksi, käyn hiukan hitaalla. Nyt (ehkä) hokasin mitä ajettiin takaa.
Siis vihje "lemmenjumalia" olisi pitänyt vaihtaa toiseksi. Varsinkin kun ko. tapauksessa vastaussanankin muuttaminen olisi olut mahdollista. Tätäkö tarkoitit RA?
386. Matti16.1.2010 klo 16:13
Eikös Amor ja Eros ole yksi ja sama jumala, jota vaan on kutsuttu eri nimillä eri paikoissa ja eri aikoina?
387. Marco Poloinen16.1.2010 klo 18:09
Näissä jumal-asioissa taidetaan olla sen verran hyllyvällä pohjalla, että "yksi" ja "sama" on parasta panna vähintäänkin lainausmerkkeihin. Samaa asiaa ajamaanhan nuo on keksitty, toinen roomalaisten ja toinen kreikkalaisten lemmenasioita. Ja epäilemättä kummassakin "leirissä" on oltu varmoja oman ainutlaatuisuudesta ja ylivoimaisuudesta.
388. Jukkis16.1.2010 klo 18:28
Mulla on sitten vielä semmoinen aika varma tieto, että Amoria ei oikeasti ole olemassa, se on mielikuvitusolento. Iso määrä erilaisia mielikuvitus-Amoreita löytyy, joku on läski vauva, toinen on salskea nuorukainen. Näytelmiäkin on tehty, joissa on näitä mielikuvitus-Amoreita. Ja lemmenjumaliahan nämä keksityt Amorit on.

Niin että tässä LEMMENJUMALIA -> AMORIT ei ole mitään vikaa eikä se osoita ketään ammattitaidottomaksi.
389. Matti16.1.2010 klo 19:20
Tuohan oli tietysti Jukkikselta laittamattomasti sanottu, jos tarkkoja ollaan.

Mutta se otsonijuttu menee tietenkin niin, että jos olen Ranuan eläintarhan hoitaja, minulla voi olla yksi tai kaksi lemmikkiotsoa, ja molemmissa tapauksissa sanon otsoni, oli yksikkö tai monikko. "Mitenkähän otsonit jaksavat", tämähän on aivan väärin.
390. RA16.1.2010 klo 20:00
Kyllä mulle ratkojana kelpaa tuo LEMMENJUMALIA > AMORIT ilman, että syntyy pientäkään närkästystä. Siis vaikka tiedänkin, että erään mytologian mukaan on vain yksi 'oikea' AMOR. Vähän samanlainen kokemus kuin LAHJAKKAITA > JOULUPUKIT. Vaikka tiedänkin, että erään sadun mukaan on vain yksi 'oikea' JOULUPUKKI.

Vihjeityskysymyksellä tarkoitin, että voihan tuota vihjettä hioa ja muutella siltä varalta, että ratkojissa on paljon yhteen ja ainoaan Amoriin uskovia. Voisi vaikka piirtää pari hieman erilaista, mutta tunnistettavaa Amor-hahmoa - ottaa mallia sieltä Tarjoustalon pöydältä. Tai laittaa lemmenjumalia-sanan sitaatteihin ja siten ikään kuin irrottaa sanan tuosta mytologian uniikista olennosta. (Tässä meidän mäellä asui aikoinaan melkoinen "amor", puhemieheksikin häntä sanottiin.) Tai miltäs kuulostaisi IHASTUTTAVIA!

Tuossa piirtämisessä ottaa tietysti riskin; Mikä on olennainen ero Amorin ja amoriinin välillä? Ettei vain lipsahtaisi amoriiniksi ja sitten tulisi taas sanomista.
391. ,-viilari17.1.2010 klo 09:08
RA: Miten vihjeyttäisit ratkaisusanat VATIKAANIT TAI ALLAHIT ? (itse ehkä jälkimmäisessä käyttäisin vihjettä "tästä tullee fatwa")
392. RA17.1.2010 klo 09:55
Vaikkapa (jos noilla sanoilla/kirjaimilla kikkailu jätetään nyt pois laskuista):

VALTIO + SEN JOHTO > VATIKAANIT

"LA ILAAHA ILLA-?"
"?U AKBAR"
> ALLAHIT

Vaikeita ovat vihjeitettäviksi. Ja sanottakoon nyt varmuuden vuoksi, etten suinkaan 'kannata' näiden monikointia. Mieluummin yksikössä. Mutta JOS tuommoinen monikkomuoto ristikossa eteen tulisi, niin kyllä se minulle ratkojana kelpaisi.
393. RA17.1.2010 klo 10:17
PESEVÄT JOHTAJAT?! :-D
394. ,-viilari17.1.2010 klo 12:02
Tällä palstalla olen useimmiten urputtanut huonoista tai suorastaan virheellistä vihjeistä ja harvemmin puuttunut laatijoiden luovuuteen ratkaisusanojen valinnassa,mutta joku raja, hei..
Meille ratkojillehan näitä ristikoita laaditaan, eikö vain ?
395. RA17.1.2010 klo 15:37
Joopa. Harva hyvä laatija noita Allaheita, Amoreita ja Vatikaaneja ristikkoon laittaa. Siis monikossa. Aloin oikein miettiä, että koskakohan olisi ollut ratkomassani ristikossa ja enpä kyllä edes muista.
396. Aurooran pappa19.1.2010 klo 16:16
Harmittavainen virhe Apu-Ristikot 1/2010. Siinä oli ensimmäisen Krypton avainsanaksi jäniksen kuva, mutta kun Krypto piti ratkaista avainsanalla JANIS, oli numerot 16 ja 6 lipsahtaneet vaihtaen paikkaa. Ihmettelin kun ei ratkea. Ratkoin kuvasta välittämättä ja sit huomasin et oli JANIS.
397. Jukkis19.1.2010 klo 18:47
Jospa se olikin tosi ovela. Piti älytä, että kun aikoinaan keihäänheittäjän nimi usein kirjoitettiin lehdissä että Jänis Lusis, niin sitten myöhemmin se vakiintui muotoon Janis Lusis.

Oikeastihan se on latvialaisilla aakkosilla että Jānis Lūsis (sikäli kuin nuo kummankin nimen toka kirjain näkyy tässä oikein), mutta eihän latomoissa sellaisia kirjasimia ollut käytössä.
398. Jaska19.1.2010 klo 19:46
Nuo lättiläiset ovat muutenkin kummaa sakkia nimiensä kanssa. Miesten nimet päättyvät aina ässään. Siis sekä et- että suku-. Kaiken kukkuraksi ne pakottavat ulkolaisetkin nimet älyttömään muottiinsa. Esim. Polas Makartnis.
399. HT19.1.2010 klo 23:12
Taitaa tuo Polas Makartnis olla liettuaa eikä lättiä. Jälkimmäisellä kielellä ao. herrasmies on Pols Makartnijs, jos olen oikein ymmärtänyt.
400. Jaska19.1.2010 klo 23:26
HT tarkkana, hyvä. Virheeni ansioksi on luettava, että kaikki tiedämme nyt Liettuankin kuuluvan samaan pahnueeseen. Muita tiedon kultajyvia saa Liettuastakin hakemalla hakea. Ehkä muutama koripalloilija jää vaskoolin pohjalle.
401. Olavi Kivalo20.1.2010 klo 10:17
Liettua, siis liettuankieli, kuuluu samaan pahnueeseen latviankielen kanssa. Liettua valtiona ei taas kuulu siihen pahnueeseen mihin Latvia, Eesti ja myös Suomi voidaan niputtaa. Liettualla on takanaan suurvaltahistoria ja valtio se on ollut jo 1200-luvulta, mikä kultajyvänä mainittakoon.
402. Jukkis20.1.2010 klo 10:28
Tässä nyt poiketaan yhä kauemmas varsinaisesta asiasta, mutta tekee mieli kysyä että mihin historiallis-poliittis-maantieteelliseen näkemykseen tämä valtioiden pahnuejuttu nyt perustuu.
403. Jaska20.1.2010 klo 10:47
No nehän on rosmovaltioita kumpikin. Latvialaiset rosmoavat suomalaisia Riikassa, liettulaiset tulevat puolestaan Suomeen meitä rosmoamaan.
404. Jukkis20.1.2010 klo 10:57
Eli Liettua ja Latvia kuuluu eri pahnueisiin siksi kun ne on rosmovaltioita kumpikin? Kyllä maantieto on jänskää.
405. -20.1.2010 klo 11:01
Riiassa. Jopa Riikaa esittelevä oma mainos sanoo "Riikassa". No joo, mitäpä tuosta.
406. Jaska20.1.2010 klo 11:02
Enhän minä Olavi Kivalon puolesta vastannut.
407. Olavi Kivalo21.1.2010 klo 12:03
En vastaa tästä pahnue-termistä. Hyväksyn sen kyllä löysässä keskustelussa kun puhutaan balttilaisesta kieliryppäästä, josta siis sekä latvialaiset että liettualaiset imevät kulttuuriperintöään, mutta Itämeren ympäryskansojen niputukseen se ei tietenkään oikein istu muuten kuin tautologisessa mielessä.

Jos nyt kuitenkin puoliväkisin pysytään tässä pahnue-symboliikassa, niin todetaan uudestaan, että kansoina vähäväkiset latvialaiset, eestiläiset ja suomalaiset olivat vielä sokeita pikkuporsaita sydänkeskiajalla samaan aikaan kun Liettua oli jo sika. Ne muodostuivat valtioiksi noin sata vuotta sitten eli tulivat täysikasvuisiksi vasta kauan kauan sen jälkeen kun Liettua oli ehtinyt kokea monia aikuisten sikojen jänniä juttuja.
408. PS24.1.2010 klo 10:58
Huippuristikot 1/2010 s.15. Vihjeenä 10 x 10, josta ratkaisusanaksi tuli aari. Eihän se nyt ilman ämmiä toteudu.
409. Aurooran pappa27.1.2010 klo 21:06
On ilmestynyt uusi ristikkolehti:ONNEN HELPOT RISTIKOT.
Heti kansiristikossa on törkeä virhe 10 X 17 ruudun ristikossa on virhe.Oikeassa alanurkassa on kahden ruudun vihjeruudut lipsahtaneet liiaksi oikealle yhden ruudun verran. Joutuu laittaan kirjaimen vihjeruudun päälle ja niistä vasemmalle jää tyhjät ruudut.Et sillee alkoi sen ristikkolehden taival!
410. Marco Poloinen27.1.2010 klo 21:10
Ei vaikuta "pieneltä" virheeltä tuo.
411. Aurooran pappa27.1.2010 klo 22:12
On se ainakin etusivun juttu, kun virhe on etusivulla. Juu kuuluisi "saittiin"Isot virheet".Kyllä minä taas niin mieleni pahoitin, mut taitaa pahoittaa virheen tekijätkin. Et anteeks!
412. jaska27.1.2010 klo 22:22
Tekijät siis pahoittavat mielensä siitä, että Aurooran pappa kertoi täällä virheestä? Olisivat kiitollisia, koska ymmärtänevät olla jatkossa tarkempia.
413. JTak28.1.2010 klo 16:46
Hieman vaikuttaa siltä, että ensimmäinen pikkumoka on sattunut jo lehden nimeä ideoitaessa, Onni - Onnin.
414. Nimetön28.1.2010 klo 17:25
Onnen helpot ristikot
Numero 1/2010, sivu 2, vasen yläkulma sanoo: 3. vuosikerta.
Onhan tuo tietysti monen muun rinnalla ihan uusi lehti.

Nimestä sen verran, että jospa Onnilla ei olekkaan mitään tekemistä lehden nimen kanssa, vaan onnella.
415. Aurooran pappa28.1.2010 klo 17:56
Minulle se oli ihan outo lehti. Ensimmäistä kertaa osui käteen. Täytyy jotain tehdä näin pakkaspäivien kuluksi, kun ei tarkene oikein kauaa hiihtääkään.Avantouinti on nyt kivaa kun vesi on lämpimämpää kuin ulkoilma, ainakin tiistaina ja kai se on viel viikonloppunakin.
Tuosta lehden nimestä: Kun olisi tonnin helpot ristikot, mut täs lehdes tiputellaan vain 10 ja 20€. Samoin IS- tonnin ristikko on helppo ja vain 9 kirjainta tarttee olla oikein.
416. qwersu28.1.2010 klo 18:43
"Minulle se oli ihan outo lehti. Ensimmäistä kertaa osui käteen"

Kukas Auroran papalle hankkii lehtiä?
Terkkuja pikku Auroralle.
417. Aurooran pappa28.1.2010 klo 18:55
No oikeastaan se oli niin et mun yks tuttava oli ostanut sellaisen lehden ja ratkaisi sitä lähetyskuntoon. Lehden viimestely ratkonnassa lankesi minulle.Et silleen. Täytyy välittää terveiset Aurooralle.
418. Jask16.2.2010 klo 16:06
Tänään Pallosen muuten mitä pehmeimmässä pehmiksessä virhe joko vihjeessä tai vihjealueen toteutuksessa. Ei jäänyt traumaa, niin kuin eräästä "vähän" isommasta mokasta...
419. Pena17.2.2010 klo 00:20
Onko siinä virhe? Jupejusin mielestä ei ole!
420. Jaska17.2.2010 klo 12:04
Minun mielestäni tämä ei ole mielipidekysymys. Palataan asiaan perjantaina.
421. Jaska17.2.2010 klo 21:35
Lievästi yllättäen ei ollut tavanomainen pikaläpikirjoitushomma Vuokilalla tänään. Tuli montakin usean sekunnin katkosta. Tähtiranking siis 1+. Plussaa lisäksi ratkaisusanastosta ja harjaantuneen silmän heti noteeraamasta yli kuuden kp:sta (tarkka 6,13). Kaksi 16-kirjaimista, joita 15 kirjaiminen risteää. Nousee kevyesti vuoden pehmiskärkeen.
422. Jaska17.2.2010 klo 22:55
Huoh, pehmisketjuun olisi vuodatukseni kuulunut.
423. RA17.2.2010 klo 23:00
Kiitos kun kerroit! ... Tässä tavannut tuota viestiäsi useampaankin otteeseen ja yrittänyt keksiä, että mikä noista lauseistasi sisältää hyvin piilotetun vinkin havaitsemastasi virheestä.
424. Olavi Kivalo18.2.2010 klo 09:28
Päivänsäteeni Suuunnistaja-lehdestä ei ole pettänyt vielä kertaakaan. Viimeisestä numerosta löytyy seuraava helmi
"Eniten Akun näköinen" -> AKUIN
425. ?20.2.2010 klo 13:05
Lähettäjä: Jaska 17.2.2010 klo 12:04
Minun mielestäni tämä ei ole mielipidekysymys. Palataan asiaan perjantaina.

Nyt on lauantai. Siis mitä?
426. Jaska21.2.2010 klo 00:12
Kuvavihjeenä jalokivi, ratkaisusana AITO. Alapuolella olevan ruudun pitäisi kai kuulua isompaan vihjealueeseen, mutta se on erotettu siitä poikkiviivalla. Tällaista käytäntöä en ole aikaisemmin havainnut. Ellei se ole virhe, niin peräti outo hämäys kuitenkin. Mitähän olisivat mieltä Pallonen ja Heinola ammattilaisina?

Vihjeenä olisi voinut olla myös kaksi jalokiveä, jolloin ratkaisusana olisi AITOJA. Niin ikään jalokivi + aita. Tosin pehmiksessä parempi vihje olisi ollut aiturin kuva.
427. ,-viilari5.3.2010 klo 12:44
Ekille sattui pieni kömmmähdys Passelissa Pelikaanissa 8/2009 s. 17. RUKISSA - KOKELASAJAT. RUK:ssa on vain upseerioppilaita, kouluttajina kantahenkilökuntaa. Kokelaiksi ylennetään reserviupseerikurssin loputtua.
428. RA5.3.2010 klo 20:43
Pesonen määrittelee:
- kokelas = loppututkintoon valmistautuva oppilas
- opettajakokelas, pappiskokelas, ylioppilaskokelas, ajokokelas
- sot. = upseerikokelas
> kokelasaika

Tuolta pohjalta voisi ajatella, että RUKissakin olisi kokelasajat. Vaiko eikö voisi?
429. mor5.3.2010 klo 21:00
Kyllähän RA:n tavoin voisi ajatella, mikäli tässä tapauksessa kokelas-sana miellettäisiin yleisessä merkityksessä. Silloinhan melkein missä vaan voisi olla kokelasaika. Sanotaanhan leikkimielisesti esim. vävykokelas jne. Miksei siis rukissakin voisi olla kokelasaika, jotta tultaisiin kokelaiksi. Kuulostaa tosin vähän kömpelöltä.

Olen taipuvainen taipumaan ,-viilarin kannalle ja otaksun, että laatijalle on tapahtunut ajatusvirhe.
430. Jukkis5.3.2010 klo 21:21
Kyllä se kokelasaika ainakin mulla oli vasta RUK:n jälkeen.
431. Seppo5.3.2010 klo 21:23
Kuten Jukkiskin edellä sanoo, se toinen salmiakki laattaan saatiin RUK:sta lähtiessä ja silloin oppilaasta tuli kokelas.
432. Eki5.3.2010 klo 21:32
Olin pelkkä raukkis.
433. RA5.3.2010 klo 22:21
Jos huomioi tuon kokelasajan yleisen määritelmän ja erityistapauksena RUKissa olevan opiskeluajan, niin olisiko sitten erityisesti RUKin yhteydessä puhuttava kokelaskokelasajasta?
434. Marco Poloinen5.3.2010 klo 23:09
Se olisi vähimmäisvaatimus. Kysehän on vähintään rivi-/jono-problematiikkaa vastaavasta ja täsmällisesti määritellystä armeijan ohjesääntöön perustuvasta arvoasteikosta. RUK:n oppilas on hyvin virallisesti ja yksiselitteisesti UPSEERIOPPILAS, joka on arvoaste, ei mikä tahansa yleisnimitys. UPSEERIKOKELAS on vastaavasti yhtä virallinen arvo kuin kapteeni tai kontra-amiraali.

Mm. em. syistä olisi mielestäni parempi olla sotkematta yleisiä siviilikäsitteitä intin virallisten käsitteiden sekaan tapauksissa, joissa sekaantumisen ja hämärtymisen vaara on suuri.
435. aspe 1235.3.2010 klo 23:14
RUK:hon jää kai edelleen muutama kokelas kokelasajakseen?
436. Marco Poloinen5.3.2010 klo 23:24
Varmaankin, mutta jos muutaman santsarin perusteella RUK-aika yleistetään kokelasajaksi, liikutaan jo hämärän rajamailla.
437. Mahtisonni5.3.2010 klo 23:33
Voi RA. Sinä kaikkien säikeiden riippumaton emänauta. Huomenna on tarjolla riiputettua Uruguaista.
438. Aurooran pappa18.3.2010 klo 18:25
Tässä on kyse pienestä virheestä, mutta pisti silmään.Viimeisessä et-lehden ristikossa,(ei ristikkolehdessä) oli Hannu Niittymäen laatima ristikko. Lähellä vasenta alanurkkaa on vihje:P.E.SVINHUFVUD ja on alleviivattu E-kirjain, siis tarkoitta EVIND, mutta ratkaisuksi tulee PEHR.Siis todella pieni virhe mut kuitenkin.
439. Marco Poloinen25.3.2010 klo 21:58
Näyttää tämä säie olleen tapissa jo jonkin aikaa, joten jatkuu => Pisti silmään, eli pienet virheet 3
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *